Menettekö suhteisiin muiden halusta vai omasta
entäpä perustuuko suhteenne siihen mitä muut on mieltä ja eroatteko jos joku ei tykkää suhteestanne ?
entäpä perustuuko suhteenne siihen mitä muut on mieltä ja eroatteko jos joku ei tykkää suhteestanne ?
Vastaukset 34
Vanhimmat
En tee mitään muiden halusta. En yhtään mitään. Teen kaikki päätökset itse ja kestän seuraukset itse.
Tytön palava halu on ollut instrumentaalinen tekijä jokaisen suhteeni syntymisessä.
Eli sua on siis viety ku litran mittaa?
Olen aina hyvin huolellisesti ennakolta valinnut heidät jotka saavat viedä. Ja sitten olen sytyttänyt heihin halun viedä.
En ole koskaan kysynyt muitten mielipiteitä tuon asian kanssa, enkä kysyis vieläkään. Mä ajattelen, että se on ihan täysin mun asiani eikä kenenkään muun, kenestä mä tykkään.
Muut voi pitää mölyt mahassaan sen suhteen.
Jasu
Ihan omaan tykkäämiseeni ovat suhteeni perustuneet. En mä edes tiedä miten muut olisivat voineet niihin vaikuttaa, kun en ole koskaan ketään "tuonut näytille" tai esitellyt, ennen kun se suhde on jo ollut vakiintunut.
Jos muiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä niin silloin täytyy olla varautunut siihen että välit voivat mennä yhteen jos toiseenkin ihmiseen. Asioiden salailu on myrkkyä ihmissuhteille.
Just sjattelin, että oon ollut vain ja ainoastaan niiden miesten kanssa joita oon halunnut panna, en ikinä siksi että mies olisi hyvä diili.
Monet naiset, sukulaiset, kaverit, tuttavat on vihjailleet ja ihan suoraan sanoneet, että saisit kyllä paremmankin, mikset ota miestä maalta, varakasta miestä jne eli ihmetelleet miksi en ala hyötysuhteisiin kuten he itse ovat tehneet tai halunneet tehdä.
Jos olisin nainut rahaa, olisin jo varmasti tuplasti rikas leski ja uudestaan liitossa jonkun komean nuoremman rikkaan miehen kanssa, hyviä diilejä olisi kyllä riittänyt, mutta ei kiitos!
Mikään ei ole ihmisen elämässä niin arvokasta kuin aika, eikä minun aika ole myynnissä huoraliittoon miehelle passariksi ja eksoottiseksi lemmikiksi vain siksi, että näyttäisin paremmalta muiden naisten silmissä.
Oon mieluummin kärttyinen ja sotkutukkainen hullu jonka ruokaostoksia muut köyhätkin katsoo säälien ja oon sitä nautinnolla koko loppuelämäni jos se on minulle tarkoitettu osa.
Jos lähtisin suhteeseen, joka olisi kun Kansallisteatterin näyttömö, niin en ikinä enää olisi oma itseni. Miten voisin katsoa itseäni peiliin, kun sieltä katsoo takaisin vieras ihminen naamari päällä?
Kuvittelet selvästi olevasi astetta tasokkaampi.
Koko Suomihan on yhtä maaseutua, ei ne miehetkään niin helppoja ole, että joku nainen saa kenet vaan. Miehilläkin on omat juttunsa, joihin sopeutua. Suhteessa on kaksi, yhä alati vuorovaikutuksessa?!!
Teatterin näyttämö? Enemmän siinä piiloon joutuu jos piilopirttiin menee miehen vuoksi asumaan. Mutta niin fiksut naiset tekee, ei pääse kukaan miestä viemään. 🏚
Kyllä se suhteeseen meneminen on ihan oma valinta. Kun rakastuu niin rakastuu eikä siihen kukaan muu voi vaikuttaa. Tosin olen kiitollinen ystävilleni siitä, että ovat varoittaneet pelureista ja olen osannut aina väistää ne.
Itselleen voi valehdella myös rakkaudessa. Se, että on rakastunut, voi olla täyttä itsepetosta.
Voi rakastua siihen tunteeseen, mitä pieni elintason korotus aiheuttaa itsessä, endorfiini ja raha virtaa samaa kanavaa ja suoraan viemäriin, koska oikea intohimo ja rakkaus on jotain aivan muuta.
Nyytään romanttisissa elokuvissa ihmisillä on toisessa kädessä skumppalasi ja toisessa luottokortti ja tämä palvelee ihan muita tahoja, kun rakkautta.
Nousuhumalassa mässäillessä ja huikeissa puitteissa itselleen valehtelu onnistuu helposti ja sujuvasti kummaltakin osapuolelta, ihan omavalintaisesti.
😆
Ja sekin että ihmiset eivät aina puhu totta. Miehet kehuvat naisia kauniiksi jne, mutta onko taustalla kuitenkin vain tarkoitus hakea seuraa yhdeksi illaksi. On jokseenkin ällöttävää miten aikuiset ihmiset voivat valehdella toisilleen. Varsinkin jos toinen on tositarkoituksella liikenteessä. Mutta eihän ihmisistä tiedä jos ei tutustu. Kaikki selviää aikanaan.
Niin, oikeat elämäntilanteet kertovat mikä ihminen on ja mitkä hänen todelliset huonot puolet. Siihen vli mennä vuosiakin, että ne oahimmat oullahtaa ulos. Sitten kysytään, onko tarpeeksi hyvää, jotta voi sietää ne virheetkin ja todella pahat puolet.
Ite en jaksa tilitystä ja selitystä ja pitkiä vaatimuslistoja, ihan soopaa.
Sitä joko on aidosti kiinnostunut tai ei.
Yleensä juuri pitkät puheet tehoaakin parhaiten niihin joilla tarve kehitellä pilvilinnoja ja rakkausharhoja suhteeseen jolla epäaito pohja.
Toki pitkän ajan päästä tuntee vasta ihmisen todellisen luonteen. Mutta ois hyvä että puhuttas jo alusta alkaen totta.
Tietysti on. Ja minusta on hyvä myös, ettei juuri valehtele itselleenkään, sillä se on tuplapetos.
Valheet alkaa pienestä ja kas kummaa, kohta onkin omien valheidensa verkossa eikä itsekkään tiedä mikä on totta ja mikä ei, sillä valheet sekoittavat pään ja valehtelija ei myöskään enää pysty näkemään kun hänelle itselleen valehdellaan.
Rehellinen ihminen tunnistaa valehtelijan mikroilmeet varoitussignaaleina.
Joskus myös äänestä voi kuulla, että toinen valehtelee tai ei kerro koko totuutta.
Minusta tulkinnassa kannattaa kuitenkin olla varovainen, ettei syytä ketään suotta, koska jos toinen on esim hermostunut, niin joku voi sen tulkita todella väärin.
Itse olen luonteeltani energinen ja vähän aina hermot pinnassa ja tämä jaksaa ihmisiä pelottaa ja epäilyttää.
Ihan itse teen omat päätökseni. Muiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä.
Minun mielestäni ainakaan, minun suhde ei kuulu muille pätkääkään, enkä anna muitten mielipiteitten siihen vaikuttaa yhtään. Siis jos olisi suhde.
Hän nyt armotta hyväksikäyttää realismillista huumoria.
Minulla yksi varhainen suhde oli vanhempieni (ja monien muiden kuten reksi) ankarasti paheksuma. Koska hän oli väärän ikäinen. Jos kaikkea sitä meuhkaa ei olisi ollut niin luultavasti emme olisi olleet yhdessä pitkälti yli 10 vuotta. Meuhka hitsasi meidät yhteen, siitä mikä silloin oli vain yksi nuoruuden ilotteluista muodostuikin unelmien parisuhde. Mitä enemmän meuhkaa oli, sen kestävämmäksi suhteemme vahvistui.
Minäminä ja mun napa ja mielipiteet on ainoot mitkä merkkaa!!
Mutta jokuhan voi olla samaa mieltä
Tai sitten ei..
Minä teen omat päätökset. Asia ei kuulu muille pätkääkään.
Lapset ovat kuitenkin aina ne tärkeimmät. Joskus joutui luopumaan jostain heidän vuokseen. Varsinkin jos ennakoi ja merkit on ilmassa.
Tein oman päätöksen, mutta kaikkea ei voi saada samassa paketissa. Se on pitäny tajuta ja jostain luopuakin. Mikä on tärkeintä, merkkaa.
Mitä ei voi saada, eli mistä luovut? Mieheltä vai naiselta?
Naiselta. Jouduin luopumaan joistakin jutuista, mitä kaipaan. Esimerkiksi siitä, että välillämme ei tule olemaan syvällisempiä keskusteluita. Toinen on niin järkityyppi kuin olla voi.
Niin. Siinä on tasan kaksi ihmistä, joiden mielipiteellä on väliä. Muut saa elää asian kanssa. Tällä mennään ja koskee itseänikin.
Ei koko elämää voi laittaa vaihtoon kumppanin takia, usein tietää vaan ongelmia jos noin..
Aika usein jo siinä kumppanin valinnassa toteutuu nuo samatennakoivat oletukset, jos on toteutuakseen. Mitä muut ajattelee? Onko joku parempi tai oikeampi? Nainen voi vahingossa ajautua suhteeseen jos mies on liian tietävinään dominoimassa asioita. Näistä liian monta tarinaa..
Aika usein mies antaa olettaa liikaa ja panostaa ennen kuin mikään on kuitenkaan varmaa. Saattaa yhtäkkiä tajuta tai huomata että joku ei pidä kumppanista tai toinen ajattelee eri tavalla, ja kokee sen uhaksi. Moni mies ei kestä sitä tosiasiaa, että nainen on tyytyväinen kun hänellä on itsemääräämisoikeus omiin asioihinsa. Nainen ei myöskään pidä odottelusta tai miehen liiallisista omista menoista, turhasta lässytyksestä kun aikeena on vaan selkeästi valehdella ja saada itselle lisää elintilaa, vaikka toisaalla kaventaa sitä naiselta.
No ei kyllä kukaan nainen ajaudu.
Nii jotta onko teitillä ikävä tai eikö olekaan?
On ikävä onko sulla?
On siinä semmoinen juttu, että kukaan ei lähde puhtaalta pöydältä. Sen toinen mukana tulee koko paketti. Joskus se paketti miellyttää ja joskus ei. Eihän toiselle voi sanoa, että luovu noista, niin yritetään. Ei kai se olis oikein.
Jos lapset eivät pidä ja perustelevat asiansa.