Raskasta vai kevyttä musiikkia?

Anonyymi-ap

Mihin sillä viitataan kun musiikista puhuttaessa käytetään adjektiivia kevyt tai raskas? Musiikin sisällölliseen painavuuteen tai painoarvoon vai instrumentaatioon eli soitinnukseen, ts. jos soitinnus on raskaasti kuormitettua oletetaanko myös että musiikkikin on jollakin tavoin raskaampaa kuin kevyemmin soitinnettu musiikki, vaikka tämä olisi luoteeltaan traagista vai ratkaiseeko musiikin ns. raskauden sen sisäinen panos, jota yleensä taidemusiikissa on enemmän kuin popissa ja klassismin ajan suurien nimien teoksissa enemmän kuin romantiikan aikakauden säveltäjien tuotoksissa?

Myös taidemusiikkia edustavista hyvinkin merkittävistä teoksista saattaa saada ensi alkuun sen mahdollisesti kepeän poljennon takia vaikutelman, että musiikki on jollakin tavoin hyvin kevyttä kuuntelijan suhtautuessa tällaiseen kappaleeseen taidemusiikkina aluksi hyvin skeptisesti, ikään kuin epäillen sen sisällöllistä painavuutta musiikin herättämän ulkoisen kepeyden tunteen vuoksi kuten minulle kävi aluksi myös Mozartin poljennoltaan hänen aikaisempia pianokonserttojaan kepeämpään mutta useammasta konsertosta jo aiemmin tutuksi tulleen marssirytmin apoteoosiksi kohoavaan suureen F duuri konserttoon tutustuessani kunnes opin ymmärtämään sen sisäisen logiikan ja sain siitä lopulta musertavan emotionaalisen kokemuksen, jota ei olisi voinut koskaan päätellä musiikin herättämän kepeän ensivaikutelman johdosta.

Musiikillinen kokemus oli niin voimakas, että selitin innoissani kavereillenikin että olin nähnyt jumalan. Tämä tapahtui lukioikäisenä joskus 1980 luvun alkupuolella. Kuuntelin tuolloin hyvin aktiivisesti suurten wieniläisklassikoiden musiikkia ja Mozartin ohella minuun vaikutti syvästi myös Beethoven varsinkin keisari konsertollaan josta kokemani katharsis pyyhki pois kaikki negatiiviset tunteeni, Haydnin Luominen, joka vaikutti samoin ja Schubert, jonka suurta C duuri sinfoniaa kuunnellessani olin valtaisassa hurmiossa.

Sittemmin en ole milloinkaan kokenut yhtä väkeviä ja voimakkaita emootioita musiikista, vaikka mm. Melartin, Tuukkanen, ym. suomalaiset mestarit ovatkin saaneet lumoutumaan ja haltioitumaan teoksistaan, mutta jotka kuitenkin ovat olleet kokemuksena pintapuolisempia kuin ne katharsiksen kokemukset teiniajoilta, jolloin musiikki otti minut täysin valtoihinsa, Ehkei sitä vanhana enää innostu musiikista niin herkästi kuin silloin nuorempana, jolloin kaikki vaikutti tuoreelta.

5

227

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Haluaisin kuitenkin vielä todeta sen, että vaikka tuolloin lukioikäisenä ilmeisesti silkkaa viattomuuttani kuvittelin tosissani että olin nähnyt jumalan Mozartista saamani uskomattoman voimakkaan emotionaalisen kokemuksen takia, jollaista mikään räppi tai poppi ei kuunaan pysty tarjoamaan kuulijalle, niin myöhemmin tajusin ja oivalsin ettei sitten kuitenkaan mitään henkeä, sielua tai jumalaa ole itsenäisenä tai erillisenä oliona olemassa kuin ainoastaan pelkkänä ideana ihmisen aivoissa, jonka syvällinen pohdinta, harkinta ja Schopenhauerin totuudenmukaiseen filosofiaan perehtyminen osoittivat selvästi.

    • Raskasta musiikkia on esim. hardrock ja hevi/metalli ja kevyttä taas esim. pop ja iskelmä.

    • Ahaa, tässä olikin kyse klassisesta. En osaa sanoa muuta kuin että esim. Wagner on raskaampaa klassista ja esim. Mozart ja Rossini kevyempää. Kevyemmässä klassisessa on enemmän lennokkuutta ja kevyemmän tyylin mukaiset oopperat ovat yleensä koomisia, kun taas raskaammat hyvin dramaattisia ja pitkäkestoisia kuten vaikka Wagnerin oopperat.

      • Anonyymi

        Sisällöltään Mozart on kuitenkin yleensä painavampaa musiikkia kuin Wagner, sillä Mozart menee syvimpiin sielun uumeniin saakka ja siinä on enemmän emotionaalista kosketuspintaa kuin Wagnerissa.


    • Anonyymi

      Biisi tähän väliin https://youtu.be/geb6_Nbxe5U

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hyvää syntymäpäivää Sanna 40 vee!!!!

      ᕼᗩᑭᑭY ᗷIᖇTᕼᗞᗩY Sister ❣️🥰 🎉🎂✨🍰🥳 🥳🎂🥂 🎉🎊🎁🎈🎂
      Maailman menoa
      58
      5060
    2. Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata

      Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai
      Maailman menoa
      54
      4572
    3. Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi

      Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas
      Maailman menoa
      122
      4499
    4. Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?

      Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san
      Ikävä
      295
      1700
    5. 89
      1371
    6. Kerro kaivattusi etunimi

      Miehille..
      Ikävä
      79
      1324
    7. Sulla on mies

      Aivan liikaa naisia.
      Ikävä
      228
      1308
    8. 306
      1015
    9. Kadutko mitään?

      Minä kadun ikävässä kirjoittamista, mutta en saa sitä tekemättömäksi.
      Sinkut
      199
      940
    10. Pääsit koskettamaan

      Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.
      Ikävä
      50
      830
    Aihe