Elinkeinojohtaja hakee Pohjois-Savon ELY:n johtajaksi

Arto on todellinen pönkkä näissä pinttyneiden poikamiesten kilibailuissa.

Hyvää kesää.

Kardinaalimunaus, kun ajellaan kiville ja rantoja hännystellään pelastusliiveissä. Voiko kutistuvaa muutaman myllyn kokonaisuutta sanoa tuulipuistoksi? Nykyiset tuulipuistot käsittää noin 80-250 kpl tuulimyllyjä.

Kunnallisneuvoksen kommentti.

Pieksämäellä on ylitarjontaa kiinteistöistä, joten uusinvestoinnit kiinteistöihin ovat mahdollisia käytännössä vain siten, että kaupungin johto päättää ohjata kaupungin budjettivaroja kiinteistöinvestointeihin.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Pieksämäellä on ylitarjontaa kiinteistöistä, joten uusinvestoinnit kiinteistöihin ovat mahdollisia käytännössä vain siten, että kaupungin johto päättää ohjata kaupungin budjettivaroja kiinteistöinvestointeihin.

Ps valtuutettu Jehki Kimonen oli oikeassa että Pieksämäellä tarvita yhtään uutta kerrostaloa. Yrittäjät sinnittelee vieläkin Keskuskadun myymättömien osakkeiden kanssa jotka saivat urakoitsijalta työpalkaksi.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ps valtuutettu Jehki Kimonen oli oikeassa että Pieksämäellä tarvita yhtään uutta kerrostaloa. Yrittäjät sinnittelee vieläkin Keskuskadun myymättömien osakkeiden kanssa jotka saivat urakoitsijalta työpalkaksi.

Kahden vuoden sisällä tulee 3-5 kerrostaloa purkuun keskustassa ja Savon Splmu. Kaikki nämä kaatuvat kaupungin purkukustannuksiksi. Tarvitaan 700 000 rakennusten purku rahaa talousarvioon.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Pieksämäellä on ylitarjontaa kiinteistöistä, joten uusinvestoinnit kiinteistöihin ovat mahdollisia käytännössä vain siten, että kaupungin johto päättää ohjata kaupungin budjettivaroja kiinteistöinvestointeihin.

Paljonkohan 7 vuotta kestänyt kaavoitus maksoi kaupungille?

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ps valtuutettu Jehki Kimonen oli oikeassa että Pieksämäellä tarvita yhtään uutta kerrostaloa. Yrittäjät sinnittelee vieläkin Keskuskadun myymättömien osakkeiden kanssa jotka saivat urakoitsijalta työpalkaksi.

Kuka haluaa asua vanhassa Läävässä jos niitä ei korjata tai saneerata.Uudisrakentamista tarvitaan.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ryöpytti Mikkelin kaupunginvaltuustoa puheessaan maanantaina. Maanantain kokous oli Halosen viimeinen kokous Mikkelin kaupunginjohtajana. Halonen lopettaa Mikkelissä marraskuun lopussa.

Kokouksessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) piti Haloselle kiitospuheen. Kun kukat ja pronssinen marsalkka Mannerheimin patsas oli Haloselle annettu, Halonen aloitti oman puheensa.

– Kiitän valtuuston puheenjohtajaa Oskaria lämpimistä sanoista. Olet ehkä joutunut miettimään, miten sanasi asettelet. Valitettavasti minä en pysty samalla tavalla kiittämään Mikkelin vuosista, Halonen aloitti.

Halosen mukaan Mikkelin kaupungilla on identiteetti hukassa. Hänen mukaansa yksi näkyvä osa sitä on Mikkelin päätöksenteon kulttuuri. Halonen pohti puheessaan, miksi mikkeliläinen päätöksenteko ei toimi.

– Miksi poliittisen kulttuurin toimintamallit ovat syyllistäminen, uhriutuminen ja epäily? Jopa niin, että luottamushenkilöiden keskeisin tunnetila vaikuttaa olevan epäluottamus.

Halonen painotti, että Mikkeli ei pääse vaikeuksistaan, jos poliittiseen päätöksentekoon ja eri ryhmien välille ei synny luottamusta ja yhteistyön kulttuuria. Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi jättää ideologiat hetkeksi syrjään.

– Päätöksiä, joita ei aiota toteuttaa, on turha tehdä. Päätöksiä, joita pitäisi tehdä, ei pitäisi siirtää kerta toisensa jälkeen. Tulevassa talousarviossa peruutellaan keväällä tehtyjä ratkaisuja, Halonen huomautti.

Lisäksi Halonen totesi, että hänestä poliitikot saivat syyllisen esimerkiksi Otavan valtionosuuksien takaisinperintään, jätevedenpuhdistamon karanneisiin kustannuksiin ja massiivisiin talousongelmiin.

– Saitte syyllisen, joka ei ollut edes talossa, kun päätöksen tehtiin.

Lopuksi Halonen esitti oman näkemyksensä irtisanoutumiseen johtaneiden tapahtumien kulusta. Halosen mukaan hänen kohtaloaan ei ratkaistu viime keväänä vaan jo kesällä 2021 kuntavaalien jälkeen. Virallisesti Halonen ajettiin eroamaan tämän vuoden keväällä.

– Vaaleissa voimaantuneet sopivat asiasta kuntavaalien jälkeen kesäkuussa 2021. Pieni piiri junaili asian ja loppukeväästä kerrottiin muillekin. Jospa minä olisin viimeinen uhri, hän totesi puheessaan.

Halonen kiitti kuitenkin kaupungin henkilöstöä, johtoryhmää sekä sidosryhmiä. Lopuksi hän kertoi, ettei hän lähde hyvillä mielin Mikkelistä, muttei myöskään pahoilla mielin tai katkerana.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ryöpytti Mikkelin kaupunginvaltuustoa puheessaan maanantaina. Maanantain kokous oli Halosen viimeinen kokous Mikkelin kaupunginjohtajana. Halonen lopettaa Mikkelissä marraskuun lopussa.

Kokouksessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) piti Haloselle kiitospuheen. Kun kukat ja pronssinen marsalkka Mannerheimin patsas oli Haloselle annettu, Halonen aloitti oman puheensa.

– Kiitän valtuuston puheenjohtajaa Oskaria lämpimistä sanoista. Olet ehkä joutunut miettimään, miten sanasi asettelet. Valitettavasti minä en pysty samalla tavalla kiittämään Mikkelin vuosista, Halonen aloitti.

Halosen mukaan Mikkelin kaupungilla on identiteetti hukassa. Hänen mukaansa yksi näkyvä osa sitä on Mikkelin päätöksenteon kulttuuri. Halonen pohti puheessaan, miksi mikkeliläinen päätöksenteko ei toimi.

– Miksi poliittisen kulttuurin toimintamallit ovat syyllistäminen, uhriutuminen ja epäily? Jopa niin, että luottamushenkilöiden keskeisin tunnetila vaikuttaa olevan epäluottamus.

Halonen painotti, että Mikkeli ei pääse vaikeuksistaan, jos poliittiseen päätöksentekoon ja eri ryhmien välille ei synny luottamusta ja yhteistyön kulttuuria. Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi jättää ideologiat hetkeksi syrjään.

– Päätöksiä, joita ei aiota toteuttaa, on turha tehdä. Päätöksiä, joita pitäisi tehdä, ei pitäisi siirtää kerta toisensa jälkeen. Tulevassa talousarviossa peruutellaan keväällä tehtyjä ratkaisuja, Halonen huomautti.

Lisäksi Halonen totesi, että hänestä poliitikot saivat syyllisen esimerkiksi Otavan valtionosuuksien takaisinperintään, jätevedenpuhdistamon karanneisiin kustannuksiin ja massiivisiin talousongelmiin.

– Saitte syyllisen, joka ei ollut edes talossa, kun päätöksen tehtiin.

Lopuksi Halonen esitti oman näkemyksensä irtisanoutumiseen johtaneiden tapahtumien kulusta. Halosen mukaan hänen kohtaloaan ei ratkaistu viime keväänä vaan jo kesällä 2021 kuntavaalien jälkeen. Virallisesti Halonen ajettiin eroamaan tämän vuoden keväällä.

– Vaaleissa voimaantuneet sopivat asiasta kuntavaalien jälkeen kesäkuussa 2021. Pieni piiri junaili asian ja loppukeväästä kerrottiin muillekin. Jospa minä olisin viimeinen uhri, hän totesi puheessaan.

Halonen kiitti kuitenkin kaupungin henkilöstöä, johtoryhmää sekä sidosryhmiä. Lopuksi hän kertoi, ettei hän lähde hyvillä mielin Mikkelistä, muttei myöskään pahoilla mielin tai katkerana.

Miksi Pieksämäki palstalla?

En ymmärrä ollenkaan,,,

Anonyymi00009 kirjoitti:

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ryöpytti Mikkelin kaupunginvaltuustoa puheessaan maanantaina. Maanantain kokous oli Halosen viimeinen kokous Mikkelin kaupunginjohtajana. Halonen lopettaa Mikkelissä marraskuun lopussa.

Kokouksessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) piti Haloselle kiitospuheen. Kun kukat ja pronssinen marsalkka Mannerheimin patsas oli Haloselle annettu, Halonen aloitti oman puheensa.

– Kiitän valtuuston puheenjohtajaa Oskaria lämpimistä sanoista. Olet ehkä joutunut miettimään, miten sanasi asettelet. Valitettavasti minä en pysty samalla tavalla kiittämään Mikkelin vuosista, Halonen aloitti.

Halosen mukaan Mikkelin kaupungilla on identiteetti hukassa. Hänen mukaansa yksi näkyvä osa sitä on Mikkelin päätöksenteon kulttuuri. Halonen pohti puheessaan, miksi mikkeliläinen päätöksenteko ei toimi.

– Miksi poliittisen kulttuurin toimintamallit ovat syyllistäminen, uhriutuminen ja epäily? Jopa niin, että luottamushenkilöiden keskeisin tunnetila vaikuttaa olevan epäluottamus.

Halonen painotti, että Mikkeli ei pääse vaikeuksistaan, jos poliittiseen päätöksentekoon ja eri ryhmien välille ei synny luottamusta ja yhteistyön kulttuuria. Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi jättää ideologiat hetkeksi syrjään.

– Päätöksiä, joita ei aiota toteuttaa, on turha tehdä. Päätöksiä, joita pitäisi tehdä, ei pitäisi siirtää kerta toisensa jälkeen. Tulevassa talousarviossa peruutellaan keväällä tehtyjä ratkaisuja, Halonen huomautti.

Lisäksi Halonen totesi, että hänestä poliitikot saivat syyllisen esimerkiksi Otavan valtionosuuksien takaisinperintään, jätevedenpuhdistamon karanneisiin kustannuksiin ja massiivisiin talousongelmiin.

– Saitte syyllisen, joka ei ollut edes talossa, kun päätöksen tehtiin.

Lopuksi Halonen esitti oman näkemyksensä irtisanoutumiseen johtaneiden tapahtumien kulusta. Halosen mukaan hänen kohtaloaan ei ratkaistu viime keväänä vaan jo kesällä 2021 kuntavaalien jälkeen. Virallisesti Halonen ajettiin eroamaan tämän vuoden keväällä.

– Vaaleissa voimaantuneet sopivat asiasta kuntavaalien jälkeen kesäkuussa 2021. Pieni piiri junaili asian ja loppukeväästä kerrottiin muillekin. Jospa minä olisin viimeinen uhri, hän totesi puheessaan.

Halonen kiitti kuitenkin kaupungin henkilöstöä, johtoryhmää sekä sidosryhmiä. Lopuksi hän kertoi, ettei hän lähde hyvillä mielin Mikkelistä, muttei myöskään pahoilla mielin tai katkerana.

Miten Mikkelin Kaupungin johtaja liittyy Pieksämäkeen? Pieksämäellä kaupunginjohtajat vaihtuu kultaisella käden puristuksella ja sopimuksella, ettei kommentoida julkisuudessa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ryöpytti Mikkelin kaupunginvaltuustoa puheessaan maanantaina. Maanantain kokous oli Halosen viimeinen kokous Mikkelin kaupunginjohtajana. Halonen lopettaa Mikkelissä marraskuun lopussa.

Kokouksessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) piti Haloselle kiitospuheen. Kun kukat ja pronssinen marsalkka Mannerheimin patsas oli Haloselle annettu, Halonen aloitti oman puheensa.

– Kiitän valtuuston puheenjohtajaa Oskaria lämpimistä sanoista. Olet ehkä joutunut miettimään, miten sanasi asettelet. Valitettavasti minä en pysty samalla tavalla kiittämään Mikkelin vuosista, Halonen aloitti.

Halosen mukaan Mikkelin kaupungilla on identiteetti hukassa. Hänen mukaansa yksi näkyvä osa sitä on Mikkelin päätöksenteon kulttuuri. Halonen pohti puheessaan, miksi mikkeliläinen päätöksenteko ei toimi.

– Miksi poliittisen kulttuurin toimintamallit ovat syyllistäminen, uhriutuminen ja epäily? Jopa niin, että luottamushenkilöiden keskeisin tunnetila vaikuttaa olevan epäluottamus.

Halonen painotti, että Mikkeli ei pääse vaikeuksistaan, jos poliittiseen päätöksentekoon ja eri ryhmien välille ei synny luottamusta ja yhteistyön kulttuuria. Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi jättää ideologiat hetkeksi syrjään.

– Päätöksiä, joita ei aiota toteuttaa, on turha tehdä. Päätöksiä, joita pitäisi tehdä, ei pitäisi siirtää kerta toisensa jälkeen. Tulevassa talousarviossa peruutellaan keväällä tehtyjä ratkaisuja, Halonen huomautti.

Lisäksi Halonen totesi, että hänestä poliitikot saivat syyllisen esimerkiksi Otavan valtionosuuksien takaisinperintään, jätevedenpuhdistamon karanneisiin kustannuksiin ja massiivisiin talousongelmiin.

– Saitte syyllisen, joka ei ollut edes talossa, kun päätöksen tehtiin.

Lopuksi Halonen esitti oman näkemyksensä irtisanoutumiseen johtaneiden tapahtumien kulusta. Halosen mukaan hänen kohtaloaan ei ratkaistu viime keväänä vaan jo kesällä 2021 kuntavaalien jälkeen. Virallisesti Halonen ajettiin eroamaan tämän vuoden keväällä.

– Vaaleissa voimaantuneet sopivat asiasta kuntavaalien jälkeen kesäkuussa 2021. Pieni piiri junaili asian ja loppukeväästä kerrottiin muillekin. Jospa minä olisin viimeinen uhri, hän totesi puheessaan.

Halonen kiitti kuitenkin kaupungin henkilöstöä, johtoryhmää sekä sidosryhmiä. Lopuksi hän kertoi, ettei hän lähde hyvillä mielin Mikkelistä, muttei myöskään pahoilla mielin tai katkerana.

Oikeudenmukisuus, älykkyys, osaaminen, ihmissuhdetaidot, viestintä, näytöt, helposti lähestyttävyys, mutkaton, edustava, markkinoinnin osamminen,,,, näin Timo Halonen osasi.

Satu Taavitsaisen toimintatavat Mikkelin valtuustossa on kopioitu Pieksämäen SDP valtuustoryhmään.
Mikkelilissä irtisanottiin kaupunginjohtajaa. Pieksämäellä teknistä johtajaa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Satu Taavitsaisen toimintatavat Mikkelin valtuustossa on kopioitu Pieksämäen SDP valtuustoryhmään.
Mikkelilissä irtisanottiin kaupunginjohtajaa. Pieksämäellä teknistä johtajaa.

Miksi asioiden hoito henkilöityy? Laihaksi ovat jääneet saavutukset johtajilla Pieksämäelläkin ja kummallisuuksia paljastuu. Keskustalla on suurin valtuustoryhmä ja karvas tappio on tulossa eduskuntavaaleissa ja omat leipomisen menossa. Äänestysprosentin kasvu 80 % on lopun alku nykyiselle menolle.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Miksi asioiden hoito henkilöityy? Laihaksi ovat jääneet saavutukset johtajilla Pieksämäelläkin ja kummallisuuksia paljastuu. Keskustalla on suurin valtuustoryhmä ja karvas tappio on tulossa eduskuntavaaleissa ja omat leipomisen menossa. Äänestysprosentin kasvu 80 % on lopun alku nykyiselle menolle.

Keskusta on suurin valtuustoryhmä sekä Mikkelissä että Pieksämäellä. Pieksänmaan (Pieksämäen mlk, Jäppilä, Virtasalmi) ja Pieksämäen kaupungin liitos 2007, Mikkelin mlk:n ja Anttolan 2001, Haukivuoren 2007, Ristiinan ja Suomenniemen 2013 liitos Mikkelin kaupunkiin toi keskustalaiset kyläpoliitikot sotkemaan entisen demarien ja kokoomuksen konseksuksen molemmissa kaupunkikeskuksissa. Yhteiset tavoitteet kuntien kehittämiseksi puuttuivat. Alkoi yksittäisten valtuutettujen irtopisteiden keräily joka johti paitsi keskustan mutta myös muiden valtuustotyhmien eripuraan sekä Mikkelissä että Pieksämäellä, huipentuen kuntien palkkajohtajien syyllistämisiin.

Oma lukunsa on jatkuva eripura Pieksämäki-Varkaus ja Mikkeli-Savonlinna yhteistyöllä. Lisäksi epääonnistunut vaalipiiriuudistus 2015, jossa Etelä-Savon vaalipiiri liitettiin Kymen vaalipiiriin, aiheutti sen ettei Pieksämäeltä eikä Mikkelistä ole enää tullut valituksi yhtään kansanedustajaa.

Sekä Pieksämäki, että varsinkin Mikkeli on imenyt ja tekohengittänyt tase- ja asukaslukujaan vuosien ajan liitoskunnilla. Valtion tilapäinen kuntien korona-avustus aiheutti positiivisten tilinpäätösten harhan. Nyt kun liitoskunnat on pumpattu tyhjiksi, asukasluku ja valtionosuudet ovat pysyvästi miinuksella, korot nousussa, henkilöstö- ja tilasopeutukset ovat eripuran takia jääneet tekemättä, ja velkaisten kuntien on pakko soteuudistuksen jälkeen pärjätä alle 10 prosentin veroprosenteilla, on edessä karvas totuus: koko entinen vauras ja vilkas Etelä-Savo on mennyttä ja jaetaan Pohjois-Savon ja Kymenlaakson kesken. Pieksämäki ja Mikkeli ovat tulevia kriisikuntia.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Keskusta on suurin valtuustoryhmä sekä Mikkelissä että Pieksämäellä. Pieksänmaan (Pieksämäen mlk, Jäppilä, Virtasalmi) ja Pieksämäen kaupungin liitos 2007, Mikkelin mlk:n ja Anttolan 2001, Haukivuoren 2007, Ristiinan ja Suomenniemen 2013 liitos Mikkelin kaupunkiin toi keskustalaiset kyläpoliitikot sotkemaan entisen demarien ja kokoomuksen konseksuksen molemmissa kaupunkikeskuksissa. Yhteiset tavoitteet kuntien kehittämiseksi puuttuivat. Alkoi yksittäisten valtuutettujen irtopisteiden keräily joka johti paitsi keskustan mutta myös muiden valtuustotyhmien eripuraan sekä Mikkelissä että Pieksämäellä, huipentuen kuntien palkkajohtajien syyllistämisiin.

Oma lukunsa on jatkuva eripura Pieksämäki-Varkaus ja Mikkeli-Savonlinna yhteistyöllä. Lisäksi epääonnistunut vaalipiiriuudistus 2015, jossa Etelä-Savon vaalipiiri liitettiin Kymen vaalipiiriin, aiheutti sen ettei Pieksämäeltä eikä Mikkelistä ole enää tullut valituksi yhtään kansanedustajaa.

Sekä Pieksämäki, että varsinkin Mikkeli on imenyt ja tekohengittänyt tase- ja asukaslukujaan vuosien ajan liitoskunnilla. Valtion tilapäinen kuntien korona-avustus aiheutti positiivisten tilinpäätösten harhan. Nyt kun liitoskunnat on pumpattu tyhjiksi, asukasluku ja valtionosuudet ovat pysyvästi miinuksella, korot nousussa, henkilöstö- ja tilasopeutukset ovat eripuran takia jääneet tekemättä, ja velkaisten kuntien on pakko soteuudistuksen jälkeen pärjätä alle 10 prosentin veroprosenteilla, on edessä karvas totuus: koko entinen vauras ja vilkas Etelä-Savo on mennyttä ja jaetaan Pohjois-Savon ja Kymenlaakson kesken. Pieksämäki ja Mikkeli ovat tulevia kriisikuntia.

Sankoin joukoin äänestämään, ettei kohtaloksi tule Putimisni. Valta otetaan kuntalaisilta ei sitä anneta on ollut seuraus nykyiseen tilanteeseen. Keskustan vaalimainoksessa lukee "metsät kuuluu meille", eli kansallisomaisuutemme on menossa "Suomioliargeille."

Anonyymi00010 kirjoitti:

Satu Taavitsaisen toimintatavat Mikkelin valtuustossa on kopioitu Pieksämäen SDP valtuustoryhmään.
Mikkelilissä irtisanottiin kaupunginjohtajaa. Pieksämäellä teknistä johtajaa.

On siinä sellainen ero että Satu Taavitsainen tulee valtuuston kokoukseen ilman Tena vappua.