Synnyin tänne ilman että mielipidettäni kysyttiin. Vaikka en itse jaksaisi tätä kurjuutta, on pakko, koska muuta vaihtoehtoa ei anneta. Miksi pakotetaan elämään?
En olisi halunnut syntyä tänne kärsimään!
Anonyymi-ap
961601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 96
Vanhimmat
kuka pakottaa elää?
Eutanasiaa ei sallita. Jos on itsetuhoinen, viedään pakosta hoitoon.
Kyllä. Suljettu osasto. Siellä on ahdistava olla ja aivan uskomattoman tylsää. Ei nettiä, ei puhelinta vaan pelkkiä vanhoja lehtiä ja kaikenmaailman sekopäitä ympärillä.
Puhut täyttä paskaa
kuka pakottaa elää?
Miten tyhmä kommetti,miten ajattelet itse,kuka pakottaa sinut elämään?
Junia menee koko ajan joten paska tekosyy
Eli kärsimystä. Pitäs vaa kadota metsään.
Olipa kiva.
eihän sitä itsetuhoista viedä hoitoon kun onnistuu itsemurhassa?Ei vainajia viedä silloin hoitoon.
Ei niin, mutta jos ei onnistukaan niin viedään.
Tosin itse en joutunut suljetulle, koska itsariyritystä ei huomattu, enkä itsekään tajunnut enkä muistanut siinä tilanteessa tapahtumia kun olin henkitoreissani. Sairaalaan jouduin ja sain diagnoosin ihan "oikeaan" vaivaan, minkä aiheuttaja jäi "mysteeriksi".
No valitsee tavan jolla varmasti onnistuu.
No oon yrittänyt, mutta kun ei vain onnistu. Mikään keino ei oo 100 %:n varma.
Ja tuossa yllä just kerroin kun epäonnistuin ja jouduin sairaalaan...
Ihmeellistä vertaistukea tässä ketjussa , kun ihminen ei voi hyvin niin aletaan vielä yllyttämään kuolemaan .
Jokainen elämä on elämisen arvoinen ja jos voi jotenkin auttaa niin normaalisti tekee sen se kun mene samalle linjalle alottajan kanssa .
Inhimillisyys ei näytä olevan kaikkien omaava taito .
Mikä on oikea vaiva , onko niitä vääriäkin
Aina ei voi auttaa, olen umpikujassa, ollut koko elämäni. Ei jaksa enää.
Tarkoitan siis sitä, että eivät tajunneet sen hetkisen tilani johtuvan siitä, että olin vetänyt yliannostuksen erästä ainetta. Enkä nyt siis tarkoita mitään huumeita, vaan ihan normi "elintarvike", mikä liiallisesti nautittuna olisi pitänyt johtaa kuolemaan.
Monella on ollut umpikuja vuosia ja kuitenkin päässeet siitä eroon , joten yritä kaikki keinot mitä on että saat mielialani kohennettua.
Ja luota siihen että umpikujasta pääsee irti.
Ja yritä ajatella muita asioita sillä kun näitä ongelmia vatvoo sisällään niin olo tulee vaan huonommaksi. Sitä pitää yrittää olla itsensä herra, vaikka se on vaikeaa, sillä jokainen negatiivinen ajatus aiheuttaa masentavaa alakuloisuutta.
Helppoa se ei ole se on varmaa, mutta pitää silti yrittää.
Ensinnäkin kaikki asiat mitkä tuntuu vastoinkäymisltä, ovat niitä jotka ylläpitää omaa masentavaa mielentilaa.
Oon yrittänyt kaikki keinot koko elämäni oon taistellut. Enää en jaksa!
Eikä edes vuosista kyse, vaan vuosikymmenistä. Lähemmäs 4 vuosikymmentä. Nyt saa riittää!
Yritä kuitenkin , hae apua hoitoalalta jos ei muuten tokene , luin yhden kirjan yhdestä naisesta jolla oli ollut masennus yli 20 vuotta, yhtäkkiä se oli vaan kadonnut ja hän tunsi itsensä terveeksi , joten kun luki kirjaa niin paljon oli tämä ihminen kärsinyt sairaudestaan vuosien varrella , ja nyt nauttii täysin siemauksin elämästä .
Pitää muistaa että se vähäkin on tärkeää elämässä
Oon yrittänyt! Hakenut apua moneen kertaan, mutta mitään ratkaisua ei koskaan tule! Kaikki palaa aina lähtöruutuun ja askeleen kauemmaksi.
Oon yrittänyt kaikki keinot koko elämäni oon taistellut. Enää en jaksa!
On vaikea kertoa ja kysyä kaikesta mutta haluaisin,että rakennat elämän pala palalta!
Toivon,että sinulla on ystäviä ja rakkautta edes pieni valo.Sillä ne kaipaa sinua !
Olen itsekkin ollut räjäytetty,etten ole mitään mutta aina olen jaksanut jotenkin ja nyt menee paremmin.
Aika on tehnyt tehtävänsä,kun vanhenee ja olen oppinut uutta elämääni.
Toivon parasta sinulle !
Ymmärrätkö idiootti että jos tänne mt-ketjuihin eksyy, on todennäköisesti itsekin jo jonkin verran sekaisin.
Hiljalleen, hiljalleen, kitkutellaan loppua kohti. Kyllä se sieltä joskus tulee kaikille.Jos elämä ihan sietämättömäksi käy niin voi ottaa kuppia ja sillä tavoin nopeuttaa menoa huomaamatta .
Kyllä itseänikin ahdistaisi jos en onnistuisi edes itsarissa.
Niinhän me kaikki ollaan synnytty tänne ilman että keltään on kysytty mielipidettä haluaako syntyä.
Joskus on elämä täynnä masennusta joka voi kestää pitkäänkin, mutta sanovat että se menee ohi aina ennemmin tai myöhemmin.
Joten pitää yrittää täyttää päivänsä asioilla mitkä ovat paras tapa katkaista negatiiviset ajatukset. Se ei ole helppoa kellekään siinä tilanteessa kun masennus painaa kun tuhatkiloinen säkki selässä.
Joten yritä saada elämästä kiinni taas ja tehdä jotain asunnossasi vaikka se tuntuisi miten mahdottomalta , sillä siinä kun touhuaa niin katkaisee hetkeksi sen ikävän spiraalin.
Vaikka ei sitä heti itse tiedosta mutta aivot saavat virikkeitä asioista mitä tehdään käsillä.
Eräs ystävä siivosi kaikki laatikot vastoin tahtoaan ja sanoi jälkeen päin että sekin oli kova homma mutta kun se oli valmis niin teki mieli keittää kahvia ja nauttia siitä ja tunsi kahvia juodessaan että mieli oli hieman parempi.
Sanovat että liikunta on tärkeää, mutta kun on kova masennus niin sitäkään ei jaksa , siksi aloittaa pienillä tehtävillä omassa kodissaan Tsemppiä sinulle
Ei auta kun kyseessä niin isot asiat, eikä mistään saa apua. Vaikka yritän tehdä mieluisia asioita, ei se poista niitä ongelmia missä kukaan ei voi auttaa.
Sopiiko kysyä minkä ikäisenä aloit kokea olevan parempi jäädä lainkaan syntymättä?
Jo varhaislapsuudessa, koko elämä ollut yhtä taistelua. Tunne vahvistui joskus 15-vuotiaana ja oman elämän lopettaminen ollut mielessä usein. Nyt olen 39, eikä vaikeuksille loppua näy ja asiat paljon isompia kuin lapsena. Nyt vain tuntuu ettei enää jaksa ja kohta pakko tehdä jotain konkreettista missä myös onnistuu.
Rukoile avuksi Jeesusta. Hän voi antaa sinulle uuden elämän.
Yritetty on. Ei auta. Jeesuksella on jotain mua vastaan.
Itsemurhalla et pääse pakoon! Et kuole vaikka ruumiisi kuolee, vaan jäät siihen tilaan, mikä aiheutti itsemurhasi, ainakin niin kauaksi aikaa kuin sinulle oli elämää suunniteltu. Sitten synnyt uudestaan, et muista mitään itsemurhaan ajautuneesta elämästäsi, vaan ajaudut taas samaan tilanteeseen. Jos nyt selviät ilman itsemurhaa, pääset siitä kierteestäja luvassa on jotakin muuta, mistä sinun pitää selvitä.
En minäk'ään halunnut syntyä tänne. Olisin halunnut vielä levätä siellä, mutta ei sitä minun mielipidettäni kysytty. Kerrottiin kyllä kolme asiaa tulevasta elämästäni ja niin siinä kävi.
Edellinen elämäni päättyi pikkupoikana omaa tyhmyyttäni ja hyväuskoisuuttani. Ensin oli tosi vaikeaa, mutta sitten kun aloin kuolla, niin mikä riemu se olikaan! Päästä pois täältä!
Tämä planeettahan on se rangaistuspalneetta, minne kaikki tämän maailmankaikkeuden rikolliset inkarnoituvat eivätkä muista mitään vanhaa. Yhä uudestaan, poispääsyö ei ole! Jos joku paikka tässä maailmankaikkeudessa pitäisi nimetä Helvetiksi, niin se olisi Maa. Näin sanoi Roswellin avaruusolento jo vuonna 1947.
Tämän kirjoittaja on huumeissa, ei tuossa ole mitään tolkkua
Suomi on tutkitusti Maailman onnellisiin maa. Tämä viestiketju on ilmiselvästi todiste siitä.
Naulan kantaan! T. Ap
Mitä siellä naiset. Riskaa ihtes.
mitä sä haluat tältä palstalta?
Luetteles nyt niitä ongelmia tänne niin voidaan vähän peilata että missä mittasuhteessa me näemme ne.
Pitkäiakaissairauksia mitkä estävät työnteon, mutta en kuitenkaan saa työkyvyttömyyseläkettä, joten pärjätäkseni taloudellisesti, joudun tekemään täyttä päivää, mihin en oikeasti pysty. Burnoutista burnouttiin ja työssäoloaikana olen onnistunut hankkimaan itselleni omaisuutta, minkä ylläpitäminen vaatii säännölliset tulot. Jos ne menee, niin koko elämä on mennyt, en kestä sitä menetystä! Kaikki asiat junnaa paikallaan, mistään ei saa apua vaikka yritän.
Lapsuus on jo mennyttä, mutta mm. alkoholismi, rahahuolet, sairaudet, jotka jo silloin olivat, vaikeuttivat koulumenestystä ja aiheuttivat ahdistusta, apua ei saanut mistään silloinkaan vaikka yritti.
Välillä ollut toki hetkellisiä parempia kausia, mutta kaikki palaa aina nollaruutuun, koska en pysty sairauksieni vuoksi elämään normaalia elämää.
Sen verran vielä, että olen siis yksinasuva ja kuten sanoin, ilman tukiverkostoa, joten kaikesta pitäisi selvitä yksin, mutta kun en jaksa enää!
Minä tykkään työntää ihmisiä junan alle.
Voin auttaa sinua l'htemään täältä pois.
Ah, kiitos! :) t. Ap
Ehkä meidän pitäisi löytää voimaa jaksamiseen toisistamme. Tuskin AP:llä asiat edes ovat niin huonosti, kuin esimerkiksi minulla.
k
Tästähän tuli kilpailu että kellä menee huonoiten.No ohan sekin asia josta voi kilpailla.Mitä voittaja saa palkinnoksi?
Voittaja saa palkinnoksi hyvän omatunnon. Tarkoitan, että esim. mulla on ihan mustaa valkoisella, miksi en kykene toimimaan yhteiskunnassa. Kilpailen mielelläni:
-sydämen erittäin vaikea vajaatoiminta
-maksassa kirroottisia muutoksia
-vahva fyysinen riippuvuus alkoholiin, (katkaisuhoitokin takana)
-syvä masennus
-elämäntavat jos ei muutu, varma kuolema parin vuoden sisällä.
No tuo viimeinen pointti on positiivinen mun näkökulmassa.
k
Eutanasian! T. Ap
Voi kuule, Suomessa ei saa eutanasiaa vaikka rukoilisit ja pyytäisit armoa hirveissä tuskissa. Miten luulet, että sinä ja minä KOSKAAN saataisiin armokuolema? Nykyään on huumeidenkäyttöhuoneet, miksei voisi olla huonetta, jossa saisin kaikessa rauhassa käydä ampumassa itseni?
Ase voisi olla vaikka jossain ketjussa, jos muistatte pankkien kuulakärkikynät 80-luvulta.
k
No sepä se, kun ei sitä eutanasiaa saa. Pakotetaan elämään vaikka olisi miten paha olla! T. Ap
no koita sitä itsemurhaa uudelleen äläkä valita täällä,kun se ei hyödytä mitään
En haluaisi vaikuttaa vanhukselta, mutta 70-luvun elokuvassa Maailma vuonna 2022 oli ihan kokonainen laitos, jossa kaikille halukkaille tarjottiin tosi miellyttävä eutanasia.
Soylent Green
https://www.imdb.com/title/tt0070723/
Missä se palvelu on? En löydä.
Toki yritän uudelleen! Harmittaa vaan tämä pahoinvointiyhteiskunta kun oma väki jätetään täysin heitteille, mutta ei kuitenkaan anneta mahdollisuutta päättää päiviänsä.
Kappas. Tämäpä kätevää. Niin, missä se palvelu tosiaan on?
Olen kuullut, että Hollannissa.
Eli asia on aika simppeli, lääkäri kirjoittaa sulle saikkua 1 vuoden ja tämän aikana saat Kelan työttömyyskorvausta plus Kela maksaa asumisen ja lääkkeet. Siinä on eka asia hoidettu, mikä se toinen asia oli?
Ja jos sinulla on pankkitileillä fyrkkaa, suosittelen että ostat kultaa niillä rahoilla ja jemmaat ne mihin jemmaat kunhan et Kelalle kerro, että sinulla on kultaa, koska säästöjä ei saa olla kun asioit Kelan kanssa ei ainakaan tileillä.
Sitten kun vuosi on kulunut niin käyt taas uudelleen lääkärissä, sama vaiva jatkuu ja taas vuosi saikkua.
Ei maksa Kela mitään ja ensimmäisenä vuotenahan saa sairauspäivärahaa ja kun päivät tulee täyteen, pitää hakea kuntoutustukea. Sitä ei ole mulle myönnetty koskaan. Ansiosidonnainen vielä riittää joten kuten elämiseen, mutta Kelan työnarkkinatuki ei. Mulla on kalliita asioita, mm. auto, mikä tekee mut onnelliseksi. Sitä ei Kela kustanna.
Joo mutta kun ekan vuoden jälkeen pitää hakea kuntoutustukea, eikä sitä oo vielä tähän mennessä mulle myönnetty ja oon pakosta joutunut vajaakuntoisena menemään töihin.
Ethän ole. Vaan sitten sairausloma jatkuu, itse olen ollut sairauslomalla jo 7 vuotta. Eikä ole tarvinnut töihin mennä.
Kyllä, sairausloma jatkuu, mutta se raha millä elää ei enää riitä. Ensimmäisen vuoden ajan saa sairauspäivärahaa ja sen jälkeen pitää hakea kuntoutustukea. Jos kuntoutustukea ei myönnetä, seuraava askel on työkkäri ja ansiosidonnainen. Ansiosidonnainen kun loppuu, on seuraava etuus työmarkkinatuki, eikä se raha riitä todellakaan elämiseen.
Jahas, tänne eksyin kun kiroan elämääni tupakoivien naapureiden tuottaman hajuhaitan keskellä ja pohdin itseni hirttämistä. Parvekkeelta en uskalla hypätä, on korkean paikan kammo. Hirttäminen ei nyt onnistu, kun ei ole köyttä.
Lääkkeitä on kotona jotta saan sitten päättää päiväni, mutta torsoksi en halua jäädä enkä myöskään mätänemään asuntooni. Tosin se houkuttelee, saavat naapurit haistella mätänevää kehoni tuottamaa hajua. Voin kerrankin kostaa vuosien kärsimykset.
Kumpa olisikin rahaa, niin muuttaisin pois, mutta ei ole. Tosilla on rahaa ja he miettovät miten pitää omaisuudestan kiinni. Minä mietin mstä saan uuden asunnon, jossa naapurit eivät tupakoi ja tee elämästä yhtä helvettiä.
Kilpaillaanko elämän surkeudesta? Sopii minulle.
Mistä aloitetaan? Lapsuudesta, nuoruudesta, aikuisiästä, keski- iästä vai eläkkeellä olemisesta vai alkuvanhuudesta.?
Olet osallistunut tietämättäsi projektiin, jossa etsitään keinoja luomakunnassa riehuvien pimeiden voimien hallintaan saamiseksi. Olemme olleet töissä, komennukselle maaplaneettaprojektissa. Projekti on kestänyt kaikkiaan noin 6000 vuotta ja voidaan todeta, että tästä tuli ennakoimaamme paljon vaikeampi, suorastaan raastava ja ruma.
Jokaisen projektiin osallistuneen on kuulunut kohdata pahuutta sen eri asteissa; Olla sekä pahuuden vastaanottaja että sen tekijä. Tietämättömyys projektista estää näkemästä omaa osallisuutta valheisiin, haureuteen, juopotteluun, vihaan ja kaikenlaiseen muuhunkin pahuuteen.
Meillä on ollut täällä voimassa laki, vapaa tahto, mikä tarkoittaa, että saa tehdä mitä tahansa projektin sisällä. Nyt vielä ennen projektin päättymistä ovat siihen osallistuneet vapaat valitsemaan miten itse kukin haluaa elämäänsä jatkaa seuraavaan vaiheeseen, iankaikkiseen, onnelliseen vai onnettomaan. Olemme tehneet töitä ja vastuussa ensisijaisesti projektin vastaanottajalle Jeesukselle Kristukselle. Avainsana on, peittelyyritysten sijaan, omien rikkeiden tunnustaminen ja niistä irti päästäminen. Työ onkin saatu valmiiksi ja luovuttettu vastaanottajalle jo noin 2000 vuotta sitten. Viisaat valinnat on nyt tarpeen.
Taannumme mielellämme mittailemaan synnin määrää ja voimme nähdä itsemme hyvinkin imartelevassa valossa. Kyse on pohjimmiltaan omistajuudesta. Emme voi palvella kahta herraa, vaikka kuinka harvoin tai omien kriteeriemme mukaan vähäisesti. Raamattu paljastaa totuuden ihmisluonnosta; Meissä kaikissa on potentiaali pahaan ja olemme pohjimmiltamme turmeltuneita. Miksi muuten maailmassa olisi niin paljon valhetta, haureutta, juopottelua, varkauksia, murhia ja kaikenlaista muutakin pahuutta?
Toki jos kerran jokainen on paha, niin maailmassa näyttääkin olevan yllättävän vähän pahuutta. Päättelyissä tuntuukin olevan ilmiselvä ristiriita. Vaan kysympä sinulta kerkeääkö vaikka pankkirosvo joka päivä uuteen holviin? Tai riittääkö hyljättäviä puolisoja jokaiselle päivälle? Eihän myöskään jokaikinen tekomme voi tietenkään olla paha. Osaammehan vaikka antaa lapsillemme hyviä lahjoja. Vai kuka antaisi pojalleen kiven kun hän pyytää leipää tai käärmeen kun hän pyytää kalaa? Mutta montako kertaa on valehdeltava, jotta on valehtelija?
Sanoisitko olevasi hyvä ihminen? Testaa se nyt: Oletko koskaan käyttänyt Jumalan nimeä kirosanana? Oletko koskaan valehdellut? Oletko koskaan himoinnut tai anastanut toiselle kuuluvaa? Oletko koskaan juonut itseäsi humalluksiin? Jeesus rinnasti himoiten katsomisen haureuteen ja vihan murhaan. Jumala tietää tekomme. Hän tutkii mielet ja sydämet, minkään jäämättä salaisuudeksi. Oletko tuomion päivänä syyllinen? Näkeekö Jumala sinut pilkkaajana, valehtelijana, varkaana, juomarina, sydämeltään huorintekijänä ja murhaajana?
Nyt maallisen vaelluksemme aikana Jumala sallii meidän kulkea omia teitämme. Hän voi jättää meidät kelvottoman mielemme valtaan tekemään sopimattomia. Synti ja kärsimys eivät ole suorassa syy-seuraussuhteessa. Raamattu kuitenkin varoittaa syyllisiä odottavasta helvetin tulesta, iankaikkisesta rangaistuksesta uloimmassa pimeydessä, jossa on oleva itku ja hammasten kiristys.
Poikaan Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen on kätkettynä pelastuksen mahdollisuus. Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Hän lähetti ainutsyntyisen Poikansa Jeesuksen kärsimään ja kuolemaan syntisten puolesta. Me rikoimme Hänen käskyjään, mutta Jeesus kärsi rangaistuksen puolestamme. Tämän takia Jumala voi jättää meidät rankaisematta joutumatta tinkimään oikeudenmukaisuudestaan. Vaikka sovitus tehtiin kaikkien puolesta, eivät kaikki ole pelastettuja. Pelastuksen vastaanottaminen on teko, joka kunkin meistä täytyy itse tehdä.
Jeesus on ainoa tie pelastukseen. Sitä joka uskoo Häneen ei tuomita. Kukaan muu ei voi sovittaa rikkomuksiamme. Jos näet syyllisyytesi käänny jo tänään Jumalan puoleen ja laita luottamuksesi Jeesuksen sovitustyöhön, jotta Jumala säästäisi sinut ansaitsemaltasi ikuiselta tuomiolta ja siunaisi sinua perintöosalla taivasten valtakunnassa kaikkien pyhitettyjen joukossa.
En kirjoita tätä jonkin jäsenrekisterin kasvattamiseksi, vaan halusta varoittaa oikeudenmukaisesta Tuomarista, jolle ”meidän jokaisen on tehtävä tili jokaisesta turhasta sanastakin”. Harras rukoukseni on, että Jumala soisi sinulle viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi sydämesi silmät sille ansaitsemattoman perinnön kirkkaudelle, johon meidät kaikki on kutsuttu ja että kaikenlainen tieto ja ymmärrys lisääntyisi, niin että voisit tutkia mikä on parasta ollaksesi puhdas ja moitteeton Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.
Meidän aikanamme kirjahyllyissä on lukuisia raamattuja, joita kuitenkin vain harvoin avataan. Pidämmekö itseämme liian viisaina ja kaikkitietävinä avaamaan Jumalan ilmoitusta? Toimi kuten Tessalonikan juutalaiset, jotka ”tutkivat Kirjoituksista pitikö heille esitetty paikkansa”.
Tämän ketjun aloittajalla on vakava masennus.
Minulla on kokemusta masennuksista.
Olen aina lopulta selvinnyt niistä.
Ensimmäinen askel on aina se, että soittaa itselleen lääkäriajan.
Ja sitten kertoo vastaanotolla mahdollisimman avoimesti
ja realistisesti, miltä elämä tuntuu.
Ja sitten noudattaa lääkärin antamia ohjeita.
Lääkärit ovat ihmisten auttamisen asiantuntijoita.
Oon käynyt lääkärillä, lukuisia kertoja, mutta eivät ole toistaiseksi voineet sille mitään kun kuntoutustukeni aina hylätään!
Käy lääkärillä vakavan masennuksesi takia, hyvä ihminen!
Justhan tuossa kerroin, että oon käynyt. Niin masennuksen kuin muidenkin vaivojen kanssa. Kaikki on yritetty.
Mikä on kuntoutustuki? Ei kai se estä esim.masennuslääkkeiden ottamista. Yleensä lääkitys on se ensiapu, kun ihminen pääsee niiden avulla tolpilleen, voi psykoterapiakeskusteluistakin hyötyä.
Ainakin se lääkitys auttaa pahimman yli.
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Påäpointtini tässä jutussa on nyt siis se, että en ole työkykyinen, mutta en saa eläkettä. Pärjätäkseni taloudellisesti on vain pakko käydä töissä. Muuten menetän autoni ja asuntoni, mitkä olen kovalla työllä saanut itselleni hankittua. En kestäisi sellaista menetystä!
Saikkua! Voit myös pyytää, että sut jollain verukkeella irtisanotaan, niin pääset ansiosidonnaiselle.
Jep! Mutta kun ansiosidonnaista ei saa loputtomiin ja sen jälkeen on vastassa työmarkkinatuki. Työmarkkinatuki ei todellakaan riitä elämiseen!
Silloin kun aloittaja syntyi niin sitä ennen siittiö ja munasolu eivät tieneet että tulet kärsimään,joten syytä siittiötä ja munasolua kärsimyksestä äläkä ketään muuta.
Vanhempiani paremminkin. Ovat tosin jo kuolleet, mutta juurikin näin, syytön olen itse olemassaolooni. Jos kärsii, pitäisi olla mahdollisuus päästä pois!
on tullut selväksi.
Elämä on ainoa mitä on olemassa, joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin elää. Kuolemakaan ei auta, koska synnyt vain uudestaan toiseen kehoon. Olemattomuutta ei ole olemassa, joten on ihan turha luulla (kuten monet luulee), että heidän tietoisuus häviää ikuisesti kun ne kuolee.
Sori nyt vaan mutta eu kuollut siirry elävään ihmiseen vaan ihminen maatuu vuosien saatossa.Kuka sulle on sepostanut että kuollut siirtyy toiseen kehoon.Täyttä puppua.Miksi ne kuolletten luurangot ei siirry eläviin ihmisiin joilla on esim luustosairaus .Kuollut vois antaa luurankonsa näille.Miksi lääketiede on niin jälkijunassa eikä tee näin luustosairaille?
Ei se minuus kirjaimellisesti siirry kuolleesta toiseen kehoon, vaan me olemme kaikki sama minuus. Siksi me kutsumme kaikki itseämme sanalla "minä". Koska me olemme kaikki sama minä eri kehoissa, se meidän minuus jatkaa olemassaoloaan kuoleman jälkeen.
Keneen mun isän minuus siirtyi ja voinko tavata hähet johon se siirtyi?
Ei ikävä kyllä voi. Kuten sanoin, sama minuus on meidän kaikkien sisällä, ei se oikeastaan siirry minnekään, se syntyy vaan koko ajan uudestaan, kun syntyy uusia ihmisiä. Minuudella tarkoitan vain olemassaolon tunnelmaa joka meillä kaikilla on. Se ei ole mikään erityinen henkilö.
Kun me kuolemme, me unohdamme kaiken mitä on tapahtunut tässä elämässä, kaikki meidän muistot, ajatukset ja personaalisuus häviää, mutta minuus säilyy (koska uusia ihmisiä syntyy), ja minuuden ympärille syntyy uusia muistoja, uusi personaalisuus jne.
voi luoja sentään uskotko oikeesti että sun maantunut ruumis siirtyy eteenpäin jollekin vauvalle.Totta kai muistot yms häviää kun ihmisen sydän pysähtyy ja ihminen kuolee.Uskotko oikeesti että sä synnyt uudelleen uuteen kehoon joka ei ole syntynyt sun siittiöistä ta munasoluista?
<<voi luoja sentään uskotko oikeesti että sun maantunut ruumis siirtyy eteenpäin jollekin vauvalle.>>
Ei ruumis vaan olemassaolon tunnelma.
<<Uskotko oikeesti että sä synnyt uudelleen uuteen kehoon joka ei ole syntynyt sun siittiöistä ta munasoluista?>>
Kyse ei ole uskomuksesta, vaan se on fakta.
En voi sille mitään jos pelkäät ikuista tietoisuutta ja todellisuutta niin paljon, että et voi hyväksyä sitä.
En pelkää vaan fakta on se että kuolleen ja lopulta maatuneen sielu ei siirry yhtään mihinkään.Jos sä uskot siihen niin hyvä sinä.
Hotkut uskoo taruolenroihin vaikka mitään todisteita ei ole. Sellaista se on.
Synnyin tänne ilman että mielipidettäni kysyttiin. Vaikka en itse jaksaisi tätä kurjuutta, on pakko, koska muuta vaihtoehtoa ei anneta. Miksi pakotetaan elämään?
Samaa olen minäkin kysynyt ja miettinyt,MIKSI ?
Ei täällä elämä ole niin ihanaa,kuten useat sanovat.
Luulen,että tämä on opiksi,ettet halua tänne enään vaikka sielultasi olet kaivannut joskus mutta nyt tiedät tämän maailman.
Eräs hieno mies (Kristus),sanoi,älä rakastu tähän maailmaan,missä koi ja ruoste syö.
Kyllä sinulta on kysytty mielipide,kuten minulta valitettavasti.Mutta eihän tämä matka ole pitkä,kuten tiedät.
Tämän elämän matka on kuitenkin hyväksi sinulle ja meille muille,opit paljon todella paljon !!!
Kun vain ymmärrät,elämä ei pääty tähän !
Ei keneltäkään kysytä ennen syntymistä, haluaako putkahtaa maailmaan vai ei.
Ymmärsin noista kommenteista jotenkin niin, että aloittajalla olisi rahaa säästössä, eikä sen takia saisi jotain tukia tms.
Jos elämäntilanne on kovin vaikea, niin miksei niillä säästetyillä rahoilla voisi elellä ?
Vai mitä varten niitä sitten säästää ? Tappaa itsensä, ja rahat jää tilille lojumaan, onko mitään järkeä ?
Sitten jossain vaiheessa, kun säästöt on eletty loppuun, tili tyhjänä, voi olla tilanne jo vaikka sellainen, että saattaisi tulla jonkinlainen eläke kyseeseen, tai ainakin muuten tuet toimisivat, koska ei olisi enää omaa rahaa säästössä.
Eli ei se elämä lopu, vaikka monet ulkoiset asiat loppuvat, esim. rahat, työt, tms.
Kannattaa ajatella mistä on hyötyä juuri tällä hetkellä, eikä miettiä tulevaa stressaamalla etukäteen.
Anteeks, jos oli liian suoraa tekstiä, mutta itse ainakin toimisin noin, jos niitä säästöjä olisi joskus kertynyt.
voi paska, kirjoitin pitkän kommentin ja sitten ylläpito totesi että vaikutan botilta ja tuhosi kommenttini........
En minäkään vaan ei kysytä, kaksi tyyppiä vaan himossaan yhtyy vaikka geenit olisi kuinka paskat....
En minäkään olisi halunnut syntyä.
Jos saisin helpon lähdön niin lähtisin jo tänään, en rakasta tätä elämää enkä halua elää iankaikkisesti minuna.
ja vielä että en ole jatkanut sukua, siis kaiken on osaltani loputtava kuolemaan.
Elämä ei lopu kuolemaan.
Täällä pitää uskoa, että oikeus voittaa ja nilviäiset saavat rangaistuksen.
Jokainen meistä on syntynyt ilman omaa halua.
Ennen syntymää me ei olla tiedetty elämästä mitään.
On hyviä aikoja, on kärsimystä, on vaikka mitä ja me näemme sen kaiken.
Koska tulevasta ei voi tietää, kannattaa olla edes vähän utelias, ja katsoa mitä on vielä edessä.
Joskus elämässä voi tulla pohja vastaan, eikä sieltä pääse muuhun suuntaan kuin ylöspäin, ja se onnistuu, ennemmin tai myöhemmin.
Joskus voi joutua ottamaan pohjakosketusta useampaan kertaan, mutta sekin on osa elämää.
Ja elämä on joskus tosi tylsää, sen voin minäkin myöntää.
En todellakaan olis halunnu syntyä jos olis kysytty.
Ota raamattu käteen ja lue. Löydät sieltä uskon tien joka helpottaa