miten te pystytte kaipaan täällä. Miten, jos ette näe sitä ketä kaipaatte. Tää on kun repis haavoja auki uudelleen, uudelleen ja uudelleen. Eikä se helpota kun lukee tai kirjottaa. Pahentaa.
En ymmärrä teitä
Anonyymi-ap
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Täälä, minä mukaan lukien, tahallisesti, teen ite itselleni pahaa oloo. En halua muistaa, en nyt. Haluan unohtaa. Sen jälkeen muistaa mutta siksi että saan siitä hymyn enkä siksi että saan pahan olon.
Niinhän tuo on ollut. Kaipaillaan sellaista, jika ei ikinä kaipaile takaisin.
Niin. Ollaan surullista sakkia. Tää on joku eksyneitten sielujen helvetti. Toistetaan samaa. Oon jo alkanut kuoleen sisältä ja fyysinenkin terveys pettää.
Ehkä täällä olevilla ei ole mahdollisuutta avautua asioistaan muualla kuin täällä, niin siksi he ovat täällä? En voisi itse ainakaan mennä jollekin terapeutille avautumaan että tässä yhtenä vuotena takaperin satuin rakastumaan yhteen ihmiseen jonka vuoksi elämäni meni mullinmallin ja siksi olen nyt tässä tykönäsi. Sen pitäisi olla joku tuttu jolle avautua mutta toisaalta tutuille ihmisille avautuminenkin on ahdistavaa verrattuna ventovieraisiin. Ainakin kaljaa ja viinaa riittää kaapissani, ja se olkoon seuraavina tunteina lääkkeeni ongelmiini. Välillä oma mieli on vain pakko saada tyhjennettyä tavalla tai toisella.
Ymmärrän. Mutta mua tää ei auta. Joko joku kirjottaa jotain rumaa, tietämättä että ehkä se vastaanottaja voi oikeesti pahoin tai sitten kirjoitetaan jotain ihanaa ja se saa ajatukset jotain. En keksi sanoja niin jotain on hyvä.
Mietinkin aina mikä tarkotus tällä oli. Nyt keksin. Mua muistutetaan kenelle mun pitää oikeesti puhua ja se ei oo tää paikka. Silmät kohti kattoo ja suu auki. Sielä se kuuntelee, se sama kenestä oon täälä kertonu ja ketä oon teillekin suositellu. Se kehen vain harva uskoo ja ne ketkä tietää, osaa rakastaa. Sitä myös pilkataan täälä ja minä olen syypää siihenkin kun tuon sen nimen tälläseen paikkaan missä ei ole uskoa.
Sivulla ei vastaaminen toimi ollenkaan.
Vaikeita tunteitahan sellaiset ovat. Niitä on vain käsiteltävä jos ovat kesken jääneet. Yhdessä olisi helpompaa.
Joo. On otettava asiat vakavasti. Harmi että vasta sota ja väkivalta herättää ihmisiä unesta, tosin ei aina sekään. Itse olen hyväksynyt sen että en ehkä saa häntä koskaan. Olen herkkä ja arka. En osaa olla turvana sille naiselle. Ei ole rohkeutta.
No se voi varmaan lisätä olemassaolon tuntua kun vuodattaa täällä sydänvertaan, vastaa tosiaan tuota erästä tilaa jossa itseä nyppii pahaankin kuntoon.