Poronhoito on niin kannattamatonta elinkeinoa, kun se poronlihan hinta on poljettu aivan pohjaan. Ostit Roin Prismasta pussitetua savuporoa, eikä hintaa enää ollut kuin 52 euroa kilö! Kenen kannattaa enää hoitaa poroja tuollaisella kilohinnalla edes yhteiskunnan laitumilla ilmaiseksi tai tukiaisillakaan? Kertokaa tokin se minullekin , jotka jotain ymärtävät ja verratkaa sianlihaan, kumpi on vaikeampi hoidettava, sika vai poro?!????
Vettä jo toisessa polvessa
Pohjolasta Lapista
11403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oliko Greenpeacen leima lihassa, sehän jo kaupitteli sivuillaan poronlihaa
Omistaman Lapinlihan leimat vain!
Oliko sitten myyjänä Kriston`lle GP, tai ainakin osinko-osakkaana, koska niin kaupitteli jo sivuillaan poronlihaa
http://weblog.greenpeace.org/metsa/archives/mitae_voit_tehdae/index.html
Syö poroa! Tässä oli 8.3. asti linkkejä pohjoisen poroa suoramyyviin yrityksiin. Tavoitteemme oli edistää poronlihan menekkiä ja suoramyyntiä.
Jos tuolla hinnalla yrittävät myydä, niin ei ole mikään ihme, että kysyntä on vähäistä. Oikeaoppisesti tehty savuporo on kuitenkin leikkelepöydän kunkku!
Vai onko jossain arvokkaampaa kotimaista lihaa kuin mitä savuporokilo tai kuivalihakilo maksaa?
Kyllä se hintojen KUNKKU!
Sika vaiko poro on edullisempaa hoitaa? Kas siinä pulma? Sika tietysti, koska se sikala sijaitsee lähellä asuntoja eikä tarvitse moottorikelkkoja paimentamiseen. Ei muuta kuin lämmitää sikalan vain sopivaksi ja käy ostamassa rehun niille, pitää karsinat siistinä etteivät elukkatytöt pääsisi tekemään valituksia, eikä Hennalla niitä sotkemaan! Toista se on poronhoito. Tuntureita pitkin kulkevat ja moottorikelkoin on pidetävä laumat kurissa, koottava aina aitoihin tarvittaessa. Vaikka ne joutuvatkin itse kaivamaan ruuan, niin ei se ole helppoa sekään. Joskus ne syövät kyllä ihmisten kukkamaita ja muuta puutarhoista, mutta sehän on lalla sallittua poronhioitoalueella että ne voivat vapaasti etsiä ruokansa. Niitä ei tarvitse vakuuttaa, vaikka ne aiheuttaisivat minkälaisia liikenneonnettomuuksia tahansa, auton vakuutus on sen joka poronkin korvaa, ei poron vakuutus autoa?
----Jos poromiehellä loppuvat rahat, hän hakee tuntusrista tokan tien varteen, aina siitä joku jää autonn alle, ja rahat tuee vakuutuksesta! Sitten vain ruho tunturiin takaisin ja ei kun vallesmannille ilmoitetaan että peto on raadellut poron, ja taasen tuli rahat samasta porosta! Nyt siten haetaan pakastuneet lihat lihat tunturista ja myydään turisteille tienvarressa, rahaa tulee jälleen? ---
Tämä lienee kasku, mutta kyllä sen minulle poromies pikkuhiprakassa kertoi muka aivan totena!
Poromiehet ja valikoivasti kriittiset metsäaktivistit syyttävät laitumien kulumisesta muita maankäyttäjiä, lähinnä metsätaloutta. Selitys on helppo mutta huono: surkeimmassa kunnossa olevat laitumet löytyvät pohjoisista tunturipaliskunnista, joissa metsätaloutta ei ymmärrettävistä syistä harjoiteta ja joiden alueella kilpailevasta maankäytöstä vastaavat lähinnä repputuristit. Tosiasiassa tärkein syy jäkälikköjen kulumiseen on korkea porotiheys, toisin sanoen ylilaidunnus.
Luppometsien merkityksestä porojen ravinnonsaannille on viime aikoina puhuttu niin paljon, että voisi luulla porojen kiipeilevän puissa. Anteeksi vain, mutta kyllä poron ruoka edelleenkin kasvaa pääosin maassa. Olipa metsä millaista hyvänsä, porojen ulottuvilla olevan lupon määrä on parhaimmillaankin vain joitakin kiloja hehtaarilla. Tilanne muuttuu poron kannalta tilapäisesti edullisemmaksi, jos tuuli pudottaa luppoa hangelle tai luppopuu kaadetaan. Moottorisahan (tai rehukuormaa kiskovan moottorikelkan) pärinä on nykypäivän poron vellikello.
Yleisenä tavoitteena on porotalouden kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti siten, että jäkäläkankaita ei ylilaidunneta ja että porokantojen perinnöllinen muuntelu pysyy riittävän korkeana. Tavoitteiden toteuttamiseksi kehitetään poronhoidon tekniikkaa, kuten paimennusta ja laidunkiertojärjestelmää, sekä pidetään hirvaiden osuus porokannasta riittävän suurena.
Tutkimustieto sanoo näin:
"Inarilaisissa varttuneissa männiköissä luppoa putoaa hangelle keskimäärin alun toista kymmentä kiloa, mutta kun useimmissa Inarin paliskunnissa varttuneita männiköitä on, tai on ollut, satoja neliökilometrejä, kysymys on sadoista tuhansista luppokiloista."
http://www.metla.fi/tapahtumat/2005/yla-lapin-metsat-saariselka/helle-22-02-2005.htm
Pikku männiköstä varisee kymmeniä kiloja jäkälää vuodessa, siis isommasta satoja ja suuremmassa tuhansia kiloja vuodessa. se olisi 10 vuodessa miljoonia kiloja (entä sadassa vuodessa?) Joten, ellei olisi poroja, olisi koko lappi melkoisen paksun jäkälä/naavapeiton vallassa sinun käsityksesi mukaan! Voisime silloin kulkea ainoastaan naavatunneleita pitkin etenpäin! Missä ne etelämmän metsien naavat piilee, kun niitä ei ole minun ikäni aikana varissut liikoja? Eikä siellä ole poroja niitä hävittämässä. Lapsian saimme etsiä naavaa kauan ennenkuin löysimme sitä puiden oksilta tekopartaamme varten. Maassa sitä ei ollut milloinkan. Olenhan jo kahdeksattakymmentä käyvä ukko joten jotain olen kai nähnyt ympäri Suomea kiertäessäni! Olin metsuri silloin, se "hyljeksitty jätkä" Joka vaihtoi ammattiakin, enhän muuten olisi mietenkään voinut elää näin kauan!