Raskasta vai kevyttä musiikkia?

Anonyymi-ap

Mihin sillä viitataan kun musiikista puhuttaessa käytetään adjektiivia kevyt tai raskas? Musiikin sisällölliseen painavuuteen tai painoarvoon vai instrumentaatioon eli soitinnukseen, ts. jos soitinnus on raskaasti kuormitettua oletetaanko myös että musiikkikin on jollakin tavoin raskaampaa kuin kevyemmin soitinnettu musiikki, vaikka tämä olisi luoteeltaan traagista vai ratkaiseeko musiikin ns. raskauden sen sisäinen panos, jota yleensä taidemusiikissa on enemmän kuin popissa ja klassismin ajan suurien nimien teoksissa enemmän kuin romantiikan aikakauden säveltäjien tuotoksissa?

Myös taidemusiikkia edustavista hyvinkin merkittävistä teoksista saattaa saada ensi alkuun sen mahdollisesti kepeän poljennon takia vaikutelman, että musiikki on jollakin tavoin hyvin kevyttä kuuntelijan suhtautuessa tällaiseen kappaleeseen taidemusiikkina aluksi hyvin skeptisesti, ikään kuin epäillen sen sisällöllistä painavuutta musiikin herättämän ulkoisen kepeyden tunteen vuoksi kuten minulle kävi aluksi myös Mozartin poljennoltaan hänen aikaisempia pianokonserttojaan kepeämpään mutta useammasta konsertosta jo aiemmin tutuksi tulleen marssirytmin apoteoosiksi kohoavaan suureen F duuri konserttoon tutustuessani kunnes opin ymmärtämään sen sisäisen logiikan ja sain siitä lopulta musertavan emotionaalisen kokemuksen, jota ei olisi voinut koskaan päätellä musiikin herättämän kepeän ensivaikutelman johdosta.

Musiikillinen kokemus oli niin voimakas, että selitin innoissani kavereillenikin että olin nähnyt jumalan. Tämä tapahtui lukioikäisenä joskus 1980 luvun alkupuolella. Kuuntelin tuolloin hyvin aktiivisesti suurten wieniläisklassikoiden musiikkia ja Mozartin ohella minuun vaikutti syvästi myös Beethoven varsinkin keisari konsertollaan josta kokemani katharsis pyyhki pois kaikki negatiiviset tunteeni, Haydnin Luominen, joka vaikutti samoin ja Schubert, jonka suurta C duuri sinfoniaa kuunnellessani olin valtaisassa hurmiossa.

Sittemmin en ole milloinkaan kokenut yhtä väkeviä ja voimakkaita emootioita musiikista, vaikka mm. Melartin, Tuukkanen, ym. suomalaiset mestarit ovatkin saaneet lumoutumaan ja haltioitumaan teoksistaan, mutta jotka kuitenkin ovat olleet kokemuksena pintapuolisempia kuin ne katharsiksen kokemukset teiniajoilta, jolloin musiikki otti minut täysin valtoihinsa, Ehkei sitä vanhana enää innostu musiikista niin herkästi kuin silloin nuorempana, jolloin kaikki vaikutti tuoreelta.

5

251

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Haluaisin kuitenkin vielä todeta sen, että vaikka tuolloin lukioikäisenä ilmeisesti silkkaa viattomuuttani kuvittelin tosissani että olin nähnyt jumalan Mozartista saamani uskomattoman voimakkaan emotionaalisen kokemuksen takia, jollaista mikään räppi tai poppi ei kuunaan pysty tarjoamaan kuulijalle, niin myöhemmin tajusin ja oivalsin ettei sitten kuitenkaan mitään henkeä, sielua tai jumalaa ole itsenäisenä tai erillisenä oliona olemassa kuin ainoastaan pelkkänä ideana ihmisen aivoissa, jonka syvällinen pohdinta, harkinta ja Schopenhauerin totuudenmukaiseen filosofiaan perehtyminen osoittivat selvästi.

    • Raskasta musiikkia on esim. hardrock ja hevi/metalli ja kevyttä taas esim. pop ja iskelmä.

    • Ahaa, tässä olikin kyse klassisesta. En osaa sanoa muuta kuin että esim. Wagner on raskaampaa klassista ja esim. Mozart ja Rossini kevyempää. Kevyemmässä klassisessa on enemmän lennokkuutta ja kevyemmän tyylin mukaiset oopperat ovat yleensä koomisia, kun taas raskaammat hyvin dramaattisia ja pitkäkestoisia kuten vaikka Wagnerin oopperat.

      • Anonyymi

        Sisällöltään Mozart on kuitenkin yleensä painavampaa musiikkia kuin Wagner, sillä Mozart menee syvimpiin sielun uumeniin saakka ja siinä on enemmän emotionaalista kosketuspintaa kuin Wagnerissa.


    • Anonyymi

      Biisi tähän väliin https://youtu.be/geb6_Nbxe5U

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      151
      8224
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      427
      7279
    3. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      69
      3743
    4. Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta

      Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852
      Maailman menoa
      146
      3412
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      109
      2904
    6. Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan

      Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään
      Maailman menoa
      47
      2438
    7. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      126
      1966
    8. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      23
      1823
    9. Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua

      MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv
      Maailman menoa
      35
      1629
    10. Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan

      Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju
      Kotimaiset julkkisjuorut
      180
      1488
    Aihe