Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Löysin vanhan runon

    Olin sen kirjoittanut hänelle joulukuun viimeisenä päivänä 2017.

    Omistettu eräälle, jonka kohtasin elämän virrassa.

    Uutta elämää opettelen,
    siinä ei ole eilistä eikä huomista,
    ei ollut paljoa annettavaa,
    eikä mitään arvokasta tuomista.
    Itseeni pysähdyn, kuulla kai saan,
    mitä olen ollut
    ja mitä ympärilleni jaan,
    käytetyt keinot jätän vuoteen vanhaan
    maatumaan.
    Eivät onnea tuoneet,
    eivät liioin mielenrauhaa,
    loputtomasti vaan samaa,
    kulunutta filminauhaa.
    Ruukkuni täytän raikkaalla vedellä
    ja sitä hellästi mukanani kannan,
    ehkä siitä riittää sinullekin,
    jotakin parempaa, mitä annan. ☆☆☆

    Nimim. UuttaVastassa
    762
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 7

    Vanhimmat

    Aaah miten ihana runo

    Oletko tässä hetkessä

    Parempaan päin

    Samalla tsemppaat minuakin

    Ethän feikkaa

    Äänestä

    • Parempaan päin ollaan menossa.

      Äänestä

    • Anonyymi00002 kirjoitti:

      Parempaan päin ollaan menossa.

      Vastasit omasta puolestani. Mutta kyllä, toivon niin. Ap

      Äänestä

    • Anonyymi00002 kirjoitti:

      Vastasit omasta puolestani. Mutta kyllä, toivon niin. Ap

      Tai ei kai se kyssä ap:lle ollut.

      Äänestä

    Joskus aikoinaan sinut kadotin.
    Kauas merten ja taivaan taakse.
    Ajoin sydänmeni pimeyteen.
    Johon valo ei paistanut.
    Ei rakkaus kukoistanut.
    vain pimeys ja kylmyys.

    Jos luoksesi joskus takaisin löydän.
    Sinulle kyyneleistäni kerron.
    Elämästä jota vietin.

    Jos pystyt tarttumaan käteeni
    Koskettamaan minua.
    Sinulle lupaan.

    Sinun minä olen
    Rakastan sinua

    t:Unknown writer

    Äänestä

    • Mykistävä.

      Äänestä

    Kaipaus on sydän, joka kärsii puutetta.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi-ap kirjoitti:

    Olin sen kirjoittanut hänelle joulukuun viimeisenä päivänä 2017.

    Omistettu eräälle, jonka kohtasin elämän virrassa.

    Uutta elämää opettelen,
    siinä ei ole eilistä eikä huomista,
    ei ollut paljoa annettavaa,
    eikä mitään arvokasta tuomista.
    Itseeni pysähdyn, kuulla kai saan,
    mitä olen ollut
    ja mitä ympärilleni jaan,
    käytetyt keinot jätän vuoteen vanhaan
    maatumaan.
    Eivät onnea tuoneet,
    eivät liioin mielenrauhaa,
    loputtomasti vaan samaa,
    kulunutta filminauhaa.
    Ruukkuni täytän raikkaalla vedellä
    ja sitä hellästi mukanani kannan,
    ehkä siitä riittää sinullekin,
    jotakin parempaa, mitä annan. ☆☆☆

    Nimim. UuttaVastassa

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu