kun joka päivä on ns. esitystä. Joidenkin suu käy vinhaa vauhtia, ettei vaan mikään lause jäisi sanomatta. Kun vaikka mieluummin olisivat ihan hiljaa. Miksi on niin vaikea ymmärtää sitä, ettei sellainen ole koskaan tuntunut hyvältä. Ahdistus ja stressi on läsnä kun sitä joutuu kokemaan ja asumisrauhaakaan ei ole. Ymmäryksessä ei ole ollut mitään vikaa ja se ettei toivetta hiljaisuudesta toteuteta saa voimaan huonosti, mitä kauemmin se jatkuu sitä huonommin. Kunpa mitään sellaista ei olisi koskaan aloitettu.
Elämä ei ole hyvää
Anonyymi-ap
1183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihan kuin kuristettaisiin pikku hiljaa hengiltä. Aivan liikaa ihmisiä mukana muka auttamassa. Sellaiseen ei ole koskaan annettu lupaa. Työpäivän jälkeen haluat olla yksin omine ajatuksinesi, jotta jaksaisit kestää seuraavan päivän. Olisi niin tärkeää saada pärjätä omillaan ja tuntuu kuin aina rangaistaisiin jostain, mutta et tiedä mistä. Niin on ollut jo kauan, silloinkin kun ahdistuneena vaihdoit alaa.