Onko täällä muita, joille jatkuva vessassa juokseminen yhdistyy nimenomaan stressiin, ja siihen piinaavaan kierteeseen, että sitä alkaa stressata tietenkin kaikista tilanteista, joissa vessaan pääsy ei välttämättä ole itsestäänselvyys? Sitä koko ajan vaan miettii tuntemuksia rakossa. Olen 30v mies ja ikäni kärsinyt tästä ongelmasta virtsaamisen suhteen. Pakottava virtsaamistarve saattaa syntyä jo puolen tunnin sisään, eikä se ole pelkkä tunne sitten, vaan tavaraa tulee. Virtsa on vaan todella haaleaa eli jonkinlaista vesipissaa? Luojan kiitos öisin ei ole tarvinnut juuri juosta vessassa. Joka tapauksessa vaivalla on todella paljon elämänlaatua heikentävä vaikutus.
Onkohan urologilla käynnistä apua vai miten psykosomaattiselta tuntuvaa ongelmaa kannattaisi lähestyä? Muita vinkkejä?
Stressirakko ja piinaava kierre
11
227
Vastaukset
- Anonyymi
Oireet tuttua, mutta ei tuolla aikajanalla esiintynyt itellä. Pistän muutaman kyssärin niin voin omien tietojen ja kokemusten pohjalta ottaa paremmin kantaa:
Mielenkiintoista ettei tuossa tilanteessa ole yöllä virtsaneritys lisääntynyt. Vai onko sittenkin, edes vähän tai toisinaan?
En olisi ollenkaan niin varma, että stressirakko, jos kerran tavaraa tulee. Tuleeko mieluummin satoja vai kymmeniä millilitroja kerralla? Onko mitään vaikutusta rakon toimintaan istumisen ja seisoma-asennon välillä?
Entä minkä verran juot päivässä ts. juotko runsaasti pois lukien sportin ja muun hikoilun ym. juomiset?
Monisairas- Anonyymi
Kiitos vastauksestasi!
Öisin ei tosiaan ole mitään ongelmaa ja hyvin harvoin jos koskaan tulee herättyä vessaan.
Tavaraa tulee helposti sen parikin desia puolen tunnin kuluttua, jos oikein hermosttaa esim. joku tärkeä kokous. Tunnin parin päästä sitten jo ihan täysi määrä. Tiputtelua tai vuotoa ei ole, että kunhan vaan vessaan ehtii. Ehkä seisoessa on jossain vaiheessa vaikeampi pidätellä eli sykyttely tulee voimakkaampana. Nestettä juon varmaan liian vähän kuin liian runsaasti. Urheilen säännöllisesti eikä muita sairauksia ole todettu.
Sitä olen pohtinut, voisiko lantionpohja olla jotenkin ylijännittyneessä tilassa ja hengitys kovin pinnallista aina hermostuessa, eli elimistö on jatkuvassa pakene-tilassa? Pitää seuraavaksi kokeilla hengitys- ja rentoutumisharjoituksia. Joskus vuosia sitten kävin yleislääkärillä, mutta testeissä ei silloin lötynyt mitään eikä käynnistä ollut sen enempää hyötyä. Nyt alkaa vaan olla mitta täysi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi!
Öisin ei tosiaan ole mitään ongelmaa ja hyvin harvoin jos koskaan tulee herättyä vessaan.
Tavaraa tulee helposti sen parikin desia puolen tunnin kuluttua, jos oikein hermosttaa esim. joku tärkeä kokous. Tunnin parin päästä sitten jo ihan täysi määrä. Tiputtelua tai vuotoa ei ole, että kunhan vaan vessaan ehtii. Ehkä seisoessa on jossain vaiheessa vaikeampi pidätellä eli sykyttely tulee voimakkaampana. Nestettä juon varmaan liian vähän kuin liian runsaasti. Urheilen säännöllisesti eikä muita sairauksia ole todettu.
Sitä olen pohtinut, voisiko lantionpohja olla jotenkin ylijännittyneessä tilassa ja hengitys kovin pinnallista aina hermostuessa, eli elimistö on jatkuvassa pakene-tilassa? Pitää seuraavaksi kokeilla hengitys- ja rentoutumisharjoituksia. Joskus vuosia sitten kävin yleislääkärillä, mutta testeissä ei silloin lötynyt mitään eikä käynnistä ollut sen enempää hyötyä. Nyt alkaa vaan olla mitta täysi.Saattaa olla lantionpohja vähän ylikiree tai lihasheikkoutta, mutta virtsaneritykseen se ei vaikuta. Kyllä se eritys vaikuttaa runsaalta. Yritä laskea yhteen juomiset ja arvioida virtsaneritys.
Jos tämä olisi uusi asia, voisi ehkä olla alkavaa diabetes mellitusta tai diabetes insipidusta, jossa ei vielä yöllä oireita. Muutama muu on mielessä, mutta en kerro muista oireista.
Monisairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi!
Öisin ei tosiaan ole mitään ongelmaa ja hyvin harvoin jos koskaan tulee herättyä vessaan.
Tavaraa tulee helposti sen parikin desia puolen tunnin kuluttua, jos oikein hermosttaa esim. joku tärkeä kokous. Tunnin parin päästä sitten jo ihan täysi määrä. Tiputtelua tai vuotoa ei ole, että kunhan vaan vessaan ehtii. Ehkä seisoessa on jossain vaiheessa vaikeampi pidätellä eli sykyttely tulee voimakkaampana. Nestettä juon varmaan liian vähän kuin liian runsaasti. Urheilen säännöllisesti eikä muita sairauksia ole todettu.
Sitä olen pohtinut, voisiko lantionpohja olla jotenkin ylijännittyneessä tilassa ja hengitys kovin pinnallista aina hermostuessa, eli elimistö on jatkuvassa pakene-tilassa? Pitää seuraavaksi kokeilla hengitys- ja rentoutumisharjoituksia. Joskus vuosia sitten kävin yleislääkärillä, mutta testeissä ei silloin lötynyt mitään eikä käynnistä ollut sen enempää hyötyä. Nyt alkaa vaan olla mitta täysi.Kyllä stressi aiheuttaa näitä ongelmia , monta tuttua kertoo näistä asioista , ja paras kun menee lääkärin puheille niin siihenkin vaivaan saa apua.
- Anonyymi
Oletko ehtinyt aina vessaan vai onko sattunut vahinkoja?
Ittellä samanlaista ongelmaa, että stressi näkyy tiheentyneessä vessakäyneissä ja vessahädässä. Ikää vasta 25- Anonyymi
Aikuisiällä on aina tullut ehdittyä, vaikka tiukkoja tilanteita on toki lukuisia :D
Ala-asteikäisenä meni joskus housuun, ja pienenä oli jonkin aikaa yökasteluakin. En osaa sanoa millainen yhteys näillä on myöhempään elämään, ehkä ainakin se, että se vessassa käyminen on aina ollut vilkasta ja mielessä. Diabetekseen en jaksa uskoa, koska tosiaan ei ole mistään uudesta asiasta kyse.
- Anonyymi
Kuulostaa tutunlaiselta oireilulta, mistä kärsin itsekin muutama vuosi sitten. Olen aina ollut helposti stressaantuva ja kaikenlainen jännittäminen (asioista, jotka muille ovat usein ihan arkipäivää) on vaikeuttanut elämää. Muutama vuosi sitten tilanne meni todella pahaksi. Jännittävissä tilanteissa pissa alkoi tulla housuun, vaikka kuinka pinnistelin. Välillä koko pissa, välillä vain liru (koska kävin vessassa usein). Mitään rakenteellista ei löydetty, joten päädyttiin psykosomaattiseen oireiluun. Mietin, mikä vähentäisi stressiä siitä, että monissa tilanteissa mietin koko ajan rakkoani ja lopulta päädyin kokeilemaan housuvaippaa. Se on todella huomaamaton, melkein kuin alushousu (eikä niistä edes aikuisilla taideta housuvaippoina puhua vaan inkohousuina). Huomasin, että miten jo ajatus siitä, että jos pissa tulisi housuun, kukaan ei huomaisi sitä, rentoutti oloani, eikä useinkaan edes pissattanut. Vähitellen siirryin vaipoista siteisiin ja nykyään vain tilanteissa, joissa tiedän, ettei vessaan pääse helposti tai jos en tiedä, pääseekö helposti, turvaudun siteeseen tai vaippaan, mutta muuten en. Pahimmassa tilanteessa kävin vaippa housussa kaupassakin, koska ahdistun ihmismassoista, mutta nykyään vain tilanteissa, joissa joudun olemaan esillä. Tilanne on todella paljon parempi kuin muutama vuosi sitten ja pystyn elämään taas normaalisti. Tsemppiä sulle!
- Anonyymi
Rakon supistelu voi olla psykosomaattista eli vaikkapa stressiä, mutta pidätyskyvyn heikkenemä ei. Ei ainakaan ole mistään tullut vastaan tollasta. Sulla siis lienee lantionpohjan heikkoutta ja/tai sulkijan hermotuksessa muuta kuin psyykkistä vikaa. Mutta loistavaa, jos pärjäät noin, joten samapa kai se mikä tarkka syy on.
Monisairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rakon supistelu voi olla psykosomaattista eli vaikkapa stressiä, mutta pidätyskyvyn heikkenemä ei. Ei ainakaan ole mistään tullut vastaan tollasta. Sulla siis lienee lantionpohjan heikkoutta ja/tai sulkijan hermotuksessa muuta kuin psyykkistä vikaa. Mutta loistavaa, jos pärjäät noin, joten samapa kai se mikä tarkka syy on.
MonisairasNiin itellä on myös ajoittain rakon kovaa supistelua ja aivan varmasti sulkija-heikkoutta sekä varmaan myös lantionpohjan heikkoutta. Kuitenkin useimmiten rakko on vähintään puolillaan, kun se supistelee ja lisää täyttyessään usein alkaa myös hikoiluttaa ja toisinaan pää särkeä mitkä lakkaa, kun tyhjentää. Näin tapahtuu missä vain, siis myös kotona. Jonkin verran on sosiaalista stressiä terveyden kautta (oirekuva havaittavissa) niin kuin muutakin stressiä kaiken muun ohessa.
Monisairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin itellä on myös ajoittain rakon kovaa supistelua ja aivan varmasti sulkija-heikkoutta sekä varmaan myös lantionpohjan heikkoutta. Kuitenkin useimmiten rakko on vähintään puolillaan, kun se supistelee ja lisää täyttyessään usein alkaa myös hikoiluttaa ja toisinaan pää särkeä mitkä lakkaa, kun tyhjentää. Näin tapahtuu missä vain, siis myös kotona. Jonkin verran on sosiaalista stressiä terveyden kautta (oirekuva havaittavissa) niin kuin muutakin stressiä kaiken muun ohessa.
MonisairasTänään oli taas tavallista enemmän rakon supistelua mutta myös suoliston puolella tuntemusta tavallista suurempaa heikkouden tunnetta kuin myös koko lantion pohjassa. Korostui oikein kävellessä kuin myös melko voimakas kipu SI-nivelen seutuvilla ja jalat vähän "makaronia" eli vähän sai pakottaa liikkeeseen - jos nyt kaupassa on pakko käydä. Tein eilen tiettyjä keskivartalon harjoitteita mitkä ehkä provosoi muun ohessa. En osaa pistää näitä ollenkaan sosiaalisten tilanteiden syyksi, mutta edellä mainitut kyllä ahdistaa sosiaalisesti paljon, ja kun vielä huomioi hikoiluherkkyyden (jos nälkä tai jano, aivan hirvee)! jo kävelyssä. Mulla lähinnä voimistuu aisit ja tarkkaavaisuus ym. psyk. taistelusysteemit mutta mun aivot en menekään koskaan tilttiin jostain syystä. Aktivoituminen herkistyy väsyneenä ja on aivan turhaa enimmäkseen mutta kaipa siinä on jotain tunnemuistia.
Osaatko "ano 13.11..." sanoo mistä oma ahdistuksesi kumpuaa?
Monisairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tänään oli taas tavallista enemmän rakon supistelua mutta myös suoliston puolella tuntemusta tavallista suurempaa heikkouden tunnetta kuin myös koko lantion pohjassa. Korostui oikein kävellessä kuin myös melko voimakas kipu SI-nivelen seutuvilla ja jalat vähän "makaronia" eli vähän sai pakottaa liikkeeseen - jos nyt kaupassa on pakko käydä. Tein eilen tiettyjä keskivartalon harjoitteita mitkä ehkä provosoi muun ohessa. En osaa pistää näitä ollenkaan sosiaalisten tilanteiden syyksi, mutta edellä mainitut kyllä ahdistaa sosiaalisesti paljon, ja kun vielä huomioi hikoiluherkkyyden (jos nälkä tai jano, aivan hirvee)! jo kävelyssä. Mulla lähinnä voimistuu aisit ja tarkkaavaisuus ym. psyk. taistelusysteemit mutta mun aivot en menekään koskaan tilttiin jostain syystä. Aktivoituminen herkistyy väsyneenä ja on aivan turhaa enimmäkseen mutta kaipa siinä on jotain tunnemuistia.
Osaatko "ano 13.11..." sanoo mistä oma ahdistuksesi kumpuaa?
MonisairasHiljaista on, mutta uskon ja olen oikeastaan hyvin varmakin kokemus peräisesti, että osaksi oirekuva on neuropatia-tyyppistä ja muuta seurausta. Jos olis toimittu muutamissa jutuissa proaktiivisesti ja asap- tyylin (niin pian kuin suinkin), niinku itse olisin, ei oltaisi ihan nykymallissa ja psyykkinen kuorma olisi pienempää, mm. juuri sosiaalisesti.
Monisairas
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1301690
Itsenäisyyspäivän korkein kunniamerkki Sanna Marinille
"Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on jälleen myöntänyt itsenäisyyspäivän kunniamerkit. Kaikki kunniamerkit luovutetaan itsenäisyyspäivänä. Itsen240874Haluaisin kyllä
pyytää anteeksi. Sinä et varmaan enää juuri ajattele asiaa. Kuljet ylpeänä eteenpäin. Olit mulle se.37814- 72770
Sä oot nainen ihan hullu.
Anna mun rakastaa sua. Anna mun himoita sua! Anna mun tulla sun päällesi ja sano mulle että sä rakastat mua. Mun päivä on muuten ihan pilalla61661Minkä biisin antaisit kaivatullesi?
Jos voisit antaa kaivatullesi yhden biisin niin mikä se olisi? 🎶43616Mitähän mietit mies
Jäitkö minua kaipaamaan siitä ajasta kun vielä nähtiin? Nähdäänkö me enää koskaan?60571- 24569
- 95556