Kuolonkolarit paljastavat: kitkarenkaat saattavat olla turvallisemmat kuin nastat – Mistä yllättävä tilasto kertoo?
Kitkakumeilla aiheutetaan selvästi vähemmän kuolonkolareita kuin niiden käyttömäärä liikenteessä edellyttäisi. Onko syy paremmissa ajotavoissa, uudemmissa autoissa vai ajonvakautuksen tuomassa lisähyödyssä?
Talvirengaskausi alkaa viikon päästä 1. marraskuuta. Nykyisen tieliikennelain mukaan talvirenkaita on sen jälkeen käytettävä, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Rengasmääräysten lieveneminen ja leudot talvet ovat lisänneet kitkarenkaiden suosiota tasaisesti. Nyt niillä ajaa, joka viides autoilija.
Näyttää siltä, että kitkarenkailla myös liikutaan turvallisemmin kuin nastojen rapistessa.
Tähän tulokseen on päätynyt rengasalan tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti. Hän on vertaillut talviaikana kitka- ja nastarenkailla ajettuja kuolonkolareita 2000-luvulla.
Vuosina 2011–2020 kitkarenkailla aiheutettiin enää 6 prosenttia eli kahdeksan kappaletta talvikeleissä henkilöautoilla ajetuista kuolonkolareista.
Määrä väheni neljännekseen edellisen vuosikymmenen tasosta. Samana aikana kitkarenkaita käyttävien henkilöautoilijoiden osuus talviliikenteessä nousi 12:sta lähes 20 prosenttiin.
”Erityisesti ajonhallinnan menetyksiin liittyvät tapaukset ovat vähentyneet sitä mukaa, kun ajonvakautusjärjestelmät ovat yleistyneet”, Lahti summaa.
Ennakointi korostuu
Onnettomuustietorekisteriin koottuja tilastotietoja kotimaisista kuolonkolareista analysoitiin uuden tieliikennelain seurantatutkimuksen yhteydessä. Kokonaisluvuista puuttuvat muun muassa pakettiautokolarit sekä ne turma-autot, joissa oli käytetty erilaisia sekarengastuksia.
Tulosten mukaan nastarenkaat ovat yliedustettuina talvikauden eli joulu-, tammi- ja helmikuun vakavimmissa onnettomuuksissa. Erityisen selvää tämä näyttäisi olevan ajettaessa varsinaisissa talvikeleissä: lumessa, sohjossa ja jäällä.
Vastaavia tuloksia saatiin jo edellisessä, vuoteen 2017 päättyneessä vertailututkimuksessa.
Tarkkoja syitä näin selviin eroihin ei tiedetä, mutta Lahden arvion mukaan ESC-ajonvakautuksen rooli on keskeinen. Ajotavoissa ja kuljettajien käyttäytymisessä voi niin ikään olla eroja.
”Talvirengastyyppiä tärkeämpi talviliikenteen turvallisuustekijä on ennakoiva ja maltillinen ajotapa”, hän korostaa.
Ennakoinnin merkitys korostuu kitkakumeilla, mutta on vähintään yhtä tärkeää nastoitetuissa autoissa – varsinkin jos renkaat ovat hyvin kuluneet.
https://urly.fi/2Quf
Kitkakumeilla aiheutetaan selvästi vähemmän kuolonkolareita kuin niiden käyttömäärä liikenteessä edellyttäisi. Onko syy paremmissa ajotavoissa, uudemmissa autoissa vai ajonvakautuksen tuomassa lisähyödyssä?
Talvirengaskausi alkaa viikon päästä 1. marraskuuta. Nykyisen tieliikennelain mukaan talvirenkaita on sen jälkeen käytettävä, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Rengasmääräysten lieveneminen ja leudot talvet ovat lisänneet kitkarenkaiden suosiota tasaisesti. Nyt niillä ajaa, joka viides autoilija.
Näyttää siltä, että kitkarenkailla myös liikutaan turvallisemmin kuin nastojen rapistessa.
Tähän tulokseen on päätynyt rengasalan tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti. Hän on vertaillut talviaikana kitka- ja nastarenkailla ajettuja kuolonkolareita 2000-luvulla.
Vuosina 2011–2020 kitkarenkailla aiheutettiin enää 6 prosenttia eli kahdeksan kappaletta talvikeleissä henkilöautoilla ajetuista kuolonkolareista.
Määrä väheni neljännekseen edellisen vuosikymmenen tasosta. Samana aikana kitkarenkaita käyttävien henkilöautoilijoiden osuus talviliikenteessä nousi 12:sta lähes 20 prosenttiin.
”Erityisesti ajonhallinnan menetyksiin liittyvät tapaukset ovat vähentyneet sitä mukaa, kun ajonvakautusjärjestelmät ovat yleistyneet”, Lahti summaa.
Ennakointi korostuu
Onnettomuustietorekisteriin koottuja tilastotietoja kotimaisista kuolonkolareista analysoitiin uuden tieliikennelain seurantatutkimuksen yhteydessä. Kokonaisluvuista puuttuvat muun muassa pakettiautokolarit sekä ne turma-autot, joissa oli käytetty erilaisia sekarengastuksia.
Tulosten mukaan nastarenkaat ovat yliedustettuina talvikauden eli joulu-, tammi- ja helmikuun vakavimmissa onnettomuuksissa. Erityisen selvää tämä näyttäisi olevan ajettaessa varsinaisissa talvikeleissä: lumessa, sohjossa ja jäällä.
Vastaavia tuloksia saatiin jo edellisessä, vuoteen 2017 päättyneessä vertailututkimuksessa.
Tarkkoja syitä näin selviin eroihin ei tiedetä, mutta Lahden arvion mukaan ESC-ajonvakautuksen rooli on keskeinen. Ajotavoissa ja kuljettajien käyttäytymisessä voi niin ikään olla eroja.
”Talvirengastyyppiä tärkeämpi talviliikenteen turvallisuustekijä on ennakoiva ja maltillinen ajotapa”, hän korostaa.
Ennakoinnin merkitys korostuu kitkakumeilla, mutta on vähintään yhtä tärkeää nastoitetuissa autoissa – varsinkin jos renkaat ovat hyvin kuluneet.
https://urly.fi/2Quf
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.