Mistä saat toivoa ikävällesi vaikka toinen on ilmaissut ettei kiinnosta tippaakaan tai on varattu? Mikä on tunteesi jos toinen on ilmaissut ettei kiinnosta tai jos toinen on varattu?
Jos nyt kuitenkin,
Anonyymi-ap
1111227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 111
Vanhimmat
Toivoa tai ei, mutta tunne ei katoa. Älä vaivaa päätäsi toisten tunneasioilla. Miksikähän itse olet täällä?
Luulen, että olet nainen, ja pelkäät miestäsi kaivattavan täällä.
Niin näitä paranoidisia käsityksiä on ollut ymmärtääkseni täällä joka lähtöön ja tunnelmaan, niin että miksei noinkin ihan sama pyöriikö se joku mies täällä vai ei, täällä voi silti morsettaa ja morsetetaan jatkuvalla syötöllä. Tätä sittiä ei voi keksiä.
Tästä samaa mieltä että todennäköisesti pientä kolmiodraamaa tyyliin.
Mutta varmaan niinkö omassa päässä kehiteltyä ja tänne sijoitettua senkin järjenvastaisenn ja kaikin tavoin epäuskottavan valinnan pitäisi kertoa jotain kolmas osapuoli on luultavasti harvinaisen haluton ottamaan osaa tähän draamaan tai onko edes tietoinen siitä, että tämmöinen kalabaliikki on käynnissä? Nii se maailma saattaa avartua…
Rasittavaa lukea tuollaista, täynnä virheitä olevaa, tekstiä. Että "nii"...
Päinvastoin. Mies on ilmaissut ihan sanoin että kiva olla tekemisissä. Mutta onko se vaan kaveruutta tai ystävällisyyttä, sitä en tiedä.
Sitä se vaan miehelle on
Voi olla mutta sinä et sitä voi tietää mitä se hänelle. Ehkä rakastaa mua ylikaiken. Et voi tietää kun et tunne kumpaakaan.
Niin, monet monet miehet kovin ystävällisiä, myös silloin kun ovat vailla jotakin. Voi sinunkin juttujas. Sivusta
Hyvä trollimies, etköhän saa nää pari hassua vielä pystymäänkään koukussa ketjuissas
Pysymään* 👍 mutta niin pitäkäähän hei liput korkealla
Ootpa mustasukkainen voi luoja? Ihan omassa päässäs kuvitellut asioita joita ei ole ja miehesi käsittää vaan itse väärin. Todennäköisesti noin. Olet varmaan tosi nuori tai sitten muuten vaan hölmö.
No hän on ilmeisesti naiivi
Se on trolli koita nyt itse naiivi käsittää tämä, ei kukaan ketä sulla on valtuuksia käydä suvereenisti nimeämään muille jos ymmärrät mitä tarkoitan. Tuo juontamisesi ei oikein vakuuta muusta kuin vilpillisesti asenteesta.
Multa ei ollut tässä muita vastauksia tuon jälkeen. Mies ei ole toiminut kuten aloituksessa, joten toivoa on. En kaipailisi jos olisi ilmaissut ettei kiinnosta. t. 07.10.2022 20:47 ja 20:52.
Muut saatte olla mistä vaan mitä mieltä, mutta tuo on minun todellisuus silloin kun ei olla anonyymeja.
Asiat joihin ei voi vaikuttaa pitää elämässä vaan hyväksyä, ja tunnekin menee ohi kun sille antaa luvan tulla. Ei tietenkään pidä tyrkyttää.
Ei tunteitaan saa pois päältä nappia painamalla. Sitä vaan elättelee toiveita.
Hyvä kysymys. Ja voisi miettiä niinkin päin kuinka tärkeää on antaa suorat pakit sellaisille, joista ei ole oikeasti kiinnostunut. Kaipaajia voisi olla paljon vähemmän, kun tehtäisiin selväksi, ettei olla suhdemielessä kiinnostuneita.
Nimenomaan suorat pakit on se paras juttu ja parhain mahdollinen juttu heti sen jälkeen jos on molemminpuoliset aatokset
Olen aina ollut kiinnostunut ihmisten ajatuksista tunteiden tasolla miten joku kokee mitäkin ja miksi. Toiveammatti olisi psykologi mutta ei tule koskaan toteutumaan mutta onneksi voi muuten arjessa olla oman elämänsä psykologi. Laaja-alainen ajattelu on niin must. aloittaja
Mitä mieltä jos vastaus uteluun onko kiinnostusta on,voidaan olla ystäviä? Eli miten tulkitset?
Jaa kiva juttu trolli, minä taas opiskelen unelma-ammattia tällä hetkellä ja harkitsen myös työyhteisön kehittämiseen liittyvää ekstrana empaattisen sekä rakentavan luonteeni takia, tämä juttu myy ehdottomasti itse itseään.
Suorat pakit annetaan vasta sitten, jos tosiaan tunteita on ilmaistu varmasti.
Että mitään itse yhdisteltyjä ja kuviteltuja juttuja ei lasketa.
Että ollaan ystäviä?!? Haloo
Ystäviäkin voi olla, niitä ei ole koskaan liikaa. aloittaja
No tiedäppä nyt tuostakaan sitten ihmisten kohdalla, mutta siinä voi olla jotain pohdittavaa miespuolinen ap. Esim jotkut jotka uskoo heittämällä mitä absurdeimpia juttuja sellaisenaan ja sitten makeilee naaman edessä oikeasti yrittävät todentaa kerrotun, ettei itsellä olis niin tyhmä olo
Mut suutaan ei voi tietysti reilulla tavalla avata, se ei kuulu palettiin
Trolli on varmaan päiväunilla nytten, mies koko illan ja yön taas puhkumuy voimaa😉kauanko sä meinasit vielä jaksaa käydä päivittelemästä näihi provoihin tätä suurinpiirtein samaa asiaa vai meneekö elämä joskus eteenpäin kuin luulet?
Eli kehitysehdotuksia sopuhintaan plus alv
Ei se toivoa ole. Se on jotain suurempaa, ja vaikka häntä en saisi toivon hänelle aina pelkkää hyvää, jopa rukoilen sitä.
Eli sulla on joku voodoonukke
Ei... Ei? Miten tuollainen tulee edes mieleen. Rienausta.
Luottamus ihmisten hyvään tahtoon on kova, no on on, mutta kyllä tällaisen tavan ilmaista on syytäkin pistää silmään hieman
Ei sitä mistään saa kun ei sitä oikeasti sitten ole.
Jos joku ihminen ei ole kiinnostunut , on sitä vaikea muuksi muuttaa.
Varattu on varattu. Surullista mutta totta.
Yksipuoliset tunteet on kuin syöpä joka jäytää sielua ja ruumista. Siinä ei ole mitään hyvää tai syytä pitää toivoa yllä.
Ihmisen itsensä pitäisi ymmärtää viheltää peli poikki ajoissa. On vain ajan tuhlausta roikkua ihmisessä joka ei ole kiinnostunut sinusta.
Ja toisaalta roikkuminen ikuisesti jossain tietyssä ihmisessä vie mahdollisuuden kohdata sellainen ihminen joka mahdollisesti olisi kiinnostunut.
Yksipuoliset tunteet eivät johda mihinkään.
Varatun perään haikaileminen on vähän sama asia. Yhtä turhaa kumpikin.
Se tyhjyyden ja arvottomuuden tunne, joka siitä pelkästä ajatuksesta jo tulee, että täytyisi unohtaa ja koittaa olla niin kuin sitä toista ei olisi olemassakaan...
Eihän mitään ongelmia olisi, jos tunteita voisi käskeä. Sinäkin pelokas (todennäköisesti puolisosi takia) toisten neuvoja heidän suhteissaan ja tunteissaan, saisit rauhan.
Ei tunteet tottele "poikkivihellystä".
Mulla on rauha mutta ikuisella kaipaajalla on ikuinen tuska. Ehkäpä tässä on elämän kokemuksen tuomaa syvää rintaääntä.
Tunteet ei tottele poikki vihellystä mutta järjen ääni on olemassa. Sitä on joskus ihan hyvä kuunnella.
Aikaa se voi ottaa mutta ajan kanssa ymmärtää asioita paremmin.
Paras lääke onnettomaan yksipuoliseen rakkauteen on antaa mahdollisuus uuteen rakkauteen. Se voi joskus yllättää.
Jos miettii sitä tyhjyyden tunnetta kun ei saa tunteilleen mitään vastakaikua , siitä vasta tyhjä ja arvoton olo tuleekin , pidemmän päälle.
Totta sekin...
Ei tottele, mutta ei ne tottele toisenkaan tunteet ja tunteiden mukaan ei voi pelkästään elää. Jää vähän ikävä kuva jälkeen. Viittasit edelliseen...
Kukaan ei varmaan ole pelokas jos rationaalisesti yksipuoliset tunteet väärään jäytää kuin syöpä. So?Ehkä itse pelkäät myöntää jos olet varattuun ihastunut tai et saa kohdetta? Kysypä niin tiedät. Romahdatko siitä jos vastuksen saat kieltävän? Tuo defenssi on melko aggressiivinen alkaa nämuille rauhaa toivomaan jos itse toimii väärin. Tai tuikkaa tunteensa ketä ei saa. Ei muuta!
En pysty vastaamaan tähän kysymykseen, koska en ole ikävöinyt ketään moneen vuoteen. En ole mielessäni edes suunnitellut hänen tapaamistaan.
Minua kiinnostaa miksi kyseinen asia kiinnostaa aloittajaa? Jotenkin asiaan liittyen haluat kuulla kommentteja itseesi liittyen. ...
Tunteet ovat syystä ihmisillä, yksi syistä miksi osataan edes jotenkuten elää sivistyneesti nykyään.
Olen aina ollut ei niin "turha haihattelija" joka kyllä ymmärtää jos toiveet ovat ns. "turhia", välillä mietityttää että miksi jotkut ihmiset tietävät että ikävä ja kaipailu on "turhaa" järkisyistä, mitä se sitten onkaan mutta silti kaipailevat hyvinkin kauan. Miten he pystyvät? Onko tunteet niin tiukassa että ei enää edes osaa päästää niitä enää tunteiden hautausmaalle. Onko se vain päähänpinttymää vai tottumusta vai mitä? aloittaja
En minäkään ymmärrä sellaista miksi kauan kaipaillaan, kun ei ole saanut minkäänlaista vastakaikua edes ystävyyden nimissä. Kun on selvästi osoitettu, että menen aina ohi, enkä pysähdy kohdallesi.
Saattaa olla vain tapakin se ikävöinti tai oikeastaan haaveilu, jos ei tunne toista kunnolla. Voiko oikeasti esim ikävöidä sellaista, jota ei edes tunne saati näe? Silloinhan "ikävöi" vain mielikuvaa.
Mutta miksi kenenkään tarvitsee ongelmoida sitä, että joku toinen tuhlaa aikaansa haaveiluun/ikävöintiin?
Jos ei tunne ei voi hypätä oikein kaulaankaan
Miksi itse olet siinä ja edes kyselet?
Tai jos haluaa vain nuzzia. Mitäs sitten..
Entä sitten? Voi olla jokin sidos, mikä ei vaan katoa, vaikka kuinka yrittäisi. Vaikka hakkaisi päätään kiviseinään ja kävisi hypnoosissa.
Yritätkö sinä hieroa täällä trollin kanssa jotain sopimuksia vai mitähän himputtia minä just luin?😂
Mikä sidos? Jos toisen kanssa ei kemiat ja katseet edes vaihdu siihen malliin että olis jotain, on kyllä helv. säälittävää roikkua vuodesta toiseen henkilössä, jonka viimeinen valinta on jos sekään.
Joskus asioihin on joku oikea syy, esim toisen elämäntavat ja valinnat, vankeusrangaistus tai avioliitto. Kaikki muut on tekosyitä. Noin. Sitä tykkäämistäkin voi olla muttaeise aina riitä. Naiselta.
Voihan sitä ihanaa miestä pks ikävöidä ilman toivoakin.
En nyt sanoisi, että on ilmaissut.
Lapsistani mistäpä muustakaan
Ei minulla ainakaan mitään toivoa ole. Ei se silti tarkoita, että saisin tunteet sammumaan tuosta vain. Itselleni tämä on vain yksi väline purkaa suruani asiasta. Ja minulla on mahdollisuus lähestyä häntä ihan oikeasti, en kuulu heihin jotka täältä etsivät kaivattujaan. Yritinkin lähestyä ja tulin hienovaraisesti torjutuksi, joten nyt vain nuolen haavojani. Ei sen kummempaa.
Voi miksi nämä asiat on niin vaikeita. Torjunta on kamalaa. Samoin epäselvät tilanteet.
Oletko oikeasti tullut torjutuksi vai onko tämä vain omaa tulkintaasi?
Jos tarkoitat sitä onko hän suoraan sanonut, ettei ole kiinnostunut, vastaus on ei. Ei hänen tarvinnut, koska se kävi selväksi muutenkin toiminnastaan ja vastauksistaan.
Näinhän se on. Selvästi pieni osa minusta elätteli edelleen toivoa tunteiden molemminpuolisuudesta, vaikka se on ajatuksenakin typerä kun kyse on meistä kahdesta.
Ihmiset toimii ja puhuu välillä järjenvastaisestikin. Itsepuolustusmekanismia.
Toki. En kuitenkaan jaksa enää uskotella itselleni mitään tuollaista. Hän on avoin, rohkea mies, jolle ei tuota ongelmia sanoa mitä hän haluaa. Jos se olisin ollut minä, tietäisin sen jo.
Ei kyse oo toivosta. Kyse on siitä, et jos tykkää, ihastuu, rakastuu, ei ne tunteet kuole vain siksi, että toinen ei tunne samoin tai että toista ei voi omistaa. Kun se rakkaus ei ole omistamista. Se on tunne.
Ja siksi on helpompi mennä kuin jäädä. Tunteesta ei ehkä pääse, mut ihmisestä pääsee.
Olet kylmä ihminen.
Olisinpa. Elämä olisi helpompaa.
Olet kylmä sitä toista kohtaan ja ryvet itsesäälissä. Toisellakin on tunne-elämä.
Et tiedä kaikkea. On tilanteita ja tilanteita.
Ei ole sellaista tilannetta, että toisen saa noin kylmästi ohittaa.
Ihmettelen tulkintaasi. Kaikkea muuta, kuin kylmän ihmisen tilitystä.
Se mitään kylmyyttä oo
No hyi hitto mitä retoriikkaa joku prosessoi tuntemattoman kirjoittajan kautta johonkuhun. Incelmäinen poljento.
Tunne loppuu kun pääsee tietoisuuteen toisen vioista ja hyväksyy tunteen ja myös sen mahdollisen kumppanin siellä kotona ja miettii millainen se on ihmisenä ja ehkäpä näkee mitä se toinen on siinä aikoinaan nähnyt ja oikein pohdiskelee sitä asiaa, että olenko mä tässä se maailman napa ja onko tämä kiinnostus peräisin vaan siitä että haluaa varatun?.. Vapaita miehiä ja naisia on maailma täynnä. Pystytkö uskomaan että se nainen tai mies johon ihastuu, olisi sinulle napakymppi tai juuri sinusta niin kiinnostunut että olisi muka sinulle uskollinen. Jos menee varatun kanssa, ja varatun puoliso kertoo siitä kaikille - siis tarkoitan @ivan kaikille, se on maineen menetys myös.
Ihmissuhde perustuu vapaaehtoisuuteen. Kantapään kautta kun käyt sitä läpi, tajuat että olet ok vaikka suhteesta ei sen hetkisen ihmisen kanssa tule sillä hetkellä mitään. Muistettava suhteen laadun voivan muuttua.
Suhteen laatu usein romahtaa kun ikäviä tulee ilmi
Jokainen päättää nää itse, kene kans tekemisis
Kyllä ja sekin voi olla joissain tilanteissa hyvä jos niitä ikäviä tulee ilmi ennen sitä minkäännäköistä suhdetta
Jokainen valitsee itse onko tekemisissä
Mulla näin:
Entä jos toinen ei ole ilmaissut yhtään mitenkään 😄 Ja entä jos itsekin on varattu ja ilmaissut kuitenkin asian ja puhunut omasta puolisostaan? Siis että kaksi kaverusta jotka puhuvat kumpikin omista kumppaneistaan.
Saatoin ihastua hiukan, mutta mitä sitten. Ihan kavereita ollaan ja toinenkin pitää yhteyttä yllä.
Leikit silloin tulella, vaikka toki voihan olla että suhteesi laatu ei tee sinua koskaan onnelliseksi. Silti, ajattelen ett kumppanin pettämistä, jos kaveeraat selän takana johonkin, joka on ihastunut tai johon olet ihastunut. Eihän sille mitään voi, vaikea aika ja menee ohi aikanaan jos hoidat suhdetta alkuperäiseen. Silti, en pitäisi uskollisena. En ap enkä kukaan muukaan..
Varattu ei meinaa kyllä aina mitään. Joskus varatut kohtaa, ihastuu, eroaa, rakastuu toisiinsa ja elämä jatkuukin yhdessä. Ehkä se pitää toivoa yyllä, että näitä tarinoita vaan tapahtuu usein. Piste.
Allekirjoitan tämän. Kunpa sen ymmärtäisi muutkin.
Joskus se ei vaan silti ole rakastumista/ rakkautta vaan pelkkää virhettä ja alkuperäinen olis ollut parempi vaihtoehto. Ei se aina tarkoita että jos petturi alkaa yhteen toisen kanssa on siihen rakastunut. Ei aina, joskus toki. Aina ei. Joskus on vaan himo ja iso virhe.
Kyllä. Totta tämäkin. En kiistä.
Mikä on tunteesi? Pettymys?
Kyllä, pettymys joka purkautui noin viisi vuotta sitten vesuviuksen lailla mystisellä tavalla ja jollain ilveellä mm kaikkeen tähän palstashaibaan nivoutuen sekä avaamatta sitä, mistä tämä tällainen atlas olisi kouraan tipahtanut yms
Poristaan ihmeessä tunteista
Tulistellaan ja paistellaan räiskäleitä
varatuilla on usein varalla joku, vastaisen varalle, että siitähän varmaan sitä toivoa ammentaa, kun elämästä ei koskaan tiedä mutta toisaalta sitten onnettomuuttakaan saisi toivoa, mutta kun kenellekään ei ole luvattu osaansa enempää niin sitä vaan kai sitten ajattelee antavansa kohtalolle vapaat kädet
Sinusta toivoa
Mut elättelenkö turhaan
No ei aina ole varalla! Toki joskus. En kiistä sitäkään. Eihän se sitä meinaa ettei muilla ole, jos itsellä on.
Siis jos itselläkään ei ole.
Niin. Arvoton olo. Annoit toivoa.
Hmm. Oletko nyt irl asian selvittänyt vai uskotko pelkkään palataan?
Palstaan
No arvostaisin asiaa ja ymmärtäisin enkä ainakaan yrittäisi väkisin?
Jos toinen haluaa yhteyttä pitää niin pitäisin sitä myös, mutta tietyin ehdoin. Hänen ehdoin? En ylittäisi toisen rajoja, koska se ei ole moraalisesti oikein.
Niin juuri
Pitää käyttäytyä
Tule lähemmäksi
Kulti
Mistä saat voimaa laittaa ikävä palstalle näitä pelleviestejä?
Ei minulla mitään toivoa enää ole tästä on vain jäänyt tapa.
Pakko elätellä toiveita, että pysyy järjissään.
Varattu voi myös olla ihastunut
Allekirjoitan tämän.
Menetin jotenkin kaiken omanarvontunnon. Rumasti mua kyllä kohdeltiin. Siksi kai riippuu kiinni kun on vaikea hyväksyä sitä ajatusta että en ollut hänelle yhtään mikään.
Mun toivoni lepää faktassa että hiipuu pois, muutama vuosi ja neutraalius astuu tilalle, been there done that. Tässä on nyt jokunen vuos ollu aika haipakkaa, välillä vieläkin mutta ei se kyllä lähde enää sillain, terä taittunu jo. Ihanaa olla lätkässä mutta kun.. nautitaan niin kauan kestää, mitä tässä muuta voi.
Mites se nyt 10 vuoden jälkeen yhtäkkiä sillain?
10?? Kolahtanu vasta 12/19, koko ikäni olen kyllä aina kiinnittäny huomioo mutta siihen se on jääny, jäisyys kun tekee roihahtamiselle hallaa kuin myös halveksunta lämpimille tunteille. Tosiaan, ihastunut olen ollut, todella lujaa, pari kol vuotta ilman vastakaikua joten mitä muuta tässä odotetaan? Vuosisadan rakkaustarinaa? 🤣no kyllä. Nyt tuntuu tältä, ens viikolla voi olla taas rakkautta ilmassa. Mutta pointti on se että onhan tää laimenemaan päin ja mua ei voi siitä syyttää??
Iteppä laimennat 🤣 mutta nauti sekoilustasi 😂
Miten laimennan, kerro?? Toinen on varattu, ei ole vastannut edes yksinkertaseen viestiin, ei mitään, ikinä. Mä en ala tunkeutumaan edelleenkään, en vaikka olis vapaakin, sen verran mulla on itsekunnioitusta jäljellä. Sekoilusta? No kyllä tää eräänlaista sekoilua onkin, muuten olen hyvinkin iisisti vaikka vapaana naisena voisin todella ’sekoilla’. Mutta kun en viitsi, ei nyt just kiinnosta. Mutta jos sattuu joskus kiinnostamaan niin kyllähän mä sekoilen, en mä ole tilivelvollinen kenellekään. Vai pitäiskö mun näivettyä kuolemaani asti himassa itkien mahdottoman perään?? EI.
En mä saatana jaksa tätä, ei tää näillä palstoilla vuosikausia riehuminen ole tervepäistä ja irl ei tapahdu mitään joten se LAIMENEE, väkisin !! Vai onko sulla tietoa paremmasta, kenties?? Kerro!
Nauti sinä vielä vuosia omista sekoiluista ja kuvittele jokainen rekisteröity provohahmo tutuksesi, tänne unohdut
Huomenta. Sinä, niinkuin minäkään ei tiedetä kelle sä kirjoitat mutta yhden asian tiedän: minä en ole täällä rekattuna provoillakseni, ihan tulee sydämestä asiat. Hyvää päivänjatkoa!
Kuule ihan on EVVVK !!
On on.
Mä olen ovela - en kysy suoraan, en kerro ihastuksestani, niin en voi tulla torjutuksi.
Pessimistiä voisi masentaa se että molemmilla on puoliso, lapset ja talo hankittuna, mutta ei minua!
Väliaikaista kaikki on vaan...
Jos on varattu toivon onnea.
Jos kusettaa, toivon et ei oo. Kerron vaimolle.