Leijun pilvissä, olen kovin rakastunut erääseen mieheen.Tästä olotilasta pitäisi osata nauttia, mutta koko ajan pelkään, että tulen "äkkiä alas".Voi,jos hän olisi minun "elämäni" mies, ainakin kolahtanut on ja kovasti...Nauttikaa hetkistä läheisenne kanssa ja älkää narisko pienistä, jos joutuu erossa hetken olemaan..Tällä hetkellä itselläni tapaamisemme välillä voi olla kolmekin viikkoa ja jotkut joutuvat tilanteen pakosta olemaan hyvinkin pitkiä aikoja erossa toisesta ja toinen voi ola toisessa maassa..Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suhde on tuhoon tuomittu tai siitä ei voi mitään tulla.Jos toista rakastaa ja välittää, ei mikään välimatka sitä voi rikkoa...Nauttikaa elämästä, se on tässä ja nyt.Niin ja rakastukaa rohkeasti(;
Oletko sinäkin rakastunut?
Pilvissä
2617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mä ainakin vielä jossain vaiheessa olin hyvinkin rakastunut ja minulla oli todella kova ikävä kultaani, mutta nyt, kun viime tapaamisestamme on kulunut jo yli 5viikkoa, minulla ei ole lainkaan ikävä. En tiedä, mikä minuun on mennyt. Olemme me aiemminkin olleet näkemättä useampia viikkoja ja olen tavallisesti ikävöinyt, mutta nyt aina välillä tuntuu, ettei kyseisellä henkilöllä ole minulle mitään väliä. Aika kauheita tunteita... Tapaan hänet kuitenkin varsin pian, ja uskon, että sitten kun olen hänen lähellään, tajuan, kuinka paljon rakastankaan häntä, vaikka tällä hetkellä olisinkin melkein valmis jättämään hänet... Ehkä minulla vaan on sitten niin ova ikävä, etten edes itse tajua...
JA PITÄÄ TÄTÄ KUN KUKKAA KÄMMENELLÄ.IHAN OIKEASTI TAMÄ VAALEA VALLOITTAJA TAI TULINEN TUMMA SAISI SIJAA MUN ELÄMÄSTÄNI PALJONKIN.