Raskasta vai kevyttä musiikkia?

Anonyymi-ap

Mihin sillä viitataan kun musiikista puhuttaessa käytetään adjektiivia kevyt tai raskas? Musiikin sisällölliseen painavuuteen tai painoarvoon vai instrumentaatioon eli soitinnukseen, ts. jos soitinnus on raskaasti kuormitettua oletetaanko myös että musiikkikin on jollakin tavoin raskaampaa kuin kevyemmin soitinnettu musiikki, vaikka tämä olisi luoteeltaan traagista vai ratkaiseeko musiikin ns. raskauden sen sisäinen panos, jota yleensä taidemusiikissa on enemmän kuin popissa ja klassismin ajan suurien nimien teoksissa enemmän kuin romantiikan aikakauden säveltäjien tuotoksissa?

Myös taidemusiikkia edustavista hyvinkin merkittävistä teoksista saattaa saada ensi alkuun sen mahdollisesti kepeän poljennon takia vaikutelman, että musiikki on jollakin tavoin hyvin kevyttä kuuntelijan suhtautuessa tällaiseen kappaleeseen taidemusiikkina aluksi hyvin skeptisesti, ikään kuin epäillen sen sisällöllistä painavuutta musiikin herättämän ulkoisen kepeyden tunteen vuoksi kuten minulle kävi aluksi myös Mozartin poljennoltaan hänen aikaisempia pianokonserttojaan kepeämpään mutta useammasta konsertosta jo aiemmin tutuksi tulleen marssirytmin apoteoosiksi kohoavaan suureen F duuri konserttoon tutustuessani kunnes opin ymmärtämään sen sisäisen logiikan ja sain siitä lopulta musertavan emotionaalisen kokemuksen, jota ei olisi voinut koskaan päätellä musiikin herättämän kepeän ensivaikutelman johdosta.

Musiikillinen kokemus oli niin voimakas, että selitin innoissani kavereillenikin että olin nähnyt jumalan. Tämä tapahtui lukioikäisenä joskus 1980 luvun alkupuolella. Kuuntelin tuolloin hyvin aktiivisesti suurten wieniläisklassikoiden musiikkia ja Mozartin ohella minuun vaikutti syvästi myös Beethoven varsinkin keisari konsertollaan josta kokemani katharsis pyyhki pois kaikki negatiiviset tunteeni, Haydnin Luominen, joka vaikutti samoin ja Schubert, jonka suurta C duuri sinfoniaa kuunnellessani olin valtaisassa hurmiossa.

Sittemmin en ole milloinkaan kokenut yhtä väkeviä ja voimakkaita emootioita musiikista, vaikka mm. Melartin, Tuukkanen, ym. suomalaiset mestarit ovatkin saaneet lumoutumaan ja haltioitumaan teoksistaan, mutta jotka kuitenkin ovat olleet kokemuksena pintapuolisempia kuin ne katharsiksen kokemukset teiniajoilta, jolloin musiikki otti minut täysin valtoihinsa, Ehkei sitä vanhana enää innostu musiikista niin herkästi kuin silloin nuorempana, jolloin kaikki vaikutti tuoreelta.

5

242

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Haluaisin kuitenkin vielä todeta sen, että vaikka tuolloin lukioikäisenä ilmeisesti silkkaa viattomuuttani kuvittelin tosissani että olin nähnyt jumalan Mozartista saamani uskomattoman voimakkaan emotionaalisen kokemuksen takia, jollaista mikään räppi tai poppi ei kuunaan pysty tarjoamaan kuulijalle, niin myöhemmin tajusin ja oivalsin ettei sitten kuitenkaan mitään henkeä, sielua tai jumalaa ole itsenäisenä tai erillisenä oliona olemassa kuin ainoastaan pelkkänä ideana ihmisen aivoissa, jonka syvällinen pohdinta, harkinta ja Schopenhauerin totuudenmukaiseen filosofiaan perehtyminen osoittivat selvästi.

    • Raskasta musiikkia on esim. hardrock ja hevi/metalli ja kevyttä taas esim. pop ja iskelmä.

    • Ahaa, tässä olikin kyse klassisesta. En osaa sanoa muuta kuin että esim. Wagner on raskaampaa klassista ja esim. Mozart ja Rossini kevyempää. Kevyemmässä klassisessa on enemmän lennokkuutta ja kevyemmän tyylin mukaiset oopperat ovat yleensä koomisia, kun taas raskaammat hyvin dramaattisia ja pitkäkestoisia kuten vaikka Wagnerin oopperat.

      • Anonyymi

        Sisällöltään Mozart on kuitenkin yleensä painavampaa musiikkia kuin Wagner, sillä Mozart menee syvimpiin sielun uumeniin saakka ja siinä on enemmän emotionaalista kosketuspintaa kuin Wagnerissa.


    • Anonyymi

      Biisi tähän väliin https://youtu.be/geb6_Nbxe5U

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      280
      4733
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3056
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      42
      2918
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1531
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1232
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1169
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      7
      976
    8. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      961
    9. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      959
    10. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      931
    Aihe