En ole kauhean paljon tähän historiaan tai sen yksityiskohtiin perehtynyt, mutta sen verran tiedän että aikoinaan, kun Uusheräys erosi omaksi ryhmäkseen niin he korostivat "uuden herätyksen" välttämättömyyttä. He olivat kokeneet lestadiolaisen ripittäytymiskäytännön "liian helppona", ikäänkuin jonkinlaisen syntienanteeksiantamis-automaattina ja väittivät koko lestadiolais-kristillisyyden väljähtäneen.
Tähän tarjottiin sitten lääkkeeksi "uutta herätystä" -mistä nimi UUSHERÄYS juontuukin!
Kun nyt VL-yhteyksissä puhutaan paljolti eriseuroista muiden lest. ryhmien kohdalla, niin olen tässä kohdassa aika paljon samaa mieltä, että Uusheräyksen perustelut olivat eriseuran luomista!
Sehän on tunnettua jokaisen herätysliikkeen kohdalla tämä että kun toista tai kolmatta sukupolvea alkaa tulemaan liikkeen sisältä niin jokaisessa liikkeessä on jo mukana paljon "tapakristittyjä", jotka eivät enää tule liikkeeseen "maailmasta" vaan ovat kasvatetut siihen uskoon.
Ei kasvatuskristillisyys ole huono asia! Päinvastoin se on hyvä ja vielä parempi kuin tilenne jossa "tullaan maailmasta" kristittyjen joukkoon; kristillisyys ei ehkä ole niin kulmikasta ja jyrkkää eroa tekevää kuin äsken heränneillä, joistakin saattaa tuntua se jopa liian laimealta "maailmanmielisyydeltä" tosin.
Mitähän tämmöinen "uusi herääminen" sitten olisi, jos sitä tarkasteltaisiin?
Pitäisikö ihmisten ruveta puristamaan itsestään ulos tunteita tai alkaa tehtailemaan liikutuksia?
Vai pitäisikö ruveta touhuamaan enemmän?
Eikö kaikki tämmöinen ole väkinäistä ja johda pian lakihenkiseen pinnistely-uskoon?
Miksi sitäpaitsi pitäisi alkaa kantamaan pääasiassa huolta MUIDEN parannuksesta? Eikö kullekin omassa ole riittämiin tekemistä?
Entäpä miksi pitäisi tarkkailla MUIDEN uskon palavuutta? Eikö jokainen seiso tai kaadu oman Herransa edessä?
Minä meinaan että nämä tämmöiset ovat vääriä valvomisia! On ihan eri asia josta Jeesus puhuu: "jos näet veljesi TEKEVÄN SYNTIÄ, mene ja nuhtele häntä kahden kesken jne. ..."
Ulkonaisen, järjestäytyneen kristillisyyden MUODOKSI riittää yhteiset kokoontumiset ja ennen kaikkea yhteinen OIKEA OPPI! Ei lauman palavuus ole mikään itseisarvo. Kun meillä on olemassa oikeat puitteet ja oikea tunnustus joka pysyy Raamatussa, silloin jokainen vastaa itse kohdastaan Jumalan edessä. Opetusta on joka hetki saatavilla.
Silloin jos ei ole ulkonaista seurakuntaa menoineen ja tunnustuksineen opetusvirkoineen, ovat asiat kovin huonosti ja silloin on lähetystyön paikka!
"Syntienanteeksi-antamis-automaattisuudesta" sanoisin että sitä parempi, mitä helpompi, automaattisempi ja yksinkertaisempi on tapa jolla Kristuksen veren osallisuutta jaetaan vastaanottaville! Tätä vastaan ei tule parkua että joku saa "liian helposti" synnit anteeksi! Jos ihmiset käyttävät tätä väärin, -sekään ei ole niin paha asia kuin että syntien anteeksisaaminen olisi monimutkainen ja vaikea prosessi. Nämä ovat erittäin terveitä elementtejä vanhoillislestadiolaisuudessa! Tosin on sanottava että luterilaisen opin mukaan se on vieläkin helpompaa ja yksinkertaisempaa: "Uskon kautta Hänen nimeensä te saatte synnit anteeksi!"
Toisaalta Uusheräyksen nykytilasta näkee että se on liberalisoitunut ja mukautunut ns. "yleiskirkolliseksi" uskonnonhoitolaitoksen osastoksi niellen ilman mukinoita mm. kirkon naispappeuspäätökset yms. Vanhoillisuudessa ei ole lähdetty liberalismin tielle! Samoin ei myöskään esikoisuudessa! Näin siis näyttää nyt käyneen, että Uusheräys, joka kovaan ääneen huutaen vaati muilta palavampaa ja ehdottomampaa kristillisyyttä, tuli itse eriseuraksi ja liberalisoitui kahta kauheammaksi! Ainakin liikkeen mukautuminen tämän ajan kaikensallivaan yleiskirkollisuuteen kertoo karua kieltään!
Tosin on loppuun sanottava, että olen kerran istunut Uusheräyksen seuroissa ja siellä oli ihan oikeaa kristillistä opetusta joka ei ollut "ympäripyöreää". Ehkäpä heiläkin on puhujia jotka eivät mukaudu mielellään? En tahdo leimata koko liikettä ja kaikkia sen jäseniä vaan puhun ainoastaan liikkeen julkisesta imagosta ja linjasta. Yksittäiset Uusheräysläiset ihmiset, joiden kanssa seuroissa juteltiin, olivat erittäin mukavia ja ottivat kovin lämpimästi tuntemattoman vierailijan vastaan joukkoonsa! Meille jäi mukava kokemus tästä seurareissusta!
Myös opetus noissa seuroissa oli oikeata ja hyvää. Minulla ei siitä jäänyt mitään mainittavaa muuta kuin aamenen lisääminen perään! :-)
ps. toivottavasti uusheränneet eivät loukkaannu?
Tähän tarjottiin sitten lääkkeeksi "uutta herätystä" -mistä nimi UUSHERÄYS juontuukin!
Kun nyt VL-yhteyksissä puhutaan paljolti eriseuroista muiden lest. ryhmien kohdalla, niin olen tässä kohdassa aika paljon samaa mieltä, että Uusheräyksen perustelut olivat eriseuran luomista!
Sehän on tunnettua jokaisen herätysliikkeen kohdalla tämä että kun toista tai kolmatta sukupolvea alkaa tulemaan liikkeen sisältä niin jokaisessa liikkeessä on jo mukana paljon "tapakristittyjä", jotka eivät enää tule liikkeeseen "maailmasta" vaan ovat kasvatetut siihen uskoon.
Ei kasvatuskristillisyys ole huono asia! Päinvastoin se on hyvä ja vielä parempi kuin tilenne jossa "tullaan maailmasta" kristittyjen joukkoon; kristillisyys ei ehkä ole niin kulmikasta ja jyrkkää eroa tekevää kuin äsken heränneillä, joistakin saattaa tuntua se jopa liian laimealta "maailmanmielisyydeltä" tosin.
Mitähän tämmöinen "uusi herääminen" sitten olisi, jos sitä tarkasteltaisiin?
Pitäisikö ihmisten ruveta puristamaan itsestään ulos tunteita tai alkaa tehtailemaan liikutuksia?
Vai pitäisikö ruveta touhuamaan enemmän?
Eikö kaikki tämmöinen ole väkinäistä ja johda pian lakihenkiseen pinnistely-uskoon?
Miksi sitäpaitsi pitäisi alkaa kantamaan pääasiassa huolta MUIDEN parannuksesta? Eikö kullekin omassa ole riittämiin tekemistä?
Entäpä miksi pitäisi tarkkailla MUIDEN uskon palavuutta? Eikö jokainen seiso tai kaadu oman Herransa edessä?
Minä meinaan että nämä tämmöiset ovat vääriä valvomisia! On ihan eri asia josta Jeesus puhuu: "jos näet veljesi TEKEVÄN SYNTIÄ, mene ja nuhtele häntä kahden kesken jne. ..."
Ulkonaisen, järjestäytyneen kristillisyyden MUODOKSI riittää yhteiset kokoontumiset ja ennen kaikkea yhteinen OIKEA OPPI! Ei lauman palavuus ole mikään itseisarvo. Kun meillä on olemassa oikeat puitteet ja oikea tunnustus joka pysyy Raamatussa, silloin jokainen vastaa itse kohdastaan Jumalan edessä. Opetusta on joka hetki saatavilla.
Silloin jos ei ole ulkonaista seurakuntaa menoineen ja tunnustuksineen opetusvirkoineen, ovat asiat kovin huonosti ja silloin on lähetystyön paikka!
"Syntienanteeksi-antamis-automaattisuudesta" sanoisin että sitä parempi, mitä helpompi, automaattisempi ja yksinkertaisempi on tapa jolla Kristuksen veren osallisuutta jaetaan vastaanottaville! Tätä vastaan ei tule parkua että joku saa "liian helposti" synnit anteeksi! Jos ihmiset käyttävät tätä väärin, -sekään ei ole niin paha asia kuin että syntien anteeksisaaminen olisi monimutkainen ja vaikea prosessi. Nämä ovat erittäin terveitä elementtejä vanhoillislestadiolaisuudessa! Tosin on sanottava että luterilaisen opin mukaan se on vieläkin helpompaa ja yksinkertaisempaa: "Uskon kautta Hänen nimeensä te saatte synnit anteeksi!"
Toisaalta Uusheräyksen nykytilasta näkee että se on liberalisoitunut ja mukautunut ns. "yleiskirkolliseksi" uskonnonhoitolaitoksen osastoksi niellen ilman mukinoita mm. kirkon naispappeuspäätökset yms. Vanhoillisuudessa ei ole lähdetty liberalismin tielle! Samoin ei myöskään esikoisuudessa! Näin siis näyttää nyt käyneen, että Uusheräys, joka kovaan ääneen huutaen vaati muilta palavampaa ja ehdottomampaa kristillisyyttä, tuli itse eriseuraksi ja liberalisoitui kahta kauheammaksi! Ainakin liikkeen mukautuminen tämän ajan kaikensallivaan yleiskirkollisuuteen kertoo karua kieltään!
Tosin on loppuun sanottava, että olen kerran istunut Uusheräyksen seuroissa ja siellä oli ihan oikeaa kristillistä opetusta joka ei ollut "ympäripyöreää". Ehkäpä heiläkin on puhujia jotka eivät mukaudu mielellään? En tahdo leimata koko liikettä ja kaikkia sen jäseniä vaan puhun ainoastaan liikkeen julkisesta imagosta ja linjasta. Yksittäiset Uusheräysläiset ihmiset, joiden kanssa seuroissa juteltiin, olivat erittäin mukavia ja ottivat kovin lämpimästi tuntemattoman vierailijan vastaan joukkoonsa! Meille jäi mukava kokemus tästä seurareissusta!
Myös opetus noissa seuroissa oli oikeata ja hyvää. Minulla ei siitä jäänyt mitään mainittavaa muuta kuin aamenen lisääminen perään! :-)
ps. toivottavasti uusheränneet eivät loukkaannu?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eipä sillä merkitystä, onko kylmä vai palava, kunhan ei ole penseä. Ilm. 3:15-16 (1776)
uusheräyksen, sillä kun olenkin ihmetellyt, että mitä se sellainen uusheräys oikein on. Sen kuvan itsekin sain, että he taitavat olla liian vapaita joissakin kysymyksissä, mutta niinkuin totesit, että ei kaikki puheet ole ollenkaan huonoja tai vääriä, niin varmasti onkin asianlaita.
Uusheränneiden oppi "väljeni" aika pian alkuvaiheen jälkeen, eikä eronnut enää paljon vanhoillisesta opista. Tämä synnyttikin 40-50-luvulla oman hajaannuksen suunnassa, kun jotkut vaativat pitäytymistä alkuperäiseen subjektiivishenkiseen uskoon.
"ps. toivottavasti uusheränneet eivät loukkaannu?"
Enpä uskoisi tämän olevan Torfinnin kirjoittama, ellen näkisi. ;) Näillä palstoilla ei ole oikein uusheränneitä näkynyt, eikä juuri muillakaan palstoilla. Ehkä he eivät koe identiteettiään kovin lestadiolaiseksi? Tai sitten kannattajakunta on sen verran ikääntynyttä, etteivät he käytä nettiä paljon.
"Ei kasvatuskristillisyys ole huono asia! Päinvastoin se on hyvä ja vielä parempi kuin tilenne jossa "tullaan maailmasta" kristittyjen joukkoon;
V. Tämä ajatus on vieras vl:ille. Ja perustuu ihmistekojen päälle. Jumalalle ei kelpaa mitkään ihmistyöt.
Vl-usko toimii näin: Sinä päivänä kun ihminen tekee parannusen hänen jumalattomuutta ei enempää muisteta.
Ja se myös on vierasta vl:ille kuten kirjoitit että uusheränneet kokevat ripittäytymiskäytännön liian helppona.
Onkohan tässä sielunvihollisella sormet pelissä ja otettu osa siitä armotyöstä ihmisen nimille. Uskallan vahvasti epäillä...
"Ei kasvatuskristillisyys ole huono asia! Päinvastoin se on hyvä ja vielä parempi kuin tilenne jossa "tullaan maailmasta" kristittyjen joukkoon;
V. Tämä ajatus on vieras vl:ille. Ja perustuu ihmistekojen päälle. Jumalalle ei kelpaa mitkään ihmistyöt.
Vl-usko toimii näin: Sinä päivänä kun ihminen tekee parannusen hänen jumalattomuutta ei enempi muisteta. Ja ihminen on tasa-arvonen muiden Jumalan lasten kanssa. Näin opin larssin palstalla. Ja tämä vastasi oikealta...
Ja se myös on vierasta vl:ille kuten kirjoitit että uusheränneet kokevat ripittäytymiskäytännön liian helppona.
Onkohan tässä sielunvihollisella sormet pelissä ja otettu osa siitä Jumalan armotyöstä ihmisen nimille. Uskallan vahvasti epäillä...
Kirjoitukseni aiheena ei ollut: "millaista on vl-usko?", vaan Uudenheräyksen ero vl:sta.
Mutta on hyvä oikaista näitä asioita, ja tuoda esiin mikä on vl kanta.
Koska tämä kuitenkin on vl-palsta.
"Koska tämä on kuitenkin vl-palsta"....Jolla palstalla keskustellaan vanhoillislestadiolaisuudesta ja keskustelijoina ovat, tai voivat olla kaikkien seurakuntien ihmiset vanhoillislestadiolaisten lisäksi. Myös pakanat ovat tervetulleita keskustelemaan. Joita on käynytkin palstalla.
Siis kaikkien ihmisten palsta jossa on tällä hetkellä hyvä ja asiallinen sheriffi joka poistaa asiattomuudet. Ja hyvin on tehtävänsä hoitanut. Ja monipuolisia ja rakentavia keskusteluja on syntynyt ja niitä ollut mielenkiintoista lukea.
Muistan kuulleeni, että hoitokokousten ja uuden opin "pääkeksijä" olisi joskus aiemmin kuulunut uusheräykseen ja että hän ei olisi siitä koskaan selvinnytkään. Mitenkähän lie?
Se on ainakin selvää, että valtaosa Ry:n väestä yhtyi myös tuohon oppiin, kuten täällä on tullut jo useaan otteeseen mainituksikin.
-höpsistä!
Siis tiedätkö vai et, että oliko kuvaamani henkilön aiempi tausta uusheräys?
Vai sekö on "höpsistä!", että 70- luvulla miltei jokainen Ry:läinen olisi suostunut mainitun henkilön alkuunpanemaan "hengistä parannuksenteko- opetukseen"?
HS oli tosiaan entinen uudestiherännyt, eikä tieto ole mitään höpsistämistä vaan faktaa.
jossa HS oli päähoitajana, muuan pelkäämätön hoidettava virkkoi HS:lle: "Kuule H-----, sinä olet uuden heräyksen miehiä." Hoidettava sidottiin, koska hän oli langennut arvostemaan Jumalan huoneen hallitusta, työvaliokunnan jäsentä. Siinä tilassa "hoidettu" sitten kuoli. "Helvettiin meni", kuului entisten uskonystävien toteamus.
Muutama vuosi tuon hoitokokouksen jälkeen SRK:n ylätasolla sitten huomattiin, että HS oli vuosikymmenien ajan tehnyt työtä väärässä hengessä, lain kiivaudessa, lihan käsivarrella. Mutta HS teki parannuksen ja kuulemma "kostui kunniaan". Jälkiään hänen ei tarvinnut korjata.
sitä ei ole helppo tietää.
Varmaan kaikkien ihmisten sieluntila ei ole tarkkaan selvillä ja silloin toiset sanovat, että meni helvettiin ja toiset, että pääsi taivaaseen. Tuo hoitokokousmeiniki on kirjoitusten perusteella ollut ilmeisesti uskottomien ulosheittämistä. Ei siis "vaimo" ole lakaissut sisälle päin ja huitaissut harjallaan ovesta ulos.
Kirjoitat: "...Tuo hoitokokousmeininki on kirjoitusten perusteella ilmeisesti ollut uskottomien ulosheittämistä. Ei siis ´vaimo´ole lakaissut sisälle päin ja huitaissut harjallaan ovesta ulos."
Voisiko joku "osaava" linkittää vaikka joitakin hoitokokoustarinoita? Siis ne eivät ole kuitenkaan "tarinoita" vaan TOSIA!
En ymmärtänyt kirjoituksesi vaimo- harja-, lakaisujuttua, mitä tarkoitat?
Hyvää tätä päivää kaikille!
tapahtumat. Olisi helpompi, jos unohtaisi kaiken kuten tekivät ne jotka nöyrtyivät parannukseen antikristuksen hengestä ja siksi saivat armon jäädä "sisälle".
Kyllä varmasti jokainen "SRK:n ylätasolla" noina vuosina oli taatusti samaa mieltä mainitun henkilön kanssa!
Kuka tai ketkä olisivat sitten ne tuolta henki-harhaopilta säästyneet henkilöt? Eivät ketkään.
Jos parannus on tehty, silloin on sokea sokeaa taluttanut!
Sinulla on itseasiassa sama henki kuin HS:lla 70-luvulla, sanomiset tasmää ihan samalla tavalla "ei ketkään"