Yksinäinen sinkkumies avautuu Hesarissa

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009044303.html

Ne kenelle kyseinen juttu näkyy, niin voisi kommentoida, miksi teidän mielestänne miehellä ei ole vielä uutta naista.

Itse voisin lähteä liikkeelle vaikka tällä. Miehen parisuhdemarkkina-arvo muodostuu:

- ulkonäöstä
- koulutuksesta
- statuksesta
- varallisuudesta

Ulkonäköä olen tietysti miehenä hiukan jäävi arvostelemaan, mutta Seppo on kuitenkin reilusti ylipainoinen ja vaikuttaa lyhyenlännältä, joten ei siinä kiitettävään arvosanaan pääse. Tuskin edes hyvään.

Koulutus: Seppo taitaa olla alunperin autokoulun käynyt ja nyt kouluttautuu oppisopimuksella lähihoitajaksi. Sanoisin että tietysti se on parempi kuin elämäm koulu, mutta eipä silläkään pääse hyvään arvosanaan.

Status: Seppo on siis 55 vuotiaana lähihoitajaopiskelija, jolla ei ole kavereita ja asuu pienessä kesmökissä, niin ei sillä mahdollinen kumppani paljoa pääse kavereilleen kehuskelemaan. Itse asiassa moni nainen tämänkin palstan mukaan vierastaa hoitajamiestä. Tietysti pienimuotoinen somekuuluisuus voisi parantaa asemia, mutta tuskin Sepon omassa ikäryhmässä.

Varallisuudesta on vaikea sanoa mitään, mutta jos kohtaisin ihmisen, joka asuu kesämökissä ja opiskelee lähihoitajaksi voisi olettaa, ettei sillä paljoa matkustella kaupunkilomille saatikka sitten pidemmälle.

No kaikkihan ei ole ulkoista. Mitä pystyy päättelemään jutun perusteella Sepon luonteesta?

Juttu oli otsikoitu "Herttainen ja hellä". Eivät naiset halua "herttaisia" miehiä. Jos otsikko olisi karski mutta hellä tai urheilullinen ja hellä, ei naisien yhteydenottoja puuttuisi. Lisäksi Seppo vielä esimerkiksi viljelee sanaa ihana, joka on todella naismainen puhetapa. Masennuskaan ei paranna pisteitä.

Pisteenä i:n päälle pistää vielä silmään, että syyttelee työtä erosta ja kavereiden puutteesta. Ei siis tunnusta tai ymmärrä omaa osuuttaan asioihin.

180

841

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En pysty artikkelia lukemaan, mutta sanon yhden asian, joka itselleni heräsi ensimmäisenä mieleen. Otsakkeessa ja kaikille näkyvässä tekstinpätkässä puhutaan yksinäisyydestä. Siinä ei puhuta parisuhteettomuudesta. Onko nyt siis kuitenkin tulkittavissa niin, että tuolla jatkossa se yksinäisyys rinnastetaankin parisuhteettomuuteen? Tuosta kielii se miten viljelet aloituksessa tuollaisia ulkonäkö ja varallisuus pohdintoja ja miten sana "herttainen" on ongelma. Jos näin, niin tuossa on se suurin ongelma. Jos parisuhteesta etsii korjausta yksinäisyyteen, niin pieleen menee ja pahasti. Oikeastaan kukaan täysijärkinen ihminen ei lähde kenenkään yksinäisyyden korjaajaksi ja pelastusrenkaaksi ja viihdekeskukseksi jne. Tuo ei vaaan toimi pidemmän päälle. Yksinäisyyttä pitää lähteä korjaamaan muunlaisen sosiaalisen elämän, harrastusten, tuttavien, kavereide, ystävien kautta- Parisuhde tulee sitten jossain kohtaa lähes huomaamatta noiden muiden juttujen kautta.

      • Anonyymi

        Tämä tuntuu olevan palstalla yleinen olettamus: jos mies on yksinäinen, tarkoittaa se automaattisesti nimenomaan naisseuran puutetta. Harvemmin puhutaan siitä, että yksinäinen mies on monesti juuri ystäviä vailla. Vaikka juuri se kavereista muodostuva lähipiiri olisi keino päästä siitä yksinäisyydestä.

        Sanot hyvin että kumppanin tehtävä ei ole olla pelastusrengas, näinhän se on. Kumppanin kautta voisi toki tutustua uusiin ihmisiin, joista voisi ajan kanssa tulla kavereitakin. Mutta parhaiten sitä yksinäisyyttä vastaan voi taistella juuri harrastusten yms. avulla.

        Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo, ellei ole mitään muuta sosiaalista elämää. Etenkin jos kumppanilla on kavereita ja kodin ulkopuolista elämää, mutta itsellä ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tuntuu olevan palstalla yleinen olettamus: jos mies on yksinäinen, tarkoittaa se automaattisesti nimenomaan naisseuran puutetta. Harvemmin puhutaan siitä, että yksinäinen mies on monesti juuri ystäviä vailla. Vaikka juuri se kavereista muodostuva lähipiiri olisi keino päästä siitä yksinäisyydestä.

        Sanot hyvin että kumppanin tehtävä ei ole olla pelastusrengas, näinhän se on. Kumppanin kautta voisi toki tutustua uusiin ihmisiin, joista voisi ajan kanssa tulla kavereitakin. Mutta parhaiten sitä yksinäisyyttä vastaan voi taistella juuri harrastusten yms. avulla.

        Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo, ellei ole mitään muuta sosiaalista elämää. Etenkin jos kumppanilla on kavereita ja kodin ulkopuolista elämää, mutta itsellä ei.

        Yksinäisyys parisuhteessa on usein jopa paljon musertavampi tunne, kuin yksinäisyys yksinään. Tätä ei kai sitten monikaan kykene tajuamaan, jos eivät ole sitä itse kokeneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksinäisyys parisuhteessa on usein jopa paljon musertavampi tunne, kuin yksinäisyys yksinään. Tätä ei kai sitten monikaan kykene tajuamaan, jos eivät ole sitä itse kokeneet.

        Pitänee paikkansa. Siinä varmasti nousee pintaan mm. mustasukkaisuuden ja hylkäämisen tunteita, kun kumppani lähtee kavereittensa kanssa harrastamaan, ja itse jää vaan aina yksin kotiin. Siinä voi tehdä sen virheen että alkaa syyllistämään kumppania tämän sosiaalisesta elämästä, ja ehkä jopa yrittää painostaa tämän jäämään kotiin seuraksi. Se taas on tehokas tapa työntää itseään kohti eroa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tuntuu olevan palstalla yleinen olettamus: jos mies on yksinäinen, tarkoittaa se automaattisesti nimenomaan naisseuran puutetta. Harvemmin puhutaan siitä, että yksinäinen mies on monesti juuri ystäviä vailla. Vaikka juuri se kavereista muodostuva lähipiiri olisi keino päästä siitä yksinäisyydestä.

        Sanot hyvin että kumppanin tehtävä ei ole olla pelastusrengas, näinhän se on. Kumppanin kautta voisi toki tutustua uusiin ihmisiin, joista voisi ajan kanssa tulla kavereitakin. Mutta parhaiten sitä yksinäisyyttä vastaan voi taistella juuri harrastusten yms. avulla.

        Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo, ellei ole mitään muuta sosiaalista elämää. Etenkin jos kumppanilla on kavereita ja kodin ulkopuolista elämää, mutta itsellä ei.

        Ja onhan tuota tutkittukin, että usein miesten yksinäisyys on totaalisempaa kuin naisten. Naisissakin on heitä, jotka ovat täysin yksin, mutta miehissä on paljon enemmän heitä, joilla ei ole lainkaan ystäviä, kavereita tai edes sukulaisia seurana. Naisilla keskimäärin on paljon parempi sosiaalinen verkosto, vaikka heillä ei parisuhdetta olisikaan. Varsin moni meis tuntuu siis ihan reaalielämässäkin kuvittelevan/ajattelevan yksinäisyyden olevan yhtäkuin ei parisuhdetta ja että parisuhde taikoisi yksinäisyyden pois Miehissä on myös paljon enemmän sellaisia, joiden koko sosiaalinen verkosto on parisuhteessa täysin naisen varassa. Mahdollisen eron sattuessa tällaiset miehet tipahtavat sitten täydelliseen yksinäisyyteen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja onhan tuota tutkittukin, että usein miesten yksinäisyys on totaalisempaa kuin naisten. Naisissakin on heitä, jotka ovat täysin yksin, mutta miehissä on paljon enemmän heitä, joilla ei ole lainkaan ystäviä, kavereita tai edes sukulaisia seurana. Naisilla keskimäärin on paljon parempi sosiaalinen verkosto, vaikka heillä ei parisuhdetta olisikaan. Varsin moni meis tuntuu siis ihan reaalielämässäkin kuvittelevan/ajattelevan yksinäisyyden olevan yhtäkuin ei parisuhdetta ja että parisuhde taikoisi yksinäisyyden pois Miehissä on myös paljon enemmän sellaisia, joiden koko sosiaalinen verkosto on parisuhteessa täysin naisen varassa. Mahdollisen eron sattuessa tällaiset miehet tipahtavat sitten täydelliseen yksinäisyyteen

        Juuri näin. Ja näitä tällaisia miehiä on surullisen paljon.

        Jostain syystä heitä ei vaan saada yhdistettyä toisiinsa. Sehän olisi erinomaista jos nämä yksinäiset miehet saataisiin jotenkin yhteyksiin keskenään, sillä ratkaistaisiin useamman ihmisen yksinäisyysongelma kerralla.
        Entisistä yksinäisistä voisi nivoutua hyvinkin tiiviitä kaveriporukoita, joissa riittäisi ymmärrystä toinen toisilleen!

        Yhden ihmisen varaan ei pitäisi laskea vaan jonkinlainen sosiaalinen verkko olisi hyvä kaikkien pyrkiä säilyttämään, vaikka parisuhteessa ja/ tai lapsiperhearjessa ei ihan viikottain ehtisikään niitä yhteyksiä hoivaamaan.


      • Anonyymi

        Hyvä huomio. Se oli mielessäni, mutta jäi laittamatta.

        Artikkeli kuitenkin meni jotenkin parisuhteettomuuteen.

        Jonkun tutkimuksen luin, että miehillä on keskimäärin 0,7 oikein hyvää ystävää ja naisilla yli 3. Tämä siis tarkoittaa, että on todella iso joukko miehiä, joilla ei ole yhtään hyvää ystävää, koska on myös miehiä, joilla on paljon ystäviä.

        Ei siis ihme, että monet miehet ovat aika lailla hukassa vaimon lähdettyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Ja näitä tällaisia miehiä on surullisen paljon.

        Jostain syystä heitä ei vaan saada yhdistettyä toisiinsa. Sehän olisi erinomaista jos nämä yksinäiset miehet saataisiin jotenkin yhteyksiin keskenään, sillä ratkaistaisiin useamman ihmisen yksinäisyysongelma kerralla.
        Entisistä yksinäisistä voisi nivoutua hyvinkin tiiviitä kaveriporukoita, joissa riittäisi ymmärrystä toinen toisilleen!

        Yhden ihmisen varaan ei pitäisi laskea vaan jonkinlainen sosiaalinen verkko olisi hyvä kaikkien pyrkiä säilyttämään, vaikka parisuhteessa ja/ tai lapsiperhearjessa ei ihan viikottain ehtisikään niitä yhteyksiä hoivaamaan.

        Ei se kaveeraaminen toisten miesten kanssa ole kaikille niin luontevaa. En minä ainakaan kaipaa juurikaan kaveriseuraa vaikka kumppania kaipaankin. Siksi se seurustelukumppani olisi oikeastaan ainoa apu yksinäisyyteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se kaveeraaminen toisten miesten kanssa ole kaikille niin luontevaa. En minä ainakaan kaipaa juurikaan kaveriseuraa vaikka kumppania kaipaankin. Siksi se seurustelukumppani olisi oikeastaan ainoa apu yksinäisyyteen.

        Tuota minä pohdin tuon aloituksessa linkitetyn miehenkin kohdalla. Miehet ovat. tutkitusti, varsin konservatiivisia vaatimuksissa toisiaan kohtaan. Voidakseen "luontevasti kaveerata" muiden miesten kanssa, miehen täytyy usein täyttää todella tiukat miehisyyden kriteerit. ollakseen "oikeanlainen" miehen täytyy täyttää tietyt vaatimukset ja se on aika surullista. Itse en tajua miksi miehet noin yleisesti ottaen ovat järkyttävän tiukkapipoisia toistensa ja "oikeanlaisen miehisyyden" suhteen. Miksi miehet ovat itse omien sosiaalisten elämiensä pahin este?

        Vaan tuossa se sinun ongelmasi pitkälti on, sillä harva halua kumppania, jolle täytyy olla koko muun sosiaalisen elämän korvike. Sellaiset ihmiset ovat todella harvassa, jotka tuollaiseen tilanteeseen haluaisivat. Kyse ei ole vain naisista, vaan harva mieskään haluaa sellaista kumppania, jolle hän olisi se toisen koko sosiaalinen elämä. Se on ihan ok, jos sinä koet, etten kaipaa muuta kuin kumppanin. Vaan se kumppani hyvin suurella todennäköisyydellä tulisi jossain kohtaa kokemaan tuon tilanteen ahdistavaksi.

        Sanoisin, että tuo aloituksessa linkitetyn jutun mies on tehnyt ihan hyvän valinnan, kun on vaihtanut alaa. Nyt kun hän vielä ymmärtää olla ajattelematta jokaista sosiaalista työtilannetta parisuhteen kannalta ja tajuaa olla ihan vaan sosiaalinen niin tuosta voi tulla hyväkin. Hänen tyyppiselleen miehelle naiset voivat hyvinkin olla paljon potentiaalisempia kavereita ja ihan ystäviäkin, kuin toiset miehet. Sieltä kautta voi sitten mahdollisesti se parisuhdekin löytyä, kun vaan osaisi olla olematta "epätoivoinen sinkku". Jos löytää hyvin naispuolisia työkaverieta, niin joku voi hyvinkin innostua "parittamaan" jonkun tuttavansa kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuota minä pohdin tuon aloituksessa linkitetyn miehenkin kohdalla. Miehet ovat. tutkitusti, varsin konservatiivisia vaatimuksissa toisiaan kohtaan. Voidakseen "luontevasti kaveerata" muiden miesten kanssa, miehen täytyy usein täyttää todella tiukat miehisyyden kriteerit. ollakseen "oikeanlainen" miehen täytyy täyttää tietyt vaatimukset ja se on aika surullista. Itse en tajua miksi miehet noin yleisesti ottaen ovat järkyttävän tiukkapipoisia toistensa ja "oikeanlaisen miehisyyden" suhteen. Miksi miehet ovat itse omien sosiaalisten elämiensä pahin este?

        Vaan tuossa se sinun ongelmasi pitkälti on, sillä harva halua kumppania, jolle täytyy olla koko muun sosiaalisen elämän korvike. Sellaiset ihmiset ovat todella harvassa, jotka tuollaiseen tilanteeseen haluaisivat. Kyse ei ole vain naisista, vaan harva mieskään haluaa sellaista kumppania, jolle hän olisi se toisen koko sosiaalinen elämä. Se on ihan ok, jos sinä koet, etten kaipaa muuta kuin kumppanin. Vaan se kumppani hyvin suurella todennäköisyydellä tulisi jossain kohtaa kokemaan tuon tilanteen ahdistavaksi.

        Sanoisin, että tuo aloituksessa linkitetyn jutun mies on tehnyt ihan hyvän valinnan, kun on vaihtanut alaa. Nyt kun hän vielä ymmärtää olla ajattelematta jokaista sosiaalista työtilannetta parisuhteen kannalta ja tajuaa olla ihan vaan sosiaalinen niin tuosta voi tulla hyväkin. Hänen tyyppiselleen miehelle naiset voivat hyvinkin olla paljon potentiaalisempia kavereita ja ihan ystäviäkin, kuin toiset miehet. Sieltä kautta voi sitten mahdollisesti se parisuhdekin löytyä, kun vaan osaisi olla olematta "epätoivoinen sinkku". Jos löytää hyvin naispuolisia työkaverieta, niin joku voi hyvinkin innostua "parittamaan" jonkun tuttavansa kanssa.

        Luulen että tuo ongelma että pitäisi olla koko "muun sosiaalisen elämän korvike" on enemmänkin naisten mielessä syntynyt tilanne. Ei tällainen puolierakko kaipaisi kumppanilta siinä mielessä mitään ihmeellistä, normaalia kumppanuutta vain. Kaikki sosiaalisuus mikä parisuhteen myötä tulisi, olisi vain plussaa. En voi muiden puolesta puhua mutta luulen että en ole ihan ainoa tällainen otus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulen että tuo ongelma että pitäisi olla koko "muun sosiaalisen elämän korvike" on enemmänkin naisten mielessä syntynyt tilanne. Ei tällainen puolierakko kaipaisi kumppanilta siinä mielessä mitään ihmeellistä, normaalia kumppanuutta vain. Kaikki sosiaalisuus mikä parisuhteen myötä tulisi, olisi vain plussaa. En voi muiden puolesta puhua mutta luulen että en ole ihan ainoa tällainen otus.

        Ei, tuo ei liity mitenkään juuri naisiin. Tuo on ihan ihmisiin liittyvää. Olen kuullut tuota samaan miestenkin suusta ja siis oma tuttavapiirini ylipäänsä koostuu pitkälti juuri miehistä.

        Jos ole "puolierakko" niin sehän on taas sitten oma ongelmansa. Tarvitsisit kumppanin, joka haluaa seuraa sinusta, mutta ei kuitenkaan saa haluta sinusta seuraa. Tuokin on ihmisissä aika harvinainen ominaisuus. Tuo ei varsinaisesti ole "normaalia kumppanuutta" siinä mielessä, että se olisi tavallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, tuo ei liity mitenkään juuri naisiin. Tuo on ihan ihmisiin liittyvää. Olen kuullut tuota samaan miestenkin suusta ja siis oma tuttavapiirini ylipäänsä koostuu pitkälti juuri miehistä.

        Jos ole "puolierakko" niin sehän on taas sitten oma ongelmansa. Tarvitsisit kumppanin, joka haluaa seuraa sinusta, mutta ei kuitenkaan saa haluta sinusta seuraa. Tuokin on ihmisissä aika harvinainen ominaisuus. Tuo ei varsinaisesti ole "normaalia kumppanuutta" siinä mielessä, että se olisi tavallista.

        Täsmennän, että tarvitsisit kumppaniksesi toisen "puolierakon". Sellainen tavanomaisen semisosiaalinen ja vielä vähemmän sellainen aidosti sosiaalinen ei sopisi sinulle lainkaan. Tuollaisessa parisuhteessa kun kävisi todella helposti niin, että sinä kokisit sen kumppanisi sosiaalisuuden jatkuvaksi ja vaativaksi ja hän taas kokisi yksinäisyyttä parisuhteessanne ja ettei saa sinuun tarpeeksi kontakti. Naisissa on melko vähän puolierakoita, joten tuollaisen löytäminen voi olla vaikeaa. Näin varsinkin, jos haluat sellaisen perinteisen parisuhteen, jossa asustellaan saman katon alla. Puolierakko nainen luultavimmin haluaisi asustella erikseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tuntuu olevan palstalla yleinen olettamus: jos mies on yksinäinen, tarkoittaa se automaattisesti nimenomaan naisseuran puutetta. Harvemmin puhutaan siitä, että yksinäinen mies on monesti juuri ystäviä vailla. Vaikka juuri se kavereista muodostuva lähipiiri olisi keino päästä siitä yksinäisyydestä.

        Sanot hyvin että kumppanin tehtävä ei ole olla pelastusrengas, näinhän se on. Kumppanin kautta voisi toki tutustua uusiin ihmisiin, joista voisi ajan kanssa tulla kavereitakin. Mutta parhaiten sitä yksinäisyyttä vastaan voi taistella juuri harrastusten yms. avulla.

        Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo, ellei ole mitään muuta sosiaalista elämää. Etenkin jos kumppanilla on kavereita ja kodin ulkopuolista elämää, mutta itsellä ei.

        Aivan. Se että mies elää vapaana ei lähtökohtaisesti ole surkea tai kamala tilanne. Etenkään ei ole surkea vaihdevuosi-eron jälkeen, silloin mies ei enää helposti löydä kelvollista kumppania vaan joutuisi tyytymään kuivineeseen mummeliin, kannattaa siis valita vapaa elämä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täsmennän, että tarvitsisit kumppaniksesi toisen "puolierakon". Sellainen tavanomaisen semisosiaalinen ja vielä vähemmän sellainen aidosti sosiaalinen ei sopisi sinulle lainkaan. Tuollaisessa parisuhteessa kun kävisi todella helposti niin, että sinä kokisit sen kumppanisi sosiaalisuuden jatkuvaksi ja vaativaksi ja hän taas kokisi yksinäisyyttä parisuhteessanne ja ettei saa sinuun tarpeeksi kontakti. Naisissa on melko vähän puolierakoita, joten tuollaisen löytäminen voi olla vaikeaa. Näin varsinkin, jos haluat sellaisen perinteisen parisuhteen, jossa asustellaan saman katon alla. Puolierakko nainen luultavimmin haluaisi asustella erikseen.

        Ei, vaan kaipaisin ihan normaalin parisuhteen ja juuri muuta sosiaalisuutta en sitten tarvitsisikaan. Se on joillekin miehille sopiva yhdistelmä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan kaipaisin ihan normaalin parisuhteen ja juuri muuta sosiaalisuutta en sitten tarvitsisikaan. Se on joillekin miehille sopiva yhdistelmä.

        Avaatko vähän millainen on sun näkökulmasta "normaali parisuhde"? Nimittäin se mitä sinä pidät normaalina, ei välttämättä ole valtaosan näkemyksestä sittenkään niin normaalia. Melko pieni vähemmistö parisuhteista on sellaisia, ettei niihin juuri muuta sosiaalisuutta liity. Tottakai niitäkin löytyy, mutta ovat tosiaan harvinaisia eivätkä siksi millään mittarilla ns. normaaleja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä huomio. Se oli mielessäni, mutta jäi laittamatta.

        Artikkeli kuitenkin meni jotenkin parisuhteettomuuteen.

        Jonkun tutkimuksen luin, että miehillä on keskimäärin 0,7 oikein hyvää ystävää ja naisilla yli 3. Tämä siis tarkoittaa, että on todella iso joukko miehiä, joilla ei ole yhtään hyvää ystävää, koska on myös miehiä, joilla on paljon ystäviä.

        Ei siis ihme, että monet miehet ovat aika lailla hukassa vaimon lähdettyä.

        Vaihdevuosi-eroamisten tutkimuksissa "lähtemisestä" on seuraavia kummallisia tuloksia,

        -naisten ilmoitusten mukaan: Naiset jättivät miehen noin 2/3 tapauksessa.
        -miesten ilmoitusten mukaan: Miehet jättivät naisen noin 2/3 tapauksessa.

        On erittäin hankalaa selvittää mikä on ollut eroamisten juurisyy, siis kumpi tosiasiassa aiheutti eroamisen. Eroamista edeltää aina jonkinlainen pelaaminen, myöskin totuuden kertomien eroamisen syystä on useille mahdotonta. Se on tutkittua tietoa että siinä keski-iässä jolloin nainen on vaihdevuosien kourissa eroamisia tapahtuu paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan. Se että mies elää vapaana ei lähtökohtaisesti ole surkea tai kamala tilanne. Etenkään ei ole surkea vaihdevuosi-eron jälkeen, silloin mies ei enää helposti löydä kelvollista kumppania vaan joutuisi tyytymään kuivineeseen mummeliin, kannattaa siis valita vapaa elämä.

        Kyllä, kuivuneet mummelit ja lerpahtaneet papparaiset voivat vallan hyvin elää sinkkuina, mutta silti omata terveen sosiaalisen elämän. Yksinäinen ei tarvitse olla vaikka ei parisuhteessa olisikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaatko vähän millainen on sun näkökulmasta "normaali parisuhde"? Nimittäin se mitä sinä pidät normaalina, ei välttämättä ole valtaosan näkemyksestä sittenkään niin normaalia. Melko pieni vähemmistö parisuhteista on sellaisia, ettei niihin juuri muuta sosiaalisuutta liity. Tottakai niitäkin löytyy, mutta ovat tosiaan harvinaisia eivätkä siksi millään mittarilla ns. normaaleja.

        Kuinkahan tuota nyt avaisi...nainen voi elää kuten haluaa mutta minä kävisin töissä ja harrastuksissani ja jos on yhdessäasumisesta kyse niin kotona sitten nähtäisiin ja oltaisiin keskenään "sosiaalisia". Jos on pakollisia juhlia tms. niin onhan niihin varmaan osallistuttava sen verran kuin mitä normaali elämänmeno edellyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaihdevuosi-eroamisten tutkimuksissa "lähtemisestä" on seuraavia kummallisia tuloksia,

        -naisten ilmoitusten mukaan: Naiset jättivät miehen noin 2/3 tapauksessa.
        -miesten ilmoitusten mukaan: Miehet jättivät naisen noin 2/3 tapauksessa.

        On erittäin hankalaa selvittää mikä on ollut eroamisten juurisyy, siis kumpi tosiasiassa aiheutti eroamisen. Eroamista edeltää aina jonkinlainen pelaaminen, myöskin totuuden kertomien eroamisen syystä on useille mahdotonta. Se on tutkittua tietoa että siinä keski-iässä jolloin nainen on vaihdevuosien kourissa eroamisia tapahtuu paljon.

        Valtaosa eroista tuossa kohtaa tapahtuu ns. yhteisymmärryksessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä huomio. Se oli mielessäni, mutta jäi laittamatta.

        Artikkeli kuitenkin meni jotenkin parisuhteettomuuteen.

        Jonkun tutkimuksen luin, että miehillä on keskimäärin 0,7 oikein hyvää ystävää ja naisilla yli 3. Tämä siis tarkoittaa, että on todella iso joukko miehiä, joilla ei ole yhtään hyvää ystävää, koska on myös miehiä, joilla on paljon ystäviä.

        Ei siis ihme, että monet miehet ovat aika lailla hukassa vaimon lähdettyä.

        Missä mainittuja (vaimon lähdettyä aika lailla "hukassa" olevia) miehiä on? Millä tavalla he ovat "hukassa"? Naisen lähteminenkö panee heidät "hukkaan". Vastaavat naisetko eivät ole "hukassa"?

        Kaikilla vanhemmilla miehillä ja kaikilla vanhemmilla naisilla on nykyisessa tasa-arvo utopiassa vaikeuksia löytää parisuhdekumppani, koska vanhemman miehen pitäisi valita mummeli, silloin ei muodostu parisuhde vaan oleskelusuhde, palvelusuhde, tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaihdevuosi-eroamisten tutkimuksissa "lähtemisestä" on seuraavia kummallisia tuloksia,

        -naisten ilmoitusten mukaan: Naiset jättivät miehen noin 2/3 tapauksessa.
        -miesten ilmoitusten mukaan: Miehet jättivät naisen noin 2/3 tapauksessa.

        On erittäin hankalaa selvittää mikä on ollut eroamisten juurisyy, siis kumpi tosiasiassa aiheutti eroamisen. Eroamista edeltää aina jonkinlainen pelaaminen, myöskin totuuden kertomien eroamisen syystä on useille mahdotonta. Se on tutkittua tietoa että siinä keski-iässä jolloin nainen on vaihdevuosien kourissa eroamisia tapahtuu paljon.

        "Se on tutkittua tietoa että siinä keski-iässä jolloin nainen on vaihdevuosien kourissa eroamisia tapahtuu paljon."

        On hyvä muistaa että naiset eivät ole ainoita jotka käyvät läpi vaihdevuodet. Miehet käyvät samoihin aikoihin läpi niitä ihan samantyyppisiä muutoksia. Monelle tulee siinä sitä ns. keski-iän kriisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinkahan tuota nyt avaisi...nainen voi elää kuten haluaa mutta minä kävisin töissä ja harrastuksissani ja jos on yhdessäasumisesta kyse niin kotona sitten nähtäisiin ja oltaisiin keskenään "sosiaalisia". Jos on pakollisia juhlia tms. niin onhan niihin varmaan osallistuttava sen verran kuin mitä normaali elämänmeno edellyttää.

        Tuo ei kuulosta minun korviini kauhean normaalilta parisuhteelta. Tiedä sitten onko tuossa joku sukupolviero tai jotain. Tuosta tulee juuri sellainen tunne, että ei sen toisenkaan oikeasti kauhean sosiaalinen kestäisi olla. Ei siksi, että sinä estäisit, sähän naisen voivan elää miten haluaa. Ongelma on siinä, että jos toinen olisi edes normisosiaalinen, niin pitäisi olla aina jossakin "elämässä miten haluaa" ja se olisi aika hemmetin rasittavaa. Kotona ei oikeaa sosiaalisuutta heruisi, vaan oltaisiin "sosiaalisia". Eli sosiaalinen yksilö, joka ei haluaisi joutua jatkuvasti ravaamaan jossain muualla ollakseen sosiaalinen, ei tuossa viihtyisi. Tuo porukka on ehdoton valtaosa ainakin kaikista minun tuntemistani ihmisistä ja heidän parisuhteistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä mainittuja (vaimon lähdettyä aika lailla "hukassa" olevia) miehiä on? Millä tavalla he ovat "hukassa"? Naisen lähteminenkö panee heidät "hukkaan". Vastaavat naisetko eivät ole "hukassa"?

        Kaikilla vanhemmilla miehillä ja kaikilla vanhemmilla naisilla on nykyisessa tasa-arvo utopiassa vaikeuksia löytää parisuhdekumppani, koska vanhemman miehen pitäisi valita mummeli, silloin ei muodostu parisuhde vaan oleskelusuhde, palvelusuhde, tms.

        Tuolla noita on valtavasti ihan tavallisessa elämässä, kun vaan avaa silmänsä ja juttelee miesten kanssa. Se hukassa oleminen ilmenee monella tavalla, mutta tuppaa todella usein päätymään eriasteiseen masennukseen ja juurikin tuohon yksinäisyyteen. Ja kyllä naisille tuollainen hukassa oleminen on paljon harvinaisempaa. Naiset harvoin tarvitsevat parisuhdetta ollakseen olematta yksinäisiä.

        Kenenkään ei tarvitse valita ketään. Jos on hyvä yksin, niin sitten on hyvä yksin. Yksinäisyys ja parisuhteettomuus ovat kaksi aivan eri asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinkahan tuota nyt avaisi...nainen voi elää kuten haluaa mutta minä kävisin töissä ja harrastuksissani ja jos on yhdessäasumisesta kyse niin kotona sitten nähtäisiin ja oltaisiin keskenään "sosiaalisia". Jos on pakollisia juhlia tms. niin onhan niihin varmaan osallistuttava sen verran kuin mitä normaali elämänmeno edellyttää.

        Okei, kiitos avaamisesta!

        Mutulla heitän, mutta omien havaintojeni mukaan tuollainen sun haaveidesi parisuhdekuvio ei taida olla ihan siitä tavallisimmasta päästä.
        Kuulostaa vähän enemmän kämppisasumiselta kuin parisuhteelta tuollainen, että kumpikin elelee omaan tahtiin ja kotona ehkä osutaan joskus saman ruokapöydän ääreen iltapalalle. Varmasti se joillekin silti sopii! Mutta voi kyllä olla vähän haaste löytää samanmielistä seuralaista, toki eihän niitä tarvikaan löytyä kuin se yksi sopiva! :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ei kuulosta minun korviini kauhean normaalilta parisuhteelta. Tiedä sitten onko tuossa joku sukupolviero tai jotain. Tuosta tulee juuri sellainen tunne, että ei sen toisenkaan oikeasti kauhean sosiaalinen kestäisi olla. Ei siksi, että sinä estäisit, sähän naisen voivan elää miten haluaa. Ongelma on siinä, että jos toinen olisi edes normisosiaalinen, niin pitäisi olla aina jossakin "elämässä miten haluaa" ja se olisi aika hemmetin rasittavaa. Kotona ei oikeaa sosiaalisuutta heruisi, vaan oltaisiin "sosiaalisia". Eli sosiaalinen yksilö, joka ei haluaisi joutua jatkuvasti ravaamaan jossain muualla ollakseen sosiaalinen, ei tuossa viihtyisi. Tuo porukka on ehdoton valtaosa ainakin kaikista minun tuntemistani ihmisistä ja heidän parisuhteistaan.

        Kirjoitin keskinäisen sosiaalisuuden lainausmerkkeihin koska ei se sana oikein kuvaa rakkaussuhteessa elävien ihmisten välejä. Siitä ehkä väärinymmärryksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se on tutkittua tietoa että siinä keski-iässä jolloin nainen on vaihdevuosien kourissa eroamisia tapahtuu paljon."

        On hyvä muistaa että naiset eivät ole ainoita jotka käyvät läpi vaihdevuodet. Miehet käyvät samoihin aikoihin läpi niitä ihan samantyyppisiä muutoksia. Monelle tulee siinä sitä ns. keski-iän kriisiä.

        Tuosa kohtaa myös lapset on valtosin hoidettu ns. aikuisiksi ja pesästä pois. Tuo kohta on jokaiselle parisuhteelle iso koetinkivi ja varsin iso osa liitoista hajoaa viimeistään tuossa kohtaa. Silloin ei ole enää sitä perhettä ja lapsia, joiden takia on sitä ennen iso osa asioista tehty. Tuossa kohtaa pitäisi löytää siitä kumppanista ja siitä parisuhteesta joku aito syy pysyä yhdessä. Aika moni ei löydä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitin keskinäisen sosiaalisuuden lainausmerkkeihin koska ei se sana oikein kuvaa rakkaussuhteessa elävien ihmisten välejä. Siitä ehkä väärinymmärryksesi.

        Ei johtunut siitä. Mä ymmärrän erinomaisen hyvin mitä sillä tarkoitat ja se ei vastaa normaalia parisuhdetta siten miten minä sen olen elämässäni nähnyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei johtunut siitä. Mä ymmärrän erinomaisen hyvin mitä sillä tarkoitat ja se ei vastaa normaalia parisuhdetta siten miten minä sen olen elämässäni nähnyt.

        Tarkennan, että en tarkoita "ei normaalilla" epänormaalia. Tarkoitan sillä ei tavanomaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaatko vähän millainen on sun näkökulmasta "normaali parisuhde"? Nimittäin se mitä sinä pidät normaalina, ei välttämättä ole valtaosan näkemyksestä sittenkään niin normaalia. Melko pieni vähemmistö parisuhteista on sellaisia, ettei niihin juuri muuta sosiaalisuutta liity. Tottakai niitäkin löytyy, mutta ovat tosiaan harvinaisia eivätkä siksi millään mittarilla ns. normaaleja.

        Nimenomaan, käsitteet "normaali parisuhde", "parisuhde" ja "suhde" todellakin kaipaavat selkeyttämistä. Minulle ne tarkoittavat suhdetta jossa sitovana tekijänä on seksi/seksuaalisuus, muussa tapauksessa kyseessä on olosuhde, olemissuhde, ajakulutussuhde, pärjäilysuhde, palvelusuhde, tms.

        ---> "ettei niihin juuri muuta sosiaalisuutta liity"

        Tuo riippuu siitä mitä sana "juuri" merkitsee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei, kiitos avaamisesta!

        Mutulla heitän, mutta omien havaintojeni mukaan tuollainen sun haaveidesi parisuhdekuvio ei taida olla ihan siitä tavallisimmasta päästä.
        Kuulostaa vähän enemmän kämppisasumiselta kuin parisuhteelta tuollainen, että kumpikin elelee omaan tahtiin ja kotona ehkä osutaan joskus saman ruokapöydän ääreen iltapalalle. Varmasti se joillekin silti sopii! Mutta voi kyllä olla vähän haaste löytää samanmielistä seuralaista, toki eihän niitä tarvikaan löytyä kuin se yksi sopiva! :)

        Vähän loukkaavaa kutsua toisten mahdollisia rakkaussuhteita kämppisasumiseksi, varsinkin kun yhdessä voisi harrastaa mitä nyt yhdessä haluaa harrastaa. Mutta ehkä se loukkaaminen olikin juuri se tarkoitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan kaipaisin ihan normaalin parisuhteen ja juuri muuta sosiaalisuutta en sitten tarvitsisikaan. Se on joillekin miehille sopiva yhdistelmä.

        Minusta on erikoinen tuo tarve puhua normaaliudesta epätavallisuuden kohdalla. Mä olen huomannut tuon saman todella usein ja monien asioiden ja ominaisuuksien kohdalla. Ikäänkuin normaalius olisi joku ainoa hyväksyttävä asia ja tuota esiintyy erityisesti miesten kohdalla. Erityisesti miehet todella usein määrittelevät itseään ja parisuhdetoiveitaan jne. "normaaleiksi", vaikka olisivat epätavallisiakin. Johtuuko tuo juuri siitä, että miehet tunutvat muutekin kaikkea mikä ei ole "oikeaa miehisyyttä" ? Siksikö kaikessa pitää määrittäytyä "normaaliksi"? Kun kuitenkin ilmiselvästi ne toiveet ovat hieman epätavallisia, niin eikö olisi paljon järkevämpää sisäistää se? Kun kerta ei etsi tavallista, niin ei sitä silloin löydä etsimällä tavallisesta joukosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähän loukkaavaa kutsua toisten mahdollisia rakkaussuhteita kämppisasumiseksi, varsinkin kun yhdessä voisi harrastaa mitä nyt yhdessä haluaa harrastaa. Mutta ehkä se loukkaaminen olikin juuri se tarkoitus.

        Mikä tuossa on loukkaavaa? Kyllä sellaisia ihmisiä löytyy, joille tuollainen kämppisuhde on ihan ok, mutta ei se mitenkään tavaomaista ole. Jokainen toimii miten tahtoo, mutta ei kämppissuhteeseen varmasti kauheasti tunkua ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta on erikoinen tuo tarve puhua normaaliudesta epätavallisuuden kohdalla. Mä olen huomannut tuon saman todella usein ja monien asioiden ja ominaisuuksien kohdalla. Ikäänkuin normaalius olisi joku ainoa hyväksyttävä asia ja tuota esiintyy erityisesti miesten kohdalla. Erityisesti miehet todella usein määrittelevät itseään ja parisuhdetoiveitaan jne. "normaaleiksi", vaikka olisivat epätavallisiakin. Johtuuko tuo juuri siitä, että miehet tunutvat muutekin kaikkea mikä ei ole "oikeaa miehisyyttä" ? Siksikö kaikessa pitää määrittäytyä "normaaliksi"? Kun kuitenkin ilmiselvästi ne toiveet ovat hieman epätavallisia, niin eikö olisi paljon järkevämpää sisäistää se? Kun kerta ei etsi tavallista, niin ei sitä silloin löydä etsimällä tavallisesta joukosta.

        Kirjoitin normaalin siksi koska siinä parisuhteessa ei olisi tietääkseni mitään epänormaalia vaikka minä muussa elämässäni olisinkin vaikka kuinka outo hiippari.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täsmennän, että tarvitsisit kumppaniksesi toisen "puolierakon". Sellainen tavanomaisen semisosiaalinen ja vielä vähemmän sellainen aidosti sosiaalinen ei sopisi sinulle lainkaan. Tuollaisessa parisuhteessa kun kävisi todella helposti niin, että sinä kokisit sen kumppanisi sosiaalisuuden jatkuvaksi ja vaativaksi ja hän taas kokisi yksinäisyyttä parisuhteessanne ja ettei saa sinuun tarpeeksi kontakti. Naisissa on melko vähän puolierakoita, joten tuollaisen löytäminen voi olla vaikeaa. Näin varsinkin, jos haluat sellaisen perinteisen parisuhteen, jossa asustellaan saman katon alla. Puolierakko nainen luultavimmin haluaisi asustella erikseen.

        Meillä on yhdessä puoli-erakko (tai oikeastaan erakko) ja todella sosiaalinen ihminen. Hyvin on mennyt. Mies tykkää siitä, että saa pyöriä sosiaalisissa kuvioissa niin paljon kuin haluaa. Minä nautin yksinäisyydestä silloin kun hän on pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä mainittuja (vaimon lähdettyä aika lailla "hukassa" olevia) miehiä on? Millä tavalla he ovat "hukassa"? Naisen lähteminenkö panee heidät "hukkaan". Vastaavat naisetko eivät ole "hukassa"?

        Kaikilla vanhemmilla miehillä ja kaikilla vanhemmilla naisilla on nykyisessa tasa-arvo utopiassa vaikeuksia löytää parisuhdekumppani, koska vanhemman miehen pitäisi valita mummeli, silloin ei muodostu parisuhde vaan oleskelusuhde, palvelusuhde, tms.

        Siis pitäisikö nuoremman naisen valita pappara, jolloin ei myöskään muodostu parisuhde vaan palvelusuhde?

        Sittenkö olisi reilu tilanne?

        Mummelille sopii pappara ja papparalle mummeli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitin normaalin siksi koska siinä parisuhteessa ei olisi tietääkseni mitään epänormaalia vaikka minä muussa elämässäni olisinkin vaikka kuinka outo hiippari.

        Ei siinä sinulle olisikaan mitään epänormaalia, jos koet tuollaisen suhteen olevan normaali.

        Monille muille = suurimmalle osalle tuollainen parisuhdekuvio olisi epänormaali, ei-tavallinen, outo.

        Eikä siinä ole mitään vikaa että etsii jotain epätavallista, kukin hakee sellaista mikä itselle parhaiten sopii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitin normaalin siksi koska siinä parisuhteessa ei olisi tietääkseni mitään epänormaalia vaikka minä muussa elämässäni olisinkin vaikka kuinka outo hiippari.

        Tavanomainen parisuhde tuo ei kuitenkaan ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtaosa eroista tuossa kohtaa tapahtuu ns. yhteisymmärryksessä.

        Siis, tuossa iässä avioeroa haettaessa päätetään kirjata että yhteisymmärryksessä, koska sillä on vaikutusta eron voimaantulon ajankohdan kannalta. Mutta tutkimuksissa useimmiten tarkastellaan sekä avio- että avosuhteita, ja niissä kysytään kunkin omaa mielipidettä siitä kumpi aiheutti eroamisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on yhdessä puoli-erakko (tai oikeastaan erakko) ja todella sosiaalinen ihminen. Hyvin on mennyt. Mies tykkää siitä, että saa pyöriä sosiaalisissa kuvioissa niin paljon kuin haluaa. Minä nautin yksinäisyydestä silloin kun hän on pois.

        Todella harvoin tuo noin menee. Hienoa, että teillä toimii. Vaatii sopeutuvaa luonnetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tavanomainen parisuhde tuo ei kuitenkaan ole.

        No mikä siitä "tuosta" tekisi sitten tavanomaisen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se on tutkittua tietoa että siinä keski-iässä jolloin nainen on vaihdevuosien kourissa eroamisia tapahtuu paljon."

        On hyvä muistaa että naiset eivät ole ainoita jotka käyvät läpi vaihdevuodet. Miehet käyvät samoihin aikoihin läpi niitä ihan samantyyppisiä muutoksia. Monelle tulee siinä sitä ns. keski-iän kriisiä.

        "On hyvä muistaa että naiset eivät ole ainoita jotka käyvät läpi vaihdevuodet. Miehet käyvät samoihin aikoihin läpi niitä ihan samantyyppisiä muutoksia. Monelle tulee siinä sitä ns. keski-iän kriisiä."

        Voimaantuneiden femakkojen höpinää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis, tuossa iässä avioeroa haettaessa päätetään kirjata että yhteisymmärryksessä, koska sillä on vaikutusta eron voimaantulon ajankohdan kannalta. Mutta tutkimuksissa useimmiten tarkastellaan sekä avio- että avosuhteita, ja niissä kysytään kunkin omaa mielipidettä siitä kumpi aiheutti eroamisen.

        Ei, vaan oikeasti erotaan yhteisymmärryksessä, kun kummallakaan ei ole mitään halua ja tarvetta jatkaa sitä suhdetta. Ehdottomassa valtaosassa eroista, jotka tapahtuvat kun lapset on hoidettu ulos pesästä, kukaan ei oikeasti jätä ketään, eikä kukaan ole jätetty. Kumpikaan ei jää sen kummemmin sen suhteen perään kaipamaan, se elämä on eletty ja molemmat jatkavat tyytyväisinä omille teilleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis, tuossa iässä avioeroa haettaessa päätetään kirjata että yhteisymmärryksessä, koska sillä on vaikutusta eron voimaantulon ajankohdan kannalta. Mutta tutkimuksissa useimmiten tarkastellaan sekä avio- että avosuhteita, ja niissä kysytään kunkin omaa mielipidettä siitä kumpi aiheutti eroamisen.

        Ja siis aloitehan tulee aina pakosta jommalta kummalta. Se on harvinaista, että asioita yhteen ääneen lausutaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että toista silti sen kummemmin jätettäisiin. Joku vaan aina on se, joka nostaa asian esille. molemmat voivat vallan mainiosti ja täysin rehellisesti kokea olleensa se, joka nosti asian esille. Harvemmin eron meinaan tapahtuvat niin, että kerran jutellaan ja se oli siinä. Useinmiten niitä keskusteluja käydään useampi ja toinen on voinut aloittaa sen ensimmäisen ja toinen sen viimeisen. Kumpi sen silloin "aiheutti"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosa kohtaa myös lapset on valtosin hoidettu ns. aikuisiksi ja pesästä pois. Tuo kohta on jokaiselle parisuhteelle iso koetinkivi ja varsin iso osa liitoista hajoaa viimeistään tuossa kohtaa. Silloin ei ole enää sitä perhettä ja lapsia, joiden takia on sitä ennen iso osa asioista tehty. Tuossa kohtaa pitäisi löytää siitä kumppanista ja siitä parisuhteesta joku aito syy pysyä yhdessä. Aika moni ei löydä.

        Tuo on tosiaan iso syy keski-ikäisten eroihin. Ruuhkavuodet on ohi ja huomataan että ei ollutkaan enää oikein mitään muuta yhteistä, kun ne lapset on pois jaloista. Ei varsinaisesti ole koettu että suhteessa olisi mitään vikaa, ei välttämättä olla edes ajateltu asiaan kun on ollut "ihan kivaa" ja aina kaikkea muuta mielessä. Sitten kun jäädään kahden niin huomataan pikkuhiljaa kaikki ongelmat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mikä siitä "tuosta" tekisi sitten tavanomaisen?

        Se on taittu jo sanoa useamman kerran. Harva haluaa tuollaista missä molemmat elelevät miten tahtovat ja välillä sitten kotona tavataan elämää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan, käsitteet "normaali parisuhde", "parisuhde" ja "suhde" todellakin kaipaavat selkeyttämistä. Minulle ne tarkoittavat suhdetta jossa sitovana tekijänä on seksi/seksuaalisuus, muussa tapauksessa kyseessä on olosuhde, olemissuhde, ajakulutussuhde, pärjäilysuhde, palvelusuhde, tms.

        ---> "ettei niihin juuri muuta sosiaalisuutta liity"

        Tuo riippuu siitä mitä sana "juuri" merkitsee.

        Sun käsitys normaalista parisuhteesta on varmasti monen muun mielestä aika suppea, jos pääasia on pelkkä seksi/ seksuaalisuus. Mutta se on sun normaali, vaikka ei valtaosan mielestä tavanomaista olekaan. Seksi on tottakai iso osa parisuhdetta, mutta suurimmalle osalle se sitova tekijä on rakkaus/ kumppanuus. Se on se tavanomaisin, useimmille normaali.

        Näitä termejä on hyvä tosiaan tarkennella niin huomataan kuinka erilaiset käsitykset ihmisillä voikaan olla "normaalista".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on taittu jo sanoa useamman kerran. Harva haluaa tuollaista missä molemmat elelevät miten tahtovat ja välillä sitten kotona tavataan elämää.

        Kukaan ei ole estänyt tekemästä yhdessä vaikka mitä. Omaa vapaa-aikaani en kuitenkaan käyttäisi kavereideni kanssa vaan joko yksin tai kumppanin kanssa. Kauhean epänormaalia ja outoahan se on....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on yhdessä puoli-erakko (tai oikeastaan erakko) ja todella sosiaalinen ihminen. Hyvin on mennyt. Mies tykkää siitä, että saa pyöriä sosiaalisissa kuvioissa niin paljon kuin haluaa. Minä nautin yksinäisyydestä silloin kun hän on pois.

        Kyllähän tuollaisia suhteita on olemassa, sitä ei lie kukaan epäillyt? Puhe oli siitä kuinka normaaliksi moista suhdetta voi kutsua. Ja mitä vikaa on siinä jos (haluaa) elää valtaväestön mielestä epänormaalissa parisuhteessa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei ole estänyt tekemästä yhdessä vaikka mitä. Omaa vapaa-aikaani en kuitenkaan käyttäisi kavereideni kanssa vaan joko yksin tai kumppanin kanssa. Kauhean epänormaalia ja outoahan se on....

        Sosiaalisuudella ja yhdessä tekemisellä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä keskenään. Yhdessä tehden voi olla erinomaisen hyvin olla olematta vaikka täysinkin epäsosiaalinen. Riippuu niin täysin siitä mitä tekee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei, kiitos avaamisesta!

        Mutulla heitän, mutta omien havaintojeni mukaan tuollainen sun haaveidesi parisuhdekuvio ei taida olla ihan siitä tavallisimmasta päästä.
        Kuulostaa vähän enemmän kämppisasumiselta kuin parisuhteelta tuollainen, että kumpikin elelee omaan tahtiin ja kotona ehkä osutaan joskus saman ruokapöydän ääreen iltapalalle. Varmasti se joillekin silti sopii! Mutta voi kyllä olla vähän haaste löytää samanmielistä seuralaista, toki eihän niitä tarvikaan löytyä kuin se yksi sopiva! :)

        Noin on. Parisuhteeseen ryhdytään jotta Maslowilaiset perustarpeet saadaan tyydytettyä ja että parjäillään paremmin kuin vapaana. Parisuhteessa ollaan omanlaisiaan ja ymmärretään sekä hyväksytään että kumppani on myös omanlaisensa, sekä tuetaan toisiaan niin että parisuhde menestyy.

        "Sosiaalisuus" on muotihöpinää, vastaajilla on suuresti eroavia käsityksiä siitä mitä se tarkoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, kuivuneet mummelit ja lerpahtaneet papparaiset voivat vallan hyvin elää sinkkuina, mutta silti omata terveen sosiaalisen elämän. Yksinäinen ei tarvitse olla vaikka ei parisuhteessa olisikaan.

        Kyllä se niin on, että jos vanhempi nainen ei löydä juuri itselleen sopivaa uutta kumppania, niin ovat mieluummin yksin. Eikä ole mikään ongelma olla yksin, lähisukulaiset riittävät, kun on jo yksin tottunut olemaan ja liikkumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin on. Parisuhteeseen ryhdytään jotta Maslowilaiset perustarpeet saadaan tyydytettyä ja että parjäillään paremmin kuin vapaana. Parisuhteessa ollaan omanlaisiaan ja ymmärretään sekä hyväksytään että kumppani on myös omanlaisensa, sekä tuetaan toisiaan niin että parisuhde menestyy.

        "Sosiaalisuus" on muotihöpinää, vastaajilla on suuresti eroavia käsityksiä siitä mitä se tarkoittaa.

        Sosiaalisuudelle on kyllä olemassa ihan selkeät määritelmät, jotka eivät ole mikään uusi juttu. Yksinkertaistaen sosiaalisuus on "synnynnäinen temperamenttipiirre, joka tarkoittaa halua ja kiinnostusta olla muiden ihmisten seurassa."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sosiaalisuudella ja yhdessä tekemisellä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä keskenään. Yhdessä tehden voi olla erinomaisen hyvin olla olematta vaikka täysinkin epäsosiaalinen. Riippuu niin täysin siitä mitä tekee.

        En oikein saanut tuosta tolkkua mutta onko sinusta niin että jos ihminen ei kaipaa kovin paljoa ihmisiä ympärilleen, niin hän on silloin myös kumppanin kanssa jotenkin sulkeutunut ja poissaoleva? Sekö on sinun väärinymmärrys-projektisi keskeinen väite?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En oikein saanut tuosta tolkkua mutta onko sinusta niin että jos ihminen ei kaipaa kovin paljoa ihmisiä ympärilleen, niin hän on silloin myös kumppanin kanssa jotenkin sulkeutunut ja poissaoleva? Sekö on sinun väärinymmärrys-projektisi keskeinen väite?

        Ei, vaan monia asioita voi tehdä yhdessä olematta sen kummemmin sosiaalinen. Voit mennä vaikka "yhdessä" kalaan, olla sanomatta toiselle sanaakaan koko päivän aikana. Tai sitten siellä kalastaessa voi olla sosiaalinen ja jutella ja kiinnittää siihen toiseen huomiota.

        Tai voit mennä vaikka kuntosalille, keskelle ihmisiä, pistää lädät korvillesi ja olla totaalisen "epäsosiaalinen".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan monia asioita voi tehdä yhdessä olematta sen kummemmin sosiaalinen. Voit mennä vaikka "yhdessä" kalaan, olla sanomatta toiselle sanaakaan koko päivän aikana. Tai sitten siellä kalastaessa voi olla sosiaalinen ja jutella ja kiinnittää siihen toiseen huomiota.

        Tai voit mennä vaikka kuntosalille, keskelle ihmisiä, pistää lädät korvillesi ja olla totaalisen "epäsosiaalinen".

        Tuo nyt on ihan selvä asia enkä tiedä miten se liittyy tähän aiheeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan monia asioita voi tehdä yhdessä olematta sen kummemmin sosiaalinen. Voit mennä vaikka "yhdessä" kalaan, olla sanomatta toiselle sanaakaan koko päivän aikana. Tai sitten siellä kalastaessa voi olla sosiaalinen ja jutella ja kiinnittää siihen toiseen huomiota.

        Tai voit mennä vaikka kuntosalille, keskelle ihmisiä, pistää lädät korvillesi ja olla totaalisen "epäsosiaalinen".

        Itse kun olen sosiaalinen introvertti, niin nuo molemmat tasot ovat erinomaisen tuttuja. Toisinaan sitä haluaa olla sosiaalinen, jutella ja kiinnittää huomiota muihin ihmisiin. Toisinaan taas voi olla joukossa, mutta tarkoituksella täysin yksin. Täydellinen yksinäisyyskin on tuttua ja välillä erinomaisen tervetullutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo nyt on ihan selvä asia enkä tiedä miten se liittyy tähän aiheeseen.

        Sanoit: "Kukaan ei ole estänyt tekemästä yhdessä vaikka mitä". Tuo ei varsinaisesti liity sosiaalisuuteen mitenkään. Monia asioita voi "tehdä yhdessä" ja olla olematta lainkaan sosiaalinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta on erikoinen tuo tarve puhua normaaliudesta epätavallisuuden kohdalla. Mä olen huomannut tuon saman todella usein ja monien asioiden ja ominaisuuksien kohdalla. Ikäänkuin normaalius olisi joku ainoa hyväksyttävä asia ja tuota esiintyy erityisesti miesten kohdalla. Erityisesti miehet todella usein määrittelevät itseään ja parisuhdetoiveitaan jne. "normaaleiksi", vaikka olisivat epätavallisiakin. Johtuuko tuo juuri siitä, että miehet tunutvat muutekin kaikkea mikä ei ole "oikeaa miehisyyttä" ? Siksikö kaikessa pitää määrittäytyä "normaaliksi"? Kun kuitenkin ilmiselvästi ne toiveet ovat hieman epätavallisia, niin eikö olisi paljon järkevämpää sisäistää se? Kun kerta ei etsi tavallista, niin ei sitä silloin löydä etsimällä tavallisesta joukosta.

        Niinpä. Mies on mies ja nainen on nainen. Miehellä on miehen geneettinen perimä eli rooli ja naisella on naisen geneettinen perimä eli rooli. Perimät määrittävät normaaliuden. Tähän yhtälöön kun yrittää tunkea tasa-arvo-utopiaa niin tulee ero, joko pian tai viimeistään muutamien vuosien jälkeen kun normaalit toiveet eivät täyty puolin eikä toisin, osittainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä. Mies on mies ja nainen on nainen. Miehellä on miehen geneettinen perimä eli rooli ja naisella on naisen geneettinen perimä eli rooli. Perimät määrittävät normaaliuden. Tähän yhtälöön kun yrittää tunkea tasa-arvo-utopiaa niin tulee ero, joko pian tai viimeistään muutamien vuosien jälkeen kun normaalit toiveet eivät täyty puolin eikä toisin, osittainkaan.

        Paitsi että yksilöiden väliset erot sukupuolten sisällä ovat suuremmat kuin sukupuolten väliset keskinäiset ero.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanoit: "Kukaan ei ole estänyt tekemästä yhdessä vaikka mitä". Tuo ei varsinaisesti liity sosiaalisuuteen mitenkään. Monia asioita voi "tehdä yhdessä" ja olla olematta lainkaan sosiaalinen.

        Se taas oli kommentti edelliseen vastaukseen jossa taas ei puhuttu tuosta mitään. En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä. Mies on mies ja nainen on nainen. Miehellä on miehen geneettinen perimä eli rooli ja naisella on naisen geneettinen perimä eli rooli. Perimät määrittävät normaaliuden. Tähän yhtälöön kun yrittää tunkea tasa-arvo-utopiaa niin tulee ero, joko pian tai viimeistään muutamien vuosien jälkeen kun normaalit toiveet eivät täyty puolin eikä toisin, osittainkaan.

        Tasa-arvo onkin sitä, että saa olla mitä on, ilman että kukaan toinen tulee määrittämään mitä sinun tulee olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "On hyvä muistaa että naiset eivät ole ainoita jotka käyvät läpi vaihdevuodet. Miehet käyvät samoihin aikoihin läpi niitä ihan samantyyppisiä muutoksia. Monelle tulee siinä sitä ns. keski-iän kriisiä."

        Voimaantuneiden femakkojen höpinää.

        Saahan sitä yrittää sulkea silmänsä luonnon raakuudelta, vaan kyllä sen sitten kukin keski-ikäisenä pääsee omakohtaisesti kokemaan miten ikä vaikuttaa :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei ole estänyt tekemästä yhdessä vaikka mitä. Omaa vapaa-aikaani en kuitenkaan käyttäisi kavereideni kanssa vaan joko yksin tai kumppanin kanssa. Kauhean epänormaalia ja outoahan se on....

        Ei siinä ole mitään vikaa, että toivot tuollaista epätavanomaista parisuhdetta. Suotta sitä loukkaantumaan, vaikka "tavallisten" ihmisten mielestä sinun haavesuhde olisikin outo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se taas oli kommentti edelliseen vastaukseen jossa taas ei puhuttu tuosta mitään. En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella.

        "En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella."

        Etpä tietenkään, kun ei taida kukaan ketjussa olla puhunut tuollaista. Itse ainakaan en voi lähteä tuohon kommentoimaan, kun en tosiaan ole sanonut mitään tuollaiseen viittaavaakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä. Mies on mies ja nainen on nainen. Miehellä on miehen geneettinen perimä eli rooli ja naisella on naisen geneettinen perimä eli rooli. Perimät määrittävät normaaliuden. Tähän yhtälöön kun yrittää tunkea tasa-arvo-utopiaa niin tulee ero, joko pian tai viimeistään muutamien vuosien jälkeen kun normaalit toiveet eivät täyty puolin eikä toisin, osittainkaan.

        Mikäs siinä sukupuolten välisessä tasa-arvossa parisuhteessa nyt on niin utopistista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella."

        Etpä tietenkään, kun ei taida kukaan ketjussa olla puhunut tuollaista. Itse ainakaan en voi lähteä tuohon kommentoimaan, kun en tosiaan ole sanonut mitään tuollaiseen viittaavaakaan.

        Aika valikoiva on lukukykysi...no, trollaustahan tämä varmaan teidän puolelta onkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika valikoiva on lukukykysi...no, trollaustahan tämä varmaan teidän puolelta onkin.

        No eipä ole. Oletan tietäväni itse paremmin kuin sinä mitä olen sanonut ja mitään kuvaavaasi viittaava en tosiaan ole sanonut. En ole myöskään nähnyt muiden sellaista sanovan. Jos joku trollaa, niin taidat olla sinä itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika valikoiva on lukukykysi...no, trollaustahan tämä varmaan teidän puolelta onkin.

        Mä taas koen, että sinun lukukykysi on kovin valikoiva ja tulkinta luovaa. Tai sitten vika voi olla luetun ymmärtämisessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eipä ole. Oletan tietäväni itse paremmin kuin sinä mitä olen sanonut ja mitään kuvaavaasi viittaava en tosiaan ole sanonut. En ole myöskään nähnyt muiden sellaista sanovan. Jos joku trollaa, niin taidat olla sinä itse.

        Scrollaa vaikka neljä viestiä tämän lähettämäsi viestin yläpuolelle niin ehkä alkaa löytyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Scrollaa vaikka neljä viestiä tämän lähettämäsi viestin yläpuolelle niin ehkä alkaa löytyä.

        Ai tämä vai: "Ei siinä ole mitään vikaa, että toivot tuollaista epätavanomaista parisuhdetta. Suotta sitä loukkaantumaan, vaikka "tavallisten" ihmisten mielestä sinun haavesuhde olisikin outo"?

        Ei tuossa ole sanottu mitään kuvaamasi kaltaista. On puhtaasti sinun omaa tulkintaasi, että outous liittyisi sanomaasi: "En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella". Todellisuudessa kukaan ei ole kertaakaan ketjussa sanonut outouden liittyvän juuri "vähäiseen sosiaaliseen elämään parisuhteen ulkopuolella". Se ei ole se outouden lähde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai tämä vai: "Ei siinä ole mitään vikaa, että toivot tuollaista epätavanomaista parisuhdetta. Suotta sitä loukkaantumaan, vaikka "tavallisten" ihmisten mielestä sinun haavesuhde olisikin outo"?

        Ei tuossa ole sanottu mitään kuvaamasi kaltaista. On puhtaasti sinun omaa tulkintaasi, että outous liittyisi sanomaasi: "En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella". Todellisuudessa kukaan ei ole kertaakaan ketjussa sanonut outouden liittyvän juuri "vähäiseen sosiaaliseen elämään parisuhteen ulkopuolella". Se ei ole se outouden lähde.

        Kertokaa nyt sitten mikä se outouden lähde on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai tämä vai: "Ei siinä ole mitään vikaa, että toivot tuollaista epätavanomaista parisuhdetta. Suotta sitä loukkaantumaan, vaikka "tavallisten" ihmisten mielestä sinun haavesuhde olisikin outo"?

        Ei tuossa ole sanottu mitään kuvaamasi kaltaista. On puhtaasti sinun omaa tulkintaasi, että outous liittyisi sanomaasi: "En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella". Todellisuudessa kukaan ei ole kertaakaan ketjussa sanonut outouden liittyvän juuri "vähäiseen sosiaaliseen elämään parisuhteen ulkopuolella". Se ei ole se outouden lähde.

        Itse en esimerkiksi ikinä kuvaisi "vähäistä sosiaalista elämää parisuhteen ulkopuolella" kämppissuhteeksi. Eivät nuo tietenkään ole suoraan verrannollisia, mutta noista tulee pikemmin mieleen vastakohtaiset parisuhteet, kuin samanlaiset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertokaa nyt sitten mikä se outouden lähde on?

        Sehän on sanottu jo moneen kertaan. Se on tuo kuvaamasi kämppissuhde, jossa molemmat menevät miten tahtovat ja välillä ollaan kotona vähän "sosiaalisia".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän on sanottu jo moneen kertaan. Se on tuo kuvaamasi kämppissuhde, jossa molemmat menevät miten tahtovat ja välillä ollaan kotona vähän "sosiaalisia".

        Johon lisäsin että yhdessä voi harrastaa mitä ikinä haluaa mutta siihen alettiin viisastella että yhdessä voi harrastaa olematta sosiaalinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksinäisyys parisuhteessa on usein jopa paljon musertavampi tunne, kuin yksinäisyys yksinään. Tätä ei kai sitten monikaan kykene tajuamaan, jos eivät ole sitä itse kokeneet.

        Onnistut sitten musertavasti musertamaan kirjoittajan joka kertoi sinulle että: "Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo". Mursersit pohjattoman pohjan.

        Yksinäisyys parisuhteessa on nimenomaan vaihdevuosiaan potevan henkilön valitusta, Henkilön joka ennen oli seksuaalinen nainen ja on parhaillaan muuttumassa mummeliksi. Aniharvat miehet (biologiset heteromiehet) valittelevat yksinäisyyttä milloinkaan, elävätpä parisuhteessa tai vapaana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johon lisäsin että yhdessä voi harrastaa mitä ikinä haluaa mutta siihen alettiin viisastella että yhdessä voi harrastaa olematta sosiaalinen.

        Tietysti, sillä nuo asiat eivät suoraan liity mitenkään toisiinsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onnistut sitten musertavasti musertamaan kirjoittajan joka kertoi sinulle että: "Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo". Mursersit pohjattoman pohjan.

        Yksinäisyys parisuhteessa on nimenomaan vaihdevuosiaan potevan henkilön valitusta, Henkilön joka ennen oli seksuaalinen nainen ja on parhaillaan muuttumassa mummeliksi. Aniharvat miehet (biologiset heteromiehet) valittelevat yksinäisyyttä milloinkaan, elävätpä parisuhteessa tai vapaana.

        Täysin tyhjänaikaista pjaskaa ja sinä siinä juuri yrität musertavasti musertaa.

        Olen tuntenut itseni yksinäiseksi parisuhteessa 21-24 vuotiaana (tuon se parisuhde siis kesti). Vaihdevuosia en ole vielä ikävä kyllä saanut lähen parikymmentä vuotta tuon jälkeekään. Odotan niitä innolla.

        Et sitten ole juuri miesten kanssa jutellut. Miehet valittavat yksinäisyyttään lähes jatkuvalla syötöllä. Tuo on yksi yleisimmistä miesten valittamisen aiheista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti, sillä nuo asiat eivät suoraan liity mitenkään toisiinsa.

        Eikö se ole vähän erikoinen kämppissuhde jos siinä rakastellaan, nukutaan yhdessä, käydään vaikka sienimetsällä ja lenkillä ja jaetaan syvimpiä tunteita. Ketähän tässä pitäisi outoudesta syyttää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se ole vähän erikoinen kämppissuhde jos siinä rakastellaan, nukutaan yhdessä, käydään vaikka sienimetsällä ja lenkillä ja jaetaan syvimpiä tunteita. Ketähän tässä pitäisi outoudesta syyttää?

        Tuo onnistuu varmasti, jos löydät kaltaisesi ihmisen. Sellaiset ovat harvassa, eli he ovat harvinaisia, eli he eivät ole tavanomaisia, eli he eivät ole normaaleja. Tässä kontekstissa epänormaalilla ei tarkoiteta hullua tmv.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se ole vähän erikoinen kämppissuhde jos siinä rakastellaan, nukutaan yhdessä, käydään vaikka sienimetsällä ja lenkillä ja jaetaan syvimpiä tunteita. Ketähän tässä pitäisi outoudesta syyttää?

        Kummallista loukkantua siitä, että et ole tavallinen tai etsi tavallista parisuhdetta. Se, että sinä olet erikoinen, ei ole syytös. Sinä nyt vaan etsit epätavallisia asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kummallista loukkantua siitä, että et ole tavallinen tai etsi tavallista parisuhdetta. Se, että sinä olet erikoinen, ei ole syytös. Sinä nyt vaan etsit epätavallisia asioita.

        Mitä ne epätavalliset asiat olivatkaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis pitäisikö nuoremman naisen valita pappara, jolloin ei myöskään muodostu parisuhde vaan palvelusuhde?

        Sittenkö olisi reilu tilanne?

        Mummelille sopii pappara ja papparalle mummeli.

        >pitäisikö nuoremman naisen valita pappara

        Jokaisen pitäisi valita sellainen kumppani jonka kanssa haluaa edetä, elää ja kasvaa yhdessä.

        >Jolloin ei myöskään muodostu parisuhde vaan palvelusuhde?

        Toimivissa parisuhteissa otetaan kumppanin toiveet huolella huomioon puolin ja toisin. Luonnollisessa suhteessa uroksen ja naaraan toiveet eivät ole samoja.

        >Sittenkö olisi reilu tilanne?

        Tilanne on reilu kun kummatkin ovat onnellisia (onnelinen; että ei ole (ainoastaan) tyytyväinen, vaan on siten että ei muuta toivo).

        >Mummelille sopii pappara ja papparalle mummeli.

        Normaalisti ei sovi, sen takia nimenomaan vaihdevuosi-eroja on niin paljon. Mies kaipaa ja tarvitsee seksiä, seksuaalisuutta, eroottisuutta. Mummelit eivät ole seksuaalisesti kylmiä, vaan he ovat seksuaalisesti kuolleita ja kaikki siihen viittaavakin iljettää/yököttää heitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onnistut sitten musertavasti musertamaan kirjoittajan joka kertoi sinulle että: "Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo". Mursersit pohjattoman pohjan.

        Yksinäisyys parisuhteessa on nimenomaan vaihdevuosiaan potevan henkilön valitusta, Henkilön joka ennen oli seksuaalinen nainen ja on parhaillaan muuttumassa mummeliksi. Aniharvat miehet (biologiset heteromiehet) valittelevat yksinäisyyttä milloinkaan, elävätpä parisuhteessa tai vapaana.

        Pistähän hakukoneeseen hakusanoiksi miesten yksinäisyys ja ylläty. Noita biologisten heteromiesten yksinäisyys-juttuja on ollut mediassa varsin runsaasti esillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >pitäisikö nuoremman naisen valita pappara

        Jokaisen pitäisi valita sellainen kumppani jonka kanssa haluaa edetä, elää ja kasvaa yhdessä.

        >Jolloin ei myöskään muodostu parisuhde vaan palvelusuhde?

        Toimivissa parisuhteissa otetaan kumppanin toiveet huolella huomioon puolin ja toisin. Luonnollisessa suhteessa uroksen ja naaraan toiveet eivät ole samoja.

        >Sittenkö olisi reilu tilanne?

        Tilanne on reilu kun kummatkin ovat onnellisia (onnelinen; että ei ole (ainoastaan) tyytyväinen, vaan on siten että ei muuta toivo).

        >Mummelille sopii pappara ja papparalle mummeli.

        Normaalisti ei sovi, sen takia nimenomaan vaihdevuosi-eroja on niin paljon. Mies kaipaa ja tarvitsee seksiä, seksuaalisuutta, eroottisuutta. Mummelit eivät ole seksuaalisesti kylmiä, vaan he ovat seksuaalisesti kuolleita ja kaikki siihen viittaavakin iljettää/yököttää heitä.

        Meinaatko että vaihdevuosi-papparat saavat kovinkin helposti vaihdevuosi-mummelin dumpattuaan nuoren seksinnälkäisen neitokaisen kainaloonsa?

        Kyllä taitaa olla niin että ne useimmat vaihdevuosi-papparat ja -mummelit jotka pysyy yhdessä, pysyy yhdessä siksi että se parisuhde on onnistuttu pitämään mielekkäänä. Ettei se ole perustunut vaan siihen lasten kasvattamiseen ja hengissä pysymiseen.

        Vaihdevuosi-papparoilla ei ole niin paljon menekkiä nuorten seksinnälkäisten naisten keskuudessa, että niitä ihan joka papalle riittäisi. Tämän useimmat tajuavatkin ja joko pysyvät alkuperäisen rouvansa kanssa, tai vaihtavan suht samanikäiseen jos pystyvät.

        Toki vaihdevuosi-pappara joka jää sinkuksi voi myös pysyä tyytyväisesti yksinään ja käydä maksullisilla. Se onkin vaihdevuosi-papparalle varmin keino saada mieleistään pimsalooraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sun käsitys normaalista parisuhteesta on varmasti monen muun mielestä aika suppea, jos pääasia on pelkkä seksi/ seksuaalisuus. Mutta se on sun normaali, vaikka ei valtaosan mielestä tavanomaista olekaan. Seksi on tottakai iso osa parisuhdetta, mutta suurimmalle osalle se sitova tekijä on rakkaus/ kumppanuus. Se on se tavanomaisin, useimmille normaali.

        Näitä termejä on hyvä tosiaan tarkennella niin huomataan kuinka erilaiset käsitykset ihmisillä voikaan olla "normaalista".

        Mitäpä rakkaus sitten on? "Kumppanuus" lienee kaikille itsestäänselvä asia PARIsuhteessa.

        Rakkaus on sitä että nainen saa parisuhteesta "kaiken" (riittävän paljon sitä kaikkea) jonka nainen haluaa, ja että mies myös saa siitä samasta parisuhteesta "kaiken" (riittävän paljon sitä kaikkea) jonka mies haluaa. Ja näin upea ja rakastava parisuhde etenee ja kasvaa, siihen asti kunnes ilmenee vaihdevuosien ensioireet (jolloin tuheropuoskari kirjoittaa hänelle hormoonihoivapillerit ja lähettää hänet parisuhdepsykopaatille manipuloitavaksi sekä poppamiehelle kastroitavaksi).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäpä rakkaus sitten on? "Kumppanuus" lienee kaikille itsestäänselvä asia PARIsuhteessa.

        Rakkaus on sitä että nainen saa parisuhteesta "kaiken" (riittävän paljon sitä kaikkea) jonka nainen haluaa, ja että mies myös saa siitä samasta parisuhteesta "kaiken" (riittävän paljon sitä kaikkea) jonka mies haluaa. Ja näin upea ja rakastava parisuhde etenee ja kasvaa, siihen asti kunnes ilmenee vaihdevuosien ensioireet (jolloin tuheropuoskari kirjoittaa hänelle hormoonihoivapillerit ja lähettää hänet parisuhdepsykopaatille manipuloitavaksi sekä poppamiehelle kastroitavaksi).

        Jos sinulle rakkaus on seksiä niin sitten se on sinulle sitä.

        Monelle parisuhteessa tärkeintä on aito välittäminen, ei pelkkä pissavälineiden yhteenlätkytys. Sitä että pysytään rinnalla niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä.

        Toki jos ainoa yhdessäpitävä asia on seksi niin harvan tarvitsee odotella vaihdevuosiin asti sen päättymistä. Lasten syntymä on varsin yleinen syy seksin loppumiselle. Ja jotenkin kummasti silti moni pariskunta siitä huolimatta pysyy yhdessä, vähintään lasten täysi-ikäistymiseen asti, vaikka makkarissa ei tapahtuisi mitään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäpä rakkaus sitten on? "Kumppanuus" lienee kaikille itsestäänselvä asia PARIsuhteessa.

        Rakkaus on sitä että nainen saa parisuhteesta "kaiken" (riittävän paljon sitä kaikkea) jonka nainen haluaa, ja että mies myös saa siitä samasta parisuhteesta "kaiken" (riittävän paljon sitä kaikkea) jonka mies haluaa. Ja näin upea ja rakastava parisuhde etenee ja kasvaa, siihen asti kunnes ilmenee vaihdevuosien ensioireet (jolloin tuheropuoskari kirjoittaa hänelle hormoonihoivapillerit ja lähettää hänet parisuhdepsykopaatille manipuloitavaksi sekä poppamiehelle kastroitavaksi).

        Rakkaus ja parisuhde saavat tietysti olla sinulle juuri sitä mitä ne ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtaosa ihmisistä jakaisi nuo ajatukset kanssasi. Tavallista on se, mitä suurin osa tahtoo ja epätavallista taas se mitä vähemmintä/vähemmistöt haluavat. Kumpikaan noista ei ole sen oikeampi tai väärempi kuin toinen. Tavallista nyt vaan on se, jota on lukumääräisesti eniten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ne epätavalliset asiat olivatkaan?

        En mä jaksa toistaa kymmenettä kertaa samoja asioita. Lue ihmeessä vaikka koko keskustelu uudestaan, sillä nuo asiat on sanottu jo moneen kertaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se niin on, että jos vanhempi nainen ei löydä juuri itselleen sopivaa uutta kumppania, niin ovat mieluummin yksin. Eikä ole mikään ongelma olla yksin, lähisukulaiset riittävät, kun on jo yksin tottunut olemaan ja liikkumaan.

        Tuo on niin totta, jopa haluavat sitä ja aktiivisesti toimivat niin että saavan eron aikaan, koska eivät enää kaipaa seksiä vaan inhoavat kaikkea siihen liittyvää. Mutta mies kaipaa, hautaan asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tasa-arvo onkin sitä, että saa olla mitä on, ilman että kukaan toinen tulee määrittämään mitä sinun tulee olla.

        Niin, saa elää yksin, silloin ei tarvitse ottaa kumppania huomioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, saa elää yksin, silloin ei tarvitse ottaa kumppania huomioon.

        Myöskään sellainen, joka määrittää mitä toisen kuuluu olla, ei ota yhtään sen enempää kumppaniaan huomioon. Eli sellainen saa elää yksin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pistähän hakukoneeseen hakusanoiksi miesten yksinäisyys ja ylläty. Noita biologisten heteromiesten yksinäisyys-juttuja on ollut mediassa varsin runsaasti esillä.

        Pistähän hakukoneeseen hakusanoiksi naisten yksinäisyys ja ylläty yhtälailla.

        Eräs suuresti halveksuttu "ammattikunta" pyrkii rahastamaan kaikin keinoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En mä jaksa toistaa kymmenettä kertaa samoja asioita. Lue ihmeessä vaikka koko keskustelu uudestaan, sillä nuo asiat on sanottu jo moneen kertaan.

        Ja kaikki väärinymmärrykset on korjattu joten asia on minun osaltani kunnossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinulle rakkaus on seksiä niin sitten se on sinulle sitä.

        Monelle parisuhteessa tärkeintä on aito välittäminen, ei pelkkä pissavälineiden yhteenlätkytys. Sitä että pysytään rinnalla niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä.

        Toki jos ainoa yhdessäpitävä asia on seksi niin harvan tarvitsee odotella vaihdevuosiin asti sen päättymistä. Lasten syntymä on varsin yleinen syy seksin loppumiselle. Ja jotenkin kummasti silti moni pariskunta siitä huolimatta pysyy yhdessä, vähintään lasten täysi-ikäistymiseen asti, vaikka makkarissa ei tapahtuisi mitään?

        Rakkaus ei ole ainoastaan seksiä, mutta miehen kannalta ilman seksiä ei ole rakkautta (pitkään). Siis, seksi, seksuaalisuus ja eroottisuus ovat toimivan parisuhteen yksi ehdoton edellytys miehelle. Siis yksi edellytys miehelle, ei ainoa edellytys. Sensijaan, pian vaihdevuosien ensioireiden jälkeen seksi on mummeleille inho aihe, jotkut mummelit teeskentelevät jopa muutamien vuosien ajan mutta inhotus yleensä voittaa nopeasti.

        Yritä ensin lukea sekä ymmärtää viesti ja argumentoi sitä sitten vasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkaus ei ole ainoastaan seksiä, mutta miehen kannalta ilman seksiä ei ole rakkautta (pitkään). Siis, seksi, seksuaalisuus ja eroottisuus ovat toimivan parisuhteen yksi ehdoton edellytys miehelle. Siis yksi edellytys miehelle, ei ainoa edellytys. Sensijaan, pian vaihdevuosien ensioireiden jälkeen seksi on mummeleille inho aihe, jotkut mummelit teeskentelevät jopa muutamien vuosien ajan mutta inhotus yleensä voittaa nopeasti.

        Yritä ensin lukea sekä ymmärtää viesti ja argumentoi sitä sitten vasta.

        Tuo on vain sinun mielipiteesi, ei miesten yleinen mielipide. Kaikkia miehiä ei seksi kiinnosta pennin vertaa ja nainen kärvistelee ilman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todella harvoin tuo noin menee. Hienoa, että teillä toimii. Vaatii sopeutuvaa luonnetta.

        Joo. Olen itsekin ajatellut, että tämä toimii harvoin. Jos on vähänkin epäluottamusta, niin ei tästä mitään tulisi. Aluksi oli huono omatunto, kun en lähtenyt mieheni mukaan sosiaalisiin juttuihin. Hänelle tuntuu olevan ihan ok, että hän menee yksin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan oikeasti erotaan yhteisymmärryksessä, kun kummallakaan ei ole mitään halua ja tarvetta jatkaa sitä suhdetta. Ehdottomassa valtaosassa eroista, jotka tapahtuvat kun lapset on hoidettu ulos pesästä, kukaan ei oikeasti jätä ketään, eikä kukaan ole jätetty. Kumpikaan ei jää sen kummemmin sen suhteen perään kaipamaan, se elämä on eletty ja molemmat jatkavat tyytyväisinä omille teilleen.

        Oikeasti erotaan milloin mistäkin syystä ja läheskään kaikki eivät eroa yhteisymmärryksessä, ei todellakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän tuollaisia suhteita on olemassa, sitä ei lie kukaan epäillyt? Puhe oli siitä kuinka normaaliksi moista suhdetta voi kutsua. Ja mitä vikaa on siinä jos (haluaa) elää valtaväestön mielestä epänormaalissa parisuhteessa?

        Sehän siinä, että usein ihmiset pitävät "epänormaalina" kaikkea itselleen "normaalia", vaikka asia voi olla oikeasti miten päin vaan. Sehän on ihan yksi lysti millaisessa suhteessa muut elävät. Tärkeämpää on tietää omasta suhteestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että yksilöiden väliset erot sukupuolten sisällä ovat suuremmat kuin sukupuolten väliset keskinäiset ero.

        Äänestän tätä ☝


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän on sanottu jo moneen kertaan. Se on tuo kuvaamasi kämppissuhde, jossa molemmat menevät miten tahtovat ja välillä ollaan kotona vähän "sosiaalisia".

        Ei tuollainen "vähäistä sosiaalista elämää parisuhteen ulkopuolella" suhde ole kämppissuhde. Sehän on nimenomaan ihan tavallinen parisuhde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onnistut sitten musertavasti musertamaan kirjoittajan joka kertoi sinulle että: "Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo". Mursersit pohjattoman pohjan.

        Yksinäisyys parisuhteessa on nimenomaan vaihdevuosiaan potevan henkilön valitusta, Henkilön joka ennen oli seksuaalinen nainen ja on parhaillaan muuttumassa mummeliksi. Aniharvat miehet (biologiset heteromiehet) valittelevat yksinäisyyttä milloinkaan, elävätpä parisuhteessa tai vapaana.

        Hahaha, miehet valittavat enemmän yksinäisyyttään tai sitten juovat viinaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo onnistuu varmasti, jos löydät kaltaisesi ihmisen. Sellaiset ovat harvassa, eli he ovat harvinaisia, eli he eivät ole tavanomaisia, eli he eivät ole normaaleja. Tässä kontekstissa epänormaalilla ei tarkoiteta hullua tmv.

        Parisuhteessa kun ollaan on aika usein juuri löydetty se oman kaltainen ihminen. Muuten ei olisi menty parisuhteeseen. Se on normaalia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkaus ei ole ainoastaan seksiä, mutta miehen kannalta ilman seksiä ei ole rakkautta (pitkään). Siis, seksi, seksuaalisuus ja eroottisuus ovat toimivan parisuhteen yksi ehdoton edellytys miehelle. Siis yksi edellytys miehelle, ei ainoa edellytys. Sensijaan, pian vaihdevuosien ensioireiden jälkeen seksi on mummeleille inho aihe, jotkut mummelit teeskentelevät jopa muutamien vuosien ajan mutta inhotus yleensä voittaa nopeasti.

        Yritä ensin lukea sekä ymmärtää viesti ja argumentoi sitä sitten vasta.

        Olet väärässä. Papparaiset kyllästyvät seksiin jopa ennem mummeleita. Kun mummelit hommaavat nuoren rakastajan, niin sekään ei papparaisille sovi. Kun mummeli ottaa eron, niin papparainen alkoholisoituu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tuntuu olevan palstalla yleinen olettamus: jos mies on yksinäinen, tarkoittaa se automaattisesti nimenomaan naisseuran puutetta. Harvemmin puhutaan siitä, että yksinäinen mies on monesti juuri ystäviä vailla. Vaikka juuri se kavereista muodostuva lähipiiri olisi keino päästä siitä yksinäisyydestä.

        Sanot hyvin että kumppanin tehtävä ei ole olla pelastusrengas, näinhän se on. Kumppanin kautta voisi toki tutustua uusiin ihmisiin, joista voisi ajan kanssa tulla kavereitakin. Mutta parhaiten sitä yksinäisyyttä vastaan voi taistella juuri harrastusten yms. avulla.

        Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo, ellei ole mitään muuta sosiaalista elämää. Etenkin jos kumppanilla on kavereita ja kodin ulkopuolista elämää, mutta itsellä ei.

        no ihan fakta kuitenkin on että etenkin monelle miehelle se parisuhde on samalla myös se tärkein sos suhde, vertaa nyt vaikkapa joihinkin etelän maihin joissa vapaa-aikansa miehet enemmän miesporukoissaan, ettei tuosta nyt juuri hänelle kannata mitään henk. koht. persoonan vajavaisuutta rakentaa, suomi nyt on aika parisuhde- ja kotikeskeinenkin maa, ihan jo maantieteellisistä syistä, täällä on vaikeampaa istuskella kadunvarressa vaikkapa dominoa pelaillen kuten jossain etelän auringon alla, täällä kaikki sisätiloissa tapahtuva harrastus sun muu kuntoilu vaatii myös jonkin verran rahaa, köyhien kävelyrupeamat voivat olla aika yksinäistä taivalta, sepon koira voi hieman lisätä toki mahdollisuuksia satunnaisiin sananvaihtoihin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksinäisyys parisuhteessa on usein jopa paljon musertavampi tunne, kuin yksinäisyys yksinään. Tätä ei kai sitten monikaan kykene tajuamaan, jos eivät ole sitä itse kokeneet.

        yksilöllistä tuokin varmasti, jos puuhailee omiaan ja vähemmän sosiaalista sorttia niin kumppanilta saamansa sosiaalisuus voi vallan hyvin riittää, muuttavathan jotkut parit erämaahankin, saaristoon...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä. Mies on mies ja nainen on nainen. Miehellä on miehen geneettinen perimä eli rooli ja naisella on naisen geneettinen perimä eli rooli. Perimät määrittävät normaaliuden. Tähän yhtälöön kun yrittää tunkea tasa-arvo-utopiaa niin tulee ero, joko pian tai viimeistään muutamien vuosien jälkeen kun normaalit toiveet eivät täyty puolin eikä toisin, osittainkaan.

        rooli on opittu, odotusten ja normien kokonaisuus, joita henkilöön kohdistetaan siksi, että hän on jonkin erityisen sosiaalisen aseman haltija.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En ole saanut edelleenkään vastausta siihen mitä epänormaalia on suhteessa jossa toisella osapuolella on hyvin vähäinen sosiaalinen elämä parisuhteen ulkopuolella."

        Etpä tietenkään, kun ei taida kukaan ketjussa olla puhunut tuollaista. Itse ainakaan en voi lähteä tuohon kommentoimaan, kun en tosiaan ole sanonut mitään tuollaiseen viittaavaakaan.

        täällä harvakseltaan asutussa maassa koskaan mitään seurapiirihaita tai kyläluutia oltu vaan enemmänkin suoriteltu ittekseen omia hommia ja se kumppani ollut iät ja ajat se tärkein tukipilari ihan jo taistossa karua luontoakin vastaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johon lisäsin että yhdessä voi harrastaa mitä ikinä haluaa mutta siihen alettiin viisastella että yhdessä voi harrastaa olematta sosiaalinen.

        tai yhdessä voi harrastaa tarvitsematta olla sosiaalinen siinä sanan ekstrovertissa merkityksessä, pelkkä toisen läsnäolokin on jaettua olemassaoloa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tuntuu olevan palstalla yleinen olettamus: jos mies on yksinäinen, tarkoittaa se automaattisesti nimenomaan naisseuran puutetta. Harvemmin puhutaan siitä, että yksinäinen mies on monesti juuri ystäviä vailla. Vaikka juuri se kavereista muodostuva lähipiiri olisi keino päästä siitä yksinäisyydestä.

        Sanot hyvin että kumppanin tehtävä ei ole olla pelastusrengas, näinhän se on. Kumppanin kautta voisi toki tutustua uusiin ihmisiin, joista voisi ajan kanssa tulla kavereitakin. Mutta parhaiten sitä yksinäisyyttä vastaan voi taistella juuri harrastusten yms. avulla.

        Parisuhteessakin voi olla pohjattoman yksinäinen olo, ellei ole mitään muuta sosiaalista elämää. Etenkin jos kumppanilla on kavereita ja kodin ulkopuolista elämää, mutta itsellä ei.

        Harvoin myöskään puhutaan, että mies on homoseksuaali ja yksinäinen ja kaipaa miestä parisuhteeseen. Jos puhutaan yksinäisistä miehistä niin tarkoitetaan automaattisesti, että mies kaipaa naista ja mies ei ole parisuhteessa, vaikka tosiasiassa parisuhteessakin voi olla yksinäinen, kaivata ystäviä tai vaikkapa toista naista tai toista miestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Ja näitä tällaisia miehiä on surullisen paljon.

        Jostain syystä heitä ei vaan saada yhdistettyä toisiinsa. Sehän olisi erinomaista jos nämä yksinäiset miehet saataisiin jotenkin yhteyksiin keskenään, sillä ratkaistaisiin useamman ihmisen yksinäisyysongelma kerralla.
        Entisistä yksinäisistä voisi nivoutua hyvinkin tiiviitä kaveriporukoita, joissa riittäisi ymmärrystä toinen toisilleen!

        Yhden ihmisen varaan ei pitäisi laskea vaan jonkinlainen sosiaalinen verkko olisi hyvä kaikkien pyrkiä säilyttämään, vaikka parisuhteessa ja/ tai lapsiperhearjessa ei ihan viikottain ehtisikään niitä yhteyksiä hoivaamaan.

        Nykyään juuri kukaan, ei miehet eikä naiset oikein kaipaa ystäviä ympärilleen oli sitten parisuhteessa tai ei oli lapsia tai ei. Jos on parisuhteessa niin tekosyynä on, että ei ehdi kun on parisuhteessa. Jos on ilman parisuhdetta niin sitten ei kelpaa pelkkä ystävyys vaan pitää olla seksiä ja parisuhde. Ystävyyssuhteet eivät kiinnosta. Jos on lapsia niin tekosyynä on, että lapset vie niin paljon aikaa. Tekosyynä voi olla myös mustis kumppani tai erilaiset elämänarvot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuota minä pohdin tuon aloituksessa linkitetyn miehenkin kohdalla. Miehet ovat. tutkitusti, varsin konservatiivisia vaatimuksissa toisiaan kohtaan. Voidakseen "luontevasti kaveerata" muiden miesten kanssa, miehen täytyy usein täyttää todella tiukat miehisyyden kriteerit. ollakseen "oikeanlainen" miehen täytyy täyttää tietyt vaatimukset ja se on aika surullista. Itse en tajua miksi miehet noin yleisesti ottaen ovat järkyttävän tiukkapipoisia toistensa ja "oikeanlaisen miehisyyden" suhteen. Miksi miehet ovat itse omien sosiaalisten elämiensä pahin este?

        Vaan tuossa se sinun ongelmasi pitkälti on, sillä harva halua kumppania, jolle täytyy olla koko muun sosiaalisen elämän korvike. Sellaiset ihmiset ovat todella harvassa, jotka tuollaiseen tilanteeseen haluaisivat. Kyse ei ole vain naisista, vaan harva mieskään haluaa sellaista kumppania, jolle hän olisi se toisen koko sosiaalinen elämä. Se on ihan ok, jos sinä koet, etten kaipaa muuta kuin kumppanin. Vaan se kumppani hyvin suurella todennäköisyydellä tulisi jossain kohtaa kokemaan tuon tilanteen ahdistavaksi.

        Sanoisin, että tuo aloituksessa linkitetyn jutun mies on tehnyt ihan hyvän valinnan, kun on vaihtanut alaa. Nyt kun hän vielä ymmärtää olla ajattelematta jokaista sosiaalista työtilannetta parisuhteen kannalta ja tajuaa olla ihan vaan sosiaalinen niin tuosta voi tulla hyväkin. Hänen tyyppiselleen miehelle naiset voivat hyvinkin olla paljon potentiaalisempia kavereita ja ihan ystäviäkin, kuin toiset miehet. Sieltä kautta voi sitten mahdollisesti se parisuhdekin löytyä, kun vaan osaisi olla olematta "epätoivoinen sinkku". Jos löytää hyvin naispuolisia työkaverieta, niin joku voi hyvinkin innostua "parittamaan" jonkun tuttavansa kanssa.

        Joillekin miehille että naisillekin ei ole luontevaa tavata ystäviä sinkkuna, ainoastaan varattuna. Tuntevat olonsa vaivautuneeksi kun ovat sinkkuja. Parisuhteessa olevalla on aina se ”esiliina”, joka kulkee mukana (ainakin henkisesti) joten kehtaa muitakin tavata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkaus ei ole ainoastaan seksiä, mutta miehen kannalta ilman seksiä ei ole rakkautta (pitkään). Siis, seksi, seksuaalisuus ja eroottisuus ovat toimivan parisuhteen yksi ehdoton edellytys miehelle. Siis yksi edellytys miehelle, ei ainoa edellytys. Sensijaan, pian vaihdevuosien ensioireiden jälkeen seksi on mummeleille inho aihe, jotkut mummelit teeskentelevät jopa muutamien vuosien ajan mutta inhotus yleensä voittaa nopeasti.

        Yritä ensin lukea sekä ymmärtää viesti ja argumentoi sitä sitten vasta.

        Tutustuhan vähän tarkemmin aiheeseen mistä juttelet. Vaihdevuodet eivät automaattisesti vie naisten seksihimoja, vanhemmistakin naisista löytyy kyltymättömiä munahaukkoja.

        On tutkittu että parisuhde vie mieheltä seksihaluja, josta seuraa se että nainen haluaisi suhteessa enemmän seksiä kuin mies. Kun lukee enemmän niin luulee vähemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuollainen "vähäistä sosiaalista elämää parisuhteen ulkopuolella" suhde ole kämppissuhde. Sehän on nimenomaan ihan tavallinen parisuhde.

        Sinulle se voi olla tavallinen parisuhde - suurimmalle osalle ei ole. Jälleen kerran: siinä ei ole mitään vikaa että haluaa epänormaalin suhteen. On ihan ok olla epänormaali, miksi sitä pitää niin verisesti yrittää kääntää normaaliksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        no ihan fakta kuitenkin on että etenkin monelle miehelle se parisuhde on samalla myös se tärkein sos suhde, vertaa nyt vaikkapa joihinkin etelän maihin joissa vapaa-aikansa miehet enemmän miesporukoissaan, ettei tuosta nyt juuri hänelle kannata mitään henk. koht. persoonan vajavaisuutta rakentaa, suomi nyt on aika parisuhde- ja kotikeskeinenkin maa, ihan jo maantieteellisistä syistä, täällä on vaikeampaa istuskella kadunvarressa vaikkapa dominoa pelaillen kuten jossain etelän auringon alla, täällä kaikki sisätiloissa tapahtuva harrastus sun muu kuntoilu vaatii myös jonkin verran rahaa, köyhien kävelyrupeamat voivat olla aika yksinäistä taivalta, sepon koira voi hieman lisätä toki mahdollisuuksia satunnaisiin sananvaihtoihin

        Parisuhde voi hyvin olla tärkein sosiaalinen suhde, siitä ei kai liene eripuraa?

        Kyse onkin nyt ollut siitä onko miten tavanomaista, että parisuhde on AINOA sosiaalinen suhde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään juuri kukaan, ei miehet eikä naiset oikein kaipaa ystäviä ympärilleen oli sitten parisuhteessa tai ei oli lapsia tai ei. Jos on parisuhteessa niin tekosyynä on, että ei ehdi kun on parisuhteessa. Jos on ilman parisuhdetta niin sitten ei kelpaa pelkkä ystävyys vaan pitää olla seksiä ja parisuhde. Ystävyyssuhteet eivät kiinnosta. Jos on lapsia niin tekosyynä on, että lapset vie niin paljon aikaa. Tekosyynä voi olla myös mustis kumppani tai erilaiset elämänarvot.

        Mielenkiintoista, mistä olet tämmöisen käsityksen saanut? Onko aiheesta tehty tutkimuksia vai pohjaatko lausuntosi vain mutuun?

        Yleinen mielipide ei ihan tunnu tukevan sanomaasi, sillä valtaosa ihmisistä kertoo ystävien ja läheisten olevan elämässä äärimmäisen tärkeä aspekti.

        On ihan OK olla erilainen, epänormaali, epätavanomainen. Ei silti kannata kuvitella että se oma epänormaali totuus koskisi kaikkia muita, siellä omassa kuplassa todellisuus usein vähän hämärtyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillekin miehille että naisillekin ei ole luontevaa tavata ystäviä sinkkuna, ainoastaan varattuna. Tuntevat olonsa vaivautuneeksi kun ovat sinkkuja. Parisuhteessa olevalla on aina se ”esiliina”, joka kulkee mukana (ainakin henkisesti) joten kehtaa muitakin tavata.

        Aika epätavanomaiselta kuulostaa tuollainen, ettei sinkkuna kehtaa tavata ystäviä. Mutta varmasti sellaisiakin ihmisiä voi olla. Eivät vaan ole kovin yleinen ilmiö, kun ei tuollaisesta kovin laajalti kuule juttua.


    • Anonyymi

      Ihmisen persoonallisuus, mt-ongelmat ja erilaiset elämänkokemukset ovat tärkeitä seikkoja noiden muiden statukseen liittyvien piirteiden lisäksi. Kokemuksiin sisältyvät muun muassa mielenterveyttä kolhivat traumat. Ne kaikki muokkaavat osaltaan toisiaan. Kun on valmiiksi introvertti niin silloin yksinäisyyden riski varmaan kasvaa. Yksinäisyys sitten ruokkii sitä että ihmisestä tulee entistäkin estyneempi. Tämä on vähän niinkuin päihderiippuvuus vs. mt-ongelmat - Kumpi oli ensin? Muna vai kana? Sanoisin että kananmuna, eli ne elävät ja saavat lisää valtaa kun ne esiintyvät toistensa kanssa rinta rinnan.

    • Anonyymi

      En voinut lukea, kuin hieman alkua. Se riitti minulle. 55v & Tiktok? Ehkä minä sitten olen erilainen 46 vuotias, kun en käytä edes lärvikirjaa.

      >simiti<

    • Anonyymi

      Jos Seppo on pelkästään uutta vaimoa vailla niin valitsi kyllä fiksusti uuden alan. Naisvaltainen niin eiköhän ole helpompi tavata mahdollisia puolisoehdokkaita luontevammin kuin autopajalla. Ei välttämättä johtotöitä tekevät maisterisnaiset ole Seppoa itselleen iskemässä, mutta hoitoalalla työskentelevälle samanikäiselle ja vaikka myös eronneelle naiselle Seppohan voisi olla unelmien mies.

      Seppo tuskin haaveilee naisesta joka odottaa miehen lennättävän itseään yksityiskoneella Pariisiin viikonlopuksi. Joten Seppoa tuskin haittaa jos semmoiset naiset ei hänestä perusta.

      Hoitoalalla on helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun se vaatii paljon yhteistyötä hoitajien välillä että saa työt rullaamaan. Ehkäpä sitä kautta Seppo saa uusia kavereita ja yksinäisyys helpottaa!

    • Anonyymi

      Joogamies, arvostelet Seppoa vaiket edes lukenut juttua kokonaan! Huh! En itsekään lukenut maksumuurin vuoksi, mutta tunnen tuon miehen, kuljettiin joskus useamman kerran samaa pitkää matkaa ja tultiin tutuiksi.

      Seppo on rauhallinen, hermot pitävät hyvin. Sosiaalinen, monipuolinen ja hyvä keskustelija ja tosielämän-tarinankertoja. Oikea mies. Rento mutta asiallinen, rehti ja reilu, pitää sanansa mitä sovittu. Nähnyt muutakin kuin Suomea, asunut ja työskennellyt vuosikymmeniä myös ulkomailla (kielitaitoa löytyy). Eikä mikään käpyjä keräilevä hujoppi vaan normipituinen suomalaiseksi! Lehtijutun kuvakin hämää hiukan, varsinkin kun istuu sohvalla rennosti omassa kodissaan. Tuon vertainen suht vähäinen ylipaino lähtee pois kuntokuurilla.

      Ottakaa naiset pois tuo mies kuljeksimasta, saatte hyvän! Ei ole renttu, ei juoppo eikä tupakoi. Fiksu ja sivistynyt. Hyvällä tapaa omaperäinen. Tuo herttainen varmastikin jutun tehneen naistoimittajan toteamus. Oikeassa kohden naiselle osoitettu hellyys on suotavaa.

      • Anonyymi

        Ja tosi mukava mies vieläpä. Siitä!


      • Anonyymi

        Minä en kyseisen jutun henkilöä tunne, mutta minulle tunne aloituksesta. Minulle tuli suorastaan hieman vastenmielinen tunne tuosta aloittajan asenteesta jutun kohdetta kohtaan. Paitsi, että häntä arvostellaan aika rumastikin, niin samalla aloittaja arvostelee naisia ja esittää vihjailuja naisista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en kyseisen jutun henkilöä tunne, mutta minulle tunne aloituksesta. Minulle tuli suorastaan hieman vastenmielinen tunne tuosta aloittajan asenteesta jutun kohdetta kohtaan. Paitsi, että häntä arvostellaan aika rumastikin, niin samalla aloittaja arvostelee naisia ja esittää vihjailuja naisista.

        Ennakkoluuinen ja pinnallinen on aloittajan ihmiskuva. No, tinder-joogaa vaan sitten hänenlaisilleen (kehno appi kun ei näytä kaikkia tarjokkaita).


      • Anonyymi

        Aloittajan teksti kertoi enemmän hänestä itsestään kuin Seposta.

        Seppo vaikutti oikein potentiaaliselta kumppaniehdokkaalta. Ei vaan ole osunut sopivaa hänen kohdalleen. Varmasti vielä osuu, äijä vaikuttaa sen verran fiksulta tapaukselta. Tuon lehtijutun jälkeen voi tulla ruuhkaakin ehdokkaista.

        xLiner


      • Anonyymi

        Minä olen lukenut jutun. Minulla on Hesarin tilaus.


        En sinänsä halua arvostella Seppoa, mutta yritän analysoida miksi hän ei saa naista, josta haluaa ilmeisesti pelastusrenkaan yksinäisyydestä.

        Jokin syy siinä pitää olla, ettei hän löydä naista ja toiset löytävät kymmenittäin. Olisi naiivia kuvitella, etteivät jotkin piirteet vetoaisi naisiin enemmän kuin toiset.

        Miksi sinusta naiset eivät kiinnostu hänestä, kun kerran hänet tunnet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en kyseisen jutun henkilöä tunne, mutta minulle tunne aloituksesta. Minulle tuli suorastaan hieman vastenmielinen tunne tuosta aloittajan asenteesta jutun kohdetta kohtaan. Paitsi, että häntä arvostellaan aika rumastikin, niin samalla aloittaja arvostelee naisia ja esittää vihjailuja naisista.

        Voisitko kertoa oman mielipiteesi, miksi sinusta Seppo ei löydä kaveria tai naista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajan teksti kertoi enemmän hänestä itsestään kuin Seposta.

        Seppo vaikutti oikein potentiaaliselta kumppaniehdokkaalta. Ei vaan ole osunut sopivaa hänen kohdalleen. Varmasti vielä osuu, äijä vaikuttaa sen verran fiksulta tapaukselta. Tuon lehtijutun jälkeen voi tulla ruuhkaakin ehdokkaista.

        xLiner

        Suomessa on satoja tuhansia naisia Tinderissä. Jossain on oltava syy, miksei Sepolla mätsää ja muilla löysää. On aika sinisilmäistä uskoa, että naiset eivät suosisi jotain ominaisuuksia miehissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen lukenut jutun. Minulla on Hesarin tilaus.


        En sinänsä halua arvostella Seppoa, mutta yritän analysoida miksi hän ei saa naista, josta haluaa ilmeisesti pelastusrenkaan yksinäisyydestä.

        Jokin syy siinä pitää olla, ettei hän löydä naista ja toiset löytävät kymmenittäin. Olisi naiivia kuvitella, etteivät jotkin piirteet vetoaisi naisiin enemmän kuin toiset.

        Miksi sinusta naiset eivät kiinnostu hänestä, kun kerran hänet tunnet?

        Oletko todella sitä mieltä että kaikki Suomessa parisuhteessa olleet/ olevat miehet ovat jotenkin erityisen vetoavia ulkonäöltään?

        Ei oikeasti tarvitse kuin mennä kurkkaamaan markettiin tai torille viikonloppuna nähdäkseen, että millaisia miehiä siellä rouvan ja lapsien kanssa vaeltaa. Ihan tavallisia pulliaisia, kuten suurin osa suomalaisista muutenkin.

        Seppokin on ihan tavallisen näköinen heppu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oletko todella sitä mieltä että kaikki Suomessa parisuhteessa olleet/ olevat miehet ovat jotenkin erityisen vetoavia ulkonäöltään?

        Ei oikeasti tarvitse kuin mennä kurkkaamaan markettiin tai torille viikonloppuna nähdäkseen, että millaisia miehiä siellä rouvan ja lapsien kanssa vaeltaa. Ihan tavallisia pulliaisia, kuten suurin osa suomalaisista muutenkin.

        Seppokin on ihan tavallisen näköinen heppu.

        "Oletko todella sitä mieltä että kaikki Suomessa parisuhteessa olleet/ olevat miehet ovat jotenkin erityisen vetoavia ulkonäöltään?"

        En ole ja jos yhtään luit aloitustani, varmaan huomasit, että luettelin 5 muuttujaa jotka vaikuttavat. Ulkonäön negatiivisesta vaikutuksesta sanoin olevani jäävi arvostelemaan.

        Seppo on ihan miehekkään normaalin suomalaisen miehen näköinen, mutta vaikutti ylipainoiselta ja lyhyehköltä.

        En usko, että ylipaino ainakaan lisää mahdollisuuksia kumppanin saantiin, tosin ylipaino on parempi kuin alipaino naisten silmissä.

        Pituus on naisten osalta vakavampi "rike". Lueskelin vuosia sitten Suomi24-trffien ilmoituksia ja sain tuloksen, että 48%: ssa naisten ilmoituksissa mainittiin pituus jotenkin. Joko suorana toiveena miehen pituudesta tai ilmoittamalla naisen pituus. Minähän en kuitenkaan tiedä kuinka pitkä Seppo on, joten hän voi hyvinkin olla yli 180 cm.


    • Anonyymi

      Mies, tai nainen, joka opiskelee ammattiin 55v ikäisenä ei juurikaan omaa markkina-arvoa, tai kiinnostaa vain samanmoista.

      Koira jakaa potentiaalin kokolailla puoliksi. Kotieläimellistä tyttöä ei kannata valita, elukka tulee aina olemaan tytölle paljon tärkeämpi kuin mies.

      Todellakaan, mökkin ei tule kukaan kumppaniehdokas tarjolle vaikka mökki olisi keskellä Pariisia. Pitää olla osapuilleen jokapäivä esillä samoilla soidintantereilla, nähtävissä ja näkemässä, jos ei ole niin mitään suhdetta ei koskaan synny.

      • Anonyymi

        Mitenkään alotukseen ottamatta kantaa, niin oon tota koira hulluutta aina ihmetelly. Kun miehillä se koira on tarpeeseen, esim metsästyksessä. Niin naisilla se koira vaan on, turhana rahan menona ja elämän rajoitteena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitenkään alotukseen ottamatta kantaa, niin oon tota koira hulluutta aina ihmetelly. Kun miehillä se koira on tarpeeseen, esim metsästyksessä. Niin naisilla se koira vaan on, turhana rahan menona ja elämän rajoitteena.

        Ihanko pokkana väität että kaikki Suomen miehet jotka omistaa koiran on metsästäjiä yms? :D :D :D

        Täytyypä kysyä naapurin äijältä että onko sen ranskanbulldoggit kuinka tehokkaita sorsanpyytäjiä :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko pokkana väität että kaikki Suomen miehet jotka omistaa koiran on metsästäjiä yms? :D :D :D

        Täytyypä kysyä naapurin äijältä että onko sen ranskanbulldoggit kuinka tehokkaita sorsanpyytäjiä :D

        Tarkoitti useimmiten niin päin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko pokkana väität että kaikki Suomen miehet jotka omistaa koiran on metsästäjiä yms? :D :D :D

        Täytyypä kysyä naapurin äijältä että onko sen ranskanbulldoggit kuinka tehokkaita sorsanpyytäjiä :D

        Samaa naureskelin tuossa mielessäni, että mitähän tuo naapurin hovawart mahtaa pyytää ja mitä metsästyskäyttöä on tuon toisen naapurin jollekin lyttykuonorodulle on keksitty (mä en tiedä varmaksi mikä se on).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitti useimmiten niin päin.

        Hyvin harvoin itseasiassa. Usemmin varmasti, mutta ei usein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko pokkana väität että kaikki Suomen miehet jotka omistaa koiran on metsästäjiä yms? :D :D :D

        Täytyypä kysyä naapurin äijältä että onko sen ranskanbulldoggit kuinka tehokkaita sorsanpyytäjiä :D

        Pikaisella googletuksella Suomessa oli v. 2020 koiria n. 700 000 kpl.

        Kennelliiton v. 2014 julkaiseman "Koiranomistajuus Suomessa" tutkimuksen mukaan:

        "Miehistä hieman useammalla oli tutkimushetkellä koira (25,7 %) kuin naisilla (22,9 %). Toisaalta naisista useammalla (52,9 %) kuin miehillä (47,7 %) on ollut koira aikaisemmin. Naisiin (24,2 %) verrattuna suuremmalla osalla miehistä ei ole koskaan ollut koiraa (26,5 %)."

        Siispä tutkimushetkellä n. 180 000 miestä omisti koiran.

        Vuodelta 2020 löytyi myös artikkeli, jossa arvioitiin n. 83 000 kpl koiran osallistuvan metsästyskauteen. Ilmeisesti n. 100 000 kpl miehiä ja metsästyskoiria jätti sen vuoden välistä.


      • Anonyymi

        Kiitos kun yritin analysoida.


    • Anonyymi

      Markkina arvosta voisin sanasen jos toisenkin itse saman ikäisenä miehenä , sinkkuna voinen sanoa jotakin
      Status on jo paljon , näkyvyys siis on se ensimmäinen kun liikkuu paikoissa jossa mahdollista tavata vastakkaista sukupuolta, siellä huomaa kuinka katsotaan , olen perinyt hyvän ulkonäön , pituuden ja painoluokkakin on normaali,
      ei siis mikään uusnormaali vaan 186 /86 on ok.
      Status ei tässäkään vielä ole mitään eikä koulutus varallisuus ehkä, kun jutustelet jotakin tietyt naiset kääntään keskustelua haluamaansa suuntaan; mökit ulkomaan matkat,jne taatusti määritellään siinä myös tulotaso.
      Perhetausta nostaa statusta, perheetön tippuu alemmalle portaalle tässäkin 45-55v ikäluokassa.
      Naimaton siis kuten itse olen, koskaan naimisissa olleena on vähän huono asia.
      Varsinkaan kun en tahdo mennä papin eteen, kun se auktoriteetti ei minulle ole mitään.
      Koulutuksesta myös on hyöty tai haitta, mutta tulot pitää olla.
      Vaikka saattaa olla että humanistikasvattajankin maisterin "enklanti "jääkin toiseksi tällekin ammatikoululaiselle , so what jos ei käytä töissään.

      • Anonyymi

        Halusit siis jakaa olevasi omasta mielestäsi markkina-arvoltasi kovatasoisempi kuin Seppo?

        Tuliko nyt hyvä mieli?


      • Anonyymi

        Ei perhetausta nosta statusta.

        Naiset toivovat, että ikäiselläsi miehellä lapset ovat lentäneet jo pesästä.


      • Anonyymi

        Kiitos kun kommentoit


    • Mulle ei juttu näy, mutta syitähän voi olla vaikka mitä?

      Vaikka lähtee tuosta erosta. Se tekee monelle ison loven elämään ja aiheuttaa tunnelukkoja ja muuta taustavaikeutta....esimerkiksi jätettynä jotain itsetunto-ongelmia.

      Pandemia on voinut kutistaa sosiaaliset piirit pieneen ja se tekee sosiaalisuuteen tottuneen ihmisen elämästä vielä kurjempaa.

      Jos kaikki nivoutuu yhteen, on jo vaikeaa lähestyä ketään. Ja vaikka käy treffeillä, kuten hän on käynyt, ne voi tyssätä siihen...kukaties hän itse on jarruttanut ja miettinyt jatkoa, ettei kannata....

      Ihmiset äkkiä aliarvioi henkisen pääoman merkityksen ja keskittyy syitä etsiessään siihen mikä näkyy konkreettisesti. Juuri aloittajan mainitsemat asiat... niistä on helpompi löytää syitä, mutta toisaalta kun katselee pariskuntia ympärillä, näkee, että niillä ei taida olla merkitystä lopulta...

      Itse jotenkin en näe kaveria lyhyen ja huonohkon tiedonkaan perusteella kovinkaan syvissä vesissä kulkijaksi. Vuosi pari ja mies saisi naikkosen vierelleen, jos sopiva "Irmeli" osuu kohdalle. 😁

    • Anonyymi

      Toi lähihoitaja opiskelun luulisi vievän kaikki pisteet. Se on just sellanen ala minne pistetään opiskeleen kaikki mielenterveyskuntoutujat ym. Näin ei pitäisi olla, mutta niin suomessa toimitaan. Kaikilla tuntemillani miespuolisilla, jotka ovat olleet lähihoitajakoulutuksessa, niin on joku ongelma ollut. Ja työkkäri on jotenkin johdatellu tuohon koulutukseen. Lähihoitajapulaa on paisuteltu mediassa ja moni on joutunut väärälle alalle. Ei lähihoitajana pärjää sellane vähemmän sosiaalinen henkilö, joita valtaosa suomalaisista on. Meidän monen vahvuus on ollut käsityöammateissa ja sen turvinhan on pystytty rakentamaan hyvinvointiyhteiskunta.

      • Anonyymi

        Uuden ammatin opiskelu keski-ikäisenä voi olla monella tapaa riski, mutta pitäisikö sitä vaan loppuikänsä paiskoa yhtä ja samaa duunia vaikka maistuisi miten puulta?

        On hienoa että ihmiset uskaltavat kokeilla uutta! Aina ei onnistu, mutta enemmän se jää aikanaan harmittamaan jos ei koskaan edes viitsinyt yrittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuden ammatin opiskelu keski-ikäisenä voi olla monella tapaa riski, mutta pitäisikö sitä vaan loppuikänsä paiskoa yhtä ja samaa duunia vaikka maistuisi miten puulta?

        On hienoa että ihmiset uskaltavat kokeilla uutta! Aina ei onnistu, mutta enemmän se jää aikanaan harmittamaan jos ei koskaan edes viitsinyt yrittää.

        Ja tosiasiahan on se, että nykymaailmassa lähes jokainen saa varautua vaihtamaan ammattia parikin kertaa elämässään. Sellainen elämä, jossa opiskelet nuorena ammatin ja sitten eläköidyt aikanaan siitä samasta ammatista, alkaa olla harvinaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuden ammatin opiskelu keski-ikäisenä voi olla monella tapaa riski, mutta pitäisikö sitä vaan loppuikänsä paiskoa yhtä ja samaa duunia vaikka maistuisi miten puulta?

        On hienoa että ihmiset uskaltavat kokeilla uutta! Aina ei onnistu, mutta enemmän se jää aikanaan harmittamaan jos ei koskaan edes viitsinyt yrittää.

        Totta kai pitää yrittää, mutta omalta osalta ainakin avoin yliopisto on hyvä keino tutustua uusille aloille. ettei ensimmäisenä irtisanoudu töistä, eikä ainakaan usko liikaa työkkärin johdatteluun. Jostain syystä valtio haluaa johdattaa ihmiset pois perinteisiltä käsityöaloilta. Vaikka ei ne ees mitään jälkeenjääneitä aloja ole, vaan CNC koneita käytetään. Mutta ei sekään oo tarpeeks hi techiä päättäjille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta kai pitää yrittää, mutta omalta osalta ainakin avoin yliopisto on hyvä keino tutustua uusille aloille. ettei ensimmäisenä irtisanoudu töistä, eikä ainakaan usko liikaa työkkärin johdatteluun. Jostain syystä valtio haluaa johdattaa ihmiset pois perinteisiltä käsityöaloilta. Vaikka ei ne ees mitään jälkeenjääneitä aloja ole, vaan CNC koneita käytetään. Mutta ei sekään oo tarpeeks hi techiä päättäjille.

        On kaunis ajatus että käsityöalojen töillä saisi leivän pöytään, mutta valitettavasti niin ei enää ole. Vanhoja käsityöammatteja on kuihtunut lähes kokonaan pois, kun teknologialla saadaan sama työ tehtyä nopeammin ja tehokkaammin.

        Suuri osa ihmisistä edelleen arvostaa käsintehtyä, mutta yhä harvempi on valmis maksamaan siitä - monella ei ole varaakaan maksaa siitä.

        Olisi kiva voida syyttää jotain kasvotonta koneistoa kuten valtiota tästä muutoksesta, mutta valitettavasti syy on lähinnä ihmisten kulutustottumusten muutoksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuden ammatin opiskelu keski-ikäisenä voi olla monella tapaa riski, mutta pitäisikö sitä vaan loppuikänsä paiskoa yhtä ja samaa duunia vaikka maistuisi miten puulta?

        On hienoa että ihmiset uskaltavat kokeilla uutta! Aina ei onnistu, mutta enemmän se jää aikanaan harmittamaan jos ei koskaan edes viitsinyt yrittää.

        👍

        xLiner


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kaunis ajatus että käsityöalojen töillä saisi leivän pöytään, mutta valitettavasti niin ei enää ole. Vanhoja käsityöammatteja on kuihtunut lähes kokonaan pois, kun teknologialla saadaan sama työ tehtyä nopeammin ja tehokkaammin.

        Suuri osa ihmisistä edelleen arvostaa käsintehtyä, mutta yhä harvempi on valmis maksamaan siitä - monella ei ole varaakaan maksaa siitä.

        Olisi kiva voida syyttää jotain kasvotonta koneistoa kuten valtiota tästä muutoksesta, mutta valitettavasti syy on lähinnä ihmisten kulutustottumusten muutoksessa.

        Valtiota ei kuitenkaan voi jättää arvostelematta. On se kuinka koneellistettua tahansa, niin tarvitaan suorittavaa porrasta aina johtavaa enemmän. Tälläkin hetkellä on suuri pula koneistajista. Sen sijaan johdon sihteereille ei näytä löytyvän työtä. Tästä huolimatta on ihme tavoite saada puolelle kansasta korkeakoulututkinto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtiota ei kuitenkaan voi jättää arvostelematta. On se kuinka koneellistettua tahansa, niin tarvitaan suorittavaa porrasta aina johtavaa enemmän. Tälläkin hetkellä on suuri pula koneistajista. Sen sijaan johdon sihteereille ei näytä löytyvän työtä. Tästä huolimatta on ihme tavoite saada puolelle kansasta korkeakoulututkinto.

        Miten johdon sihteerit liittyvät siihen, että moitit lähihoitajaksi opiskelua? Lähihoitajistakin on pulaa ja heistä ihan jokaiselle halukkaalle löytyy taatusti töitä. Ja miten johdon sihteerit ja korkeakoulututkinto liittyvät sinusta yhteen? Entä mistä pula koneistajista johtuu? Onko syy aidosti jokin hallinnollinen syy, johon valtio voi vaikuttaa? Onko aloituspaikkoja liian vähän tai jotain?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtiota ei kuitenkaan voi jättää arvostelematta. On se kuinka koneellistettua tahansa, niin tarvitaan suorittavaa porrasta aina johtavaa enemmän. Tälläkin hetkellä on suuri pula koneistajista. Sen sijaan johdon sihteereille ei näytä löytyvän työtä. Tästä huolimatta on ihme tavoite saada puolelle kansasta korkeakoulututkinto.

        Korkeakoulututkintoja ne suorittavan portaankin tekijät käy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkeakoulututkintoja ne suorittavan portaankin tekijät käy.

        Yllättävän moni ei tajua sitä, että valtaosa korkeakoulutetuista on ihan tavallisia duunareita ja jopa suorittavaa porrasta.


      • Anonyymi

        lähihoitajan pitää tosiaan pystyä menemään ihmisten iholle, introvertti voi toki tajuta luontojaan tuon tilanteen paremmin, mutta voi toki jatkuvassa tunnetyössä vetää itsnsä piippuun, jotkut ovat sietämättömiä potilaita, ne ekstrovertit yleensä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        lähihoitajan pitää tosiaan pystyä menemään ihmisten iholle, introvertti voi toki tajuta luontojaan tuon tilanteen paremmin, mutta voi toki jatkuvassa tunnetyössä vetää itsnsä piippuun, jotkut ovat sietämättömiä potilaita, ne ekstrovertit yleensä

        Lähihoitajissa on näitä myrkkyhoitajia sun muita niin ei välttämättä herätä kovin luottamusta jos sanoo olevansa lähihoitaja. Toinen osapuoli voi miettiä, että jaahas, onko tämäkin sitten taas joku myrkkyhoitaja sarjamurhaaja vai mikä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten johdon sihteerit liittyvät siihen, että moitit lähihoitajaksi opiskelua? Lähihoitajistakin on pulaa ja heistä ihan jokaiselle halukkaalle löytyy taatusti töitä. Ja miten johdon sihteerit ja korkeakoulututkinto liittyvät sinusta yhteen? Entä mistä pula koneistajista johtuu? Onko syy aidosti jokin hallinnollinen syy, johon valtio voi vaikuttaa? Onko aloituspaikkoja liian vähän tai jotain?

        Aika suuri moka on ajatella, että jos henkilön A lähettyvillä pyörii johdon sihteereitä tai lähihoitajia niin henkilö A on myös automaattisesti itse johdon sihteeri tai lähihoitaja tai semmoiseksi tuleva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkeakoulututkintoja ne suorittavan portaankin tekijät käy.

        Senpä takia halutaan ihmisiä korkeakouluihin, että menisivät opintojen ohella suorittavaan portaaseen töihin. Sitten kun on valmistunut sieltä korkeakoulusta niin ”yllättäen” ei löydykään sitä työtä muualta kuin suorittavasta portaasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtiota ei kuitenkaan voi jättää arvostelematta. On se kuinka koneellistettua tahansa, niin tarvitaan suorittavaa porrasta aina johtavaa enemmän. Tälläkin hetkellä on suuri pula koneistajista. Sen sijaan johdon sihteereille ei näytä löytyvän työtä. Tästä huolimatta on ihme tavoite saada puolelle kansasta korkeakoulututkinto.

        Korkeakouluttautuminen ei tarkoita, että olisi pyrkimys jotenkin erityisesti johdon sihteerin työhön. Sitäpaitsi johdon sihteerin koulutus on AMK eikä maisterin tutkinto eikä muutenkaan suurimmalla osalla ihmisistä ole mitään erityistä pyrkimystä nimenomaan johdon sihteerin työhön. AMK on ihan pellekoulu eikä sitä epävirallisen virallisesti lasketa mihinkään korkeakouluun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten johdon sihteerit liittyvät siihen, että moitit lähihoitajaksi opiskelua? Lähihoitajistakin on pulaa ja heistä ihan jokaiselle halukkaalle löytyy taatusti töitä. Ja miten johdon sihteerit ja korkeakoulututkinto liittyvät sinusta yhteen? Entä mistä pula koneistajista johtuu? Onko syy aidosti jokin hallinnollinen syy, johon valtio voi vaikuttaa? Onko aloituspaikkoja liian vähän tai jotain?

        Miten johdon sihteeri liittyy mitenkään asiaan? Joku pelle vaan keksinyt mielessään, että ”tuo haluaa olla johdon sihteeri” vaikka ei halua. Ihan perätöntä paskaa.


    • Anonyymi

      Naiset rakastuu porsaisiin. Mitä sitten?

      • Anonyymi

        Ehkä joku nainen rakastui, mutta ei se sitä tarkoita, että kaikki naiset rakastuisi.


    • Anonyymi

      Katselin tuon miehen videoita. Vaikuttaa oikein luonnikkaalta ja kivalta mieheltä. En näe ulkonäössä mitään vikaa. Ihan tavallinen 55v mies. Viehättävä pihapiiri myös mökin ympärillä.

    • Anonyymi

      Sanotaan näin, että monesta syystä johtuen.

    • Anonyymi

      ennen piisasi punainentupa ja perunamaa, mutta nykyinen hyvä sosilaalinen toimeen tulo luo yksin asumista,

      • Anonyymi

        Mamujen syytä tämäkin


    • Anonyymi

      "Luonnollisessa suhteessa uroksen ja naaraan toiveet eivät ole samoja."

      Aika luonnoton olisi sellainen suhde, jossa osapuolet haluavat aivan eri asioita. Kyllä siihen parisuhteeseen mennään lähinnä silloin, kun toiveet kohtaavat riittävän hyvin.

    • Anonyymi

      Seppo ei ole komea top 10 mies joten siksi joutuu elämään yksin ilman naista. Tuon ikäiset naisetkin haluaa komeavartaloisen varakkaan miehen jolla on varaa matkustella espanjassa koko talven.
      Toiseksi naiset ei halua hellää miestä vaan kovaluisen jännämiehen joka komentelee naista ja pitää naista keittiössä kokkaamassa.

    • Anonyymi

      Ap on olkokultainen ukko joka kokee olevansa muita parempi yhäti vanhenevineen luineen. Aivoissa kumisee💩

    • Anonyymi

      Jos ei ole juonut viinaa baareissa niin ei ole tavannut naisia ja siksi mies on yksin. Seppo ei ole käyny baareissa ja seon täysin oma vika jos ei ole viinaa juonut ja halunnut naisia tavata. Nyt on sepollakin jo ikää niin paljon ettei enää löydä kumppania.

      T: viinamies

    • Anonyymi

      Sinku

    • Anonyymi

      Ystava

    • Anonyymi

      "Seppo on siis 55 vuotiaana lähihoitajaopiskelija, jolla ei ole kavereita ja asuu pienessä kesmökissä"

      Jos ei ole kavereita on yksinäinen 🤔. Jos on yksinäinen, ja etsii naista parantamaan yksinäisyyttä, menestys voi olla aikalailla huono, se vähän riippuu. Jos sattuu kohtaamaan naisen, joka olisi kiinnostunut, niin tuo kesämökki saattaa tappaa kiinnostuksen, etenkin jos se on korvessa. Kesämökki on kuitenkin parempi kuin kimppakämppä tai vanhojen vanhempien luona.

      - Sheena

      • Anonyymi

        Extra: Sepon paras mahdollisuus on lähihoitajan ammatti. Töissä voi kohdata sopivan naisen.

        - Sheena


      • Anonyymi

        Nyt oli jo vähän harmaan eri sävyjä tässä tekstissäsi. Pelkän oikeassaolon jälkeen aika ilahduttavaa muutosta.


      • Anonyymi

        Ei ihme ettei ole kavereita jos kaikki kaverit koostuu soluttautujista ja ei ihme ettei ole naista jos kaikki naisystävät on soluttautujia.


    • Anonyymi

      Eiköhän suomalaisessa kulttuurissa, valtaosa väestöstä on hieman introverttiuteen kallellaan. Harvalla naisella tai miehellä on sellaista sosiaalista verkostoa, että harvase päivä oltaisiin jossain lattemuki kädessä kaveriporukalla. Se kuuluu siihen parveiluikään, 25 ikävuoteen saakka, kunnes hyvin moni pariutuu, ja pääosa ajasta menee seen siipan kanssa.

      En nyt sanoisi onko naisilla sen erikoisempaa sosiaalista piiriä kuin miehilläkään. Yleensä se jää monella muutamaan hyvään ystävään, ja loput on sellaisia heipparallaa ihmisiä. Sitten kun tulee lapsia, niin kyllä siinä aika menee ihan täysin perhe-elämälle. Naisten kautta tulee ehkä enemmän niitä yhteisiä tuttuja, kun lapsivaiheessa naiset useimmiten organisoi kaverisynttäreitä yms, miehet leikkaa nurmikkoa ja rassaa jotain lasten pyörää kuntoon.

      Silti, sanoisin että on aivan normaalia, jos pääosa ajasta menee perheelle, ja sitten välillä järjestetään kahden kesken laatuaikaa. Tuossa lapsiarjessa jää hyvin vähän mahdollisuuksia ystävien tapaamiseen. Silloin tällöin, ei aina edes joka kuukausi. Monella lapsiperheen vanhemmalla, käy usein niin, että jos viedään lapset vaikka isovanhemmille, niin pyydetäänkö kavereita kylään vai lähdetäänkö kahdestaan laivaristeilylle. Ei tarvi kahta kertaa miettiä, laivalle, ehtii niitä kavereita myöhemminkin. Näin se ainakin monella menee, kaverit on aikuisiällä aika kaukana tärkeyslistalla.

      Toki ei se sitä tarkoita etteikö kavereita muutama voisi olla. Ja usein niillä muutamalla kaverilla on myös parisuhde ja lapsia, eikä hekään ehdi kovin usein seurapiireillä, vaikka se joskus harvoin kivaa onkin.

      Ehkä jossain amerikassa on erilainen kulttuuri, sosiaalisempi ja ystävät kuuluvat arkeen enemmän. Suomessa ollaan introvertimpia ja vähempi sosiaalisuus riittä monelle.

      Aika usein on jopa niin päin, että nainen motkottaa, kun miehellä on perjantaisin se kaveri tai kaksi siellä autotallissa, ja kaljaa juovat. Sellaistahan se miesten kaveruua usein onkin, autotallissa kaljaa ja rupattelua. Harva mies haluaa istua olohuoneessa, missä näköpiirissä on kaverin vaimo ja pieniä kiljuvia lapsia. Eihän siinä edes viitsisi juoda yhtä olutta. Sen takia miehet kaveeraa autotallissa, silloin harvoin kun ehtivät. Useimmiten kotoa ei päästetä.

      Naiset kaveeraa usein sisäsiististi, ja teennäisesti, siinä saattaa lapset pyöriä mukana, ja mies ei siinä ympäristössä kahta minuuttia kauempaa viihdy, vaan keksii jotain muuta tekemistä. Näin nämä menee.

      • Anonyymi

        Ja lisätään vielä sellainen. Että naisten osalta, he usein alkavat vertailla elämiään toisiinsa. Ja kuten niin usein, naisilla on tapana liioitella oman suhteen onnellisuutta ja erikoisuutta, aiheuttaakseen kateutta muissa naisissa. Näistä ne eroajatukset joillain naisilla sitten lähtee. Yhtäkkiä se oma mies tuntuukin tasapaksulta, kun Jennin mies osti nimipäivälahjaksi jalkahoidon ja vei illalliselle ja kantoi kotiin viinirypäleiden kera, ahh mitä taivaallisuutta. Ja käytännössä täyttä skeidaa, saattoi jopa olla niin, ettei Jennin mies muistanut koko nimipäivää.

        Eli naisten kesken pidetään yli-ihania kulisseja, kateuden aiheuttamisen valossa. Ja sitten kotona saatetaan kritisoida ja verrata jatkuvasti muiden naisten miehiin, jotka ovat niiiin ihania ja unelmamiehiä. Järkevät naiset ei tähän lankea, ja pitää onnensa piilossa. Osa naisista kuitenkin menee tähän vipuun, ja alkaa tahkota eroajatuksia hyvästäkin miehestä.

        Toki osa ero johtuu ihan oikeista syistä, sitäkään ei pidä vähätellä. Väkivalta ja muu sekoilu ainakin on oikeita syitä.


      • Anonyymi

        Mutta niin ku muistatte sillon 70 luvulla, kun olitte lapsia. Niin sillonhan niitä vanhempien työkavereita oli jatkuvasti vierailulla. Ensin juotiin yhdessä kahvia, sen jälkeen vaimot meni olohuoneeseen, miehet omiin harrastetiloihin ja lapset pihalle leikkiin. Kaikki oli hyvin luonnollista, eikä kukaan edes puhunut mistään sosiaalisista taidoista. Onko ihmiset käyny liikaa kouluja, kun ei näin yksinkertaisista asioista on tehty rakettitiedettä. Ennen saattoi mennä jopa yllätysvierailulle ja aina keitettiin kahvia ja aina löyty aikaa puhella hetki. Yleensäkin ihmiset puhui enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta niin ku muistatte sillon 70 luvulla, kun olitte lapsia. Niin sillonhan niitä vanhempien työkavereita oli jatkuvasti vierailulla. Ensin juotiin yhdessä kahvia, sen jälkeen vaimot meni olohuoneeseen, miehet omiin harrastetiloihin ja lapset pihalle leikkiin. Kaikki oli hyvin luonnollista, eikä kukaan edes puhunut mistään sosiaalisista taidoista. Onko ihmiset käyny liikaa kouluja, kun ei näin yksinkertaisista asioista on tehty rakettitiedettä. Ennen saattoi mennä jopa yllätysvierailulle ja aina keitettiin kahvia ja aina löyty aikaa puhella hetki. Yleensäkin ihmiset puhui enemmän.

        Tuo on kyllä totta. Tuolloin pystyi tupsahtaa kylään. Taikka pystyi soittaa lankapuhelimella, ootteko kotona. Mistään kulissien hehkutuksesta ei ollut tietoakaan, ei ollut facebookia missä rakentaa kateutta herättävä onni, muiden ihasteltavaksi ja vihasteltavaksi.

        Riitti kun vain oltiin ja juteltiin. Kukaan ei tuijottanut älypuhelinta. Ja se älypuhelin vie nykyään päähuomion muutenkin, vaikka olisi kavereita kylässä, niin silti sitä selataan pakonomaisesti.


    • Sepolla nyt vain ole käynyt tuuri kun sopiva rakkaus ei ole tömähtänyt kohdalle. Vuoden päästä Seppo asuu Jyväskylässä uuden kumppanin kanssa, käyvät Viitasaarella mökkeilemässä ja heidät voi nähdä Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla.

      • Kappas, ei sana unohtui ekasta lauseesta.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      92
      4547
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      72
      3527
    3. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      122
      2808
    4. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      115
      2585
    5. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      128
      2494
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      42
      2095
    7. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      2037
    8. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      225
      1790
    9. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1687
    10. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      29
      1638
    Aihe