Tuossa aiemmin oli kiivaanoloista keskustelua siitä, ovatko TKK:n tutan opiskelijat eliittiä vai eivät, verrattuna esim. TTY:n ja LTY:n tutalaisiin. Joku puolusteli LTY:tä silläkin että se on valittu jollain tapaa korkeatasoisimmaksi pohjoismaiseksi koulutusyksiköksi, vai miten se nyt olikaan.
Todellisuus taitaa olla sellainen että esim. Lappeenrannan koulutus itsessään voi olla lähellä samaa tasoa kuin Otaniemessä, mutta kyllä Otaniemen tutalaiset ovat työmarkkinoilla kysytympää kamaa. Heitä tosin on kovin vähän. Niinpä kaikille tutalta valmistuneille riittää ihan hyviä hommia ja jos niitä jaksaa painaa niin ovet on kyllä auki minne vain.
Tietenkin TKK:n tutalaisilla on eliitin leima otsassaan, jolla on helppo ratsastaa sisään jonnekin BCG:hen tai McKinseylle. Lisäksi opiskelukaverit kyllä muistetaan sitten kun ollaan siellä johtoportaassakin eli sillä tavalla menestyjän maine tuo menestystä kuin "itsestään".
Totuus on kuitenkin se, ettei opiskelupaikan valinta yksin takaa istuinta Nokian johtokunnan kokoushuoneessa, jos ei opiskelujen aikana ja jälkeen ole valmis painamaan hulluna duunia. Ja nämä yksilöt jotka ovat tuonne TKK:n tutalle päätyneet, ovat olleet valmiit painamaan sitä duunia jo lukiosta asti. Siinä mielessä en epäile etteikö heistä valtaosa menesty tulevaisuuden työelämässä.
Pointtini on siis se, että kyllä muualtakin kuin TKK:lta saa hyvän tuta -osaamisen etenkin jos on aiheesta aidosti kiinnostunut. Työtilanne ja palkat on varsin hyviä tälläkin hetkellä. Itselleni tärkein syy miksi valitsin LTY:n tutan TKK:n vuoritekniikan sijaan oli se, että olen oikeasti kiinnostunut aiheesta. Eikä kaduta yhtään nyt valmistumisen jälkeen.
Todellisuus taitaa olla sellainen että esim. Lappeenrannan koulutus itsessään voi olla lähellä samaa tasoa kuin Otaniemessä, mutta kyllä Otaniemen tutalaiset ovat työmarkkinoilla kysytympää kamaa. Heitä tosin on kovin vähän. Niinpä kaikille tutalta valmistuneille riittää ihan hyviä hommia ja jos niitä jaksaa painaa niin ovet on kyllä auki minne vain.
Tietenkin TKK:n tutalaisilla on eliitin leima otsassaan, jolla on helppo ratsastaa sisään jonnekin BCG:hen tai McKinseylle. Lisäksi opiskelukaverit kyllä muistetaan sitten kun ollaan siellä johtoportaassakin eli sillä tavalla menestyjän maine tuo menestystä kuin "itsestään".
Totuus on kuitenkin se, ettei opiskelupaikan valinta yksin takaa istuinta Nokian johtokunnan kokoushuoneessa, jos ei opiskelujen aikana ja jälkeen ole valmis painamaan hulluna duunia. Ja nämä yksilöt jotka ovat tuonne TKK:n tutalle päätyneet, ovat olleet valmiit painamaan sitä duunia jo lukiosta asti. Siinä mielessä en epäile etteikö heistä valtaosa menesty tulevaisuuden työelämässä.
Pointtini on siis se, että kyllä muualtakin kuin TKK:lta saa hyvän tuta -osaamisen etenkin jos on aiheesta aidosti kiinnostunut. Työtilanne ja palkat on varsin hyviä tälläkin hetkellä. Itselleni tärkein syy miksi valitsin LTY:n tutan TKK:n vuoritekniikan sijaan oli se, että olen oikeasti kiinnostunut aiheesta. Eikä kaduta yhtään nyt valmistumisen jälkeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Silläkin uhalla että menee ohi aiheen: Kyllä TuTalla menee lupaava insinööri hukkaan.
Totaalisen yliarvostettua hommaa.
Samaa mieltä, että tuta on ihan yliarvostettu. Toki talousasioiden osaaminen on hieno juttu, ja erittäin suotavaa suurimmalle osalle teekkareista, mutta jos tutkinnon rakentaa pelkästään talousasioiden varaan niin...Taitaa kyllä olla tekninen sivuaine pakollinen mutta omasta kokemuksesta tiedän, että sivuaineen opinnoilla ei paljon kerskuta...Ja jokaisesta itsestään riippuu paljonko lukee tekniikkaa siinä rinnalla. Mutta "liian" helpollakin voi päästä.
En vain ymmärrä tutan tarkoitusta, että opiskelijat valmistuvat niin sanotusti suoraan pomoksi ja johtotehtäviin. Mun mielestä johtotehtäviin pitäs päästä vasta reilun kokemuksen kautta.
Ei kai yksikään firma palkkaa ketään pomoksi suoraan koulun penkiltä, ainakaan jos vähänkään ymmärtää miten bisnes pyörii.
Tuta voisi olla hyvä juttu, jos tavallisen DI-tutkinnon päälle luettaisiin vielä reippaasti taloutta. Silloin tutkinto olisi tietysti jotain 250 opintoviikkoa. Mutta nykymalli, jossa tekniikasta nipistetään, ei oikein luottamusta herätä.
En itsekkään ymmärrä ketä hyödyttää pieni raapaisu jostain tekniikan alasta. Toisaalta Tuta sivuaineena tuskin antaa hirveän hyvää pätevyyttä taloustehtäviin.
Niin eihän tuta mikään portti johtajaksi ole ainakaan heti. Tosiasiassahan valtaosa niistä DI:stä jotka eivät lähde tutkijan uralle, ovat jonkinlaisissa johtotehtävissä viiden vuoden jälkeen valmistumisesta.
Tekniikan ja talouden vastakkain asettelu ei oikein toimi arvioitaessa tutan tarpeellisuutta. Tutalaisen paras anti työnantajalle on kyky nähdä yritys liiketoimintaprosesseista koostuvana kokonaisuutena jolla on tietynlaiset suhteet sidosryhmiin. Näiden prosessien näkeminen, johtaminen ja suunnittelu ei ole puhtaasti tekniikkaa saati taloutta vaan niiden yhteispeliä, eli tuotantotaloutta.
Tietotekniikan osaaminen yhdistettynä tuotantotalouden osaamiseen vastaa lähes 1:1 toiminnanohjausjärjestelmien hallinnassa keskeisiin asioihin. Tämä on kuuma aihe nykypäivän liike-elämässä ja osaavista tekijöistä on pula.
Hyvin moni junioritoiminnanohjausjärjestelmäkonsultti on juuri tutalta valmistunut tms.
Mutta oikeastaan kuka tahansa tekniikkaa ja taloutta hallitseva henkilö pystyy niihin hommiin.