Eilen istuin ikkunalaudalla katsellen vankilani ikkunasta lumiselle pihamaalle.
Kehoani koski, suola poltteli silmiäni, kääntyilin vähän väliä vaihtaakseni parempaan asentoon mustelmaista varttani, joka ei luisevuudeltaan rauhaa koskaan löytäisi.
Voi kun pitää olla kovat ikkunalaudat.
Liian paljon liian nopeasti.
En pysynyt enää perässä.
En nähnyt enää edes luitteni pinnalla risteileviä suonia.
Olin jo mielessäni kuollut.
Olin kaukana täältä ja silti niin läsnä.
Huomenna kuolen, tai ylihuomenna tai ensiviikolla mutta tiedän, että se silti tulee, hetki, jolloin puolustukseni pettää ja kehoni luovuttaa tämän taistelun.
Kohottaudun seisomaan. Niveleni huutavat armoa, mutta minun pitää vielä kerran saada nähdä talvi ja ikkunan takainen maailma ennen kuin laskeudun pitkäkseni ja syvään huokaisten odotan seuraavaa ateriaa, joka ei enää pelasta mutta joka silti lämmittää suloisesti kuolevaa ruumistani edes hetken.
Yötaivas on kirkas. On kylmä. Aurinko on laskenut tuulenhenkäyksen myötä ja minä menen auringon viime säteiden perässä sen ikiaikaiseen lämpöön, jossa minua ei enää koskaan palella.
Viimeinen ajatus ennen kuin suljen silmäni.
Olen saavuttanut unelmani.
Painoni on pyöreä 0.
Olen täydellinen, minä tein sen!
Linnunluinen unelma
3
375
Vastaukset
- Anonyymi
Tottuminen
Kylmät sormet makaavat lantion ja navan välisessä kuopassa, kuin ne olisivat siellä aina olleet.
Niin luonteva on käsien painauma lonkkaluun vieressä.
Kyynärpään yläpuolinen alue.
Etusormen ja peukalon toistensa tavoittama tottumus.
Ei tyhjää, ei mitään, mikä estäisi sormien kohtaamisen käsivarren ympärillä.
Turvallinen on tuo tottumus ja katastrofi, jos joku kerta peukalo ei kohtaakaan etusormea, jos lonkka ei olekaan kehtona sormille.
Sekasorto! sillä silloin en ole enää minä, eikä kehoni ole enää se turva, jonka tarkoin mitoin olen muurikseni luonut.
Harhailen sokeana, kuurona, mitään ymmärtämättä, sillä tänään eivätkäteni enää lepää kuopassaan.
Kuopan tilalle on tullut mäki, nousu, jota en sittenkään halua.
En siitä luopua.
Se on minun.
Kuoppa ja sormien väli. - Anonyymi
Ihania tekstejä. Kiitos sinulle, joka kirjoitit.
- Anonyymi
Kiitos!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?591184Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,11850Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol75795- 53634
Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.83613Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs45542Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt33537Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv36524Hurmasit sitten minut
kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.43503Tietysti olen varovainen,
ei kaikki ole pelkkää epävarmuutta. En halua sotkea mitään, enkä aiheuttaa kenellekään hankaluuksia. Ja luulen että ehkä40501