on ymmärrys ja aito empatia toisiamme kohtaan. Sinä olet yrittänyt selviytyä. Samanlaista se minullakin on ollut. Vähän vaikeampaa on aina vuosi vuodelta. Sitä kun koittaa suojella itseään, ei huomaa miten kolhii toista. Lisäksi minun on vaikea uskoa, että joku välittäisi minusta aidosti. Kaikki vanhat kipeimmät traumat on noussut pintaan. En tiedä miten ihan oikeasti selviän. Koitan katkaista stressin kierteen, pahinta on kun saa nukuttua vaan sen 4-6 tuntia ja herää väsyneenä.
Se mikä meiltä puuttuu,
Anonyymi-ap
1584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 27 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Rehellinen keskustelu auttaisi tuohon tilanteeseen sen oikean henkilön kanssa.
Miksi näet minut välinpitämättömänä ihmisenä, ihmisenä joka ei välitä?
Kommenti, jonka meinasin kirjoittaa tänne aamulla. Välittämiseni näkyy nimenomaan reagointina, jopa aggressiivisena sellaisena. Reagoimattomuus on mielestäni osoitus siitä ettei ihminen kiinnosta. Koen näin oman persoonani kautta, vaikka ajattelen samalla että toinen ihminen voi kokea samaa, mutta reagoida eri tavalla. 🤷🏼♀️Joka tapauksessa, nimetön kommunikointi on mielestäni epäreilua ja törkeää. En normaalisti reagoisi näin vahvasti mihinkään.
Ei ollut naiselle aloitus.
Hei Hannatuomo. Ymmärrän olevani erityisen komea ja hyvin varusteltu, mutta minut kannattaa unohtaa, koska karkasin Erkin kanssa Bahamalle. Täällä tanssimme yhdessä romanttisesti kaislahameet heiluen. En siis voi ottaa vastaan tunteitasi.
Niin käsittelimme traumat, karmat, esi-isiemme menneisyyden, samalla kun pimeys teki tepposiaan. Rankkaa aikaa oli.
https://youtu.be/bhzJO34SCoc
Enemmän kuin rankkaa...
Työstä minkä teimme, meidät palkitaan yltäkylläisyydellä, juhlilla ja bileillä.
Lähde: Luxonia.
Hae ihmeessä apua terveysasemalta uniongelmiin.
Ei heillä ole auttaa, kuin antamalla unilääkettä. Ne taas pidemmän päälle pahentaa uniongelmia, voi kyllä auttaa jossain akuuteissa tilanteissa. Kärsin pitkään jatkuneesta stressistä ja siinä pitää keskittyä juurisyyn hoitoon. Lääkkeen kautta tuleva uni ei ole samanlaista, kuin oikea uni.
Unilääkkeet ovat kyllä tosiaan vaikeita. Auttavat itseänikin nukkumaan tarpeeksi hyvin, mutta niistä jää todella helposti pöperöinen olo päälle. Annostelu tuntuu olevan tarkkaa ainakin minulle, mutta jotkut taas joutuvat ajan kanssa omaa annostaan vaan nostamaan. - sivutee
Oletko varma että unilääkkeellä edesautettu uni palauttaa samalla tavalla kun luonnollinen? Se juurisyy....
Kuostaa vaaralliselta nostaa annoksia! Unilääkkeitä ei kannata popsia kuin karkkia! Liikuntaa riittävästi päivän mittaan, osa raittiissa ulkoilmassa niin johan nukuttaa useimiten oikeaan aikaan. Eikä juo kahvia enää iltapäiväkahviajan jälkeen.
Voi olla hyvinkin molemmat syyt. Se olo on kuitenkin hyvin samankaltainen, kuin illalla lääkkeen ottamisen jälkeen tuleva. Oon vaan ilmeisesti kovin herkkä joidenkin lääkkeiden vaikutukselle, mutta pärjäänpähän sitten ainakin pienillä annoksilla. Nyt kyllä pitää yrittää päästä taas niistä eroon pikkuhiljaa.
Nyt sitte vaan rakastamaan aidosti ja peloitta..
😍😍😍🤩🤩
Sama on mullakin.