Eikö yleensä lestadiolaisuudesta puhuttaessa tarkoiteta lähinnä vanhoillislestadiolaisuutta, mutta jostakin kommentista sain käsityksen, että tämä on el-palsta (vl-palsta erikseen). Miksi tämä palsta ei sitten ole nimeltään esikoislestadiolaisuuspalsta?
Mikä palsta tämä on?
.....
594992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Alunperin on ollut yksi, mutta vanhoilliset ovat haluneet oman palstan. Niinkuin heille ei ole kelvannut yksi ja alkuperäinen seurakunta, niin ei ole kelvannut yksi palstakaan.
kantaan.
että miksi vanhoillislestadiolaiset eivät voisi olla meidän esikoislestadiolaisten kanssa samaa laumaa, jos joskus satoja vuosia sitten joku on jostain ollutkin erimieltä, olemme kuitenkin hengellisesti veljiä ja sisaria, mutta kun luullaan niin kauheesti toisista, niin on vieraannuttu...Tosiasiassa näillä palstoilla kirjoitellaan kyllä ihan puolin ja toisin, mutta olimmepa kumpaa puolta tahansa, aina on niitä vastarannan kiiskejä, kiivailijoita, niin että tulee turhaa riitaa mitättömistä asioista tai sitten ei halutakaan käsittää toista oikein.
oli vain yksi ´lestadiolaisuus´-niminen palsta, suurin osa sen keskusteluista koski vain vanhoillisuutta. Monet valittivat, etteivät muut lestadiolaissuunnat saa ´ääntään kuuluviin´ ollenkaan.
Ylläpidolta pyydettiin vanhoilliskeskustelujen siirtämistä omaksi palstakseen, näin haluttiin tehdä tilaa muille lestadiolaissuuntauksille.
Ai, se olikin näin päin.
Niin se oli.
Todella ystävällisesti ajateltu muita l-suuntia kohtaan oli perustaa oma vl-palsta.
Miten on kuitenkin haluttu perustaa vielä yksi paikka ns. kunnon veeällille?
Olikohan sekin ystävällinen ele antaa muille tilaa?
Vanhoillisuus ottaa aina itselleen koko tilan.
Tuumaakaan ei toisille anneta, vaan pidetään kaikki itsellä.
Myöskin Jeesus on piilotettu, hänetkin on luikittu tuon liikkeen johdon toimistossa olevaan kaappiin.
Sieltä ripautetaan, vai olisiko parempi sanoa vilautetaan, Jeesusta pikkuinen murunen, jos on ollut riittävän kiltti ja kuuliainen .
On erittäin ikävä todeta, että aika monet esikoislestadiolaisetkin ovat vajonneet saman mielikuvan vangeiksi. Eli että seurakunnan johto on se joka ainoana tietää totuuden, sen mikä Hengen mieli on. Saarnaajat ovat korottaneet itsensä seurakunnan yläpuolelle ja seurakunta poloinen palvelee sitten heitä peloissaan, että saisi jonkun armonmurusen. Raamattu opettaa äinvastoin. Eli saarnaajat palvelevat seurakuntaa Jumalan ravitsevalla sanalle, eivät suinkaan omilla lahjoillaan, kuten olen monesti kuulut.
Omavanhurskaus saatana on owela, ja kowan kawala weikko. Ellei häntä tottele, hän ei pian suostu edes vilauttamaan Jeesusta syntiselle.
Mutta huomatkaa tärkeä seikka, vain -jos uskoo häneen, ja alistuu hänen kawalaan tahtoonsa.
Hän tahtoo että me ryvemme syyllisyydessä häpeässä ja itsesäälissä voimattomina koko elämämme ajan, ilman Kristuksen lahjavanhurskautta.
Ja hän tahtoo myös, että me levittäisimme tätä hänen oppiaan uskollisesti, niin ettei vaan kukaan uskoisi ja vapaaksi tulisi.
Hän näyttää hyvin onnistuneen aikeissaan lestadiolaisuuden parissa. Se on hyvin ikävä asia, sillä mikä meidän olisi iloiten joukolla ylistäessä Jumalaa hänen hyvistä lahjoistaan.
Ja mikä parasta maailma katsoisi hämmästellen,
katso kuinka he rakastavat toisiaan. Ja kun hekin janoavat rakkautta, NIIN HEKIN TULISIVAT
Hyvän Paimenen luo saamaan syntinsä anteeksi ja saavat
Kristukselta hänen vanhurskautensa kokonaan lahjaksi.
Mutta kuten sanoin, piru on kaikista vaarallisin nimenomaan lähestyessään syntistä enkelin haamussa ja Pyhä Raamattu kainalossa. Hän vain peittää sieltä Jeesuksen Kristuksen, ja osoittaa lainvanhurskauden syntiselle, niin jo tuli syntisestä uskollinen orja viholliselle, hänestä tulee samalla väärän profeetan apuri.
Hänestä tulee sellainen ihminen joka vääristelee evankeliumia, sekoittamalla vanhurskauttamiseen mukaan ihmistekoja. Se on hyvin vaarallinen ja pettävä tie joka johtaa vääjäämättä legalismiin, eli lainvanhurskauteen. Jota Raamatussa myös Mooseksen peitteeksi kutsutaan.
puhe näistä suomi24:n palstoista.
Eri asia, mitä yksityiset henkilöt ovat ´palstojaan´ perustaneet, tämän palstan ylläpito ei taida olla oikea kohde yksittäisten palstojen rakentamisen piikittelylle.
Muistan kuitenkin jonkin viestin, jossa kehoitettiin veeälliä siirtymään sinne palstalle, koska me muut olimme yleisellä palstalla riesana.
Siellä omalla, yksityisellä, oli kuulemma oikea henki?
Miksi siitä saa täällä mainita?
mainita....
Mutta ymmärsin ikäänkuin piikin tuossa ylemmässä viestissäsi....että siis piti vielä yksi vl-palsta perustaa jne.
- Ei kai yksityisen palstan perustaminen ollut suomi24:n syy...?
(täällähän voi kuka tahansa kehottaa mitä tahansa ja se on aina hänen oma kehotuksensa, eikä kukaan pysty tutkimaan, mikä oli motiivi...joten ei tästä sen enempää)
Kirjoituksesi on silkkaa valhetta. Valheen isä, josta mainitsit eri nimillä, on opettanut sinut valehtelemaan. Kerroit itsestäsi ja hengen heimolaisistasi valoittaessasi vihollisen vaarallisuutta, vaikka osoitit kirjoituksesi toisaalle.
"Saarnaajat ovat korottaneet itsensä seurakunnan yläpuolelle ja seurakunta poloinen palvelee sitten heitä peloissaan, että saisi jonkun armonmurusen."
Kerroppa hyvä Exlusive miten tämäkin tapahtuu. Esikoisuus taitaa kuitenkin olla ainoa seurakunta, jossa on käytössä rakkauden palvelus, ei palvella ainoastaan saarnaajia, vaan myös seurakuntalaisia.
Jatkat:"Raamattu opettaa äinvastoin. Eli saarnaajat palvelevat seurakuntaa Jumalan ravitsevalla sanalle, eivät suinkaan omilla lahjoillaan, kuten olen monesti kuulut."
Esikoislestadiolaisuudessa saarnaajat eli sananpalvelijat palvelevat seurakuntaa niillä lahjoilla mitä ovat Jumalalta saaneet. Jotkut ovat yrittäneet matkia ja tehdä työtä toisten lahjoilla, mutta siitä ei ole tullut mitään. Paavalikin kirjoittaa: 1.Kor.12:3.Lahjat ovat moninaiset, mutta yksi on Henki; Hän kirjoitta myös: 1. Epistola Korintilaisille 3
1. Ja, rakkaat veljet! en minä taitanut teille puhua niinkuin hengellisille, vaan niinkuin lihallisille, niinkuin lapsille Kristuksessa.
2. Rieskaa minä olen teille juoda antanut, ja en ruokaa; sillä ette sitä vielä voineet, ja ette vielä nytkään voi.
3. Sillä te olette vielä lihalliset, sillä niinkauvan kuin teidän seassanne kateus ja riita ja eripuraisuus on, ettekö te ole lihalliset ja vaella ihmisten tavan jälkeen?
4. Sillä koska joku sanoo: minä olen Paavalin, ja toinen: minä Apollon: ettekö te siis ole lihalliset?
5. Mitäs Paavali on ja mikä Apollo muuta kuin palveliat, joiden kautta te olette uskoneet, ja niinkuin Jumala kullekin antanut on?
6. Minä olen istuttanut, Apollo on kastanut mutta Jumala on kasvun antanut.
7. Niin ei se mitään ole, joka istuttaa, eikä se, joka kastaa, vaan Jumala, joka kasvun on antaa.
8. Mutta se, joka istuttaa, ja se, joka kastaa, ovat yhtä: kumpikin saa palkkansa työnsä jälkeen.
9. Sillä me olemme Jumalan apulaiset: te olette Jumalan pelto ja Jumalan rakennus.
Kaikki oikeamieliset saarnaajat vahvistavat toistensa työn ja seurakunta on kiitollinen heidän kauttaan saarnatusta Jumalan Sanasta.
Jos näet tarkkanäköisenä viestissä olevan piikkini, ei ole pakko siihen sormeaan tökätä!
Jos joku ei sitä huomaa, niin miksi se pitää paljastaa? Vai suojeletko joitakin? ;)
Mutta eihän se piikki pistä, jos sitä ei edes huomaa. Se on sellainen.
Sinä huomasit.
tyylissäsi!
Hyvää jatkoa!
Varmaan itsekin olet tyylillesi uskollinen? Tai et pysty sitä kovin muuttamaan, vaikka haluaisitkin. Ainakin, jos kirjoitat enemmän?
Jo tuo, ettet kerro nimeäsi, on sinun tyyliäsi. Paljastat ainakin sen, että olemme "tuttuja".
Tiedän hyvin tarkkaan seurakuntamme todellisen tilan. Minulla on myös paljon sellaistakin tietoa seurakuntamme tilasta, jota sinulla ei ole.
Minulle on ihan turha kertoa satuja.
Kaikki sellainen autuus, mikä ei ole pelkästään uskosta Kristukseen, on vihollisen eksytystä ja valhetta. Valheena sellainen oppi myös pysyy.
Uskomasta ei ole tietenkään kielletty, saahan sitä yrittää tienata vanhurskauttaan jos luulee vielä sokeudessaan siihen pystyvänsä.
Mutta alköön yhtään ihmetelkö sitä, ettei tule pelastusvarmuutta sen ihmisen osaksi, ja ylistys ei pursu sen ihmisen huulilta. Ei, koska hän ei nöyrry ottamaan Kristuksen vanhurskautta kokonaisena lahjaksi vastaan.
Hänellä on hyvin pinnallinen syntikäsitys, joka estää evankeliumin ymmärtämisen sellaisena, kun se Jumalalta Kristuksern kautta meille lahjaksi taritaan.
Tunnut tietävän, mutta valitettavasti tietosi on väärää. Se on luulettelua, suurentamista ja yleistämistä. Valitettavasti seurakunnassamme on äänekkäitä kaltaisiasi, mutta ei seurakunta ole silti sellainen. Kaltaisesi ei paljon seuroissa edes käy ja kun tulevat, niin eivät tule oman tarpeensa takia, vaan etsimään vikoja kristityistä ja sitä, mistä sanasta saisivat puhujan kiinni. Näitä monesti väärin ymmärrettyjä puheita sitten saman mielisten kanssa ruoditaan. Näin käy kun puuttuu kristityn tuntomerkki joka on rakkaus. Mikäli olisi rakkaus, niin kaikki käännettäisi parhain päin, eikä päinvastoin. Veljeni Paavali kirjoittaa Room.2:4. Eli katsotkos ylön hänen hyvyytensä, kärsiväisyytensä ja pitkämielisyytensä rikkauden, ettet tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?
5. Mutta kovuutes ja katumattoman sydämes jälkeen kartutat sinä vihan itselles vihan päivänä, kuin Jumalan oikia tuomio ilmaantuu,
6. Joka antaa itsekullekin hänen töittensä jälkeen,
7. Niille, jotka pyytävät ylistystä, kunniaa ja katoomatointa menoa kärsiväisyydellä hyvissä töissä, ijankaikkisen elämän;
8. Mutta niille, jotka riitaiset ovat, eikä kuule totuutta, vaan kuulevat vääryyttä, on tuleva närkästys ja viha.
Minun ja Herramme veli Jaakob kirjoittaa
2:14. Mitä se auttaa, rakkaat veljeni, jos joku sanoo hänellänsä uskon olevan, ja ei hänellä kuitenkaan ole töitä? Taitaako usko hänen autuaaksi saattaa?
15. Mutta jos veli taikka sisar alasti olis ja puuttuis jokapäiväistä ravintoa,
16. Jos joku teistä heille sanois: menkäät rauhassa, lämmittäkäät ja ravitkaat teitänne; ja ette kuitenkaan anna heille mitään ruumiin tarvetta: mitä se heitä auttais?
17. Näin myös usko, jos ei hänellä töitä ole, on kuollut itsessänsä.
18. Mutta sanokaan joku: sinulla on usko, ja minulla on työt: osoita minulle sinun uskos sinun töilläs, niin minäkin tahdon minun uskoni osoittaa minun töilläni.
19. Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.
20. Mutta tahdotkos tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman töitä kuollut on?
21. Eikö Abraham, meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille uhrasi?
22. Näetkös, että usko on myös vaikuttanut hänen töissänsä, ja että usko on töissä täydelliseksi tullut?
23. Ja se Raamattu on täytetty, joka sanoo: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja hän kutsuttiin Jumalan ystäväksi.
24. Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.
25. Niin myös portto Rahab, eikö hän töiden kautta vanhurskautetuksi nähty, koska hän korjasi ne vakoojat ja toista tietä heidät päästi ulos?
Nimenomaan sinä olet sellainen henkilö joka kieltäydyt nälemästä tosiasioita seurakuntamme nykytilasta. Etkä valitettavasti ole ainoa laatuaan, heitä on paljon.
Vanhurskauttamisoppi on ja pysyy paikallaan.
Vanhurskauttaminen tapahtuu yksin uskosta yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.
Vanhurskauttaminen ei ole sidottu, eikä koskaan tullasitomaan jonkun yhdistyksen tai yhdistyksien jäsenyyteen millään tavalla.
Koko Kristuksen kirkko tarkoittaa kaikki uudestisyntyneet ihmiset, Tämä on nhengellinen seurakunta. Kristuksen tuumis maan päällä.
Joka muuta väittää hän valehtelee. Näin on, vaikka ei kuuna päivänä tietäisi, saati uskoisi
valehtelevansa. Totuus joka on Jumalan sana ei pala tulessakaan.
Ap. t. 13:37-41 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta. Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että....
...hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus ja että^...
*jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa: 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa;
...sillä..
...minä...
...teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille.'"
...Jotka kaikki voivat oikeutetusti kutsua itseään lestadiolaisiksi, koska kaikilla liikkeillä on katkeamaton historia suoraan Laestadiukseen saakka.
>>
Eikö yleensä lestadiolaisuudesta puhuttaessa tarkoiteta lähinnä vanhoillislestadiolaisuutta
>>
Vanhoillislestadiolaisuus on ylivoimaisesti suurin lestadiolainen liike. Heitä on lukumääräisesti enemmän, kuin kaikkia muita yhteensä. Siksi lestadiolaisuudella monet käsittävät pelkän vanhoillislestadiolaisuuden.
>>
Miksi tämä palsta ei sitten ole nimeltään esikoislestadiolaisuuspalsta?
>>
Vaikka esikoislestadiolaisuus on toiseksi suurin lestadiolaisryhmä, niin toimivia ja vaikuttavia lestadiolaisliikkeitä on muitakin, esim. Rauhan sanan lestadiolaisuus (pikkuesikoiset) ja Uuden herätyksen lestadiolaisuus. Näitä pienempiä ryhmiä ei ole tarkoituksenmukaista jakaa omille palstoilleen, mutta selkeyden vuoksi suurin lestadiolaisliike on hyvä rajoittaa omalle palstalleen.
Tässä neljän suurimman lestadiolaisryhmän jakauma:
1. Vanhoillislestadiolaisuus n. 80 000 henkilöä
2. Esikoislestadiolaisuus n. 10 000 henkilöä
3. Rauhan sanan lestadiolaisuus n. 7 000 henkilöä
4. Uuden herätyksen lestadiolaiset n. 4 000 henkilöä.
Vanhoilliset eivät tunnusta samaa uskoa joka oli Lestadiuksella. He sanoutuivat siitä virallisesti irti jo v. 1902.
Heillä on siis ainoastaan lestadiolaisen nimi, mutta tykkänään eri usko!
Miten vanhoillisten usko poikkeaa Lestadiuksen uskosta? Voitko lyhyesti kertoa pääkohdat.
Vanhurskauttamisoppi ja armonjärjestys on ratkaisevinta, onko Jeesus puhaltanut Pyhän Hengen nyky-opetuslasten päälle, täyttyykö tuntomerkit siis että kuurot kuulevat, sokeat näkee, rammat hyppäävät niinkuin peura, köyhille saarnataan evankeliumia ja autuas on joka ei pahene Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta.
Sanokaa montako hoitokokousta LLL ja Raattamaa järjesti ? Entäs arpajaisia ja seurakunnan yhteydestä irrottajaisia ? Tai niitten hyväksyntää.
Montako saarnaajan erottamista Lestadius ja Raattamaa järjestivät? Entäs montako lapinlähetystä Lestadius ja Raattamaa järjestivät? Montako kertaa Lestadius ja Raattamaa liittivät vanhurskauttamisoppiin lapinluottamuksen? Montako kertaa Lestadius ja Raattamaa saarnasivat "äitiseurakunnan" tai "aikamme Bethlehemin" sijaitsevan Jellivaarassa?
Kyselee: Esikoislestadiolainen
Taizan kyselemät asiat liittyvät tosiaan esikoisten identiteettiin. Niissä on paljon sellaisia asioita jotka eivät todellakaan perustu Pyhään Eaamattuun. Mutta tässä yhteydessä kysyttynä ne johtavat tarpeettomasti poispäin niistä vakavista synneistä joista Eliza mainitsi, jotka koskivat vanhoillislestadiolaisuutta.
Opillinen (raamatullinen) puoli on muutoinkin lestadiolaisuudessa ongelmallinen, koska opetus on ollut 150 vuotta paljolti maallikoiden käsissä. He ovat johtaneet seurakuntaa mu-tu tuntumalla, siis hyvin tunne-, ja intuitio-johteisesti. Tämä on luonnollista koska heillä ei ole selkeätä tietoa ja käsitystä kristinopin ydinkysymyksistä.
Päinvastoin, lestadiolaisuudessa on alusta alkaen halveksittu ja halveksitaan edelleen Raamatun koko totuuteen pohjautuvaa, tarkasti Raamatun sanaan ja historiallisiin dogmeihin perustuvaa opetusta. Sitä kutsutaankin hälveksivasti vain kuolleeksi uskoksi. Tunteet vaan ne suuret tunteet, niitä etsitään ja niiden johdolla eletään. No 18 eri joukkoa on tullut 150 vuoden aikana, ja he lähetulkoon tuomitsevat kaikki toinen toisensa helvettiin.
No se on helpoin tapa päästä lähimmäisvastuusta kun tuomitsee hänet helvettiin, saahan silloin rauhan itselleen, eikä tarvitse tehdä lähetystyötä. Ja varsinkaan ei tarvitse rakastaa enää lähimmäistään, siitä saatana tykkää ihan erityisellä tavalla, koska ainoastaan ansioton rakkaus voi parantaa syntisen haavoja.
Eli lestadilaisia erottaa todellisuudessa tuo kielletty viha, joka on naamioitunut oikeaoppisuuden haamuun.
Ja se taas johtuu siitä, että uskovat voivat olla yhtä vain ollessaan yhtä Jeesuuksen lahjavanhurskaudessa. Ylpeys ja omavanhurskaus, joka verhoaa tuon kielletyn vihan, josta mainitsin, ei voi ketään yhdistää.
En tiedä Juhani Raattamaan "lapinluottamuksesta", mutta Lapin Profeettaan (L.L.Laestadius) hän luotti täydellisesti.
Joistakin asioista hän mm. sanoo, että on paras kysyä Könkäsen provastilta; hän se parhaiten näkee Ylimmäisen tuomarin kirjasta, mikä paras neuvo on!
Eikä ollut heillä erilaista näkemystä Kristuksen opista,ei vanhurskauttamis-, ei pyhitys- eikä seurakuntaopissa, vaikka muutamat historioitsijat niin tahtovat asiaa esittää ; mm. erot vanhurskauttamisopissa => Uuras Saarnivaara: Amerikan Lestadiolaisuuden Historia!
Kuka saarnaaja on erotettu esikoisuudessa? Joitakin tosin on täytynyt neuvoa, niin kuin Raattamaakin aikanaan Erkki Anttia. Mitä erottamiseen tulee, niin Paavalikin huokasi muutamien työntekijöiden päältä: " O joska ne erotettaisin, jotka teitä houkuttavat" ( vääriin ja vahingollisiin oppeihin ).
Mitä tulee ns. lapinluottamukseen, niin on todettava, että se ei suinkaan ole tämän sukupolven "keksintö", kuten muutamat tälläkin palstalla ovat esittäneet. David Juho Rautiainen kirjoittaa muisteluksissaan elävän kristillisyyden vaiheista jo 1880-luvun ( siis ennen lestadiolaisliikkeen suurta hajaannusta ) kristillisyydestä Suomessa ja työnteosta täällä; mm. saarnaajat usein alkoivat puheensa "taittamalla ensimmäisen kyrsän (leivän) Herralle l. muistuttaen siitä, mistä ja kenen kautta tämä siunattu kristillisyys on meille suomalaisille tullut"! Jota asiaa on hyvä meidänkin vielä muistaa.
Mitä noihin lapinlähetyksiin tulee, ainakin Raattamaa todistaa kirjeessään Amerikan kristillisyyden riitojen alla, että J.Takkinen on siellä esikoisten seurakunnalta lähetettynä Herran pappina ja on sovelias asettamaan riitoja kristillisyydessä. Eihän Raattamaa yksin häntä sinne lähettänyt, vaan yhdessä seurakunnan kanssa, jotka hänen kanssaan yksimieliset olivat.
On ihmeellistä, että juuri ne, jotka eivät hyväksy nykyisiä lapin vanhimpia eivätkä äitiseurakuntakäsitettä (pääasiassa EH:n,johon kirjoituksessasi piilotetusti viittasit saarnaajien erottamisella, kannattajia ja opetuslapsia) ja kaipaavat kristillisyyteen Gunnar J:n aikoja, unohtavat täysin, että juuri GJ ja WE olivat ne lapinmaan saarnaajat, joihin mainittu EH sanio viimeiseen asti säilyttäneensä täyden luottamuksen.
Ja mitä sitten GJ saarnasi "äitiseurakunnasta"? Itse olen kuullut hänen saarnassaan sanat: " tämä siunattu kristillisyys ja se valkeus, mikä siitä on Pyhän Hengen kautta loistanut, on aikakaudessamme ensiksi ilmestynyt Jumalan voimassa siellä Lapinmaalla ja on oksansa levittänyt aina valtamerten taakse ja moniin valtakuntin sen siunatun työn kautta, jota Lapinmaan seurakunnnasta on tehty aina Laestadiuksen ja Juhani Raattamaan ajoista asti. Ja niin ollen on Lapinmaan seurakunta äitiseurakunta teillekin Suomen kristillisyydessä"!
mutta outo käsitys tuli joidenkin vl:ien kirjoituksista tuolla larssin palstalla, johon menin nokittavaksi, että ei lestadiuksen postillat, ei lutherin kirjoitukset eikä katekismus olleet arvossaan. Onko se niin, että kun vl:t eivät pidä "lappia äitinään", ei ne myöskään välitä niinkään lestadiuksesta kuin jostain omasta opistaan, jossa on paljon lestadiolaisvaikutteita vain?
Kaksi lestadiolaissaarnaajaa oli lähdössä Tampereelta. Ystäväpariskunta oli asemalla saattelemassa ja "pyysi kyynelin", että saarnaajat paluumatkalla poikkeaisivat heidän kodissaan, että saataisiin pitää seurat.
Muutaman viikon kuluttua veljet olivat ystäviensä ovella toteuttamassa pyyntöä, mutta heitä ei enää päästettykään huoneeseen.
Talonväki olikin kääntynyt esikoisiin ja jo ulko-ovella "pahoin sanoin haukkuivat heitä" ja ajoivat tiehensä.
Raamattu on korkein ohje. Raamattu ohittaa kaikki postillat ja katekismukset.
Ei Lestadius eikä Luther ole meitä pelastanut, vaan Kristus, Jumalan Poika.
Montako saarnaajan erottamista Lestadius ja Raattamaa järjestivät?
Vastaus: tietääkseni ei yhtään.
Entäs montako lapinlähetystä Lestadius ja Raattamaa järjestivät?
Vastaus: Varmaan satamäärin, kaikki lähetyksethän olivat lapinlähetyksiä, pitempiä tai lyhempiä, ajallisesti ja matkan pituudeltaan.
Montako kertaa Lestadius ja Raattamaa liittivät vanhurskauttamisoppiin lapinluottamuksen?
Vastaus: En tiedä, kysytään Peleriiniltä tai eslesiltä tai muilta.
Montako kertaa Lestadius ja Raattamaa saarnasivat "äitiseurakunnan" tai "aikamme Bethlehemin" sijaitsevan Jellivaarassa?
Vastaus: Tietääkseni eivät koskaan. Sana äitiseurakunta on myöhäsyntyinen.
Kyselee: Esikoislestadiolainen
Tarkoititko, että vanhurskauttamisoppi on vanhoillisilla jotakin muuta kuin "yksin uskosta ja armosta".
Mitä muuta se sitten on? Mitä lisukkeita näet, ettei armo olekaan riittävä pelastukseen? Tekoja? Tekemättäjättämisiä? Vaatimuksia? Ehtoja?
Entä armo(n)järjestys? Veeällillä se on muistaakseni se, että Pyhä Henki ja ainoa oikea seurakunta on heillä ja synninpäästö on uskottava heidän saarnastaan ja lähdettävä heitä ja Herraa seuraamaan. Noin äkkiä lyhyesti sanottuna.
Onko se esikoisilla jotenkin toisin? Vai käännetäänkö vain heikäläiset teikäläisiksi?
Hoitokokoukset kyllä kertovat omaa karmeaa kieltään heidän yleisestä opistaan ja uskon hedelmistään. Silti se on Raamatulla perusteltu moneen kertaan.
Hyvä sana tuo "irrottajaiset"! ;)
Arpajaisista sen verran, että niihin liittyvä ahneuden ja voitonsaannin tunne ja piirre on nähty pahaksi, jos arpajaiset ovat muiden järjestämiä.
Omia arpajaisia suositaan ja niihin keksitään kaikkea kivaa, jotta ihmiset oikein innostuisivat osallistumaan.
Mutta voittamisen halu on silloin sallittua, kun arpajaiset ovat vaikka oman toimitalon rakennusrahaston hyväksi. Olen ollut monissa "narutuksissa" mukana Ry:llä.
Mutta tuo ei varmaan kerro ihan kaikkea? Onko vielä jotain muuta erottavaa LLL:n ja vanhoillisten uskossa?
että menivät esikoisiin. Sittenpä tekivät viisaan ratkaisun. Tiedänpä erään kertomuksen minäkin, kun eräs amerikkalainen tuli Suomeen etsimään kristityitä, vaikka oli kommunisti. Teki parannuksen ja arvaas, hänkin halusi esikoislestadiolaiseksi. Tarinani on tosi. Tosin, tietääkö manse, että el kristillisyyden nimi oli aiemmin Vanha lestadiolainen yhdistys?
Eikös Viktor Appelqvist aikoinaan erotettu? Miten oli August Isaksonin kanssa? Entäs Svante Vesterinen?...Erkki Ahonen?
"olipa hyvä että menivät esikoisiin.."?
Niin, tämähän tarkoittaa, että lähtivät pois ja menivät esikoisiin?
No, moni tamperelainen palasi takaisin myöhemmin.
Kun saarnaaja saarnaa, sitä on aina el-seuroissa edeltänyt se, että joka kerta häntä pyydetään saarnaamaan. Saarnaaja ei marssi pönttöön ja sano: Koska Minä olen saarnaaja, minulla on nyt oikeus saarnata, pyysitte tai ette, tai vaikka kieltäisitte.
Kun näitä nimettyjä ei ole pyydetty saarnaamaan, se ei tarkoita, että heidät olisi erotettu seurakunnasta tai saarnavirasta. Ja tämä on luterilaista, enemmänkin kuin itse luterilaisessa kirkossa.
Rakkauden puuttuminen ilmentää sisäistä tilaa. Sisäinen tila tulee siitä kun ei saarnata herättävästi niin armo ei mene perille. Tulee pelastusvarmuuden puutostila. Sitä paikkaillaan hokemalla sanaa valtakunta ja esittämällä valtakunnan ja sinne päätymisen metodia. Sitten netissä on ilmennyt kärsimyksen korostamista autuuden rakennuspuuna. Minun puolestani jokainen vl saa uskoa itsensä armosta autuaaksi ja sitä toivonkin. Rakkaus totuuteen on Pyhän Hengen hedelmä. Mutta se on saatanasta, että itsesensuuristi kielletään itseä ja sitten ripitetään muitakin jopa edelleen jatkuvissa hoitokokouksissa siitä, että käy esikoisten seuroissa. Jopa LLL oli avoin lukemaan kaiken maailman lehtiä ja kirjoituksia , kohtaamaan vankkumata itse, joka aatesuuntaa. Tämä portti ja pirtti kielto on epälestadiolaista.
EL-kristillisyyden, nykynimeltään yhdistyksenä Esikoislestadiolaiset ry oli ennen Vanha Lestadiolais Kristillinen yhdistys. Vielä vanhemmassa versiossa taidettin tuo Lestadiolais kirjoittaa muodossa Laestadiolais. Viimeisessä nimiversiossa tuo liikettä häiritsevä sana Kristillinen jätettiin pois; se olisi kuulemma liiaksi viitannut piukkapipaisuuteen ja muistuttanut liiaksi herätysliikkeen alkuperäisestä kristillisperäisestä tarkoitusperistä ja toiminnasta.
Tarkoitatko nuohoojamestari Antti Halosta ( oli yksi Tampereen Rauhanyhdistyksen perustajajäseniä )jonka mielenmuutoksesta vanhoollislestadiolaisiin lukeutuva Jussilakin kirjassaan mainitsee? Tosin vuosi taisi olla 1902.
Halonen ei muuten kääntynyt esikoisiin; hän oli kuulunut heihin aina; hän vain teki totisen parannuksen siitä maailmallisuudesta joka oli voittanut hänenkin sydäntään ja samalla asetti itsensä ja kotinsakin kristitylle sopivan esikuvan mukaiseksi.
Totta on, että kun hän oli saanut oikeat neuvot Ruotsin Lapin esikoissaarnaajilta, ei hän enää kaivannut niitä lihallisen vapauden eriseuran saarnaajia, joita hän oli asunnossaan ennen jopa majoittanut!
oli ajat ja neuvot.
Tuntuupa että pojasta ja pojanpojasta on polvi vain koventunut.
Näinhän se on, kolmanteen ja neljänteen polveen.
koska Lestadiuksen saarnat ovat monelle piikki lihassa.
Vanholliset ne armottomia on olleet mainituissa kokouksissaan. He veivät myös lähes kaikki rukoushuoneet, ja mikä huvittavinta, pyysivät esikoisia, jotka olivat Viipurissa rakentaneet itselleen uuden, vielä korjaamaan heidänkin kokoustilojaan.
Tämäkin tapahtui Tampereella n. 10V sitten. Vanhoilliset olivat pyytäneet esikoisilta materiaalia Rauhanyhdistyjksen 100-vuotis historiaan. Keskusteluissa rauhanyhdistysläiset syyttivät esikoisia omavanhurskaiksi ja kun heille raamatusta osoitettiin paikkoja, niin he sanoivat, että Paavalikin oli vain ihminen. Samoin he sanoivat Laestadiuksesta. Mitä nämä ry:läiset saarnaajat sitten ovat joita he kuuntelevat?
Rakkauden puuttuminen kertoo paljon ihmisen sisäisestä tilasta. Se on totta ja raamatullista.
Ei mikään kieltäytyminen ole autuuden ehto. Ei mikään portti- tai pirttikielto! Usko sovitustyöhön riittää ja sitä kautta saatava Armo, joka opettaa sitten tarpeellisella tavalla. Sen mukaan kuin ihminen on kykevä ottamaan sitä vastaan.
Ei lapselle kuulu sama ruoka kuin aikuiselle hengellisessä mielessä.
Rakkauden sanotaan olevan kekseliäs. Olkaa ovelat mutta viattomat, sanotaan Raamatussa. Mutta miten rakkaus voi toimia, jos sen olemassaolo ja toiminta-alue rajataan seurakunnan ohjeilla ja säännöillä? Se on pahimmillaan Jumalan ja Pyhän Hengen mitätöimistä ja vangiksi ottamista, omien tarkoitusperien käyttöön.
Rakkaus totuuteen on kai eri asia kuin rakkaus lähimmäiseen? Meneekö totuus toisen ihmisen edelle rakkauden kohteena? Totta, koska Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä. Tarkoititko tuota?
Ei tuo mikään ihme ole että kommunisti ameriikasta tulee ja haluaa olla esikoinen. Kävipä niin että Neuvosto-Venäjältä henkeään ja pakkotyötä uhmaten pitkin metsiä pakenee suomalainen kommunisti Suomeen kun haluaa olla esikoinen ja Jumalan lapsi. Näin on vain käynyt ja nyt tuo kristittyveli on saavuttanut viimeisen matkan tuonpuoleiseen ja odottaa suurta ylösnousemusta. Ei tarvitse enään kulkea piikkilankojen ali vapauteen.
"Rakkaus totuuteen on kai eri asia kuin rakkaus lähimmäiseen? Meneekö totuus toisen ihmisen edelle rakkauden kohteena? Totta, koska Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä. Tarkoititko tuota? "
En osaa sanoa.
luetteloosi myös EH:ta ja OS:ää ? Vai pidätkö, että heitä ei erotettu, vaan pantiin karsinaan miettimään opetuksiaan. Tosiasiassa tähän samaan karsinaan olisi kuulunut pistää pari muutakin saarnamiestä, heidän perässäjuoksijaansa ja p:n nuolijaansa. Kristillisyys olisi säästynyt jatkossa paljolta. Nyt näitä joudutaan käsittelemään pumpulihansikkain, jotta näennäinen rauha ja yksimielisyys säilyisi kansan silmissä1
Kysymys kuuluu: Kun seurakunnassa on saavutettu rikkumaton rauha ja yksimielisyys, onko perkele lopullisesti kesytetty, vai onko se silloin hallitsemassa?
Mikä se on se Äitilappi tai lapin vanhimmat. Kuulostaa kovin oudolta.
Jatkan hieman tuota rakkausaihetta.
Vaikka meillä olisi kaikki, mutta rakkaus puuttuisi, emme olisi mitään! Siinä on hyvä ohje uskovaiselle ja siinä voimme peilata omaa suhtautumistamme Jumalaan ja lähimmäisiin.
Jumala on Rakkaus. Hän antaa meille Rakkauttaan. Silloin voimme itsekin rakastaa - Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseämme!
Mutta mitä on Totuus, jota uskovainen tahtoo rakastaa? Tuskin on kysymys siitä Rakkaudesta, jota tunnemme Jumalaa ja Jeesusta kohtaan? Eli sitä että Jeesus on Tie, TOTUUS, Elämä, Valo, Leipä jne.
Totuus liittyy mielestäni rehellisyyteen. Ihmissuhteissakin. Mutta totuus ilman rakkautta on polttavaa ja raakaa. Emme taitaisi kestää sellaista?
Mutta kun ensin on rakkaus, niin totuus tulee oikeassa muodossa sen ohessa. Eikö niin?
Jos taas ei ole totuutta, niin rakkaus on valheellista ja vie väärään. Valheellinen rakkaus voisi olla peilteltyä itserakkautta, joka käyttää lähimmäistä vain omaksi hyväkseen. Se on turmiollista toiselle.
Minulla on sellainen tuntuma, että melkein kuka tahansa meistä tunnistaa aidon rakkauden? Meissä on sisällä kaipaus rakkauteen ja sen tuntee, kun sellaisen kohtaa. Se alkaa sulattaa sydämen jäätä! Se lämmittää ja muuttaa ihmistä.
Huvittavaa!
"Kun ensin on rakkaus, tulee totuus".
Se on oikeasti toisinpäin, totuudessa pysyessä, me saamme voiman rakkauteen.
Taisi tulla vielä epäselvemmin ja sinun mielestäsi vielä ihan väärin!
Voisitko hieman selittää ja korjailla tekstiäni? En oikein päässyt jyvälle, mitä tarkoitit?
Huvittavaa?
Mitä tuolla sanalla haluat viestiä?
Jos x-vl ei nyt oikein pysy kärryllä niin voin jelpata sen verran, että AINOA totuus on Kristus ja vain Kristuksessa ollen ihminen voi pelastua.
Vain Jumala on rakkaus, ja vain Kristuksen vanhurskauden puku yllään ihminen on Kristuksen kautta Jumalassa, joka on siis tuo rakkaus. Hän on silloin Hengestä syntynyt.
Ihmisen rakkaus on usein vain itsekkyyttä, tai sitten ihminen teeskentelee rakastavansa, hylätyksi tulemisen pelossa.
Joka lihaksi dsiittisolun ja munasolun hedelmöityksessä syntyy se lihana pysyy.
Siksi ihmisen täytyy syntyä kokonaan uudesti
vedestä ja Hengestä.
Mitä tuohon on lisättävää?
Jatka KESKUSTELUASI rauhassa.
Kuinka niin jatka keskustelua? Otinhan minä vain kerran kantaa tähän asiaan. Jos USKON perusta on hukassa, niin kyllähän sitä sitten lihalla koitetaan veivata vanhurskautta. Tällaisia uskonnollisia ihmisiä on maailma täynnä.
Onmuslimit ja judaistit muhamettilaiset hindut.
Kaikki he lahjovat jumaliaan jotta nämä leppyisivät. Ainoastaan eläväuskoisilla kristityillä on Jumala joka rakkautensa tähden vanhurskauttaa syntisen ihmisen Poikansa viattoman veren kautta, ilman hänen omia ansioitaan ja ponnistelujaan, tai muita Jumalan lepytysharjoituksia.
Pelastus on ainoastaan Kristuksen vanhurskauttavan teon omistamisessa.
Lahaksi saat kaiken, uskon kautta.
Älä siis syntinen yritä ansaita autuuttasi kepyttelemällä Kaikkivaltiasta ja kaikkinäkevää Jumalaasi, se on omanvanhurskauden pluffi.
Minusta tämä ei ole tasavertaista, aikuisten välistä keskustelua, ainakaan sinunlaistesi kanssa.
Se ei onnistu, jos vastapuoli raamittaa aiheet ja tyylin sellaisiksi, että vain "niinjaaamenen" sanominen kelpaa.
Muuten tulee herätyssaarnaa tai ojennusta siitä, miten olen väärässä! Ilmeisesti on tarkoitus avata silmäni näkemään, että kohdallani armokin on varastamista ja pohja aivan pettävä uskonasioissa.
Ei kannata jatkaa, tuntuu sen verran vastenmieliseltä.
...sinulta nimittäin.
Mitä huvittavaa oli x-vl:n kirjoituksessa? Hän kirjoitti kauniisti ja oikein ja raamatullisesti.
Sinä et näytä tietävän mitään oikeasta rakkaudesta (ja tässähän ei ollutkaan kyse miehen ja naisen välisestä rakkaudesta).
On erittäin epäkohteliasta tulla kahden ihmisen keskustelun väliin ihan vain panettelemaan ja esittämään toisen tekstiä huvittavaksi. Saisit hävetä.
Sen sijaan sinunkin mielipiteitäsi voitaisiin arvostaa, jos esittäisit ne kauniisti, toisen ihmisen mielipiteitä kunnioittaen, etkä ylhäältä, itsetietoisena, toista halveksien:(
Sama kommentti myös Jeesaajalle, hän on ihan sinun kaltaisesi:(
Kiitos sanoistasi. Ne olivat tarpeen tuollaisten kommenttien jälkeen.
Tuntuu välillä, että tällä palstalla on mahdoton KESKUSTELLA. Ainakin siinä merkityksessä missä itse ymmärrän.
Mutta eihän täällä ole pakko olla. Monet ovat jo sen oivaltaneet ja häipyneet. Harmi!
Jos Jumalan sanan on sinun vastapuolesi, niin huonosti ovat asiat. Raamatussahan nämä raamit ovat jokaisen luettavana.
Vain harvat ovat ne jotka nöyrtyvät menemään oven Kristuksen kautta sisälle Jumalan valtakuntaan, omalta puoleltaan tyhjinä. Se näet vaatii nöyrtymistä tunnustaa itsensä kokosyntiseksi.
//"Jos Jumalan sanan on sinun vastapuolesi, niin huonosti ovat asiat. Raamatussahan nämä raamit ovat jokaisen luettavana."//
Onneksi kirjoitit: JOS... eikä KUN
Mutta itsetutkiskelun aihetta annoit.
Taas kerran. ;(
Niissä syövereissähän tässä on taivasmatkaansa saanut tehdä jo vuosikymmeniä! Autuuden perusta näyttää muiden mielestä olevan kohdallani aina hatara/ väärä. Jos ei veeällät niin sitten eeällät...
Hän kirjoitti seuraavasti:
"Se ei onnistu, jos vastapuoli raamittaa aiheet ja tyylin sellaisiksi, että vain "niinjaaamenen" sanominen kelpaa."
Jumala on sanansa tuonut Raamatussa ihmisille.
Jos henkilö n. nimittää Jumalan sanaa vastapuoleksi, niin ongelma on syvä.
Jos tarkoitus on vain osoitella minua sormella, niin se vain sopii, mutta minä en ole kirjoittabut Raamattuun sanaakaan.
Tämä on syytä ottaa vakavasti huomioon.
Ja perustus on Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja.
Yrittäkööt ihmisen vanhurskauttaa itseään joko tekemisillään, taikka tekemättä jättämisillä, taikka sanomalla synnistä että se ei ole syntiä, niin tulos on aina sama. Sellainen on ja pysyy omavanhurskautena.
Vain Kristus on se vanhurskaus joka kelpaa Jumalan edessä.
Ja ne jotka eivät ole Kristuksen vanhurskautta kelpuuttaneet sellaisenaan, ovat tulleet lammashuoneeseen muualta kuin oven kautta. Raamattu sanoo heistä että he ovat varkaita ja ryöväreitä.
Sille emme mitää voi, jos Jumalan armo ei kelpaa lahjaksi kokonaan syntiselle, valitettavasti.
"Hän" eli minä kirjoitin seuraavasti:
//"Minusta tämä ei ole tasavertaista, aikuisten välistä keskustelua, ainakaan sinunlaistesi kanssa.
Se ei onnistu, jos vastapuoli raamittaa aiheet ja tyylin sellaisiksi, että vain "niinjaaamenen" sanominen kelpaa."//
Sinun tekstisi oli seuraava:
"Jumala on sanansa tuonut Raamatussa ihmisille.
Jos henkilö n. nimittää Jumalan sanaa vastapuoleksi, niin ongelma on syvä."
----------------
Kirjoitan uudelleen itsekin: Jeesus on Tie, TOTUUS ja Elämä. Sitäkö vastaan olin?
Puhuin todellakin Sinusta vastapuolena!