Onko jotain mitä olet

No sielua ei ole olemassa joten kysymys on turha.

Anonyymi00002 kirjoitti:

No sielua ei ole olemassa joten kysymys on turha.

Ahaa no mitä on olemassa

Anonyymi00002 kirjoitti:

No sielua ei ole olemassa joten kysymys on turha.

Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä. On ihme että nykyisen tiedon valossa niin moni yhä pitää kiinni typeristä uskomuksista. DNA on informaatiota, eikä informaatio synny todistetusti ilman tuottajaa, se jo pelkästään todistaa Jumalan olemassaolon. Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa.

Anonyymi00002 kirjoitti:

No sielua ei ole olemassa joten kysymys on turha.

Sielu on sama kuin tietoisuus, joten todellakin on olemassa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä. On ihme että nykyisen tiedon valossa niin moni yhä pitää kiinni typeristä uskomuksista. DNA on informaatiota, eikä informaatio synny todistetusti ilman tuottajaa, se jo pelkästään todistaa Jumalan olemassaolon. Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa.

Ahaa eikö se ole uskomus, että dna todistaa Jumalan olemassaolon puolesta tai se, että kyky luoda osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuva

En ole varma onko sielulla sukupuolta

PalstaRinssi kirjoitti:

Sielu on sama kuin tietoisuus, joten todellakin on olemassa.

Sielu ei ole sama kuin tietoisuus.

Tietoisuus on sitä että aivosi toteavat sinun olevan tässä.

Sielu on lasten satu.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä. On ihme että nykyisen tiedon valossa niin moni yhä pitää kiinni typeristä uskomuksista. DNA on informaatiota, eikä informaatio synny todistetusti ilman tuottajaa, se jo pelkästään todistaa Jumalan olemassaolon. Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa.

"Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä. On ihme että nykyisen tiedon valossa niin moni yhä pitää kiinni typeristä uskomuksista. DNA on informaatiota, eikä informaatio synny todistetusti ilman tuottajaa, se jo pelkästään todistaa Jumalan olemassaolon. Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa."

Hevonpaskaa.

Jumalakaan ei voi olla olemassa ilman luojaansa joten jumalallakin tulisi sitten olla luoja logiikkasi mukaan.

"Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa."
"

Lasten satu tyhmille.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Sielu ei ole sama kuin tietoisuus.

Tietoisuus on sitä että aivosi toteavat sinun olevan tässä.

Sielu on lasten satu.

Minulla on hyvin erilainen näkemysasiasta

Anonyymi00009 kirjoitti:

Ahaa eikö se ole uskomus, että dna todistaa Jumalan olemassaolon puolesta tai se, että kyky luoda osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuva

No jos ei halua mihinkään luottaa tai uskoa, niin kyllä sitä voi tietämättömäksi tekeytyä. Siis DNA on käytännössä ohjelmakoodia joka on kirjoitettu A, T, C ja G-kirjaimin. Tähän verraten, tämäkin nettisivu on pohjimmiltaan 1 ja 0-numeroin kirjoitettu, tätä sivua vastaa sarja nollia ja ykkösiä. Samoin yhtä ihmistä vastaa sarja A, T, C ja G-kirjaimia.
Ihminen voisi olla kuten eläimet, vailla mitään uusia ideoita ja keksintöjä, mutta eipä vaan ole.

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä. On ihme että nykyisen tiedon valossa niin moni yhä pitää kiinni typeristä uskomuksista. DNA on informaatiota, eikä informaatio synny todistetusti ilman tuottajaa, se jo pelkästään todistaa Jumalan olemassaolon. Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa."

Hevonpaskaa.

Jumalakaan ei voi olla olemassa ilman luojaansa joten jumalallakin tulisi sitten olla luoja logiikkasi mukaan.

"Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa."
"

Lasten satu tyhmille.

"Jumalakaan ei voi olla olemassa ilman luojaansa joten jumalallakin tulisi sitten olla luoja logiikkasi mukaan."

Raamattu sanoo että Jumala on iankaikkinen, hän on ajaton ja muuttumaton, kuka on aina ollut. Ei sellaisen tarvitse olla luotu. Tämä sanotaan Raamatussa useasti ja se vasta onkin ihmeellistä että lammaspaimenet kykenivät tämän näkemään ja sinä et.

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Jumalakaan ei voi olla olemassa ilman luojaansa joten jumalallakin tulisi sitten olla luoja logiikkasi mukaan."

Raamattu sanoo että Jumala on iankaikkinen, hän on ajaton ja muuttumaton, kuka on aina ollut. Ei sellaisen tarvitse olla luotu. Tämä sanotaan Raamatussa useasti ja se vasta onkin ihmeellistä että lammaspaimenet kykenivät tämän näkemään ja sinä et.

Jumala on omnipotentti ja meissä kaikissa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Jumalakaan ei voi olla olemassa ilman luojaansa joten jumalallakin tulisi sitten olla luoja logiikkasi mukaan."

Raamattu sanoo että Jumala on iankaikkinen, hän on ajaton ja muuttumaton, kuka on aina ollut. Ei sellaisen tarvitse olla luotu. Tämä sanotaan Raamatussa useasti ja se vasta onkin ihmeellistä että lammaspaimenet kykenivät tämän näkemään ja sinä et.

....
Jesaja 43:5
"Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; minä tuon sinun siemenesi päivänkoiton ääriltä, päivän laskemilta minä sinut kokoan."

Tässä puhutaan Israelista. No miltä näyttää? Israel on syntynyt uudestaan. Kaikkivaltias Jumala kokoaa kansaansa sinne:

https://www.theguardian.com/world/2022/oct/16/ukrainians-russians-jews-jewish-roots-flee-israel-aliyah

Ei näin tapahdu sattumalta.

PalstaRinssi kirjoitti:

Jumala on omnipotentti ja meissä kaikissa.

Ei Jumala ole kuin niissä jotka Jeesukseen uskovat. Ja heissäkin hän on nöyränä ja hiljaisena, aivan sellaisena joka hän on. Ristiinnaulittuna ja ylösnousseena. Hän ei pidä meteliä itsestään. Ohjaa omiaan oikealle tielle. Jumala ei tee syntiä. Siksi ne joissa hän on, tulevat inhoamaan ja inhoavat syntiä ja haluavat siitä eroon. Jumala on pyhä ja viaton.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Ei Jumala ole kuin niissä jotka Jeesukseen uskovat. Ja heissäkin hän on nöyränä ja hiljaisena, aivan sellaisena joka hän on. Ristiinnaulittuna ja ylösnousseena. Hän ei pidä meteliä itsestään. Ohjaa omiaan oikealle tielle. Jumala ei tee syntiä. Siksi ne joissa hän on, tulevat inhoamaan ja inhoavat syntiä ja haluavat siitä eroon. Jumala on pyhä ja viaton.

Kyllä se on jokaisessa, elävässä ja elottomassakin.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä. On ihme että nykyisen tiedon valossa niin moni yhä pitää kiinni typeristä uskomuksista. DNA on informaatiota, eikä informaatio synny todistetusti ilman tuottajaa, se jo pelkästään todistaa Jumalan olemassaolon. Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa.

😍😍😍

Anonyymi00010 kirjoitti:

No jos ei halua mihinkään luottaa tai uskoa, niin kyllä sitä voi tietämättömäksi tekeytyä. Siis DNA on käytännössä ohjelmakoodia joka on kirjoitettu A, T, C ja G-kirjaimin. Tähän verraten, tämäkin nettisivu on pohjimmiltaan 1 ja 0-numeroin kirjoitettu, tätä sivua vastaa sarja nollia ja ykkösiä. Samoin yhtä ihmistä vastaa sarja A, T, C ja G-kirjaimia.
Ihminen voisi olla kuten eläimet, vailla mitään uusia ideoita ja keksintöjä, mutta eipä vaan ole.

Tälläiset ihmiset jotka eivät usko tai luota mihinkään ovat yleensä jo lapsuudessa pettyneet niin pahasti että eivät vain kykene. Heidän on helpompi sulkea pois tietoisuudestaan asioita koska ovat kerran särkyneet.

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Jumalakaan ei voi olla olemassa ilman luojaansa joten jumalallakin tulisi sitten olla luoja logiikkasi mukaan."

Raamattu sanoo että Jumala on iankaikkinen, hän on ajaton ja muuttumaton, kuka on aina ollut. Ei sellaisen tarvitse olla luotu. Tämä sanotaan Raamatussa useasti ja se vasta onkin ihmeellistä että lammaspaimenet kykenivät tämän näkemään ja sinä et.

Jumala onkin vanha heikoissa ja nöyrissä. Ei omavoimaisissa ja ylpeissä ;)

Anonyymi00013 kirjoitti:

Tälläiset ihmiset jotka eivät usko tai luota mihinkään ovat yleensä jo lapsuudessa pettyneet niin pahasti että eivät vain kykene. Heidän on helpompi sulkea pois tietoisuudestaan asioita koska ovat kerran särkyneet.

No hyvä uutinen on ettei Jumala odota kenenkään kykenevän siihen uskoon minkä hän ihmiselle haluaa antaa. Se usko on yliluonnollista uskoa. Jokainen ihminen haluaa tehdä oman tahtonsa mukaan ja omien halujen ja toiveiden. Tämä itsekkyys on osa meidän langennutta luonnettamme. Kolkuttavalle avataan ja etsivä löytää. Ei kukaan joka haluaa uskoa Jeesukseen pysy epäuskossa, eikä kukaan joka ei halua uskoa, usko. Pyydä sitä uskoa Jumalalta ja testaa oma sydämesi, haluatko uskoa, lukemalla Raamattua.

https://www.bible.com/fi/bible/365/ROM.1.FB38

Jumala on rakastanut sinua. Sen mitä hän kärsi ennen ristiä ja ristillä hän kärsi meidän ihmisten pahojen tekojen ja ajatusten tähden, että meitä kaikkia ei tarvitsisi rangaista. Ja koska Jeesus on Jumala hän voi kerralla kärsiä enemmän kuin koko maailma voi kärsiä ikuisesti. Rangaistus kaikesta maailman synnistä oli hänen yllään, niin että ne jotka uskovat, tulevat armahdetuiksi ja vapaiksi synneistään kun uskovat tähän hänen tekoonsa.

Sinun tulee vain luottaa siihen sanaan että Jeesus on Jumala, että hän kuoli ristillä syntiesi tähden, hänet haudattiin ja että hän heräsi kuolleista kolmantena päivänä, niin olet kristitty. Eikä siihen tarvitse sokeasti luottaa. Raamattua voi tutkia ja lukea aiheesta muualla. Helpoin tie on vain luottaa siihen kun muut ympärillä nauravat tälle ja nauraa mukana (ei tarvitse oikeasti tietää mitään eikä ottaa selvää mistään).

Anonyymi00010 kirjoitti:

Sielu ei ole sama kuin tietoisuus.

Tietoisuus on sitä että aivosi toteavat sinun olevan tässä.

Sielu on lasten satu.

Ahaa entä jos "tietoisuus on sitä, että aivosi toteavat sinun olevan tässä" on myös tarina

Anonyymi00010 kirjoitti:

No jos ei halua mihinkään luottaa tai uskoa, niin kyllä sitä voi tietämättömäksi tekeytyä. Siis DNA on käytännössä ohjelmakoodia joka on kirjoitettu A, T, C ja G-kirjaimin. Tähän verraten, tämäkin nettisivu on pohjimmiltaan 1 ja 0-numeroin kirjoitettu, tätä sivua vastaa sarja nollia ja ykkösiä. Samoin yhtä ihmistä vastaa sarja A, T, C ja G-kirjaimia.
Ihminen voisi olla kuten eläimet, vailla mitään uusia ideoita ja keksintöjä, mutta eipä vaan ole.

Ahaa ovatko eläimet siis tietämättömiä

Anonyymi00013 kirjoitti:

Tälläiset ihmiset jotka eivät usko tai luota mihinkään ovat yleensä jo lapsuudessa pettyneet niin pahasti että eivät vain kykene. Heidän on helpompi sulkea pois tietoisuudestaan asioita koska ovat kerran särkyneet.

Ahaa mistä tiedät kuka uskoo tai luottaa mihinkin

Anonyymi00018 kirjoitti:

No hyvä uutinen on ettei Jumala odota kenenkään kykenevän siihen uskoon minkä hän ihmiselle haluaa antaa. Se usko on yliluonnollista uskoa. Jokainen ihminen haluaa tehdä oman tahtonsa mukaan ja omien halujen ja toiveiden. Tämä itsekkyys on osa meidän langennutta luonnettamme. Kolkuttavalle avataan ja etsivä löytää. Ei kukaan joka haluaa uskoa Jeesukseen pysy epäuskossa, eikä kukaan joka ei halua uskoa, usko. Pyydä sitä uskoa Jumalalta ja testaa oma sydämesi, haluatko uskoa, lukemalla Raamattua.

https://www.bible.com/fi/bible/365/ROM.1.FB38

Jumala on rakastanut sinua. Sen mitä hän kärsi ennen ristiä ja ristillä hän kärsi meidän ihmisten pahojen tekojen ja ajatusten tähden, että meitä kaikkia ei tarvitsisi rangaista. Ja koska Jeesus on Jumala hän voi kerralla kärsiä enemmän kuin koko maailma voi kärsiä ikuisesti. Rangaistus kaikesta maailman synnistä oli hänen yllään, niin että ne jotka uskovat, tulevat armahdetuiksi ja vapaiksi synneistään kun uskovat tähän hänen tekoonsa.

Sinun tulee vain luottaa siihen sanaan että Jeesus on Jumala, että hän kuoli ristillä syntiesi tähden, hänet haudattiin ja että hän heräsi kuolleista kolmantena päivänä, niin olet kristitty. Eikä siihen tarvitse sokeasti luottaa. Raamattua voi tutkia ja lukea aiheesta muualla. Helpoin tie on vain luottaa siihen kun muut ympärillä nauravat tälle ja nauraa mukana (ei tarvitse oikeasti tietää mitään eikä ottaa selvää mistään).

Ahaa entä jos Jumala ei koskaan missään tilanteessa rankaise ja mitä jos Jumalan Poika ei koskaan kärsinyt

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä. On ihme että nykyisen tiedon valossa niin moni yhä pitää kiinni typeristä uskomuksista. DNA on informaatiota, eikä informaatio synny todistetusti ilman tuottajaa, se jo pelkästään todistaa Jumalan olemassaolon. Me ihmiset olemme eläviä tietokoneita, mutta tässä tietokoneessa on mitä ihmeellisintä se että se kykenee pohtimaan ja luomaan. Ja juuri tämä kyky luoda on mitä ihmeellisin koska se osoittaa ihmisen olevan Jumalan kuvaksi luotu, Luojan kuvaksi, niinkuin Raamattu ilmoittaa.

Ahaa entä jos mieli luo sen todellisuuden jota sinä elät
"Ihmisen mieltä ei ole kyetty pelkistämään aineeliseksi, eikä kyetä."

Anonyymi00010 kirjoitti:

En ole varma onko sielulla sukupuolta

Sielu on sukupuoleton.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ahaa ovatko eläimet siis tietämättömiä

Eläimillä on tietoisuus eivätkä ole tietämättömiä.

Kuka vaan saa vastata

On ehkä turhautunut. Nainen ei käyttäydy toivotulla tavalla. Tai sitten miehellä on muitakin ongelmia kuin nainen.

Miehen luonne voi olla kusipäinen?

Anonyymi00010 kirjoitti:

Miehen luonne voi olla kusipäinen?

Voi olla synnynnäistä, nuori sielu

Anonyymi00005 kirjoitti:

On ehkä turhautunut. Nainen ei käyttäydy toivotulla tavalla. Tai sitten miehellä on muitakin ongelmia kuin nainen.

Eiköhän se juuri kerro että miehellä on todellakin muitakin (mielenterveys)ongelmia jos turhautuu siitä ettei toinen ihminen käyttäydy kuten hän itse toivoisi ja käyttäytyy siksi kusipäisesti..

Ei rohkene, tilanne ei ole siihen sopiva, haaveilee,

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei rohkene, tilanne ei ole siihen sopiva, haaveilee,

Mitä mies ajattelee kun se katsoo naista läheltä?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Mitä mies ajattelee kun se katsoo naista läheltä?

Ei välttämättä ajattele paljon, ehkä vain lumoutuneena toljottaa

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ei välttämättä ajattele paljon, ehkä vain lumoutuneena toljottaa

Mitkä on merkit että mies voisi olla kiinnostunut jos ei tule puhumaan mitään kasvotusten?

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ei välttämättä ajattele paljon, ehkä vain lumoutuneena toljottaa

Kauan meinasit toljotella tuppisuuna ;)

Anonyymi00007 kirjoitti:

Mitkä on merkit että mies voisi olla kiinnostunut jos ei tule puhumaan mitään kasvotusten?

Just se katsominen, salaa vilkuilu, vaikee sanoa kun ei tiedä tapauksesta tarkemmin(oliko todellinen vai kuvitteellinen)

Anonyymi00009 kirjoitti:

Just se katsominen, salaa vilkuilu, vaikee sanoa kun ei tiedä tapauksesta tarkemmin(oliko todellinen vai kuvitteellinen)

Ihan todellinen tapahtuma kyseessä eikä mikään mielikuvitus ihminen.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ihan todellinen tapahtuma kyseessä eikä mikään mielikuvitus ihminen.

No, jos ei lähesty mitenkään niin voithan sinäkin käydä vähän tunnustelemassa

Anonyymi00010 kirjoitti:

No, jos ei lähesty mitenkään niin voithan sinäkin käydä vähän tunnustelemassa

Ei me enää olla nähty joten ei onnistu.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ei me enää olla nähty joten ei onnistu.

Ehkä sitä ei ollut sitten tarkoitettu tapahtuvaksi

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ehkä sitä ei ollut sitten tarkoitettu tapahtuvaksi

Ehkä en tiedä. Jäin silti kaipaamaan ja se mies minua.

Ovat kaltoinkohdeltuja, naisen pitää opettaa hellemmäksi ja ymmärtäväisemmäksi että elukkamainen käytös vähentyy.

Varmaan samasta syystä paskoja kuin naiset, ovat ihmisiä.

Ei kaikki, ainakaan joka kerta.

Kyllä joskus on pakko, esim autossa...

Kyllä kuten sinäkin teet.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Kyllä kuten sinäkin teet.

En tarkoituksellisesti niin kuin lähes kaikki miehet.

Peittelee asioita, vastuuton omista teoistaan, ei pysty kohtaamaan totuutta

Saavuttaakseen joko käytännöllistä hyötyä tai kuvitteellista etua.

Aivan kuten muutkin tekevät, kaikki naisetkin.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Peittelee asioita, vastuuton omista teoistaan, ei pysty kohtaamaan totuutta

Ahaa no miten se totuus kohdataan

Anonyymi00021 kirjoitti:

Ahaa no miten se totuus kohdataan

Kerro sitten kun tajuat

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kerro sitten kun tajuat

Ahaa entä jos totuus pitää löytää itse

Ahaa no sovitaanko 50/50

Anonyymi00035 kirjoitti:

Ahaa no sovitaanko 50/50

Puolitiehen vastaan

Ei me niin erilaisia olla, jokin vastaus voi osua lähelle.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ei me niin erilaisia olla, jokin vastaus voi osua lähelle.

Kyllä te mun kokemukseni mukaan olette keskenänne hyvin erilaisia, suorastaan vastakkaisia välillä.

Jotkuu haluaa monta, jotkut yhden ja osa on mielummin yksin

Ite ajattelen eniten aivoilla ja vatsalla.

Minun oli tapana nähdä hänet aina kävelemässä koulun käytävillä. Yritin istua hänen lähellään, jotta voisin vain ihailla hänen kauneuttaan. Hänen kasvoiltaan välittyi rauha ja seesteisyys. Hänen hiuksensa olivat pitkät, aaltoilevat ja tummat. Hän oli fyysisiltä piirteiltään täydellinen. Hän oli sellainen tyttö, jota olin aina kaivannut.
Toisinaan vaihdoimme katseita ja tervehdimme toisiamme. Noina hetkinä ääneni vapisi. En koskaan tiennyt mitä sanoa. Lopulta tajusin, että olin rakastumassa häneen.
Hän oli sellainen tyttö, jonka kanssa olin aina halunnut olla. Ja siinä me olimme samassa huoneessa joka ikinen aamu. Kun ohitin hänet, haistoin hänen huumaavan hajuvetensä, jonka oli tapana valloittaa koko ympäristö. Kun hän tervehti minua, jalkani alkoivat aina täristä.
Minun oli aina tapana kuvitella kuinka kävelisin kaduilla hän minun rinnallani. Keskustelisimme kauniista ja oudoista rakennuksista kommentoiden kaikkea meidän ympärillämme olevaa. Istuisimme penkillä ja puhuisimme ja nauraisimme. Sen jälkeen menisimme jonnekin syömään ja pitäisimme hauskaa. Sitten eräänä päivänä halaisimme ja suutelisimme. Aina kun katsoin häneen koulussa, kaikki nuo ajatukset valtasivat mieleni.
Yhtenä päivänä kun olin syömässä lounasta yhden luokkakaverini kanssa, hän istui meidän viereemme. Kuinka se oli edes mahdollista? Vaikutti siltä kuin he olisivat tunteneet toisensa jo jonkun aikaa. Minulla ei ollut mitään aavistustakaan! Aloin muuttua todella hermostuneeksi. Unelmieni tyttö istui aivan minun edessäni. Hän oli kaunis. Ajattelin, että hän oli täydellinen. Tunsin rakastuvani häneen enemmän ja enemmän joka päivä, mutta pelkäsin myös tuottavani hänelle pettymyksen.
Aloimme syödä lounasta yhdessä useammin. Puhuimme monista eri asioista ja nauroimme. Meidän oli aina tapana pyytää ruokalista. Hän piti virvoitusjuomista, mutta minä suosin vettä. Hän piti salaatista ja minä pidin pastasta. Minun oli tapana pyytää hedelmää jälkiruoaksi, kun taas hän pyysi piirasta. Katsoin häntä silmiin ja kuvittelin meidät jollekin saarelle ottamaan aurinkoa ja uimaan kristallinkirkkaassa vedessä.
Jatkoimme toistemme näkemistä. Vaikutti siltä kuin hän olisi ollut kiinnostunut myös minusta. Tähän mennessä olin ollut rakastunut häneen noin puolentoista vuoden ajan. Eräänä päivänä päätimme käydä kahvilla. Meillä oli hauskaa. Meillä oli erilaisia harrastuksia, mutta minä en välittänyt siitä. Tajusin, että täydensimme toisiamme siitä huolimatta. Hän teki tiettyjä asioita, jotka saivat minut ajattelemaan että meidän välillämme oli erityinen yhteys.
Hän istui viereeni koulun kahvilassa eräänä talvisena iltapäivänä ja sanoi: “Minun täytyy kertoa sinulle jotakin.”
Aloin täristä välittömästi. Aika oli tullut.
“Tietysti, mitä haluat kertoa?”, sanoin.
“On tapahtunut niin, että olen rakastumassa johonkuhun. En ole kertonut sinulle aikaisemmin, koska en halua puhua tällaisista asioista, mutta en vain tiedä mitä minun pitäisi tehdä.”
“Mutta mikä siinä on ongelmana? Eikö rakastamasi henkilö rakasta sinua?”, kysyin.
“Kyllä, hän rakastaa…”, hän sanoi.
“Joten?”, minä kysyin.
“Hän asuu eri kaupungissa. Näemme toisiamme harvoin, enkä pidä kaukosuhteista. Ihmiset sanovat, että ne ovat vaikeita.”
Sillä hetkellä lakkasin kuuntelemasta sitä mitä hän sanoi. Vajosin synkkään ja pohjattomaan kuoppaan. Katsoin häntä ja tunsin raivoa, jota en ollut kokenut pitkään aikaan.
Olin rakastanut häntä salaa niin pitkän aikaa

Anonyymi00020 kirjoitti:

Minun oli tapana nähdä hänet aina kävelemässä koulun käytävillä. Yritin istua hänen lähellään, jotta voisin vain ihailla hänen kauneuttaan. Hänen kasvoiltaan välittyi rauha ja seesteisyys. Hänen hiuksensa olivat pitkät, aaltoilevat ja tummat. Hän oli fyysisiltä piirteiltään täydellinen. Hän oli sellainen tyttö, jota olin aina kaivannut.
Toisinaan vaihdoimme katseita ja tervehdimme toisiamme. Noina hetkinä ääneni vapisi. En koskaan tiennyt mitä sanoa. Lopulta tajusin, että olin rakastumassa häneen.
Hän oli sellainen tyttö, jonka kanssa olin aina halunnut olla. Ja siinä me olimme samassa huoneessa joka ikinen aamu. Kun ohitin hänet, haistoin hänen huumaavan hajuvetensä, jonka oli tapana valloittaa koko ympäristö. Kun hän tervehti minua, jalkani alkoivat aina täristä.
Minun oli aina tapana kuvitella kuinka kävelisin kaduilla hän minun rinnallani. Keskustelisimme kauniista ja oudoista rakennuksista kommentoiden kaikkea meidän ympärillämme olevaa. Istuisimme penkillä ja puhuisimme ja nauraisimme. Sen jälkeen menisimme jonnekin syömään ja pitäisimme hauskaa. Sitten eräänä päivänä halaisimme ja suutelisimme. Aina kun katsoin häneen koulussa, kaikki nuo ajatukset valtasivat mieleni.
Yhtenä päivänä kun olin syömässä lounasta yhden luokkakaverini kanssa, hän istui meidän viereemme. Kuinka se oli edes mahdollista? Vaikutti siltä kuin he olisivat tunteneet toisensa jo jonkun aikaa. Minulla ei ollut mitään aavistustakaan! Aloin muuttua todella hermostuneeksi. Unelmieni tyttö istui aivan minun edessäni. Hän oli kaunis. Ajattelin, että hän oli täydellinen. Tunsin rakastuvani häneen enemmän ja enemmän joka päivä, mutta pelkäsin myös tuottavani hänelle pettymyksen.
Aloimme syödä lounasta yhdessä useammin. Puhuimme monista eri asioista ja nauroimme. Meidän oli aina tapana pyytää ruokalista. Hän piti virvoitusjuomista, mutta minä suosin vettä. Hän piti salaatista ja minä pidin pastasta. Minun oli tapana pyytää hedelmää jälkiruoaksi, kun taas hän pyysi piirasta. Katsoin häntä silmiin ja kuvittelin meidät jollekin saarelle ottamaan aurinkoa ja uimaan kristallinkirkkaassa vedessä.
Jatkoimme toistemme näkemistä. Vaikutti siltä kuin hän olisi ollut kiinnostunut myös minusta. Tähän mennessä olin ollut rakastunut häneen noin puolentoista vuoden ajan. Eräänä päivänä päätimme käydä kahvilla. Meillä oli hauskaa. Meillä oli erilaisia harrastuksia, mutta minä en välittänyt siitä. Tajusin, että täydensimme toisiamme siitä huolimatta. Hän teki tiettyjä asioita, jotka saivat minut ajattelemaan että meidän välillämme oli erityinen yhteys.
Hän istui viereeni koulun kahvilassa eräänä talvisena iltapäivänä ja sanoi: “Minun täytyy kertoa sinulle jotakin.”
Aloin täristä välittömästi. Aika oli tullut.
“Tietysti, mitä haluat kertoa?”, sanoin.
“On tapahtunut niin, että olen rakastumassa johonkuhun. En ole kertonut sinulle aikaisemmin, koska en halua puhua tällaisista asioista, mutta en vain tiedä mitä minun pitäisi tehdä.”
“Mutta mikä siinä on ongelmana? Eikö rakastamasi henkilö rakasta sinua?”, kysyin.
“Kyllä, hän rakastaa…”, hän sanoi.
“Joten?”, minä kysyin.
“Hän asuu eri kaupungissa. Näemme toisiamme harvoin, enkä pidä kaukosuhteista. Ihmiset sanovat, että ne ovat vaikeita.”
Sillä hetkellä lakkasin kuuntelemasta sitä mitä hän sanoi. Vajosin synkkään ja pohjattomaan kuoppaan. Katsoin häntä ja tunsin raivoa, jota en ollut kokenut pitkään aikaan.
Olin rakastanut häntä salaa niin pitkän aikaa

Jospa se nainen ei ollut sinua varten. Minä taas jos ihastun mieheen niin näytän sen kyllä hänelle. Näen vain ja ainoastaan hänet.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Minun oli tapana nähdä hänet aina kävelemässä koulun käytävillä. Yritin istua hänen lähellään, jotta voisin vain ihailla hänen kauneuttaan. Hänen kasvoiltaan välittyi rauha ja seesteisyys. Hänen hiuksensa olivat pitkät, aaltoilevat ja tummat. Hän oli fyysisiltä piirteiltään täydellinen. Hän oli sellainen tyttö, jota olin aina kaivannut.
Toisinaan vaihdoimme katseita ja tervehdimme toisiamme. Noina hetkinä ääneni vapisi. En koskaan tiennyt mitä sanoa. Lopulta tajusin, että olin rakastumassa häneen.
Hän oli sellainen tyttö, jonka kanssa olin aina halunnut olla. Ja siinä me olimme samassa huoneessa joka ikinen aamu. Kun ohitin hänet, haistoin hänen huumaavan hajuvetensä, jonka oli tapana valloittaa koko ympäristö. Kun hän tervehti minua, jalkani alkoivat aina täristä.
Minun oli aina tapana kuvitella kuinka kävelisin kaduilla hän minun rinnallani. Keskustelisimme kauniista ja oudoista rakennuksista kommentoiden kaikkea meidän ympärillämme olevaa. Istuisimme penkillä ja puhuisimme ja nauraisimme. Sen jälkeen menisimme jonnekin syömään ja pitäisimme hauskaa. Sitten eräänä päivänä halaisimme ja suutelisimme. Aina kun katsoin häneen koulussa, kaikki nuo ajatukset valtasivat mieleni.
Yhtenä päivänä kun olin syömässä lounasta yhden luokkakaverini kanssa, hän istui meidän viereemme. Kuinka se oli edes mahdollista? Vaikutti siltä kuin he olisivat tunteneet toisensa jo jonkun aikaa. Minulla ei ollut mitään aavistustakaan! Aloin muuttua todella hermostuneeksi. Unelmieni tyttö istui aivan minun edessäni. Hän oli kaunis. Ajattelin, että hän oli täydellinen. Tunsin rakastuvani häneen enemmän ja enemmän joka päivä, mutta pelkäsin myös tuottavani hänelle pettymyksen.
Aloimme syödä lounasta yhdessä useammin. Puhuimme monista eri asioista ja nauroimme. Meidän oli aina tapana pyytää ruokalista. Hän piti virvoitusjuomista, mutta minä suosin vettä. Hän piti salaatista ja minä pidin pastasta. Minun oli tapana pyytää hedelmää jälkiruoaksi, kun taas hän pyysi piirasta. Katsoin häntä silmiin ja kuvittelin meidät jollekin saarelle ottamaan aurinkoa ja uimaan kristallinkirkkaassa vedessä.
Jatkoimme toistemme näkemistä. Vaikutti siltä kuin hän olisi ollut kiinnostunut myös minusta. Tähän mennessä olin ollut rakastunut häneen noin puolentoista vuoden ajan. Eräänä päivänä päätimme käydä kahvilla. Meillä oli hauskaa. Meillä oli erilaisia harrastuksia, mutta minä en välittänyt siitä. Tajusin, että täydensimme toisiamme siitä huolimatta. Hän teki tiettyjä asioita, jotka saivat minut ajattelemaan että meidän välillämme oli erityinen yhteys.
Hän istui viereeni koulun kahvilassa eräänä talvisena iltapäivänä ja sanoi: “Minun täytyy kertoa sinulle jotakin.”
Aloin täristä välittömästi. Aika oli tullut.
“Tietysti, mitä haluat kertoa?”, sanoin.
“On tapahtunut niin, että olen rakastumassa johonkuhun. En ole kertonut sinulle aikaisemmin, koska en halua puhua tällaisista asioista, mutta en vain tiedä mitä minun pitäisi tehdä.”
“Mutta mikä siinä on ongelmana? Eikö rakastamasi henkilö rakasta sinua?”, kysyin.
“Kyllä, hän rakastaa…”, hän sanoi.
“Joten?”, minä kysyin.
“Hän asuu eri kaupungissa. Näemme toisiamme harvoin, enkä pidä kaukosuhteista. Ihmiset sanovat, että ne ovat vaikeita.”
Sillä hetkellä lakkasin kuuntelemasta sitä mitä hän sanoi. Vajosin synkkään ja pohjattomaan kuoppaan. Katsoin häntä ja tunsin raivoa, jota en ollut kokenut pitkään aikaan.
Olin rakastanut häntä salaa niin pitkän aikaa

Samanlainen kokemus. Olipa ihanasti kirjoitettu. Minä vieläkin muistelen sitä poikaa, mietin ja haikailen. Kumpikaan ei uskaltanut. Hukkaan meni ne vuodet. Turhaan odotin. Minäkin suutuin lopulta. Ymmärrän. Kiitos.

Toista on helpompi arvostella kuin itseä?

Tuo on kyllä seikka, josta kannattaa aina välillä muistuttaa jokaista arvostelijaa. Kannattaa katsoa sinne peiliin ensin.

Tuo on harvinaisen totta. Sinällään on ihan ok olla jotain mieltä vaikkapa siitä mikä on kaunista. Vaan jostain syytä juuri tuollaiset kuvaamasi kaltaiset miehet ovat kaikkein kärkkäimpiä arvostelemaan ja käyttävät siinä ala-arvoista kieltä.

Ihminen, joka on sinut itsensä kanssa ei koe tarvetta kommentoida toisen ihmisen ulkonäköä negatiivisesti. Jostain ulkonäkökeskeisyydestä, itsevarmuuden puutteesta sekä katkeruudesta se varmaankin kumpuaa.

Olisko kyse kilpailusta ja siitä mitä mieltä muut ovat itsestä. Pohjimmiltaan varmaan siitä, että tietääkö itse mikä on vai määritteleekö sen muut.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Olisko kyse kilpailusta ja siitä mitä mieltä muut ovat itsestä. Pohjimmiltaan varmaan siitä, että tietääkö itse mikä on vai määritteleekö sen muut.

Eli siis miehetkö ovat kovin herkkiä sen suhteen mitä muut heistä ajattelevat ja määrittävät itsensä muiden ihmisten ajatusten kautta? Miksi se on noin? Mikä tuon ilmiön tekee?

Anonyymi00022 kirjoitti:

Eli siis miehetkö ovat kovin herkkiä sen suhteen mitä muut heistä ajattelevat ja määrittävät itsensä muiden ihmisten ajatusten kautta? Miksi se on noin? Mikä tuon ilmiön tekee?

Sosiaalinen eläin-ilmiö

Anonyymi00022 kirjoitti:

Sosiaalinen eläin-ilmiö

Mutta miksi noin on eritoten juuri miesten kohdalla? Miksi juuri miesten ego on niin pirun hauras?

Anonyymi00022 kirjoitti:

Mutta miksi noin on eritoten juuri miesten kohdalla? Miksi juuri miesten ego on niin pirun hauras?

Olisko paritteluhierarkian takia?

Anonyymi00023 kirjoitti:

Olisko paritteluhierarkian takia?

Jaa-a, sano sinä. Niin se vaan jostain syystä kuitenkin on. Maailma on täynnä kaikenmaailman kisstaa ja rähäkkää, jotka johtuvat miesten hauraista egoista. Vaikka kyseessä olis mikä tahansa diktaattori tai superstara, niin aina vaan on sama hauras ego, jota on pakko buustata. Miehen ego ja miehen kunnia ja häpeä ja nöyryytys, niissä jokaisen maailmassa käydyn sodan syy.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Jaa-a, sano sinä. Niin se vaan jostain syystä kuitenkin on. Maailma on täynnä kaikenmaailman kisstaa ja rähäkkää, jotka johtuvat miesten hauraista egoista. Vaikka kyseessä olis mikä tahansa diktaattori tai superstara, niin aina vaan on sama hauras ego, jota on pakko buustata. Miehen ego ja miehen kunnia ja häpeä ja nöyryytys, niissä jokaisen maailmassa käydyn sodan syy.

Sodassa voi olla muitakin syitä esim. Luonnonvarat, valtataistelu, uskonto,

Anonyymi00023 kirjoitti:

Sodassa voi olla muitakin syitä esim. Luonnonvarat, valtataistelu, uskonto,

Eipä sellaista ole vielä tällä pallolla ollut. Odotellaan nyt, josko joskus joku tuollainenkin osuisi kohdalle. Tekosyinä noita toki on monestikin käytetty, mutta kun sitten on päästy vähän asioita taaksepäin tonkimaan niin aina löytyy vain se miehinen loukattu hauras ego. Joku mies, joka on valtaan päässyt, on alkanut kostaa jotain "koettua vääryyttä".

Anonyymi00024 kirjoitti:

Eipä sellaista ole vielä tällä pallolla ollut. Odotellaan nyt, josko joskus joku tuollainenkin osuisi kohdalle. Tekosyinä noita toki on monestikin käytetty, mutta kun sitten on päästy vähän asioita taaksepäin tonkimaan niin aina löytyy vain se miehinen loukattu hauras ego. Joku mies, joka on valtaan päässyt, on alkanut kostaa jotain "koettua vääryyttä".

Miten miehen ja naisen ego eroaa toisistaan?

Anonyymi00024 kirjoitti:

Miten miehen ja naisen ego eroaa toisistaan?

Sitäpä tässä yritän selvittää, että mikä siinä miehen egossa juuri on niin kummallista. Mikä tekee miehen egosta niin kovin hauraan ja särkyvän, että sitä pitää olla jatkuvasti puolustamassa? Sen mä tässä todellakin haluaisin tietää, että mikä se juttu on. Eivät naiset harrasta sotien ja kahakoiden alottamista, kunniamurhia ja kaikenlaista pientä rähäkkää egonsa puolustamiseksi. Sellaisetkin miehet joita ei (muka) muiden mielipiteet häiritse, niin ei isoa kolhua tarvitse jotta jopa kiinnostaakin niin maan helvetisti.

Kyrvänjuures

Mitä miehet haluaa naisilta?

Anonyymi00024 kirjoitti:

Mitä miehet haluaa naisilta?

Miehet haluaa loppupeleissä naisen, josta saa hyvän äidin lapsille ja jota voi ylpeänä esitellä sukulaisille. Eikä se ole välttämättä sama nainen, jota voi esitellä ylpeänä kavereille kaksikymppisenä. Sen kun naisetkin ymmärtäisi viimeistään nelikymppisenä.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Miehet haluaa loppupeleissä naisen, josta saa hyvän äidin lapsille ja jota voi ylpeänä esitellä sukulaisille. Eikä se ole välttämättä sama nainen, jota voi esitellä ylpeänä kavereille kaksikymppisenä. Sen kun naisetkin ymmärtäisi viimeistään nelikymppisenä.

Ymmärtäisi mitä siis- olla vanhenematta?

Anonyymi00024 kirjoitti:

Miehet haluaa loppupeleissä naisen, josta saa hyvän äidin lapsille ja jota voi ylpeänä esitellä sukulaisille. Eikä se ole välttämättä sama nainen, jota voi esitellä ylpeänä kavereille kaksikymppisenä. Sen kun naisetkin ymmärtäisi viimeistään nelikymppisenä.

Ymmärsin, mies ei. Erottiin. Nyt 50v. ja etsin jotakuta joka arvostaisi juuri noita asioita, ja hyvyyttä, iloa, kiltteyttä, iloista silmäparia, rakastavaa sydäntä, lämmintä äitiä, naista monella merkityksellä. Mistähän sen miehen löytäisi joka tuota arvostaisi. Nimim. Pariisissa asunut, mutta yhtälailla erämökissä viihtyvä oikea ihminen eikä mallinukke

Ei ne välttämättä tajua. Eivätkä tajua edes hyvällä tavalla vaan ymmärtävät vain itse kokeneesta jotain suurinta vääryyttä kun nainen lähti, uhriutuvat. Eivät menettäneet ihmisen vaan jonkun puoliturhan tavaran jonka kokivat omistavansa.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Ei ne välttämättä tajua. Eivätkä tajua edes hyvällä tavalla vaan ymmärtävät vain itse kokeneesta jotain suurinta vääryyttä kun nainen lähti, uhriutuvat. Eivät menettäneet ihmisen vaan jonkun puoliturhan tavaran jonka kokivat omistavansa.

Niin, ehkä joskus noinkin. Itsellä ja tuttavapiirissä kuitenkin useampi tapaus, jossa mies ensin itse tekee jotain tyhmää mikä käytännössä rikkoo suhteen, pettää, häipyy tms ja sitten kuitenkin hetken päästä ollaan itkemässä, miten haluaisi jatkaa yhdessä ja on niin kova ikävä jne. Ehkä tätä tekee naisetkin, en tiedä, kun puhun tässä nyt heteronaisen näkökulmasta, mutta tämä on aina mietityttänyt, että eikö mies tajua tekojensa seurausta vai mistä tämä johtuu?

Anonyymi00033 kirjoitti:

Niin, ehkä joskus noinkin. Itsellä ja tuttavapiirissä kuitenkin useampi tapaus, jossa mies ensin itse tekee jotain tyhmää mikä käytännössä rikkoo suhteen, pettää, häipyy tms ja sitten kuitenkin hetken päästä ollaan itkemässä, miten haluaisi jatkaa yhdessä ja on niin kova ikävä jne. Ehkä tätä tekee naisetkin, en tiedä, kun puhun tässä nyt heteronaisen näkökulmasta, mutta tämä on aina mietityttänyt, että eikö mies tajua tekojensa seurausta vai mistä tämä johtuu?

Totta kai, ruoho kun ei ollutkaan vihreämpää siellä audan toisella puolella. :D Routa porsaan kotiin ajaa, itsekkäistä syistä. Takaisin ei kannata ottaa.

Koska oot niin ihana ja ne ikävöi sua?

Kaduttaa kun lähti kierrätykseen

No kun äidit on kasvattaneet ja mahdollistaneet pojistaan sellaisia tekemällä kaiken puolesta.

Ylempänä oli keskustelua valehtelusta. Rehellisyyteen voi liittyä kipeitä ja vaikeita asioita mitä ei ehkä halua kohdata, näyttää, sanoittaa,

Anonyymi00036 kirjoitti:

Ylempänä oli keskustelua valehtelusta. Rehellisyyteen voi liittyä kipeitä ja vaikeita asioita mitä ei ehkä halua kohdata, näyttää, sanoittaa,

Jos on rehellinen pidetään hulluna tai pellenä.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Jos on rehellinen pidetään hulluna tai pellenä.

Mä en. Olipa itkua aiheuttava kommentti. Ihailtavaa se rehellisyys. Uskalla vaan, on meitä fiksujakin jotka ei pellenä pidä vaan arvostaa. Sulle on tainnut käydä pahasti. Etähali.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Mä en. Olipa itkua aiheuttava kommentti. Ihailtavaa se rehellisyys. Uskalla vaan, on meitä fiksujakin jotka ei pellenä pidä vaan arvostaa. Sulle on tainnut käydä pahasti. Etähali.

Mä oon uus täällä ja haluis sanoo että saisko soittaa sulle. Voiks nii kysyy? Vai poistetaanks se? Miten täällä vois saada yhteyden johonkuhun jonka kommentti herättää ihastusta?

Siirtää ajatukset muualle

1. Emännän 2. Ei voi yleistää 3. Normaali ymmärtää 4. Kaikki on tärkeitä asioita jos työnteko kiinnostaa

No, jos haluat olla itsekäs ja elää omassa kuplassasi.