Meidän porukka on semmoista että ne tuhoavat aina kaiken hyvän. Koska syvin ajatus on sulla on liian helppoa ja hyvää, laitetaan sut kokemaan paskaa ja käännytetään ihmiset sua vastaan. Sitten ihmetellään miksi ei ole mitään. Monta juttua mennyt, ei ne ihmiset joille veitte pysty tuomaan mitään isommalle porukalle. Eivätkä auta. Se on heiltä vaan sen touhun huonouden siirtoa muille, ja sitten hyvällä ei saada, mitään aikaiseksi. En minä nyt sääliä ala tuntemaan. Kun teitte mitä teitte. Ei kuunneltu, ainoa ajatus nyt tuolle paskaa kun sillä on liian helppoa ja liian paljon kaikkea. Olisi siitä teille tullut, mutta asiat pitää ensin tehdä ja järjestää, ei mikään tapahdu heti. Nyt sitten keksitte muuta. Kellään ei ole ainakaan liian helppoa tai hyvää missään. Eikö kyllä hyötyjäkään, ei myös annettavaa. Itse järjestitte. En minä tähän itsekään jää, kunhan nyt jättävät rauhaan niin pääsee elämää järjestämään. Turhaan sitä vielä järjestää kun nämä tuhoavat vaan taas kaiken. Niin ovat tehneet, hyvin pitkään. Sairaita pitää auttaa, mutta jos terveiltä viedään sairaille lähes kaikki, ei ole lopulta kuin sairaita. Ei ne sairaat ole ikinä siinä kunnossa että voisivat mitenkään paikata terveiden ihmisten tuomaa turvaa koko porukalle. Mutta ihmisiä vainottiin ja "hakattiin" koska haluttiin hyöty sairaille ja haluttiin muutaman ihmisen elämä kuntoon muiden kustannuksella. Nyt mietitään kun kaikkialla on vaan kaaosta. Eikä kellään mene hyvin.
Oliko minulta ilkeyttä
Anonyymi-ap
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.