niissä vuosissa oli se, että sinä kiinnyit niihin hoitamiisi pieniin ihmisiin ja joka kerta aikuiset tuhosivat kaiken sen mikä oli sinulle tärkeää. Yhä uudelleen vuosien jälkeenkin kysyit miksi sinua niin kohdeltiin? Paha olo lisääntyi aina päivä päivältä ja lopulta sinusta tuntui siltä ettet haluaisi enää elää. Miksi kukaan ei ymmärtänyt sinun hätääsi, joka upotti sinut yhä syvemmälle suruun ja tuskaan? Kukaan muu ei saa määritellä sitä, mitä juuri sinä pidät itsellesi tärkeänä ja silti niin toimittiin jatkuvasti ja toistuvasti. Stressi pahentui ja kivut lisääntyivät. Sinulle tuli sellainen tunne, että sinun halutiin voivan huonosti, että se oli sen kaiken "auttamisen" tarkoitus.
Kaikesta pahinta
Anonyymi-ap
062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.