Kiville meni myös kepulaisten metsänhoito kepulien suosituksia seuraamalla. Nyt on vuosikymmenten vuoro, jossa metsistä tuleekin hiilidioksidopäästöjen lähden hiilidioksidin sidonnan sijaan. https://yle.fi/uutiset/3-12654749
Metsien kävivin kepulisti
Anonyymi-ap
7106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luitko tuon jutun, ja ennenkaikkea ymmärsitkö?
Metsien vuotuinen lisäkasvu vähenee koska metsät vanhenee. Puiden kasvu on kiihkemmillään 30-60 vuoden iässä, sen jälkeen kasvu vähenee.
Nykyiset matsämme ovat isolta osin ylittäneet kiivaimman kasvun vaiheen, ovat siis yli 50 vuotiaita. Mikä on ihan luonnollista. Sotavuosien jälkeen tehtiin raskaita hakkuita sotakorvausten maksamiseksi, 1960 luvulla ojitettin nuoria metsiä, kylien kupeessa lehmien metsälaiduntaminen loppui, myös silloiset hakamaat ja luonnoniityt metsittyivät. Noiden toimien aikaan istutetut tai luonnostaan taimettuneet puut ovat nyt vanhoja, tukkipuukokoisia. Niiden vuosikasvu on vähäisempää kuin nuorempana.
Suojelemalla vain pahennetaan ongelmaa. Ikääntyneitä puita tulisi vain lisää, ja myös tuhojen määrä lisääntyisi, puhutaanpa sitten maannousemasta tai kirjanpainajasta. Molemmathan uhkaavat ennenkaikkea vanhoja kuusia.
Metsiä pitää siis nuorentaa jos halutaan lisää kasvua tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Nuoria metsiä taasen pitää kunnostaa, siis harventaa, jotta kokonaiskasvu kiihtyisi, puut kasvavat sopivassa väljyydessä paremmin kuin kovin tiheässä.
Tutkimusten mukaan metsien monimuotoisuuskin on suurimmillaan muutama vuosi aukkohakkuun jälkeen. Pölyttäjien määrä aukoissa on moninkertainen vanhoihin metsiin verrattuna. Eikä pölyttäjät siellä viihtyisi ellei siellä olisi kasvustoa jota ne käyttävät, siis mesikasveja, marjoja jne. Seuraavassa vaiheessa, taimikossa, viihtyvät sitten pikkulinnut ja pienet nisäkkäät, esim jänis. Nuoressa metsässä sitten viihtyvät hieman isommat linnut ja nisäkkäät, vaikkapa hirvi, jota jopa pidetään jonkinlaisena metsien tuholaisena kun se mielellään syö mäntyjen vuosikasvuja. Vanhassa metsässä ei viihdy muut kuin sammaleet ja jokunen lahottajasieni. Kuntta on lähes eloton sammalia lukuunottamatta.
Metsiä pitää siis hoitaa, harventaa ja aina välillä aukkohakata jotta luonto pysyy monimuotoisena ja jatkuva puun kasvu taataan
Juuri noin. Lisäisin vielä, että suojelu vähentää metsien kasvua. Suomessa suojeltu alue on yli kolminkertaistunut 1970 luvulta. Suojeltu metsä ei kasva, se on vanhaa joka olla jököttää ja josta tuuli tai laho kaataa välillä puita maatumaan, eli päästölähteeksi.
Tuolta 1970 luvulta Suomessa metsien puuston määrä on kasvanut 1000 miljoonaa kuutiometriä, eli 70%. Nyt ne alkaa olla vanhoja puita. Onhan se nyt selvää, että jos vuosikymmenet metsään jää puuta joka vuosi enemmän kuin sitä otetaan pois, niin vanheneehan se metsä, ja silloin se kasvaa kituliaammin. Suuret puut, lehtipuut ja lahopuu lisääntyy.
Mikä tarkoitus on viimeisintä tieotoa tilanteesta yrittää vääntää toiseksi, kuin mitä se on?
Totuus on, että avohakkuitten johdosta metsien kasvu lopahtaa kymmeniksi vuosiksi ja on PAKKO vähentää hakkuita runsaasti. Tuo on se sanoma.
Ei ole. Päätehakkuu tarkoittaa sitä, että jo kasvun lopettanut vanha metsä laitetaan nurin ja tilalle istutetaan uusi metsä, joka alkaa kasvaa ja sitoa hiiltä.
Avohakkuussa kasvunsa lopettanut tai lopettamaisillaan oleva metsä uudistetaan, se ei suinkaan lopeta kasvua kymmeniksi vuosiksi, vaan aloittaa uudelleen kasvun kymmeniksi vuoksiksi.
Eri asia on jos kasvuvaiheessa oleva metsä hakataan liian aikaisin. Näin tehdään valtion metsissä, Metsähallituksen mailla, mutta niitä hallinoikin vihreiden ympäristäministeriö yhdessä kepulaisten maa ja metsätalousministeriön kanssa. Siellä päättävät Ohisalo ja Leppä. Metsähallitus hakkaa, valtiolle pitää saada,
Yksityinen metsänomistaja hakkaa vasta kasvun loputtua, siten maksimoidaan tukkipuun tuotto, ja tukki on se josta metsänomistaja sen tilin tekee. Kuitupuun hakkuu, jota saadaan nuoremmasta metsästä, ei kannata muuten kuin siinä mielessä, että se kiidyttää jäljelle jäävän metsän kasvua (siis hilinielua) ja nopeuttaa tukkipuuksi kasvamista.
Ylen uutisissa joku entinen professori väitti, että vanhenevien metsien kasvu lisääntyy vanhentamalla niitä lisää.
Joku tieteestä enemmän ymmärtävä voisi nyt selittää, miten tuo toimii. Näin maalaisjärjellä ajatellen, jos metsien kasvu hiipuu koska ne vanhenevat, niin miten ihmeessä se kasvu lisääntyykin, jos ne vanhenevat vielä enemmän?
Molemmat hyytyivät; Metsien kasvu ja Kepun kannatus.
Lukemalla avauksen kommentteja kukin voi olla nyt varma, että on turha puhua suomalaisesta metsänhoidon osaamisesta.