Kysymys ei liity varsinaisesti eräretkeilyyn, mutta eräretkeilyä harrastavat osaavat tähän varmasti parhaiten vastata.
Olen hankkinut kotivaraa varten pienen kaasupolttimen (Out-Zone SP3000), ja tarkoitus on tietenkin hankkia myös yksi tai kaksi kaasupatruunaa. Tarkoitus on todella vain se, että kotoa löytyy silloin veden lämmittämiseen tarvittavat välineet, jos ennakoidut sähkökatkot tai sitäkin pidempiä sähkökatkoja tulee. Pari tuntia pärjää aina helposti ilman ruoan lämmitysmahdollisuutta, mutta koskaan ei voi tietää jos katkot pitkittyykin yllättävästi.
Varsinainen kysymys on tässä: Kun sopivat kaasupatruunat löydän (ovat ilmeisesti 7/16" tuuman kierteellä), onko kaasupatruunoiden säilyttely kerrostaloasunnossa yleensä turvallista, ts. onko tuollaisilla kaasupömpeleillä taipumusta vuotoihin?
Jos vuotoja on, silloin olettaisin, että olisi tietenkin hyvä olla pienemmästä päästä ne kaasupatruunat, esim. 100g tai 230g? Minkä kokoinen kaasupatruuna voisi olla jo oikeasti vaaraksi vuodon sattuessa, silloin jos vuoto nopea ja se ei tuuletu riittävän nopeasti asunnosta ulos?
Olen hankkinut kotivaraa varten pienen kaasupolttimen (Out-Zone SP3000), ja tarkoitus on tietenkin hankkia myös yksi tai kaksi kaasupatruunaa. Tarkoitus on todella vain se, että kotoa löytyy silloin veden lämmittämiseen tarvittavat välineet, jos ennakoidut sähkökatkot tai sitäkin pidempiä sähkökatkoja tulee. Pari tuntia pärjää aina helposti ilman ruoan lämmitysmahdollisuutta, mutta koskaan ei voi tietää jos katkot pitkittyykin yllättävästi.
Varsinainen kysymys on tässä: Kun sopivat kaasupatruunat löydän (ovat ilmeisesti 7/16" tuuman kierteellä), onko kaasupatruunoiden säilyttely kerrostaloasunnossa yleensä turvallista, ts. onko tuollaisilla kaasupömpeleillä taipumusta vuotoihin?
Jos vuotoja on, silloin olettaisin, että olisi tietenkin hyvä olla pienemmästä päästä ne kaasupatruunat, esim. 100g tai 230g? Minkä kokoinen kaasupatruuna voisi olla jo oikeasti vaaraksi vuodon sattuessa, silloin jos vuoto nopea ja se ei tuuletu riittävän nopeasti asunnosta ulos?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuota vaaraksi olemista en tiedä, mutta ainakin itselläni on esim. tällä hetkellä likemmäs kymmenen tarmon 230 gr patruunaa asunnossa (rivitalo) tällä hetkellä odottamassa nk. retkikäyttöä. Mainitut käyvät polttimoosi eli ovat mallia EN417.
En ole itse koskaan kokenut, että nämä säilömäni kaasupatruunat olisivat turvallisuusuhka muulloin kuin tulipalotilanteessa. Yksi sadan gramman patruuna ei aiheuta mitään tuntemuksia asunnossa olijoille, mutta omat patruunat poksahtaessaan luultavasti aiheuttavat.
Sadan gramman patruunalla ei tee arkikäytössä sen katkon aikana juuri mitään. 230 grammaisella tekee kuitenkin muutaman ruoan ja muutamat kaffet. ... Eli alle puolet tuolla satagrammilla.
Kiitos vastauksesta, samansuuntaisesti arvelin itsekin. Eli luultavasti ostanen pari kappaletta tuollaisia 230 grammaisia patruunoita, varsinaisesti ei ole tarvetta isoille määrille kaasua vaan tämän harjoituksen tarkoitus on vain saada aikaan jonkinlainen hätävara kotiin veden lämmitystä varten.
Ihan vain mielenkiinnosta, jos oikeasti retkikäyttöön tuollaista käyttäisi, minkä kokoisia patruunoita kannattaa mukaan ottaa jotta se riittäisi esim. yhden hengen kolmen vuorokauden ruokien ja juomien lämmitykseen?
Itselleni on riittänyt kolmen päivän retkiin nimenomaan tuo 230 pullo. Käyttö ollut suunnilleen sellaista, että olen tehnyt päivässä yleensä jonkun pastaruoan, paistanut hieman kalaa ja keitellyt yhdet kahvit. Jos haluaa keitellä päivässä kattilallisen nyrkin kokoisia perunoita on se kulutus sitten selvästi suurempaa. 100 gramman pullokin riittää, jos ruoan laitto on sitä, että kaatelee kiehuvat vedet kuivatarpeiden päälle eikä ole erityisemmin kahvin perään.
Asuinhuoneistossa ja maanpäällisessä varastossa nestekaasua saa säilyttää enintään 25 kg. Määrään lasketaan myös tyhjät pullot. Suurin sallittu pullokoko säilytyksessä on 11 kg. Pulloa säilytetään pystyasennossa pulloventtiili ylöspäin ja suljettuna sekä venttiilin suojus paikallaan.
Aloittajan keittimen polttimon teho on 3000W.
Vertailu Trangian kaasupolttimeen, jonka teho on valmistajan mukaan 2100W ja kaasua palaa täysillä tohottaessa 150 grammaa tunnissa, eli 2,5g/min. Tällä teholla 1 litra vettä kiehuu 3,5 minuutissa. Täydellä teholla 230g kaasupatruuna kestäisi siis 1,5 tuntia ja sillä keittää kiehuvaksi 25 litraa vettä.
Kokkaillessa harvemmin täyttä tehoa tarvitsee, ellei tykkää "mummolan mausta". Joten jos varautuu parin tunnin sähkökatkoihin silloin tällöin, niin eikö 100g kaasupatruuna olisi ihan passelin kokoinen?
Satagrammaisen riittävyyteen en ota kantaa, mutta kannattaa huomioida kaasun kilohinta. Pienimmässä säiliössä on kilohinta selvästi suurin, 230-grammaisessa jo edullisempi, mutta 450-grammaisessa edullisin.
Tietysti, jos käyttömäärä varmuudella on hyvin pieni, voi suurimman pullokoon valinta olla liioittelua, mutta tarve on itse arvioitava (tai tiedettävä).
Itse en ehkä laskisi kovinkaan paljon sadan gramman varaan. Ei tarvita suurtakaan suunnitelman tai tilanteen muutosta, niin tuo satanen voi loppua nopeasti.
Mulla on asunnossa kaapissa 6kpl 450g kaasupatruunaa ja häkkivarastossa pari lisää. Ei ole tullut mieleenkään että voisi olla jotain vaaraa patruunoista. Kaasupatruuna tuskin halkeaa ja jos venttiili vioittuu kaasu purkautuu sen verran hitaasti että en usko että vaaraa on. En kuitenkaan makuuhuoneessa säilytä vaan eteisen komerossa. Omistan 2 retkikeitintä, perus Primus ja Retki kokoontaittuva. Sen lisäksi on kaasupatruunalla toimiva Mil-Tec säteilylämmitin 1kW. Laskin että -26C asteen pakkasella 1kW lämmitin pitäisi sisälämpötilan +12 asteessa. Pienemmillä pakkasilla enemmän. Kyseessä on toisen kerroksen 42m2 pienkerrostaloasunto. 20 asteen sisälämpötilaan vaadittaisiin -26C pakkasella 4,2kW teho.
Kokeilkaa nuotiossa, kuinka patruuna poksahtaa (DTTAH). ÄLÄ, ÄLÄ! älä yritä tätä kotona. Sen testin jälkeen ei halua kukaan asunnossa säilyttää.