Olen viime aikoina alkanut kyseenalaistaa käytäntöä, että vain toista uskovaista, eli vanhoillislestadiolaista voi tervehtiä Jumalan terveellä. Miksi en voisi tervehtiä näin myös epäuskovaisia. Eikö se ole hyvää lähetystyötä?
Olen alkanut näin toimimaankin, enkä näe siinä mitään väärää.
Papan isä oli kertonut, että heidän aikana oli hyvin yleistä, että uskovaiset tervehtivät myös muita Jumalan terveellä. Eikä sanamuoto ollu aina edes sama. Saatettiin myös toivotella Jumalan siunausta, tai Rauhaa. Vasta papan aikana oli tullut käytännöksi, että uskovaiset tervehtivät vain toisiaan ja vieläpä tuolla vakiintuneemmalla muodolla. Jos uskovaiset ennen tervehti muitakin siunauksin, niin miksei tänäkin päivänä voisi niin tehdä?
Olen alkanut näin toimimaankin, enkä näe siinä mitään väärää.
Papan isä oli kertonut, että heidän aikana oli hyvin yleistä, että uskovaiset tervehtivät myös muita Jumalan terveellä. Eikä sanamuoto ollu aina edes sama. Saatettiin myös toivotella Jumalan siunausta, tai Rauhaa. Vasta papan aikana oli tullut käytännöksi, että uskovaiset tervehtivät vain toisiaan ja vieläpä tuolla vakiintuneemmalla muodolla. Jos uskovaiset ennen tervehti muitakin siunauksin, niin miksei tänäkin päivänä voisi niin tehdä?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Minunkin isä kertoi, ennen saatettiin tervehtiä myös muita "Jumalan terveellä".
Hän kertoi myös, jos ei vl-liikkeestä löytynyt puolisoa, sitä saattoi etsiä myös vl-liikkeen ulkopuolelta.
Ennen ihmiset olivat inhimillisempiä, ymmärsivät senkin, että perhe kuuluu kaikkien etuoikeuksiin, ettei sitä voi uskonnon varjolla kieltää.
Meidän naapurissa asui kaksikin vanhaa pariskuntaa, joista toinen ei ikinä ole ollut uskomassa. Molemmat pariskunnat ovat nyt edesmenneitä. Ennen se tosiaan oli ihan yleistä, että jos ei uskovaisten keskuudesta löydy puolisoa, niin haetaan se muualta. Useimmissa tapauksissa epäuskoinen puoliso veti uskovaisenkin mukaan maailmaan. Harvoissa tapauksissa näin ei käynyt ja toinen puoliso sai säilyä uskovaisena elämänsä loppuun saakka.
Viime aikoina monet ovat näihin vanhoihin aikoihin vedoten ottaneet puolisonsa maailmasta. Tähän liittyy kuitenkin yhtä suuri vaara, kun niihin vanhoihinkin aikoihin. Valtaosa lipuu maailmaan. Itsekin tunnen monia tällaisia tapauksia. Esimerkiksi ystäväni, jotka löysivät maailmasta puolison, uskoivat että voivat pysyä edelleen uskomassa. Mutta niin maailman ilot vain veivät mukanaan. He tanssivat, laittoivat korvakorut yms. Eli sinne jäi se usko.
Molemmissa pariskunnissa oli kyse uskovaisesta naisesta, joka oli ottanut epäuskovaisen miehen. Toisen pariskunnan epäuskovaisempi puolisko kävi muutamia kertoja seuroissa (tosin ennen kuin minä olin olemassa), mutteivät kokeneet uskoa omakseen. Antoivat kuitenkin vaimonsa käydä niissä.
Asuipa meidän naapurissa myös sellainen pariskunta, jossa toinen oli naimisiin mennessä uskovainen, mutta sittemmin siirtyi pilkkaajien riveihin. kahdeksankytluvulla oli kova pilkkaamaan meitä. Ihmettelin lapsena, mistä hänen vihansa uskovaisia kohtaan johtuu, jos hän itsekin on joskus ollut uskovainen.
Olet ollut liian pieni hoitokokousten aikaan -70 -luvun lopulla, et voi ymmärtää sitä hengellistä väkivaltaa mitä vl-ihmiset kokivat hoitokokouksissa, niistä johtuen moni kokee vihaa vl-uskoa kohtaan.
Vanhoillislestadiolaisuus muuttui hoitokokouksissa muista erottavaksi uskonnoksi.
Ennen se oli muita kutsuva uskonto.
Ennen seuroihin oli tapana tulla koko kylä, hoitokokoukset ajoivat muut ihmiset pois vl-liikkeen läheisyydestä, Vl-liikkeestä tuli inhottu ja parjattu liike.
Nyt vl-ihmiset sanovat, että uskon takia meitä parjataan, mutta oikeasti kaikki lähti liikkeelle hoitokokouksista. niitä ennen vl-usko oli kutsuva uskonto, nyt pois ajava.
Niin ja ennen 95% suomalaisista kuului kirkkoon, mikähän luku on edes tänä päivänä? Ajat muuttuu, tavat muuttuu.
Kyllä ne ajat muuttuivat hoitokokouksia takia, vl-liike ajoi ihmiset pois vl-liikkeen läheisyydestä, eihän saanut olla edes ystävä ei-vl-ihmisen kanssa.
Se on nykyään, noin 65%, eikä syynä ole sen Sanan kaipuu, vaan se koetaan Valtion huolen pitävänä instituuttina.
Tuosta tervehtimisestä, - Jumalan terve on ripaus pakanallisuutta, sillä kaikki valtahan on Jeesusuksella.
Matt 28;18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Siksi kristitty tervehtii toista sanalla "rauhaa" ("Shalom") joka tarkoittaa kaikkivaltiaan Jeesuksen kunnioitusta.
Jeesus ei koskaan tervehtinyt muuten kun - Luukkaan evankeliumi: 24:36 Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
Tätä olisi hyvä myös Wellujen käyttää, se on Kaikkivaltiaan ohje.
Hoitokokouksia edeltävänä aikana Jumalan lasten keskuudessa oli paljon väärää opetusta ja ekumeniaakin. Mun mielestä hoitokokoukset olivat pääasiassa siunaukselliset, vaikka joitain ylilyöntejä niissä tehtiinkin. Ilman hoitokokouksia vanhoillislestadiolaisuudelle olis käyny, kuten körttiläisyydelle, eli kuihtunut pois ja muuttunut vain kuolleeksi perinneliikkeeksi, johon kuulutaan korkeintaan hyvin löyhästi uskomatta itse asiaan, eli Jumalaan ja Jeesukseen.
Hoitokokoukset eivät olleet missään kohtaan siunauksellisia, hengellinen väkivalta ei ole siunauksellista.
Vl-liikkeeltä on mennyt siunaus, miten paljon ihmisiä lähtee pois.
Muistan että Oulun lähellä pienellä paikkakunnalla seuroihin tuli kylän väkeä joskus 70-luvun taitteessa. Ilmapiiri oli paljon vapaampi, se tuntui oikealta uskolta, kutsuvalta ja kristus-järjestä. Ennen kuin alkoivat erikoiset hoitokokoukset. Olin lapsi tuolloin.
Se on pyhä tervehdys joka kuuluu vain uskovaisten välille. Se lienee muunnelma Paavalin kehoituksesta pyhään suudelmaan, joka ei ehkä nykyajan kulttuuriin oikein istu. Merkitystä se ei kuitenkaan vähennä!
1. Kor. 16:20 Terveisiä kaikilta veljiltä. Tervehtikää toisianne pyhällä suudelmalla.
Room. 16:16 Tervehtikää toisianne pyhällä suudelmalla. Kaikki Kristuksen seurakunnat lähettävät teille tervehdyksensä.
Jeesus kulki kaikkien ihmisten keskellä ja opetti heitä.
Miksi vl-liike on vain omien kanssa tekemisissä, se todellakaan ei ole raamatun mukaista toimintaa.
Seurat järjestetään joka keskiviikko ja sunnuntai, niitä mainostetaan paikallislehdissä ja voi myöskin kuunnella netin kautta nettiseurat.info osoitteesta. Eikö se ole tarpeeksi riittävää evankeliointia? Vai pitääkö mennä kaduille huutelemaan niin kuin jotkut eri hengellisyydet pitävät hyvänä asiana?
Vastaus on yksi selitteinen EI.
Vl-liike käpertyi itsensä ympärille hoitokokousten seurauksena, mitään avautumista ulospäin ei ole tiedossa.
Kuulin, että pyhästä suudelmasta luovuttiin aikoinaan sen vuoksi, kun sen vuoksi taudit yms levisivät uskovaisten keskuudessa kuin kulopalo. Sittemmin nähtiin, että suutelu vieraiden ihmisten kanssa täytyy olla syntiä ja käytännöstä luovuttiin. Tämä tosin tapahtui jo ennen lestadiolaisuutta. Jos oikein muistan, niin Saksassa Lutheria edeltävällä ajalla uskovaiset asteittain luopuivat suutelutervehdyksistä.
Mistä moisen kuulit, Keski-Euroopassa vieläkin annetaan poskipusuja.
Elävä uskohan kuoli Keski-Euroopassa keskiajalla. Katolinen kirkko meni harhaan ja siinä valtaosa keskieurooppalaisia mukana. Saksassa oli laajat herätyksen ajat, kun kirkkoa puhdistettiin Lutherin toimesta. Pusut eivät kuitenkaan heti loppuneet, vaan ajan myötä, kun huomattiin, etttä pusut levittää kulkutauteja.
Eli uskovaiset suukottelivat toisiaan alkukirkon aikaan ja pitkälti vielä uskonpuhdistuksen jälkeenkin. Vanhoillislestadiolaisuuden esiliikket, kuten hernnhutilaisuus ja pietistinen uskonliike sisällytti tervehdyksiinsä suukot. Myöhemmin elävä usko siirtyi hernhutilaisuudesta ruotsiin, jota kautta pikku hiljaa lapin kautta Suomeen. Ruotsin aikana suukottelu oli kuitenkin aika pitkälti jo loppunut ja esim uuslukijaiset kätteli toisia Jumalan terveellä, toki ruotsin kieltä käyttäen.
Ihan piruuttani tervehdin tuttujani jumalan terveellä. Ja en ole lesta, eivätkä tuttunikaan sitä ole, luojan kiitos.
Tosi typerää toimintaa. Meidän luokallakin moni epäuskovainen tahallaan tervehti toisiaan Jumalan terveellä. Minusta se kuulosti kurjalta :(
Shalom!
Niin totta kuin Jehova elää Luin juuri Jeremian kirjaa. Siinä oli kohta jonka tulkitsin tarkoittavan tervehtikää JUMALAN TERVE sanoin kaikkia sairaita ja vammaisia joita tapaatte.
Shalom!
Vaihtelun vuoksi olkoon: "Taivaan Isän Terve" ja "Jumalan siunausta" eri asiayhteyksissä.
Kuka Sinun Herrasi on?
No vaikka herra jestas kemppainen.
Mulla ei oo ku rouva.
Savutushan se on sekin. Pidä huolta hänestä
Onhan vl-liike jatkuvassa, vaikkakin hitaassa muutoksessa. Syntikäsitykset ovat muuttuneet, monet tavat myös. Nykyään jopa mainostavat suviseuroja ja lähettävät seuralähetyksiä kanavilla, joissa on kevyttä musiikkia ja myös muiden seurakuntien lähetyksiä. Ennen tällaiset asiat olisivat olleet ehdottoman ei.
Sen kun vaan tervehtit jos kehtaat kiekua joka paikassa olevasi uskovainen.
Omintakeinen tervehtiminen ja hyvästeleminen, kaanaankieli, omat laulut ja monet muut asiat lujittavat yhteenkuuluvuutta. Kyse ei siis ole pelkästä uskomisesta, vaan ryhmään kuulumisesta.
Nyt kun Amerikassa on jakautunut ryhmä kahtia, niin ei tiedä ketä mitenkin tervehtiä? Jos sama tulee Suomeenkin, täytyisi tietää kuka meni mihinkin ryhmään ja mitä eroa niillä on.
Sahlemit toivottavat "rauhaa", mutta ovat monesti melko hyökkääviä.
Omahyväisiä tervehtimisiä ovat ulkokullatut keksineet.
Löysätpois-demokratialla ei ole mitään tulevaisuutta, kun Jumala nauraa hädällenne. Näin on kirjoitettu.