Minkälainen olet kun suutut?

Edellisen kerran kun suutuin oli mykkäkoulua 3 vuotta.

Harrastan silloin mykkäkoulua jos kaikki on jo sanottu ja se ei vie mihinkään. Mielummin olen hiljaa kuin sanon liian pahasti takaisin suutuspäissäni.

Arvaa vaan?

Kukaan ei halua nähdä kun suutun. Lepyn kuitenkin nopeasti.

En harrasta sellaista.

Harrastat.

En todellakaan harrasta. Kuuluu osaamattomien ja puhumattomien käyttäytymiseen.

Sanon jotain kipakkaa ja poistun paikalta ovet paukkuen.

Miehenä harrastan vain lopullista mykkäkoulua. Ei auta anteeksipyytelemiset, ei kauniit sanat.

Se nyt on tullut tehtyä kymmenille ihmisille. Suurin osa ihmisistä on aivan täysiä pellejä ja kusipäitä kunnollisille ihmisille.

Militaristiseen tapaan, polta sillat, äläkä katso koskaan taakse 👍

En harrasta mykkäkoulua. En kykenisi, vaikka yrittäisin. En suutu helposti, mutta jos suutun niin mä olen sellanen nopeesti suuttuva ja yhtä nopeesti leppyvä. Jos olen suuttunut, niin se ei taatusti jää epäselväksi, eikä myöskään syy miksi olen suuttunut.

ei mitään hillittömiä raivokohtauksia esineiden heittelyineen, mykkis on ehdottomasti parempi kun ajatukset selviää, sanotaan et suuttumus paljastaa todellisen luonteen

Ite sanon yleensä, että"voi viddujen kevät!!". Olen yleensä siinä vaiheessa jo niin sekaisin, että vuodenajoilla ei ole enää tuossa kohtaa juurikaan mitään merkitystä. Se sanoin, minkä sanoin! 🤭

Kesä mökötti aina ihme asioista ja se meni siihen, että en enää jaksanut. Pari vuotta sitten kaatui kauppareissulla kun käveltiin kaupalle päin ja sen takia kääntyi takaisin ja mökötti koko päivän. Itse asiassa mä meinasin eka kaatua ja se vielä hieman naurahti, mutta sitten 10 m päästä itse kaatui. Olin naama peruslukemilla enkä sanonut mitään kun tavallaan tajusin, että mökötyshän siitä sille tulee. Onneks oo päässyt siitä elämästä eroon. Mä oo ite räiskyvämpi, mut jos loukkaan pahasti, pyrin pyytää tosi nopeaa anteeksi ja usein kadun heti sanojanikun olen ne möläyttänyt.

Vedän apinanraivokilarit ja pyrin järjestelmällisesti tuhoamaan ja alistamaan vastustajani henkisesti jitta pääsen tavlitteeseeni. Manipuloin riidankulkua, enkä koskaan kuitenkaan oikeasti menetä malttiani, vaan riitojen aikana leikin vain kylmästi vastustajani tunteilla ja nauran hänen tuskalleen naamioni takana.

Lepyn joko todella nopeasti tai en anna ikinä anteeksi. Tai voin antaa anteeksi ja olla hyväntahtoinen montakin kertaa, kunnes katkaisen suhteen mielivaltaisesti ja lopullisesti kertaheitolla ja mahdollisimman tappavasti.

Kun haluan, että joku henkilö tajuaa pysyä kauempana minusta, teen hänen psyykeehensä arven joka on ja pysyy. Näen ihmisten heikot psyykkiset kohdat todella helposti, kuin hai veten vedessä.Ihmiset yleensä jotenkin vaistoavat tämän ja pysyvät etäällä jo valmiiksi, mikä onkin minun tapauksesssni ihan fiksu päätös, koska mielestäni suurin osa ihmisistä on kuin pikkulapsia, tylsiä ja emotionaalisia kakkahousuja ja kyllästyn heihin erittäin nopeasti.

Eli jos minulle antaa ja luo tilaisuuden esim riitaa haastaen tai olemalla epäkunnioittava, niin alan henkisesti säälimättömän väkivaltaiseksi ja nautin siitä. Tai jätän täysin huomioimatta jos arvaan sen tuottavan eniten tuskaa.

Muuten olen erittäin ystävällinen ja sovinnollinen. Ja luotettava.

😃

En harrasta mykkäkoulua. Eroan saman tien.
Muista en tiedä.

Mie en oikein tierä millai mie ole kun suutun ei ol kukaan vie saanu suuttumaan vittuuntumaan on saanu monastikin kaveria puollustan kyllä ja lasteni puolesta olen vaikka valmis kuolemaan mu tuo on vie semmoittin et tuohon suuttumukseen ei pysty sannoon oikkei juuta tai jaata

Tuli ja leimaus sekä nopea leppyminen.
Mykkäkoulua en juuri harrasta, mutta ikävä kohtelu jää mieleen ja voi tulla hyvin nopea etääntyminen, jossa en pidä mitään yhteyttä. Unohdan eräällä lailla ihmisen, joka toimii mielestäni typerästi. Typerästi toimiminen voi olla huonoa suhtautumista esim. läheisiini tai ylimielistä suhtautumista itselleni tärkeisiin asioihin. Katkaisen välit, en ihan heti, mutta etäännyttämällä melko pian kuitenkin .

Riippuu varmaan siitä kuka tekee ja mitä. Ei ole mitään asiaa sellaisille jotka esimerkiksi satuttavat tahallaan ja kiusaavat. Mutta rakkaalleni en voisi kauaa murjottaa, elämä on liian lyhyt siihen. Tahdon vaan rakastaa häntä, naista.

Stanan akka, nyt kotiin sieltä! En suutu helposti. Tv. K mies

Jos suutun, silloin puhutaan suurista asioista. Voi olla, etten osaa antaa anteeksi toiselle suuttumustani. Jää mieleen (norsun muisti), ja jos sama toistuu niin yhdessäolo voi loppua siihen. En suutu pienistä asioista, mutta periaatteellinen olen ja koen/ tunnen ikävät asiat vahvasti ja suhteessa olo täytyy tuntua mielekkäältä. Annan anteeksi toiselle, jos se tuntuu luontevalta.

Luonne-erot ei muutu muuksi, jos tavat ajatella asioista poikkeaa toisista paljon. Siksi suhteilu ei tunnu itselle kovin suurelta mahdollisuudelta itselle ja tyydyn helpommin yksinoloon. Luottamus toiseen ei synny tyhjästä, epäileväinen olen omat kokemukset vaikuttaa omaan pohdintaan. Kohdannut naisia, joiden kohdalla näen punaista nykyisin.

Ymmärrän omasta mielestä asioita oikeudenmukaisesti. Kannatan tasa-arvoa ja erilaisuuttakin tiettyyn rajaan asti. Mutta olen ehdoton, kun raja ylittyy. Samaistuminen asioihin on aina hyvä juttu, paljon hyviä juttuja niin anteeksiantoakin löytyy enemmän. Tolkku pitää olla kerjätessäkin. Ihmisiä on erilaisia, siksi en edes yritä olla mieliksi toiselle, jos ajatusmaailma poikkeaa paljon toisista.

Riippuu vähän siitä mistä rähinää tulee ja kenenkä kanssa, eka varoitusmerkki on kuulemma aika pahannäköinen mulkaisu :), jos tuolle nuorisolle yrittää suutahtaa niin pieni ärähdys opettavaisessa muodossa riittää. Drama queenille en viitsi enää edes suuttua tai pahemmin puhuakaan ylipäänsä, ei maksa vaivaa. Aiheestakin vähän kiinni, jos aihe on joku iänikuinen toistuva juttu niin silloin kärähtää alle viiden sekunnin, niitä siedän huonosti, muutoin saa silittää vastakarvaan pitkäänkin :D

Usein suuttuessa menee hiljaisuuden puolelle, koska tunteet käyvät kuumina, enkä pidä yhtään tappelemisesta. Lepyn kyllä yleensä sitten nopeasti ja yritän sovitella tilannetta, mutta jos se ei onnistu, niin blokkaan ihmisen elämästäni. Huolia on muutenkin sen verran paljon, etten jaksa riitoja tai ahdistusta aiheuttavia ihmisiä. Välit voivat toki parantua myöhemmin, ainakin jos kyseessä on läheinen ihminen.

Joo, en puhu mitään pariin vuoteen, joskus kymmeneen - kahteentoistakaan suututtajalleni.

Tuun palstalle raivoomaan vaikkapa säästä ja sen olomuodoista.

Selitän miten asia meni minun mielestäni ja miksi koen olevani oikeassa. Jos viesti ei tunnu menevän perille niin korotan ääntäni ja lopulta saatan jopa huutaa. Naapureista välittämättä. En ole koskaan väkivaltainen enkä pysty mykkäkouluun. Lepyn puolessa tunnissa tai alle.

Olen valmis sulkemaan ihmisiä elämästäni kokonaan ja lopullisesti, jos yhteys ei vaan toimi. Mutta se ei ole suuttumista vaan pitkäaikaisen pettymyksen tulosta ja teen sen hiljaa. Vastaan kyllä toiselle asiallisesti ja ystävällisesti joulutoivotuksiin tms, mutta henkisesti luovutan ja lopetan ko. ihmisellä pääni vaivaamisen enkä ole aloitteellinen yhteydenpidossa. En pilaa elämääni ahdistavilla ihmissuhteilla. Elämä on siihen liian lyhyt.

En, mutta toisinaan on parempi olla hiljaa. Jos toinen provosoituu jo pelkästä yskäisystäkin, niin ei maksa vaivaa lähteä jankkaamaan asioita sellaisen kanssa. Parempi olla vaiti.
Tiedän että hän pettyi minuun ja siksi haastaa puheillaan. Silti kuitenkin ihmettelen hänen käytöstään lähes tuntematonta ihmistä kohtaan ja haluaan satuttaa ja kostaa.
Saati sitten jos tämä kaikki olisi tapahtunut muualla, niin mitä olisikaan voinut tapahtua pettymyksen kohdatessa häntä. Hirvittää ajatellakin..
Molemmat petyimme toisiimme, mutta toisaalta parempi täällä kuin muualla. Olisi voinut tulla pahaa jälkeä.

Hiljaisuus kertoo omaa syvää sanomaansa.

Onko mykillekkin olemassa joku koulu? Kuuroille tiettävästi on, opiskelevat viittomakieltä, mutta mykkäkoulu..?

Rakastan ja halaan

Käyn tänne pillahtelemassa ja kertomassa suureen ääneen, että en ole tehnyt mitään ja kaikki mitä olen tehnyt on jonkun toisen vika. Minun ei tarvitse pyydellä anteeksi keneltäkään ja virallisten systeemien päälle yritän pissiä jälkikäteen mielenosoituksena. Sitten jo lepynkin ja alan miettiä tulevaisuutta.

En. En voi sietää mykkäkoulua

Hei vaan taas. Riippuu suuttumuksen asteesta, mutisen puhisen ja jäkätän, toinen ääripää on että karjun kitarisat kolme metriä ulkona suusta. Mykkäkoulukin on joskus tietyissä rajoissa hyvä, harvemmin kuitenkaan. Inhoan suuttumista ja raivoa mutta joskus kuohahtaa.

-Tee-

hyvä joo joku isxäntä osxtaa jonkin makxsukortin jolla voi katsxoza elokuvbisa,, justiin joo mutta ei oolluty ytartkoiettu tytöoiller

toivottavasti et saa koskaan tietaa silloin et tule kanssani toimeen

En kyllä tiijä osaisinko sulle suuttua. Varmaan siihen vois kuulua äänenkorotusta terästettynä muutamalla voimasanalla mykkäkoulua joku tunti lähtisin pois paikalta autolla musiikkk pauhaten ja näin poistaisin stressiä tai menisin lenkille ja näin poistaisin stressiä tai menisin kaljoille ja näkisit mun seuraavan kerran korsaamasta jostaki seuraavana aamuna...

Ottaisin eron minä en riitaisassa suhteessa aijo olla kun samaan aikaan voi katsoa urheilua ja juuva kalijaa. Miksi vaihtaisin sen nalkuttamiseen ja kettuiluun?

Minulla on hyvin pitkä pinna, pyrin oikeudenmukaisuuteen ja haluan selvittää asiat puhumalla nopeasti auki, mutta riippuu hyvinkin paljon myös siitä millä tavoin suututetaan. Pienistä jutuista lepyn nopeasti juttelemalla mutta jos kyseessä on isommat asiat ja tietoista väärinkohtelua niin joskus saatan räjähtää vaikka pyrinkin ensin rauhoittumaan. Jos asioista keskustelu ei tuota tulosta tai on selvää että vastapuoli/puolet ovat haluttomia asioiden nopeaan selvittämiseen omatoimisesti ja välttelevät omista toimistaan vastuunkantoa eivätkä pahoittele ollenkaan saati aidosti (sen huomaa kyllä) sekä muuta käytöstään parempaan minua kohtaan niin etäännyn ja suljen heidät kylmästi täysin ulos elämästäni vaikka olisivat olleetkin kuinka tärkeitä itselleni. He ovat silloin näyttäneet millaisia ihmisiä todellisuudessaan ovat ja mitä minusta ajattelevat, luottamus ja kunnioitus on mennyt enkä halua olla tekemisissä. Joskus on tilanteita joissa esim. tälläisiä sukulaisia joituu näkemään mutta hoidan heidän kanssaan jatkossa vain ja ainoastaan kaiken pakollisen asioinnin ja keskustelun asiallisella tasolla. Luottamuksen takaisin saaminen ei ole mahdotonta mutta vaatii paljon aitoa työtä siltä ihmiseltä, harva sitä lähtee korjaamaan ja sekin puute tai yrittäminen kertoo minulle siitä ihmisestä tarpeeksi lisää. Varjelen tarkoin omaa hyvinvointiani.

Vihaan mykkäkoulua ja jos toinen siihen ryhtyy yrittämättä ensin selvittää/osallistumatta selvittämään mikä on mielen päällä niin silloinkin suljen ihmisen elämästäni ulos. Omalla kohdallani ns. mykkäkoulu on se aivan viimeinen asia mihin ryhdyn ja se yhdistyy sen ihmisen ulossulkemiseen elämästäni ja käytännössä se mykkyys tulee luontaisesti siitä ettei se ihminen/ne ihmiset enää vain kiinnosta minua millään tavalla joten asiaakaan heille ei ole. Olen joutunut kohtaamaan elämässäni useamman narsistin ja oppinut heistä useamman läksyn kantapään kautta.

No riippuu tilanteesta. Röllikkä kun provoo annan kritiikkiä kovaa takas. Sillee tosielämässäkin teen jos mulle huudetaan ja mua haukutaan. Sanon takas. Huudankin.

Mut sit yleensä kun muutaman lauseen verran ajatuksiani tyhjentäny hiljenen.

Ajattelen niin et parempi vaijeta jos ei oo mielessä mitään hyvää ja rakentavaa sanottavaa.

Niin kuin röllikällekin oon avautunu niin semmosta tekstiä mulla ois tulossa suusta riidois ja semmonen sanasota ei rakenna vaan hajottaa jonka takia pitäydyn muutamas lausees ja sitten vaikenen ja häivyn vttuun.

Vihaset ihmiset ei saa konfliktiaan ratkottua haukkumalla ja syyttelemällä raivon vallassa toisiaan, siksi on viisasta hiljentyä ja lähtee jäähylle.

Mä häivyn yleensä ovista pihalla päästään höyryjä itsekseni tai jos mies käyttää raakaa fyysistä voima ylivoimaansa estääkseen sen poistumisen saatan tuiskahtaa et ”nyt vttu Time out-aikalisä. Mä en pysty keskusteleen järkevästi ja asiallisesti just nyt. Anna mun rauhottua rauhassa ja pidä jo turpas kii että pystyn siihen ilman provokaatioo.”

En ainakaan todellakaan mökötä. Vaikka varmaan pitäisi kun olen saanut vihani takia hullun maineen.

Olen vähän sekä että. Joskus kilahtaa ja joskus mykkäkoulu. Sanoisin kuitenkin, että olen kaikista vaarallisin hiljaisena.

-N

Ole hiljaa.

Suutun aniharmoin. Tässä näytettä mihin pystytään. Pettämisestä jätän, varastamisesta järjestän vähän paskaa, hyökkäät perheeni kimppuun saat minusta ikuisen vihollisen, lasten eteen hyökkääjille ja muille saastaläjille ei ole rajaa mitä tekisin lain mitoissa.

tossa kun lueskelin teidän keskustelua. Itse osaan mykkäkoulua pitää. Jos mun suututtaa tarpeeksi monta kertaa. En puhu enää koskaan jos tai puhun v*t**l*malla..
Saatan myös sanoa todella loukkaavasti. Olen pitkävihainen. Huumorilla saa minut leppymään.

Riippuu ihan siitä tilanteesta. Joskus voi kuohahtaa, välillä pidetään suu supussa, toisinaan sovitellaan heti, mutta aina se sovittelu on kuvioissa. Mykkistä ei tule muuta kuin silloin kun toinen vaihtoehto on pahempi, eli mykkis on siinä tilanteessa se tauko joka pidetään, että tunnekuohu laantuu ja järki palaa päähän.