Ymmärrän sinua, ettei kannata mitään, ei yhteyttä, ei antaa ymmärtää mitään, mihin ei rahkeet riitä.
Jos vastaisit mun viestiin, saisin varmaan sydärin, hepulin tai jonkin tajuttomuuskohtauksen. Ymmärrän, että sun tehtävä on edistää terveyttä, ei heikentää sitä.
Ymmärrätköhän koskaan tuota mun yritystä olla sarkastinen, ärsyttääköhän se sua.
Mutta joo, olin tosissani tuosta, että ymmärrän sua, ettet halua mun saavan väärää kuvaa, saisin sen välittömästi. Paitsi jos toivottaisit vain hyvää loppuelämää, mikä oli, se myös meni.
Elämä kuluu. Sinulla on varmasti suhde, en epäile sitä, siksikin ymmärrän vastaamattomuuttasi. Minua ei ole olemassa sinulle. Se satuttaa mua, se on oikeastaan uskomatonta, että vieläkin, se kipu voi viiltää fyysisesti.
Ajatteletko, että toivoisin ja odottaisin sinulta liikaa. Ettet tee minusta takiaista, jos oisit joskus vastannut, että hyvin menee, ettet viitsi sitä vähäää, ettet saa minusta riesaa.
Eihän se ole totta.
Mutta en tee mitää vastauksella, että hyvin menee. Parempi siis, kun et sitä kerrokaan. Huonosti menemisestä et edes kertois mulle. Olet siis hiljaa, niin olet ollut ja niin tulet olemaan. Joku kuulee äänesi, jollekin puhut ja kerrot kaikesta. Olisinpa onnesi.
Kaikki on vain väliaikaista.
Kaikki paitsi rakkaus.
Se mitä tunnen sua kohtaan, ei sovi elämääsi, ei raameihisi, ei siihen suunnitelmasn, kuinka toivot nyt elämäsi menevän.
Sinäkin kaipaat minua. Ainakin vähän välillä. Tiedän sen. Sinä ja lämpöinen sydämesi, lämpöiset kätesi.
Vaikka mikään sanani ei enää puhuttelisi sieluasi tai sydäntäsi, kirjoitan, kun en muuta tiedä. Kun ksipaan ja rakastan. Sinua yhä ja lie aina.
-nainen
Jos vastaisit mun viestiin, saisin varmaan sydärin, hepulin tai jonkin tajuttomuuskohtauksen. Ymmärrän, että sun tehtävä on edistää terveyttä, ei heikentää sitä.
Ymmärrätköhän koskaan tuota mun yritystä olla sarkastinen, ärsyttääköhän se sua.
Mutta joo, olin tosissani tuosta, että ymmärrän sua, ettet halua mun saavan väärää kuvaa, saisin sen välittömästi. Paitsi jos toivottaisit vain hyvää loppuelämää, mikä oli, se myös meni.
Elämä kuluu. Sinulla on varmasti suhde, en epäile sitä, siksikin ymmärrän vastaamattomuuttasi. Minua ei ole olemassa sinulle. Se satuttaa mua, se on oikeastaan uskomatonta, että vieläkin, se kipu voi viiltää fyysisesti.
Ajatteletko, että toivoisin ja odottaisin sinulta liikaa. Ettet tee minusta takiaista, jos oisit joskus vastannut, että hyvin menee, ettet viitsi sitä vähäää, ettet saa minusta riesaa.
Eihän se ole totta.
Mutta en tee mitää vastauksella, että hyvin menee. Parempi siis, kun et sitä kerrokaan. Huonosti menemisestä et edes kertois mulle. Olet siis hiljaa, niin olet ollut ja niin tulet olemaan. Joku kuulee äänesi, jollekin puhut ja kerrot kaikesta. Olisinpa onnesi.
Kaikki on vain väliaikaista.
Kaikki paitsi rakkaus.
Se mitä tunnen sua kohtaan, ei sovi elämääsi, ei raameihisi, ei siihen suunnitelmasn, kuinka toivot nyt elämäsi menevän.
Sinäkin kaipaat minua. Ainakin vähän välillä. Tiedän sen. Sinä ja lämpöinen sydämesi, lämpöiset kätesi.
Vaikka mikään sanani ei enää puhuttelisi sieluasi tai sydäntäsi, kirjoitan, kun en muuta tiedä. Kun ksipaan ja rakastan. Sinua yhä ja lie aina.
-nainen
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tää unohtui laittaa tuohon mitä tuossa vähän ylempänä kirjoitin.
https://www.youtube.com/watch?v=-l4bzNToLYI&list=RDC6TziNqvVPs&index=15
Kauniisti molemmat kirjeet kirjoitettu. Ehkä löysitte toisenne, Onnea!
Aiempi vastaus ei varmastiiaan ole kohteeltani, mutta onnea minäkin hänelle toivon 🙂
-aloittaja
Miksi vastaus ei voisi olla kohteeltasi sillä minuun tämä aloitus kyllä tuntuu osuvan aika liiankin hyvin. Aina kun on ohi mennen törmätty on saatu edes hyvät huomenet toivotettua. Aikaa tosiaan on mennyt useampi vuosi. (minun piti tutustua itseeni uudestaan kaiken sen paskan jälkeen mitä aikanaan tapahtui). Mielessäni olet joka tapauksessa ollut joka päivä vaikka vuodet ovat vierineet.
Nyt kun palasin kotiin ja ollaan kohdattu kasvotusten jokunen kerta niin sen saman lämmön tunnen sinua kohtaan minkä tunsin silloin kun ihan ensimmäistä kertaa halattiin ja katsottiin toisiamme silmiin se tunne kun kaikki muu ympärillä pysähtyi ja oltiin vain me kaksi vaikka ympärillä oli väkeä.
En tiedä olenko kaipuusi kohde (toivoisin kyllä olevani) mutta kirjoitin myös tuon aikaisemman kommentin ja biisikin on minun laittama.
T.T
No minä vain tiedän, ettei ole. Meidän tarina on jo alkanut vuosia sitten kuten loppunutkin. En ole nähnyt häntä vuosiin, joten sinäkään et ole hän.
Nyt vasta luin kunnolla, että olet sama vastaaja😀 hän ei ole T.
Mitä kautta laitoit viestin? FB ja messenger ovat epäluotettavia. Viestit eivät mene välttämättä perille, vaikka voi siltä näyttääkin.
Tekstarin, on siitä jo reilu kuukausi.
Tarina on loppunut jo vuosia sitten, et oo ajatellut niin yksinkertaista hommaa, kuin et ehkä on vaihtanut numeroa. Et taida paljoa hänestä tietää, jos et edes tiedä onko parisuhteessa vai ei. Eli yhteisiä kavereitakaan, tai edes tuttujakaan ei ole.
Nää on näitä vedätyksiä. Mä hiffaan mitä sä teet, ja sun kannattais myös tietää se.
No eipä ole vaihtanut numeroa, että näin.
Sinä et tunne minua enkä minä sinua. En ole etelä-Suomesta eikä hänkään. Aloitukseni ei koske sinua eikä tuttujasi.
Pieni on maailmasi, jos kuvittelet sisäpiirisi Suomen laajuiselle ikävä-palstalle vedättelemään.