Kumpparit ja sadeasut jaksavat kiinnostaa ja kiihottaa. Minun lisäksi joukko taitaaolla suht laaja.. nostetaanpa siis aihetta esiin. Haluaisin kuulla sinun mieleenpainuneimman kokemuksen!
Itselle taitaa päästä ainakin kärkisijoille eilinen. Töistä tullessa kotona oli valot päällä, joten tiesin vaimoni jo kotiutuneen ennen minua. Ketään ei kuitenkaan näkynyt missään. Aikani huhuilin ja lopulta avasin makkaron oven. Ja hitto mikä näky. Vaimo oli sängyllä kontillaan - päällään laksinen musta toppi, housuina tekonahkahosut joiden jalkoväli avattiin jo aiemmin, jaloissa keltaiset kontiot ja nupiksi käsissä pitkät mustat kemikaalihommiin tarkoitetut kumihanskat. Siinä se hiljalleen pyöritti peppua ja sanoin vain hiljaa, että "pane mua"...
No eipä siinä montaa hetkeä mennyt kun oli muna sykkivässä pillussa, ehdin kyllä riisuutumisen lisäksi kaivaa omat mustat kontiot kaapista jalkaan.
Kerrohan omista touhuista! Kiva kuulla muidenkin seikkailuista.
Kumpparileikkejä
38
5578
Vastaukset
Onnenpekka olet,, kokeilitko miltä hanska tuntuu
- Anonyymi
Kokeile löylykauha perseesees
- Anonyymi
Onnenpekka kyllä, kun viimein löytyi puoliso joka lähtee näihin juttuihin mukaan - vaikka ei itse niistä suoraan kiihotukkaan.
Hanskahommat jäivät tuolloin visuaaliselle asteelle, mutta muutoin leikeissä usein mukana. Hieman tunnottomat tuollaiset paksut, mutta toisaalta just noissa se onkin ehkä se juttu - pitkät ja paksut..
- Anonyymi
Tykätään avokin kanssa puuhastella saappaat jalassa. Saappaita löytyy monenlaisia, myös kumisaappaita. Häneltä parit hait, parit kontiot ja sitten vielä jotkut vanhat nokiat, joissa vähä korkoa.
Jos nyt yksi muisto, niin viistisen vuotta sitten olimme avokin ystävän uuden miehen mökillä neljästään. Isäntäparin rouvalla oli uudet punaiset nokialaiset, ja enempi kuin mahdollista että niitä tuli päivän mittaan tuijoteltua.. toisena iltana kyseiselle rouvalle iski migreeni ja hän meni päämökkiin nukkumaan, ja liekkö solidaarisuuden vuoksi isäntä seurasi hetken päästä perässä.
Me jäimme avokin kanssa saunamökille kahdestaan ja ykskaks hän polkaisi jalkaansa kuistille jääneet vielä uutuuttaan hohtavat kontiot. Avovaimo otti t-paidan pois ja nosti hamettaan, alla ei ollut mitään. "Oon seurannu, kuinka olet näitä saappaita tuijotellut pari päivää, näkyy onneksi sopivan mullekin. Miltäs näyttää?" No miltäs näytti, mullahan otti eteen saman tie oikein huolella, eikä mennyt kuin hetki kun nussittiin kaidetta vasten. Lopulta tyhjensin lastini kumisaappaille, ja siihen se jäikin. Hieman kuumotti kun saappaiden omistaja seuraavana päivänä kulki mällisissä kumppareissa.- Anonyymi
Mulla yks parhaista muistoista liittyy kans mökkeilyyn. Nuorempana ku asuin kotona, mutsilla oli punaiset kontiot. Mulle vähän liian pienet, mutta harva se päivä yksin kotona ollessani sovittelin niitä ja käveleskelin niissä ympäri taloa. Joskus onnistuin tunkemaan jalkaani jopa pikkusiskoni vanhat pinkit nokialaiset. Molemmat noista saappaista päätyivät aikanaan mökillemme mökkikumppareiksi.
Armeijan jälkeen vein sitten ensimmäisen tyttökaverini mökkeilemään, tuolle samaiselle mökille. Sinne tultuamme keli muuttuikin jo heti ensimmäisenä päivänä sateisemmaksi, eikä meillä tietenkään ollu mitään vedenpitävää vaatetta mukana. Päivittelin siinä ääneen että tais tulla tylsä reissu ku ei haluttais touhuta ulkona oikein mitään kun kengät ja sukat kastuu. No tähän tyttöystävä sitten ilman mitään johdattelua, aivan omasta aloitteestaan, että näyttihän tuolla olevan kumppareita eteisessä, minkähän kokoisia ne on. Mulla ei meinannu sanaa tulla suusta, ja olin kuin en olis muistanu koko kumppareita, saatika olisi tietoinen minkä kokoisia ne on.
Lähdettiin siitä sitten katsomaan niitä kumppareita, ja osasin tuumata vain että kyllä näistä varmaan ainaki sulle löytyy saappaat. Hän veti ne mutsin punaiset kontiot jalkaansa, ja hikoilutti jalkojaan niissä koko päivän. Illemmalla märkiä sukkia kuivatellessani pohdin ääneen, että menisköhän nuo kumpparit mullekin jalkaan, jos hän kokeilisi niitä pienempiä. Tungin jalkani niihin tyttöystäväni jaloista yhä lämpimiin ja hikisiin punaisiin kontioihin, kun hän taas veti jalkaansa ne siskoni vanhat pienet söpöt pinkit nokialaiset.
Voitte vain kuvitella miten paljon noissa kumisaappaissa naitiin siinä viikon aikana. Liiterissä, veneessä, mättäällä, missä vain kuvitella voi. En tiedä vieläkään osasiko silloinen tyttöystäväni aavistaa mieltymyksiäni. - Anonyymi
Yks kinkyimmistä jutuista mulle on just tilanteet, joissa käytetään jonkun muun kumisaappaita. Joko itse tai sitten joku muu. Pitkään olen fantasioinut siitä jos vaikka olis maalla vierailemassa, ja vaimo joutuis lainaamaan talon tyttären kumppareita. Vielä ekstraa jos talon isäntä viettelisi vaimon ja itse pääsisi salaa katselemaan kun isäntä lykkii vaimoa jonka jaloissa pienet punaiset lainasaappaat puristaa. Sitten vielä illalla pääsisi vetelemään kuivat niihin saappaisiin. Kiihottaako ajatus ketään muuta? Varmaan vaikea löytää tällaista vaimoa edes..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yks kinkyimmistä jutuista mulle on just tilanteet, joissa käytetään jonkun muun kumisaappaita. Joko itse tai sitten joku muu. Pitkään olen fantasioinut siitä jos vaikka olis maalla vierailemassa, ja vaimo joutuis lainaamaan talon tyttären kumppareita. Vielä ekstraa jos talon isäntä viettelisi vaimon ja itse pääsisi salaa katselemaan kun isäntä lykkii vaimoa jonka jaloissa pienet punaiset lainasaappaat puristaa. Sitten vielä illalla pääsisi vetelemään kuivat niihin saappaisiin. Kiihottaako ajatus ketään muuta? Varmaan vaikea löytää tällaista vaimoa edes..
kyllä kiihottaa kerro lisää haaveistasi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kyllä kiihottaa kerro lisää haaveistasi
No täältä pesee, aivan fiktiivinen tarina, mutta ajatuskin ottaa eteen!
Me ollaan vaimoni piian kanssa innokkaita luonnossakulkijoita. Asutaan tosin kaupungissa, joten mahdollisuudet on vähän rajallisia jos ei lähde merta edemmäs kalaan. Nyt oli kuitenkin käynyt hyvä tuuri, kun Piia oli sattunut juttelemaan kainuussa asustelevan serkkunsa Viivin kanssa kesäsuunnitelmista. Viivi oli nimittäin perheineen lähdössä keski-eurooppaan viikoksi ja kysyi olisiko meillä intoa tulla heille siksi aikaa koiravahdeiksi. Mikä parasta, parhaaseen hillastusaikaan.
Ei muuta kuin auton nokka kohti pohjoista siis. Piiahan tietää mun mieltymyksistä, joten mukaan pakattiin sen punapohjakontiot ja mulle keltaiset haisaappaat. Jos vaikka pääsisi hillasuolla lykkimään saappaissa. Toki mukaan lähti myös vähän sadevaatetta.
Perille päästyämme Viivi olikin meitä jo vastassa. Sydämmessäni hieman muljahti kun näin hänen vaatetuksensa, hän oli nimittäin juuri tulossa kasvimaata kitkemästä, jalassaan keltaiset rukan vyötärömallin pöksyt ja mustat hait. Siinä sitten tervehdittiin, vaihdettiin kuulumiset ja lähdettiin katselemaan paikkoja ja taloa. Talokierros oli hieman pettymys mielenkiinnon kohteideni kannalta, sillä nuo aiemmin näkemäni hait näyttivät olevan talon ainoat kumisaappaat. Illemmalla vessassa käydessäni vilkaisin niitä silti tarkemmin, näyttivät olevan uudehkot ja kokoa 35. Ei siis käyttöä mulle, mutta piian jalkaan vois mennä. Ei muutenkaan erityiset, mutta voishan se olla pervoa jos vaimolla olisi ne jalassaan sängyssä. Salakuljetinkin ne paidan alla huoneeseemme ja suostuttelin Piian antamaan mulle kyydit ne jalasaan. Toisen kierroksen jälkeen roiskin vielä mällit saappaanvarresta sisään.
Aamulla isäntäväki teki lähtöään. Viivi kertoi koiranhoitoito-ohjeita ynnä muuta mielestään tärkeää, en jaksanut kuunnella tarkemmin suunnitellessani muuta. Havahduin kuitenkin kun hän sanoi lähtiessään Piialle, että "jos haluatte siellä hillassa käydä eikä sulla ole kamppeita mukana, niin voit lainata mun kumppareita. Noi mun uudet taitaa olla sulle vähän pienet ku oon ite tällanen kääpiöjalka, mähän saatan tiukan paikan tullen lainata meidän ellankin kumppareita. Mutta mulla on kyllä sellaset pidempivartisetki joissa on reilummin villasukkavaraa, taitaa olla vielä tuolla saunan puolella kuivumassa." Virkistyin heti, ehkä tämä reissu ei menisikään omissa kamppeissa touhuamiseksi.
Heti auton kaarrettua pikitielle säntäsin pesuhuoneen läpi saunan puolelle. Sydämessä muljahti jälleen, alalauteelta löytyi nimittäin pinkit 37 kokoiset kontiot. Lauteilla oli kuivumassa myös ne eilen näkemäni keltaiset sadehousut ja perheen tyttären Ellan pinkki sadeasu ja keltaiset junnumallin kontiot. Niistähän ei taas juuri ollut iloa, mutta tsekkasin kuitenkin nopeasti ellan kuristen koon. Senttikokoa 151, leikittelin nopeasti ajatuksella että eihän näiden tarvisi paljoa olla isommat niin menis vaikka vaimollekin vielä. Palasin olkkarin puolelle ja vinkkasin Piialle että "käyppäs varustautumassa, kohta lähdetään hillaan, saa yllättää." Kuvittelin jo mielessäni kuinka hän keinuttelisi persettään Viivin kontioissa ja kuriksissa.
No totta vie yllättikin. Tullessani vessasta, Piia oli ehtinyt palata vaatteidenvaihtoreissultaan. Siinä hän makasi sohvalla tissit paljaana, Ellan pinkeissä henkselikurahousuissa. Niissä ei todellakaan ollut yhtään ylimääräistä tilaa, ei ilmeisesti edes pikkareille, sillä erotin jopa pillun muodot tiukan sadeasukankaan läpi. Kaiken päälle hän oli saanut jotenkin tungettua jalkaansa vielä ne keltaiset kontiot, joiden pohjasta erotin multaa, hiekkaa ja numeron 32. Olin haljeta kiimasta ja hyppäämässä hänen kimppuunsa, mutta Piia käännytti minut takaisin. "Sinun vuorosi, otin nämä pienemmät ihan sitä ajatellen, että jäis sullekin ulkovaatetta."
Palasin saunaan ja riisuin itseni alasti. Kipaisin hakemaan pyykkikorista Viivin pikkarit ja venytin ne jalkaani suunnattoman erektioni päälle. Keltaiset sadehousutkin mahtuivat jotenkuten jalkaan, ne tuntuivat taivaalliselta ihoani vasten. Seuraavaksi pyörittelinkin kädessäni jo Viivin kontiota. Kolmiseiskat, ne ei voi mitenkään mennä mulle jalkaan. Päätin kuitenkin yrittää ja laskin saappaan lattialle eteeni nuuhkaistuani ensin pitkään sen sisustaa. Hieroin jalkaani saippuaa ja aloin työntää jalkaa varresta sisään. Tuskallisen kiskonnan jälkeen ne olivat jalassani. Varpaat paistoivat kumin läpi ja piukat varret puristivat jääden pohkeista ruttuun. Katsoin itseäni vielä peilistä, siinä minä seisoin Viivin kuriksissa ja pinkeissä kontioissa.
Saapastelin olohuoneeseen ja kömmin Piian päälle, eikä keretty saada housuja alas kun jo tulin ensimmäisen kerran. Ja se kerta ei jäänyt ainoaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No täältä pesee, aivan fiktiivinen tarina, mutta ajatuskin ottaa eteen!
Me ollaan vaimoni piian kanssa innokkaita luonnossakulkijoita. Asutaan tosin kaupungissa, joten mahdollisuudet on vähän rajallisia jos ei lähde merta edemmäs kalaan. Nyt oli kuitenkin käynyt hyvä tuuri, kun Piia oli sattunut juttelemaan kainuussa asustelevan serkkunsa Viivin kanssa kesäsuunnitelmista. Viivi oli nimittäin perheineen lähdössä keski-eurooppaan viikoksi ja kysyi olisiko meillä intoa tulla heille siksi aikaa koiravahdeiksi. Mikä parasta, parhaaseen hillastusaikaan.
Ei muuta kuin auton nokka kohti pohjoista siis. Piiahan tietää mun mieltymyksistä, joten mukaan pakattiin sen punapohjakontiot ja mulle keltaiset haisaappaat. Jos vaikka pääsisi hillasuolla lykkimään saappaissa. Toki mukaan lähti myös vähän sadevaatetta.
Perille päästyämme Viivi olikin meitä jo vastassa. Sydämmessäni hieman muljahti kun näin hänen vaatetuksensa, hän oli nimittäin juuri tulossa kasvimaata kitkemästä, jalassaan keltaiset rukan vyötärömallin pöksyt ja mustat hait. Siinä sitten tervehdittiin, vaihdettiin kuulumiset ja lähdettiin katselemaan paikkoja ja taloa. Talokierros oli hieman pettymys mielenkiinnon kohteideni kannalta, sillä nuo aiemmin näkemäni hait näyttivät olevan talon ainoat kumisaappaat. Illemmalla vessassa käydessäni vilkaisin niitä silti tarkemmin, näyttivät olevan uudehkot ja kokoa 35. Ei siis käyttöä mulle, mutta piian jalkaan vois mennä. Ei muutenkaan erityiset, mutta voishan se olla pervoa jos vaimolla olisi ne jalassaan sängyssä. Salakuljetinkin ne paidan alla huoneeseemme ja suostuttelin Piian antamaan mulle kyydit ne jalasaan. Toisen kierroksen jälkeen roiskin vielä mällit saappaanvarresta sisään.
Aamulla isäntäväki teki lähtöään. Viivi kertoi koiranhoitoito-ohjeita ynnä muuta mielestään tärkeää, en jaksanut kuunnella tarkemmin suunnitellessani muuta. Havahduin kuitenkin kun hän sanoi lähtiessään Piialle, että "jos haluatte siellä hillassa käydä eikä sulla ole kamppeita mukana, niin voit lainata mun kumppareita. Noi mun uudet taitaa olla sulle vähän pienet ku oon ite tällanen kääpiöjalka, mähän saatan tiukan paikan tullen lainata meidän ellankin kumppareita. Mutta mulla on kyllä sellaset pidempivartisetki joissa on reilummin villasukkavaraa, taitaa olla vielä tuolla saunan puolella kuivumassa." Virkistyin heti, ehkä tämä reissu ei menisikään omissa kamppeissa touhuamiseksi.
Heti auton kaarrettua pikitielle säntäsin pesuhuoneen läpi saunan puolelle. Sydämessä muljahti jälleen, alalauteelta löytyi nimittäin pinkit 37 kokoiset kontiot. Lauteilla oli kuivumassa myös ne eilen näkemäni keltaiset sadehousut ja perheen tyttären Ellan pinkki sadeasu ja keltaiset junnumallin kontiot. Niistähän ei taas juuri ollut iloa, mutta tsekkasin kuitenkin nopeasti ellan kuristen koon. Senttikokoa 151, leikittelin nopeasti ajatuksella että eihän näiden tarvisi paljoa olla isommat niin menis vaikka vaimollekin vielä. Palasin olkkarin puolelle ja vinkkasin Piialle että "käyppäs varustautumassa, kohta lähdetään hillaan, saa yllättää." Kuvittelin jo mielessäni kuinka hän keinuttelisi persettään Viivin kontioissa ja kuriksissa.
No totta vie yllättikin. Tullessani vessasta, Piia oli ehtinyt palata vaatteidenvaihtoreissultaan. Siinä hän makasi sohvalla tissit paljaana, Ellan pinkeissä henkselikurahousuissa. Niissä ei todellakaan ollut yhtään ylimääräistä tilaa, ei ilmeisesti edes pikkareille, sillä erotin jopa pillun muodot tiukan sadeasukankaan läpi. Kaiken päälle hän oli saanut jotenkin tungettua jalkaansa vielä ne keltaiset kontiot, joiden pohjasta erotin multaa, hiekkaa ja numeron 32. Olin haljeta kiimasta ja hyppäämässä hänen kimppuunsa, mutta Piia käännytti minut takaisin. "Sinun vuorosi, otin nämä pienemmät ihan sitä ajatellen, että jäis sullekin ulkovaatetta."
Palasin saunaan ja riisuin itseni alasti. Kipaisin hakemaan pyykkikorista Viivin pikkarit ja venytin ne jalkaani suunnattoman erektioni päälle. Keltaiset sadehousutkin mahtuivat jotenkuten jalkaan, ne tuntuivat taivaalliselta ihoani vasten. Seuraavaksi pyörittelinkin kädessäni jo Viivin kontiota. Kolmiseiskat, ne ei voi mitenkään mennä mulle jalkaan. Päätin kuitenkin yrittää ja laskin saappaan lattialle eteeni nuuhkaistuani ensin pitkään sen sisustaa. Hieroin jalkaani saippuaa ja aloin työntää jalkaa varresta sisään. Tuskallisen kiskonnan jälkeen ne olivat jalassani. Varpaat paistoivat kumin läpi ja piukat varret puristivat jääden pohkeista ruttuun. Katsoin itseäni vielä peilistä, siinä minä seisoin Viivin kuriksissa ja pinkeissä kontioissa.
Saapastelin olohuoneeseen ja kömmin Piian päälle, eikä keretty saada housuja alas kun jo tulin ensimmäisen kerran. Ja se kerta ei jäänyt ainoaksi.kiihottava tarina
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kiihottava tarina
Lisää tosiaankin tuollaista.
On ilo lukea noin kiihottavaa tekstiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisää tosiaankin tuollaista.
On ilo lukea noin kiihottavaa tekstiä.Tämäkin tarina osin fiktiivinen, mutta kiihottava:
Olin juuri saanut suutarin koulutuksen ja ensimmäisessä työpaikassani olin saanut keikkahommana käydä korjaamassa ja huoltamassa eräällä suurella hevostallilla suuremman määrän ratsastussaappaita. Tulin paikalle, mutta en tiennyt mihin mennä lukuisista rakennuksista.
Oli kuuma kesäpäivä ja aurinko paistoi todella lämpimästi. Tallin yhdellä seinustalla olevalla penkillä istui häkellyttävän kaunis nuori neito. Hänellä oli tummat olkapäille ulottuvat hiukset, tummanruskeat silmät, tiukka hihaton paita, josta kauniit sopusuhtaiset rinnat nöpöttivät kauniina. Tiukkaakin tiukemmat mustat ratsastushousut peittivät hänen täydellisiä sääriään ja kuin sokerina pohjalla, jaloissaan hänellä oli kuluneet, mutta vielä melko hyväkuntoiset kääntövarsikontiot. Näky oli suorastaan mykistyttävä. Olisin voinut ihailla tätä näkyä vaikka ikuisuuden, mutta oli pakko kysyä häneltä neuvoa, minne mennä. Muu talonväki oli lähtenyt kaupunkiasioille ja neidolle oli annettu tehtäväksi ottaa vastaan saapasssuutari. Hän lähti näyttämään satulahuoneen, jossa työ oli tarkoitus hoitaa. Ennen lähtöä hän vielä kysyi, voisitko tehdä mitään hänen rikkinäiselle kumpparille. Katsoin pienen reiänalun olevan helposti korjattu pienellä paikalla. Paikkahan siitä tietenkin jäisi näkyviin, mutta hän sanoi sen olevan ihan ok. Käskin jättää saappaan muiden korjattavien saappaiden joukkoon. Hän teki työtä käskettyä ja hävisi näkyvistä. Otin tietenkin välittömästi vielä lämpimän ja sisältä suloisen tuoksuisen saappaan lähempään tarkasteluun. Oli aivan pakko alkaa purkamaan paineita, mutta kesken nautinnollisen saappaan sisustan haistelun ja runkkauksen tyttö tuli katsomaan, millä mallilla hänen saappaansa korjaus on. Ensin hän hieman vimmastui, mutta kun huomasi millaisen vaikutuksen hänen rikkinäinen ja hikinen saappaansa oli saanut aikaan, hän hieman lämpesi ja pyysi jatkamaan hänen kanssaan. Rakastelimme pöydällä kiihkeän tovin.
Kun piti alkaa jo pelkäämään talonväen tulevan takaisin kaupungista, korjasin nopeasti kumisaappaan, huolsin ja korjasin muut saappaat. Kumisaappaan korjauksesta en laskuttanut. Silloin nautin erityisesti työstäni.
Täällä myös yx ukm jota kumisaappaat kiihottaa kuten profiilikuvasta näkyy
- Anonyymi
Itselleni yksi mieleenpainuneimmista kumpparikokemuksistani oli ensi kosketukseni kääntövartisiin kontio- kumisaappaisiin. Olin todennäköisesti tuolloin ekaluokalla koulussa. Koulun jälkeen muutamaa vuotta vanhempi naapurin poika kutsui minut heille. Silloin tällöin sadepäivinä ihailin naapurin pojan, muiden isojen poikien ja joidenkin harvojen tyttöjen kääntövarsisaappaita. Ne vain näyttivät jollakin selittämättömällä tavalla älyttömän kauniilta ja seksikkäiltä. Itselläni oli tuolloin vain jotkut lasten halpissaappaat. Tuli puheeksi, että haluaisin samanlaiset saappaat, kuin naapurin pojallakin on. Hän käski sovittaa omiaan. Hieman mietitytti, uskaltaisikohan sitä, mutta rohkaistuin ja vedin sisältä hieman kosteat ja itselleni numeron pari liian suuret saappaat jalkaani. Heti napsahti. Tuntui oikealta. Jokin kumma tunne housuissa kasvoi. Sama tunne tuli sitten aina, kun näki kääntövarsikontioita. Eipä siis ollut yllätys, että joitakin vuosia myöhemmin, kun sain sitten viimein omat Kontiotkin, ensimmäinen erektio ja siemensyöksykin tapahtui omien kääntövarsikontioiden siivittämänä. Sellainen oli oma mieleenjäänein kumpparikokemukseni ja ensimmäinen sellainen. Joten ei siis yllätys, että Kontiot ja eteenkin kääntövarsikontiot edelleenkin ovat se suuri rakkaus, vaikka on tässä matkan varrella oppinut joistakin muistakin fetisseistä nauttimaan.
- Anonyymi
Sama juttu. Tenavana ylemmän luokan oppilaiden kääntövartiset näyttivät tavallisia hienommilta.
- Anonyymi
Yks parhaista kokemuksista on opiskeluajoilta. Syyskauden aluksi oli jonkinlainen ryhmäytymispäivä, joka ei alunperin napannut mitenkään. Paria päivää ennen tuli kuitenkin tsekattua sääennuste, ja alkoi näyttämään hyvältä sadekampefettarin silmin.. sadetta aamusta iltaan ja ohjelmassa oli ulkoaktiviteettia koko päiväksi, vasta illalla ruokailu ja sauna jossain retkeilymajassa. Aamulla vettä satoi ja aika lailla innoissani vedin iäkkään Rukan sadeasun päälle ja pitkät mustat kumisaappaat jalkaan. Tuohon aikaan oli jo aika paljon coretexia porukalla päällä, mutta onneksi varmaan puolella oli ainakin jotain "oikeaa" kampetta - etenkin tyttöjen pukeutuminen yllätti iloisesti. Valitettavasti tuolloin ei vielä ollut kännyköissä kameroita, muuten olisi varmasti muutama muisto tallella...
Illanvieton sivussa saunan jälkeen tuli poikettua eteistiloissa useamman kerran, mutta sen parempaa tuttavuutta ei ollut kanttia tuolloin tehdä saappaiden, takkien ja housujen kanssa. Mutta saattoi sitä vähän käsi hipaista sieltä täältä omia kenkiä pukiessa. Neljännesvuosisata mennyt, mutta hyvin on näköjään tuo reissu mielessä edelleen 😆- Anonyymi
Itsellä saman tapaisia muistoja yläasteajalta, kun oli jonkinlainen luontopäivä, jolloin käytiin luontopolulla tai vastaavaa. Satamäärin toinen toistaan kauniimpia hoikkasäärisiä tyttöjä kumisaappaissaan. Oli siinä nuorella pojalla silmäniloa. 35 vuotta jo tuostakin aikaa, mutta vieläkin muistikuvia kauneimmista näyistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsellä saman tapaisia muistoja yläasteajalta, kun oli jonkinlainen luontopäivä, jolloin käytiin luontopolulla tai vastaavaa. Satamäärin toinen toistaan kauniimpia hoikkasäärisiä tyttöjä kumisaappaissaan. Oli siinä nuorella pojalla silmäniloa. 35 vuotta jo tuostakin aikaa, mutta vieläkin muistikuvia kauneimmista näyistä.
Kuin myös. Syksyllä kierrettiin koko koulun (ya+lukio) voimin metsäpolku. Meilläpäin oli varsinkin tytöillä tapana kääntää kontioista varret.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuin myös. Syksyllä kierrettiin koko koulun (ya lukio) voimin metsäpolku. Meilläpäin oli varsinkin tytöillä tapana kääntää kontioista varret.
Itsekin bongailin aina ensimmäiseksi ne kääntövarsikimulit. Olivat usein ns. kovistyttöjä, jotka ajelivat mopoilla ja polttivat tupakkaa jo alaikäisinä. Eivät katsoneetkaan ujoihin poikiin päin, mutta siltikin ihailin heidän monesti täydellisen kauniita saapassääriään. Myös saappaan varsiin oli usein kirjoiteltu tussilla bändien nimiä ja muuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsekin bongailin aina ensimmäiseksi ne kääntövarsikimulit. Olivat usein ns. kovistyttöjä, jotka ajelivat mopoilla ja polttivat tupakkaa jo alaikäisinä. Eivät katsoneetkaan ujoihin poikiin päin, mutta siltikin ihailin heidän monesti täydellisen kauniita saapassääriään. Myös saappaan varsiin oli usein kirjoiteltu tussilla bändien nimiä ja muuta.
Meillä päin käännettyjä kontioita käyttivät ihan taviksetkin. Hurjemmilla taisi sitten olla nuo tussilla koristellut varret.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meillä päin käännettyjä kontioita käyttivät ihan taviksetkin. Hurjemmilla taisi sitten olla nuo tussilla koristellut varret.
Mulla sijoittuu kouluajat 2000-luvun alkuajoille, silloin ei ollut kääntövarsia, eikä niistä siis tullu mulle koskaan sen isompaa juttua. Sen sijaan toinen toistaan värikkäämpiä ja söpömpiä kumppareita oli joka lähtöön. Parhaita olivat syyskaudet, jolloin saattoi liikunnassa olla suunnistusta eri päivinä. Tuolloin käytävillä lojui koulun jälkeenkin tyttöjen kumisaappaita. Vedin silloin myös joskus koulun jälkeen joitain kerhoja, eli sain viettää aina jonkun hetken yksinkin. Silloin oli aarreaitta auki, joka kerta pääsi tunkemaan jalkaan erit kumpparit jotka vain sattuivat jotenkin mahtumaan, toinen pari matkaan, ja vessaan. Silloin pääsi sovittelemaan monenväristä kontiota, haisaapasta, viklaa, vikingin nyörisaapasta, melkein mitä vain kuvitella saattaa. Jos kiinnostaa noista kuulla muisteloja, niin joka saapaspari on kyllä tarkasti muistissa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meillä päin käännettyjä kontioita käyttivät ihan taviksetkin. Hurjemmilla taisi sitten olla nuo tussilla koristellut varret.
Kääntövarsikontiot tai muutkin käännetyillä varsilla olevat kumisaappaat ovat minulle aivan käsittämätön asia! Saappaiden varrethan pitää näkyä, mitä pidemmät, sen parempi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kääntövarsikontiot tai muutkin käännetyillä varsilla olevat kumisaappaat ovat minulle aivan käsittämätön asia! Saappaiden varrethan pitää näkyä, mitä pidemmät, sen parempi.
Minäkään en koskaan käsittänyt tuota varsien kääntelyä kumisaappaista. Kyllä kumppareissa pääasia on pitkät ja komeat varret.
- Anonyymi
naisten korkokumisaappaat kiihottavia katsella naisten jaloissa ja sängyssä telmiessä naisen kans
- Anonyymi
Selvästikin kumppariaiheisten viestien käsittely kertoo patoutuneesta tarpeesta ja kumpparikelien odotuksesta. Kyllä se kevät ja loskakelit sieltä vielä tulevat, vaikka sääennustukset toista vielä lupailivat. Pääsee taas ihailemaan kauniita naisia kumppareissaan.
- Anonyymi
Sadetakki yötä päivää päällä
- Anonyymi
Onneksi taas aina välillä kumpparikelejä ja näkyy naispuolisia kumppareissaan.
- Anonyymi
Ikävä kyllä, kumisaappaat naisilla (ja miehilläkin) ovat nykyisin tosi harvinainen näky. Olkoon millainen loskakeli tai kaatosade, niin lenkkarit ovat se yleisin jalkine nykyisin. Sitten tuskaillaan kun varpaat kastuu, mutta kumpareita ei kehdata käyttää.
- Anonyymi
Aika vähiin on käynyt julkisesti liikkuva kumpparikansa, valitettavasti. Mut aina välillä käy onneksi tuuri.. Jokin aika sitten sai kävellä paikallisessa marketissa legginseihin ja urkkatakkiin pukeutuneen hyvärunkoisen naisen perässä. Asukokonaisuuden kruunasivat vanhemmat kontiot, jotka olivat kuitenkin hätkähdyttävän hyvässä kunnossa. Ei ehkä mieleenpainuvin kattaus, mutta kiva näky kuitenkin. Hyppäsi pihalla ukkonsa? kanssa samaan autoon, onnellinen olkoot hän - jos on kumpparikansaa
- Anonyymi
Kah, täällä on tällainenkin keskustelu.. Kivoja juttuja on porukalle käynyt 👍👍
Kerronpa itsekin yhden tositarinan parinkymmenen vuoden takaa, jostain syystä kuitenkin hyvässä muistissa 😉
Oltiin sukulaisten mökillä silloisen tyttöystävän kanssa viikonloppua viettämässä. Tästä likasta tuli myös lopulta monen mutkan kautta vaimo, jonka kanssa lukemattomia kumpparileikkejä harrasteltiin... No, oltiin suunniteltu etukäteen soutuveneretkeä mato-onginnan merkeissä jo useampi päivä. Alkoholia kului tuossa iässä mökkeillessä aika reippaasti molemmilta ja joku ilta esiin nousi tuo veneretki. Aiemmin päivällä oli alkanut vesisade, ja minä taisin olla ensin hieman sateessa soutelua vastaan, mutta likkakaveri totesi tähän että eiks tää ole sun unelmailma? Alkoa oli veressä jonkin verran, ja ihan sanatarkat keskustelut eivät ole enää muistissa, mutta sen muistan kun hän minua kiusoitteli kumppareista ja sadeasuista... Ja niin siinä kävi, että kohta oli mimmi pukeutunut äskettäin hankittuun punaiseen Rukan sadeasuun ja kiiltäviin mustiin kontioihin. Molemmat varusteet olivat olleet jo sisäleikeissä mukana, mutta ainakin sadeasu oli nyt muistaakseni ensimmäistä kertaa siellä mihin se oli alunperin suunniteltukin. Omasta varustuksesta ei ole ihan tarkkaa muistikuvaa, mutta todennäköisesti olin liikkeellä vihreällä sen aikaisella sadeasulla ja mustilla kontioilla.
Silmiä ja vatsanpohjaa hivelevä varustus oli valmiina lähtöön ja kai onget plus madot oli myös katsottu valmiiksi, kun tapahtui seuraava kirkkaasti mieleen jäänyt tapahtuma. Oltiin jo lähdössä kun likkakaveri kysyi että eiks pitäs olla pelastusliivit myös... Tuon hetken muistan varmaan siksi, että olen tuntenut kovaa vetoa aina myös pelastusliiveihin - ja olen myös varma että en ollut tuosta suhteemme aikana ikinä maininnut mitään. Eihän siinä, muistin nähneeni aika hyvän lajitelman kivoja oransseja liivejä varaston seinällä - saatoin jotain jo sovitella etukäteenkin 😉. Lähdin hakemaan, ja tietenkään en ottanut tavallisia veneilyliivejä - vaikka kivoja nekin - vaan vähän iäkkäämpi kunnollisia pelastusliivejä. Annoin tytölle hänelle sopivat ja eikun pukemaan. Siihen asti meni hyvin kun tuli haarahihnojen vuoro. Tiedä sitten oliko tarkoituksella vai muuten, mutta hän ei millään osannut niitä kiinnittää. Muistan hyvin, kun sydän pamppaillen olin kurikset jalassa vesisateessa hänen edessään nurmikolla polvillaan kasvot vain pienen matkan päässä hänen märkänä kiiltävistä kurahousuistaan. Kuumottaa vieläkin 😍
No, lopulta oltiin valmiita ja lähdettiin tummuvaan loppukesän sateiseen iltaan. Hyvin vielä kuitenkin näki ja taisin miettiä että katseleekohan kukaan outoja kulkijoita pienen järven harvoilta mökeiltä. Olutta oli mukana ja soutelimme pitkin ranta-alueita. Ei mitään muistikuvaa tuliko yhtään kalaa, mutta sen muistan että oli aivan helvetin vaikea olla tuijottamatta tuota kaunista ja aivan helvetin kiihottavaa näkyä edessäni. Sade ropisi huppuun ja sadeasut kiiltelivät, kumisaappaat lätsyttelivät veneen pohjalle kertynyttä vettä, kruunuksi pelastusliivit tiukasti molempien päällä. Aikamoista.
Kalareissu jatkui, ja kaikki päivän aikana sekä soudellessa juotu olut ja muut juomat alkoivat tehdä tehtävänsä. Minä nousin suomalaiseen malliin sen verran veneessä pystyyn että sain kustua laidan yli, mutta hetkeä myöhemmin kauniimpi puolisko ilmoitti että pissalle pitäisi päästä ja että hän ei veneeseen kuse. Asia selvä, mentiin lähellä olevaan saareen. Homma eteni hyvin siihen asti, kun hän rupesi nousemaan veneestä pois. Tiedä sitten mikä osuus oli alkoholilla ja mikä sateen tuomalla liukkaudella, mutta jotenkin hän onnistui putoamaan mutaiseen rantaveteen. Syvää ei ollut, ja entistä märempänä ja nyt myös osin mutaisena hän kömpi kiroillen rannalle. Olen joskus miettinyt että miltähän tuo olisi näyttänyt muta/kura -ihmisten silmään, itse olen aina ollut ollut puhtaiden, korkeintaan märkien sadekamppeiden perään. No, niin tai näin hän sai lopulta kuoriuduttua varusteista sen verran että pääsi tyhjentämään rakkonsa kanervikkoon. Veneeseen tulo onnistui paremmin ja minä taas reippaana auttamaan liivien yms kanssa. Jumaliste mikä näky ja tunne, muistan vieläkin miltä hän tuntui käsissä - ja taisi siinä tulla kiimoissaan kourittua vähän mistä sattuukin. Kotimatkalle kuitenkin lähdettiin ja hän siinä perätuhdolla märkänä ja hieman mutaisena - jalat levällään. Tuosta jos kuvan olisi saanut.
Takaisin mökille päästiin, kaikesta päällä olleesta kuoriuduttiin ja sadekamppeet, kumpparit ja liivit huuhtelin järvessä. Saunan jälkilämmöissä istuttiin itse ja varustus pääsi sinne perään kuivamaan. En ainakaan muista että olisi enää tuon perään nussimiseksi mennyt, saattoi uni korjata. Muuten tuollakin mökillä sadeasut ja kumisaappaat olisvat kovassa käytössä tulevina vuosina. Pelastusliiveistä en tainnut mainita koskaan liittomme aikana. Mutta oli ne jotenkin tuolla reissulla kirsikkana kakussa. - Anonyymi
Laitetaas taas fiktiivistä tarinaa!
Oltiin mun vaimon Emmin kans lähdössä keski-suomeen viettämään juhannusta. Luvassa olisi pari päivää mökkeilyä perinteiseen tyyliin, grillailua, saunomista ja muita kesän kliseitä. En oikeastaan ollut itse kovin innoissani koko reissusta, sillä mieluummin olisin jäänyt kotikaupunkiin jätkien kanssa terdejä kiertelemään, kuin itselleni tuntemattomien vaimon työkaverin ja tämän aviomiehen mökille keskelle korpea. Itse kun olen tällainen keski-ikää lähestyvä äijä joka kaipaisi lähinnä lepoa, kun taas vaimon työkaveri, Anni, taitaa olla jotain kolmenkympin korvilla. Juuri siinä iässä, kun pitäisi jatkuvasti puuhata jotain, kesämökilläkin. Tuskin miehensä, Tero, on hänkään sen varttuneempi.
Illalla, maailman surkeimmasta ajokelistä ja markettien juhannusjonoista huolimatta säädylliseen aikaan, aloimme lähestyä määränpäätämme. Tultuamme pihaan, loin silmäyksen ympärilleni ja totesin tulleemme maan keskimääräisimmälle kesänviettopaikalle. Sammutettuani auton, Anni juoksi heti luoksemme toivottaen meidät tervetulleiksi. Jätettiin kamat vielä autoon, sillä Anni halus näyttää meille vähän paikkoja vielä ennen kuin hetkeksi tauonnut sade taas heräilisi.
Mökki oli Annin suvun, pääasiassa hänen vanhempien sisarustensa käytössä. Keskimääräisyyden huipentuma: päämökki parilla kamarilla, parvella ja tupakeittiöllä, rannassa sauna takkahuoneineen ja pihan perällä ulkohuussi sekä halkoliiteri. Siinä Annin esitellessä paikkoja, saapui Terokin pihalle. Näin siis teron ensimmäistä kertaa, ja hän oli juuri olettamani kaltainen. Noin kolmikymppinen, lyhyehkö mutta hyvin roteva ja lihaksikas mies. Mukava sälli, joka antoi heti itsestään miellyttävän vaikutelman. Mutta yksi asia Terossa sai silmäni pyörähtämään, hänellä oli nimittäin jalassaan violetit haisaappaat. Hämmästykseni oli suuri, olin nimittäin melkein varma että ne olisivat Annin kumpparit, ne samat joita olin tutkinut juuri muutamaa viikkoa aiemmin hänen käydessään luonamme kylässä. Tiesin hyvin että ne olivat kokoa 38. Olisiko Terolla kuitenkin omat mutta vain saman väriset hait, vai voisikohan hänellä olla jokin himo naisten kumisaappaisiin? Luulin vielä silloin olleeni ainoa saapasfetisti, enkä ollut edes vaimolleni kertonut salaisuuttani.
Jatkettiin kierrosta päämökin puolelle. Otettiin samalla kamat autosta kantoon ja alettiin majoittua. Anni ja tero nukkuisivat perähuoneessa, kun taas me Emmin kans yövyttäis parvella. Syötiin siinä sitten vielä iltapalaa kun saatiin kylmätavarat purettua jääkaappiin ja päiviteltiin siinä samalla kuulumiset. Tero vaikutti mukavalta kaverilta, ja pikkuhiljaa alkoikin jo tuntua siltä, että täällähän viihtyy. Istuttuamme iltaa kylliksi, painuimme kaikki pehkuihin odottelemaan uuden päivän koittoa ja juhannusaattoa.
Juuri ennen nukkumaanmenoa päätin kuitenkin käydä pikaisesti kusella terassin puolella. Toki toimitin myös tarpeeni, mutta minulla oli myös muita tarkoitusperiä. Etsin ja löysin katseellani oven pielestä ne violetit hait, jotka olin nähnyt Teron sinne aiemmin potkaisevan jaloistaan. Tutkin saapasta tarkkaan. Pohja oli niin pinttyneen ravan peitossa, ettei kokonumeroa erottanut. Varren sisäpuoli kuitenkin paljasti saappaiden omistajan, sillä niihin oli kirjoitettu sievällä käsialalla "Anni H". Miksi ihmeessä Tero lainaisi vaimonsa kumisaappaita, jos hänellä ei olisi siihen jotain suurempaa taipumusta? Tämä vaivasi mieltäni koko yön, mutta yritin järkeillä sen olevan vain käytännöllistä, sillä muiden kenkien perusteella Teron jalka oli korkeintaan kokoa 40.
Seuraavan päivän valjettua ja aamutoimet suoritettuamme päätimme valmistautua juhannuskokon kasaamiseen. Siihen olisi hyvä koota kaikki vanhat huonekalut ja lautaromu pihan perältä. Jätin muut suunnittelemaan sisälle, ja lähdin itse aamusavukkeelle. Siinä poltellessani Anni tuli iloisesti hymyillen ulkosalle ja polkaisi violetit hait jalkaansa. Hän lähti kävelemään kohti autoamme ja samassa Emmikin tuli terassin puolelle. "Ne on siinä takapenkillä" huudahdi Emmi. Siinä samassa tajusin, että Anni oli lähtenyt hakemaan autostamme Emmin kumppareita. Jes, ajattelin. Kerrankin saisi katsella vaimoa uudehkoissa pinkeissä kontioissaan, tämä kun ei ollut saappaiden suurkuluttaja muuten.
"Näähän on supersöpöt!" totesi Anni tullessaan saappaat kädessään terassille. "Saanko mäki kokeilla näitä?". "No ilman muuta", vastasi Emmi, "Jos ne vain menee sulle jalkaan, taitaa olla kolmekutoset". "No kokeillaan kuitenkin", sanoi Anni ja laski saappaat eteensä lattialle. Hän potkaisi oman saappaansa jalastaan ja alkoi määrätietoisesti vetää Emmin pinkkiä kontiota jalkaansa. Menihän se, vaikka hieman tiukalta tuntuikin. Hän kiskoi saappaan pois ja päätti kokeilla ilman villasukkaa. "Heti parempi, liki täydellinen. Haluisitko sä ottaa mun saappaat jos koklaan näitä jonkun aikaa?" kysyi Anni Emmiltä. "Joo! mulla ei ookkaan itsellä ollut haisaappaita vuosiin!" vastasi vaimoni.- Anonyymi
Emmi ja Anni lähtivät touhuamaan juhannuskokkoa ja minä jäin siihen terassille istuskelemaan. Vähän ajan kuluttua Tero tuli liiteristä mukanaan kaksi paria mustia kontioita. "Nää on Annin siskon, muutakaan täälä ei ole. Ota kummat vain, samanlaisiahan ne taitaa olla".
Vedimme Teron kanssa kontiot jalkaan mitään sen enempää juttelematta. Tavallaan tilanne oli kiihottava, siinä me seistiin kahdestaan jonkun naisen hienhajuisissa mustissa mökkikontioissa. Katseltiin pihalla pyöriviä vaimojamme, taskukokoista hoikkaa pikkublondia hölskyvissä violeteissa haisaappaissa ja huomattavasti suurikokoisempaa söpöä brunettea tiukoissa pinkeissä kontioissa. Tarkkailin siinä tilanteessa ja myöhemminkin Teron poissaolevaa olemusta, ja olin lähes varma, että hänellä taisi olla välillä muna jäykkänä.
Jossain vaiheessa päivää Anni tuli siihen tulokseen että Emmin kontiot puristivat ehkä liikaa, ja tytöt vaihtoivat saappaita päikseen. Eikä se minua haitannut, sillä olihan sitä silmänruokaa silti. Havahduin ajatuksistani, kun Tero läpsäisi minua olalle ja tuumasi "käyppä hae tuolta saunan takkahuoneen puolelta bensakannu niin pistetään kokko tulille, se on siinä penkin alla".
Tulin saunakamariin ja aloin kumartaa katsoakseni lautakantisen penkin alle. Olihan siellä bensakannu, mutta katseeni kiinnittyi johonkin muuhun. Siellä oli nimittäin vielä parit saappaat, joita en ollut aiemmin huomannut. Vanhat punaiset viklat ja punaiset, punapohjaiset junnumallin kontiot, ilmeisesti Annin siskojen aikuistuneen jälkikasvun perua. Harmittelin kun ei ollutkaan mitään omaan jalkaan sopivaa, mutta leikittelin mielessäni ajatuksella, että Emmillä olisi tuollaiset viklat jalassaan. Havahduin ajatuksistani käsi pullottavalla housunetumuksella ja ryhdistäydyin. Nappasin bensakannun ja lähdin kohti tulipaikkaa.
Iltasella kokko paloi yhä hiljakseen rannassa ja grillailtiin porukalla. Saunakin lämmitettiin, mutta viinin ja kaljoittelun ryöstyttyä käsistä sinne ei edes muistettu mennä. Huomattiin kyllä jossain vaiheessa saunan menneen harakoille, muttei jaksettu enää vaivautua sitä uudelleen lämmittämään.
Pikku hiljaa viini tuntui tekevän tehtävänsä, ja siirryimme rannasta jatkamaan hiprakantäyteistä jutusteluamme päämökin puolelle. Istuimme siinä iltaa ja tyhjensimme viimeisiä viinitonkkia. Ainoita selkeitä muistikuvia illalta oli se, kun Anni oli lähdössä ulos käymään kyykkypissalla. Hän etsi haisaappaitaan ovensuussa, muttei tukevassa humalassa löytänyt saappaitaan mistään. Muutoinkin meistä Anni ja mä tunnuttiin olevan aivan naamat. "No lainaa nyt noita mun kumppareita jos et halua sukkias kastella" sanoi Emmi. Anni kiitteli Emmiä nokkeluudesta ja tunki jälleen ne sen kontiot jalkoihinsa.
"No ei se pitkälle päässyt" huokaisi selväpäisempi vaimoni katsoessaan porraskivelle kyykkyyn painunutta Annia, joka oli nostanut lyhyen hameensa helman ylös paljastaen koko alapäänsä meille. Anni alkoi lorottaa, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Kusi roiskui pitkin reisiä ja saappaita, osa varresta sisäänkin. Sitten Anni tyytyväisenä hoiperteli mökkiin ja kiskoi sateen ja oman kusensa kastelemat pinkit kontiot jalastaan ovensuuhun.
Aamuyöstä havahduin hereille tupakeittiön sohvalta. Kello oli kohta kolme, eikä minulla ollut pienintäkään muistikuvaa, koska olin sammunut. Annin ja Teron ovi oli kiinni, joten he olivat varmasti menneet jo aiemmin nukkumaan. Minäkin ajattelin painua nukkumaan ja lähdin kiipeämään parvelle. Parvella kuitenkin yllätyin, kun Emmiä ei näkynyt. Laskeuduin takaisin alas, ja huomasin Emmin kontioidenkin kadonneen. Vilkaisin ulos ja huomasin saunalla olevan valot päällä. Arvasin vaimoni lähteneen pesulle, kun ei ollut humalaan asti itseään juonut.
Huomasin Annin hait lattialla, ja yhä pienessä hiprakassa en osannut pelätä kiinnijäämistä. Tartuin saappaaseen ja aloin haistella sitä. Annin pinkit villasukat olivat saappaiden sisällä. Yhtäkkiä päätin kokeilla, miltä tuntuisi kävellä näissä söpöissä saappaissa. Tuumasta toimeen, vedin ensin Annin villasukat jalkaani ja sitten kumpparit. Tuijotin noita ihania violetteja haita jaloissani ja kaluni paisui niin, että sen asentoa piti korjata. Sain kiimassani ajatuksen, että nyt yllätän vaimon ja annan kunnon kyydit. En edes miettinyt mitä vaimo ajattelee jaloissani olevista kumppareista, vaan lähdin suoraa kyytiä hiippailemaan kohti saunamökkiä.
Hämärän turvin kulman takaa saunan kuistia lähestyessäni näin ensimmäisenä terassin kaidetta vasten nostettuna, ristittynä Emmin jalat, pinkkeihin kontioihinsa verhottuna. Ajattelin, etten suinpäin yllättäisi häntä, vaan ensin vakoilisin hieman mitä hän puuhaa. Kurkistin kulmahirsien raosta nähdäkseni muutakin kuin saappaiden kärjet, ja yllätyin perusteellisesti. Putosin melkein polviltani maahan, ja sain hädintuskin estettyä ääneni. Ei se ollut Emmi vaikka ne sen kumpparit olikin. Tero siinä istui ilkosen alasti saunan terassilla vaimoni pienet pinkit kontiot jalkoihinsa tungettuna vetämässä käteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Emmi ja Anni lähtivät touhuamaan juhannuskokkoa ja minä jäin siihen terassille istuskelemaan. Vähän ajan kuluttua Tero tuli liiteristä mukanaan kaksi paria mustia kontioita. "Nää on Annin siskon, muutakaan täälä ei ole. Ota kummat vain, samanlaisiahan ne taitaa olla".
Vedimme Teron kanssa kontiot jalkaan mitään sen enempää juttelematta. Tavallaan tilanne oli kiihottava, siinä me seistiin kahdestaan jonkun naisen hienhajuisissa mustissa mökkikontioissa. Katseltiin pihalla pyöriviä vaimojamme, taskukokoista hoikkaa pikkublondia hölskyvissä violeteissa haisaappaissa ja huomattavasti suurikokoisempaa söpöä brunettea tiukoissa pinkeissä kontioissa. Tarkkailin siinä tilanteessa ja myöhemminkin Teron poissaolevaa olemusta, ja olin lähes varma, että hänellä taisi olla välillä muna jäykkänä.
Jossain vaiheessa päivää Anni tuli siihen tulokseen että Emmin kontiot puristivat ehkä liikaa, ja tytöt vaihtoivat saappaita päikseen. Eikä se minua haitannut, sillä olihan sitä silmänruokaa silti. Havahduin ajatuksistani, kun Tero läpsäisi minua olalle ja tuumasi "käyppä hae tuolta saunan takkahuoneen puolelta bensakannu niin pistetään kokko tulille, se on siinä penkin alla".
Tulin saunakamariin ja aloin kumartaa katsoakseni lautakantisen penkin alle. Olihan siellä bensakannu, mutta katseeni kiinnittyi johonkin muuhun. Siellä oli nimittäin vielä parit saappaat, joita en ollut aiemmin huomannut. Vanhat punaiset viklat ja punaiset, punapohjaiset junnumallin kontiot, ilmeisesti Annin siskojen aikuistuneen jälkikasvun perua. Harmittelin kun ei ollutkaan mitään omaan jalkaan sopivaa, mutta leikittelin mielessäni ajatuksella, että Emmillä olisi tuollaiset viklat jalassaan. Havahduin ajatuksistani käsi pullottavalla housunetumuksella ja ryhdistäydyin. Nappasin bensakannun ja lähdin kohti tulipaikkaa.
Iltasella kokko paloi yhä hiljakseen rannassa ja grillailtiin porukalla. Saunakin lämmitettiin, mutta viinin ja kaljoittelun ryöstyttyä käsistä sinne ei edes muistettu mennä. Huomattiin kyllä jossain vaiheessa saunan menneen harakoille, muttei jaksettu enää vaivautua sitä uudelleen lämmittämään.
Pikku hiljaa viini tuntui tekevän tehtävänsä, ja siirryimme rannasta jatkamaan hiprakantäyteistä jutusteluamme päämökin puolelle. Istuimme siinä iltaa ja tyhjensimme viimeisiä viinitonkkia. Ainoita selkeitä muistikuvia illalta oli se, kun Anni oli lähdössä ulos käymään kyykkypissalla. Hän etsi haisaappaitaan ovensuussa, muttei tukevassa humalassa löytänyt saappaitaan mistään. Muutoinkin meistä Anni ja mä tunnuttiin olevan aivan naamat. "No lainaa nyt noita mun kumppareita jos et halua sukkias kastella" sanoi Emmi. Anni kiitteli Emmiä nokkeluudesta ja tunki jälleen ne sen kontiot jalkoihinsa.
"No ei se pitkälle päässyt" huokaisi selväpäisempi vaimoni katsoessaan porraskivelle kyykkyyn painunutta Annia, joka oli nostanut lyhyen hameensa helman ylös paljastaen koko alapäänsä meille. Anni alkoi lorottaa, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Kusi roiskui pitkin reisiä ja saappaita, osa varresta sisäänkin. Sitten Anni tyytyväisenä hoiperteli mökkiin ja kiskoi sateen ja oman kusensa kastelemat pinkit kontiot jalastaan ovensuuhun.
Aamuyöstä havahduin hereille tupakeittiön sohvalta. Kello oli kohta kolme, eikä minulla ollut pienintäkään muistikuvaa, koska olin sammunut. Annin ja Teron ovi oli kiinni, joten he olivat varmasti menneet jo aiemmin nukkumaan. Minäkin ajattelin painua nukkumaan ja lähdin kiipeämään parvelle. Parvella kuitenkin yllätyin, kun Emmiä ei näkynyt. Laskeuduin takaisin alas, ja huomasin Emmin kontioidenkin kadonneen. Vilkaisin ulos ja huomasin saunalla olevan valot päällä. Arvasin vaimoni lähteneen pesulle, kun ei ollut humalaan asti itseään juonut.
Huomasin Annin hait lattialla, ja yhä pienessä hiprakassa en osannut pelätä kiinnijäämistä. Tartuin saappaaseen ja aloin haistella sitä. Annin pinkit villasukat olivat saappaiden sisällä. Yhtäkkiä päätin kokeilla, miltä tuntuisi kävellä näissä söpöissä saappaissa. Tuumasta toimeen, vedin ensin Annin villasukat jalkaani ja sitten kumpparit. Tuijotin noita ihania violetteja haita jaloissani ja kaluni paisui niin, että sen asentoa piti korjata. Sain kiimassani ajatuksen, että nyt yllätän vaimon ja annan kunnon kyydit. En edes miettinyt mitä vaimo ajattelee jaloissani olevista kumppareista, vaan lähdin suoraa kyytiä hiippailemaan kohti saunamökkiä.
Hämärän turvin kulman takaa saunan kuistia lähestyessäni näin ensimmäisenä terassin kaidetta vasten nostettuna, ristittynä Emmin jalat, pinkkeihin kontioihinsa verhottuna. Ajattelin, etten suinpäin yllättäisi häntä, vaan ensin vakoilisin hieman mitä hän puuhaa. Kurkistin kulmahirsien raosta nähdäkseni muutakin kuin saappaiden kärjet, ja yllätyin perusteellisesti. Putosin melkein polviltani maahan, ja sain hädintuskin estettyä ääneni. Ei se ollut Emmi vaikka ne sen kumpparit olikin. Tero siinä istui ilkosen alasti saunan terassilla vaimoni pienet pinkit kontiot jalkoihinsa tungettuna vetämässä käteen.Istuin hetken hiljaa maassa pystymättä ajattelemaan mitään. Päätin kurkata vielä hirren raosta varmistaakseni näinkö juuri oikein, vai kuvittelinko vain. Kyllä, silmäni toimivat. Siinä Tero yhä istui. Hänellä oli yhä jalassaan pikkuvaimoni pinkit kontiot. Ne näyttivät suhteettoman pieniltä noin rotevan miehen jaloissa, vaikka hänelle ei pituutta ollutkaan juuri siunaantunut. Pituutta sen sijaan oli siunaantunut kyrpään, joka näytti ainakin kaksin verroin omaani pidemmältä, paksuudesta puhumattakaan. En ollut ikinä nähnyt noin suurta kalua. Vetäydyin jälleen maan rajaan miettimäään tilannetta. Jollain kierolla tavalla tunsin kiihoittuvani, minulla oli jalassa teron vaimon kumpparit ja terolla mun vaimon.
Kuuntelin siinä hetken vikinää, joka kuului Teron hangatessaan jaloissaan olevia pieniä saappaita yhteen. Aloin järkytyksestäni toettua miettimään, missähän Emmi sitten mahtaa olla?
Yhtäkkiä saunan ovi narahti auki ja oven raosta kuiskattiin "saa tulla". Se oli Emmin ääni. Sydämeni hakkasi vähintään kahtasataa kun ovi sulkeutui ja Tero paineli takkahuoneen puolelle vaimoni perässä. Istuin hiljaa saunan ulkoseinää vasten ja ajattelin tämän olevan vain pahaa unta, jota en halua nähdä tarkemmin. Mietin jo hetken että marssisin heidän perässään sisään ja sanoisin valitut sanat. Sitten mietin kuitenkin, että mitähän he ajattelevat järkeni juoksusta, jos satun "aivan vahingossa" paikalle muna pystössä ja Annin kumpparit jalassani?
Pian uteliaisuus kuitenkin voitti suuttumuksen ja siirryin kurkkimaan hämärän turvissa takkahuoneen tuuletusikkunasta. En tiedä kumpi oli enemmän näkemisen arvoinen, itse näky vai ilmeeni. Emmi oli lattialla nelinkontin, ilkosen alasti, ja jalassaan hänellä oli aiemmin päivällä penkin alla näkemäni viklat! Mielessäni pyöri ainoastaan kysymys, miten he olivat päätyneet tuohon tilanteeseen? Toisaalta aloin phtia myös, aikoivatko he oikeasti yrittää naida. En nimittäin uskonut hetkeäkään, että teron kyrpä voisi sopia vaimoni häpyhuulillekkaan. Itse saan sinne nimittäin tungettua korkeintaan kaksi sormea, tai niitä aavistuksen paksumman munani.
Tero pyörähti vaimoni eteen polvilleen ja Emmi alkoi nuolla hänen kaluaan. Pikkuhiljaa kalu upposi puoleen väliin vartta myöten suuhun. En usko, että hammastikkukaan olisi sopinut munan ja huulien väliin. Vähän ajan päästä Tero oli kai saanut tarpeekseen, ja siirtyi Emmin taakse. Näin selvästi, kuinka Emmin pikkuruinen vako kiilteli märkyyttään. Tätä vakoa vasten Tero asetteli kookkaan kalunsa ja alkoi työntää sitä kohti syvyyttä. Ponnistelut olivat kuitenkin turhia ja operaatio vaikutti mahdottomalta. Noin suurta kalua ei saisi mahtumaan noin pieneen pimppiin. Hymyilin ehkä ilkikurisesti, en tuntenut enää kateutta kalun koosta.
Tero ei kuitenkaan luovuttanut, ja kuulinkin Emmin sanovan haluavansa sen sisäänsä. Tero meni maahan selälleen ja Emmi kiipesi hänen päälleen. "Laitetaan sinnekkin liukkaria". Miten niin sinnekin, ajattelin mielessä. Minne muualle?
Pian liukuvoidetta oli pitkin Emmin jalkoväliä, hän nosti Teron hävyttömän kokoisen kalun häpyhuuliensa väliin ja alkoi milli kerrallaan kyykätä. Tuntui kestävän ikuisuuden, ennenkuin mitään tapahtui. Mutta niin vain, kovan huudon kera terska painahti sisään. He viipyivän tuossa asennossa huohottaen ja suudellen. Minua suututti, mutta samaan aikaan kiihotti. Huomasin että varpaistani oli katoamassa tunto, sillä minulla oli yhä Annin hait jalassa. Kiskoin toisen saappaan jalastani ja aloin runkata siihen puristaen varren kaluni ympärille. Siinä minä katsoin kun vieras mies nai vaimoani jalassaan vaimoni kumisaappaat ja vedin samalla itse käteen.
Kovin montaa kertaa Emmi ei pystynyt Teron kyrpää ottamaan sisälleen. Hän kävi muutaman kerran lähes puolessa välissä ja nousi ylös. Häpyhuulet olivat pingoittuneet kalun ympärille niin tiukasti, että ne seurasivat munaa vasta senttimetrin viiveellä. Kirkkaanpunaisista häpyhuulista tiesin että toimituksen täytyi sattua, ja niin se lopulta lakkasikin Teron jättikyrvän pulpahtaessa ulos vaimoni kireästä emättimestä. Emmi kääntyi selälleen ja Tero alkoi vetää saapasta pois hänen jalastaan. Luulin silloin että näytös olisi ohi, mutta yllätyin jälleen.
Kun molemmat saappaat olivat pois jalasta, alkoi Emmi haistella toista ja hinkata häpyään toisen kärjellä. Tero oli kurkottanut aiemmin näkemäni punaiset vielä viklojakin pienemmät kontiot penkin alta ja pursotti nyt liukuvoidetta niiden sisään. Nyt siis ymmärsin senkin. Tero alkoi työntää pientä saapasta Emmille jalkaan. Tero työnsi ja Emmi kiskoi kaksin käsin, ja niin lopulta saappaat olivat väkivalloin jalassa. He vertasivat jaloissaan olevia saappaita. Molemmilla saappaat olivat niin tiukat että varret olivat kurtussa ja varpaat paistoivat kumin läpi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Istuin hetken hiljaa maassa pystymättä ajattelemaan mitään. Päätin kurkata vielä hirren raosta varmistaakseni näinkö juuri oikein, vai kuvittelinko vain. Kyllä, silmäni toimivat. Siinä Tero yhä istui. Hänellä oli yhä jalassaan pikkuvaimoni pinkit kontiot. Ne näyttivät suhteettoman pieniltä noin rotevan miehen jaloissa, vaikka hänelle ei pituutta ollutkaan juuri siunaantunut. Pituutta sen sijaan oli siunaantunut kyrpään, joka näytti ainakin kaksin verroin omaani pidemmältä, paksuudesta puhumattakaan. En ollut ikinä nähnyt noin suurta kalua. Vetäydyin jälleen maan rajaan miettimäään tilannetta. Jollain kierolla tavalla tunsin kiihoittuvani, minulla oli jalassa teron vaimon kumpparit ja terolla mun vaimon.
Kuuntelin siinä hetken vikinää, joka kuului Teron hangatessaan jaloissaan olevia pieniä saappaita yhteen. Aloin järkytyksestäni toettua miettimään, missähän Emmi sitten mahtaa olla?
Yhtäkkiä saunan ovi narahti auki ja oven raosta kuiskattiin "saa tulla". Se oli Emmin ääni. Sydämeni hakkasi vähintään kahtasataa kun ovi sulkeutui ja Tero paineli takkahuoneen puolelle vaimoni perässä. Istuin hiljaa saunan ulkoseinää vasten ja ajattelin tämän olevan vain pahaa unta, jota en halua nähdä tarkemmin. Mietin jo hetken että marssisin heidän perässään sisään ja sanoisin valitut sanat. Sitten mietin kuitenkin, että mitähän he ajattelevat järkeni juoksusta, jos satun "aivan vahingossa" paikalle muna pystössä ja Annin kumpparit jalassani?
Pian uteliaisuus kuitenkin voitti suuttumuksen ja siirryin kurkkimaan hämärän turvissa takkahuoneen tuuletusikkunasta. En tiedä kumpi oli enemmän näkemisen arvoinen, itse näky vai ilmeeni. Emmi oli lattialla nelinkontin, ilkosen alasti, ja jalassaan hänellä oli aiemmin päivällä penkin alla näkemäni viklat! Mielessäni pyöri ainoastaan kysymys, miten he olivat päätyneet tuohon tilanteeseen? Toisaalta aloin phtia myös, aikoivatko he oikeasti yrittää naida. En nimittäin uskonut hetkeäkään, että teron kyrpä voisi sopia vaimoni häpyhuulillekkaan. Itse saan sinne nimittäin tungettua korkeintaan kaksi sormea, tai niitä aavistuksen paksumman munani.
Tero pyörähti vaimoni eteen polvilleen ja Emmi alkoi nuolla hänen kaluaan. Pikkuhiljaa kalu upposi puoleen väliin vartta myöten suuhun. En usko, että hammastikkukaan olisi sopinut munan ja huulien väliin. Vähän ajan päästä Tero oli kai saanut tarpeekseen, ja siirtyi Emmin taakse. Näin selvästi, kuinka Emmin pikkuruinen vako kiilteli märkyyttään. Tätä vakoa vasten Tero asetteli kookkaan kalunsa ja alkoi työntää sitä kohti syvyyttä. Ponnistelut olivat kuitenkin turhia ja operaatio vaikutti mahdottomalta. Noin suurta kalua ei saisi mahtumaan noin pieneen pimppiin. Hymyilin ehkä ilkikurisesti, en tuntenut enää kateutta kalun koosta.
Tero ei kuitenkaan luovuttanut, ja kuulinkin Emmin sanovan haluavansa sen sisäänsä. Tero meni maahan selälleen ja Emmi kiipesi hänen päälleen. "Laitetaan sinnekkin liukkaria". Miten niin sinnekin, ajattelin mielessä. Minne muualle?
Pian liukuvoidetta oli pitkin Emmin jalkoväliä, hän nosti Teron hävyttömän kokoisen kalun häpyhuuliensa väliin ja alkoi milli kerrallaan kyykätä. Tuntui kestävän ikuisuuden, ennenkuin mitään tapahtui. Mutta niin vain, kovan huudon kera terska painahti sisään. He viipyivän tuossa asennossa huohottaen ja suudellen. Minua suututti, mutta samaan aikaan kiihotti. Huomasin että varpaistani oli katoamassa tunto, sillä minulla oli yhä Annin hait jalassa. Kiskoin toisen saappaan jalastani ja aloin runkata siihen puristaen varren kaluni ympärille. Siinä minä katsoin kun vieras mies nai vaimoani jalassaan vaimoni kumisaappaat ja vedin samalla itse käteen.
Kovin montaa kertaa Emmi ei pystynyt Teron kyrpää ottamaan sisälleen. Hän kävi muutaman kerran lähes puolessa välissä ja nousi ylös. Häpyhuulet olivat pingoittuneet kalun ympärille niin tiukasti, että ne seurasivat munaa vasta senttimetrin viiveellä. Kirkkaanpunaisista häpyhuulista tiesin että toimituksen täytyi sattua, ja niin se lopulta lakkasikin Teron jättikyrvän pulpahtaessa ulos vaimoni kireästä emättimestä. Emmi kääntyi selälleen ja Tero alkoi vetää saapasta pois hänen jalastaan. Luulin silloin että näytös olisi ohi, mutta yllätyin jälleen.
Kun molemmat saappaat olivat pois jalasta, alkoi Emmi haistella toista ja hinkata häpyään toisen kärjellä. Tero oli kurkottanut aiemmin näkemäni punaiset vielä viklojakin pienemmät kontiot penkin alta ja pursotti nyt liukuvoidetta niiden sisään. Nyt siis ymmärsin senkin. Tero alkoi työntää pientä saapasta Emmille jalkaan. Tero työnsi ja Emmi kiskoi kaksin käsin, ja niin lopulta saappaat olivat väkivalloin jalassa. He vertasivat jaloissaan olevia saappaita. Molemmilla saappaat olivat niin tiukat että varret olivat kurtussa ja varpaat paistoivat kumin läpi.Tero kiskoi vasemmasta jalastaan Emmin toisen kontion pois ja turautti hieman liukkaria juuri Emmin jalasta tulleen viklan sisälle. En ole varma miten se onnistui, mutta pian Terolla oli toisessa jalassaan Emmin pinkki kontio ja toisessa jalassa vielä pienempi punainen vikla.
Toiseen saappaaseen Tero voiteli myös liukkaria, mutta ulkopuolelle. Käärittynä varsi oli samaa luokkaa teron kyrvän paksuuden kanssa ja se saatiin vaivoin työnnettyä Emmin pilluun. Tässä vaiheessa Emmi oli jälleen kääntynyt nelinkontin. Kumisaapas pillussaan, ja jättikalu piukan pyllyreikänsä huulella. hän alkoi vaikertaa. Tero painoi liukuvoiteella valeltua kaluaan voimalla kohti vaimoni ryppyreikää, ja niin se antautui. Hitaasti hän liikkui yhä syvemmälle. Hitaat mutta rytmikkäät työnnöt seurasivat toisiaan. Kumpparit vain natisivat toisiaan vasten heidän huohottaessaan.
Itse siinä katsellessani laukesin Annin saappaaseen. En keksinyt muuta, kuin vetää sen jalkaani ja lähteä pinkomaan takaisin mökille. Oven avattuani anni seisoi edessäni pelkissä alusvaatteissaan. Hän tuijotti vuoroin minua ja vuoroin jaloissani olevia kumisaappaitaan. Emme kumpikaan sanoneet sanaakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tero kiskoi vasemmasta jalastaan Emmin toisen kontion pois ja turautti hieman liukkaria juuri Emmin jalasta tulleen viklan sisälle. En ole varma miten se onnistui, mutta pian Terolla oli toisessa jalassaan Emmin pinkki kontio ja toisessa jalassa vielä pienempi punainen vikla.
Toiseen saappaaseen Tero voiteli myös liukkaria, mutta ulkopuolelle. Käärittynä varsi oli samaa luokkaa teron kyrvän paksuuden kanssa ja se saatiin vaivoin työnnettyä Emmin pilluun. Tässä vaiheessa Emmi oli jälleen kääntynyt nelinkontin. Kumisaapas pillussaan, ja jättikalu piukan pyllyreikänsä huulella. hän alkoi vaikertaa. Tero painoi liukuvoiteella valeltua kaluaan voimalla kohti vaimoni ryppyreikää, ja niin se antautui. Hitaasti hän liikkui yhä syvemmälle. Hitaat mutta rytmikkäät työnnöt seurasivat toisiaan. Kumpparit vain natisivat toisiaan vasten heidän huohottaessaan.
Itse siinä katsellessani laukesin Annin saappaaseen. En keksinyt muuta, kuin vetää sen jalkaani ja lähteä pinkomaan takaisin mökille. Oven avattuani anni seisoi edessäni pelkissä alusvaatteissaan. Hän tuijotti vuoroin minua ja vuoroin jaloissani olevia kumisaappaitaan. Emme kumpikaan sanoneet sanaakaan.huh huh tarina varmaan jatkuu annin kans toivottavasti
- Anonyymi
Todella hyvää tarinaa...toivottavasti jatkuu...
- Anonyymi
Uusi fantasia!
Oon tämmöinen tavallinen 38-vuotias raksamies tampereen seudulta. Olen aina ollut kiinnostunut kumisaappaista ja sadeasuista, mutta valitettavasti vaimoni Leena ei ole koskaan syttynyt ajatukselle. Olen kuitenkin saanut hankittua hänelle jotain kamppeita, mutta päätynyt sitten touhuilemaan niiden kanssa lähinnä yksikseni.
Olin yks torstai lähdössä mökille aikomuksenani pitää hieman muikkuverkkoja vedessä, kun puhelimeni soi. Se oli vaimoni sisko Seija, joka oli kuullut aikeistani lähteä kalahommiin. Hän tiedusteli, josko poikansa Mikko pääsisi mukaan, että saisi kaupunkilaispoika edes vähän kokemusta eräilystä ennen armeijaan lähtöä. No mikäs siinä, ajattelin. Olin hieman haaveillut sadevaatefettarin omasta ajasta, mutta ajattelin että kyllähän siitä soutajasta olisi verkoilla apua. Vaikka mikko oli ujo ja hiljainen poika, niin eiköhän hänestä juttuseuraakin olisi.
Mökille tultuani ajattelin, että kävisin heittämässä verkot vesille ennen kuin Mikko olisi illemmalla saapumassa seurakseni. Kerkeäisipä edes vähän harrastaa omia juttuja kun vielä yksin olin. Ei kun siis tuumasta toimeen. Puin ylleni suoraan auton takaboksista mukaan pakkaamani rukan turkoosit vyötäröhousut ja saman merkkisen keltaisen sadetakin. Olin aikeissa laittaa jalkaani mustat kontiot, mutta sitten huomasin että leena oli unohtanut omat keltaiset kontionsa takakonttiin mustikkareissun jäljiltä. Päätin tunkea ne jalkaani, sillä olisivathan ne tiukempivartisina käytännöllisemmät roiskeitakin vastaan.
Sain verkot laskettua veteen ja kerkesinpä vielä purkamaan paineetkin ruiskien mällit jaloissani olevien vaimoni kontioiden varsille. Lähdin soutelemaan mökkirantaa kohden kun huomasin pihassa vanhan harmaan corollan. Ei hitto, ajattelin ja menin hieman paniikkiin. Mikko olikin tullut sovittua aiemmin ja näkisi minut nyt näissä tamineissa. Mitähän se ajattelee ja miten tilanteen selitän? Noh, ei auttanut kuin koota itsensä ja rantautua. Koetin järkeillä, että kai se poika nyt ajattelee, että sateella veneillessä tarvii sadevaatteita. Ja voin kai selittää, että piti lainata vaimon kumppareita kun omat on rikki.
Tervehdin vaisuna pihalla mikkoa, ja selitin vielä, että piti pukeutua säänmukaisesti. Mikko ei kuitenkaan ujona poikana nauranut, mutta tuijotteli minua pitkään ja piinaavasti, etenkin saappaita. Perhana, mällit unohtui varsille, ei kai se sitä huomannut?
Painuttiin sisälle kahvinkeittoon ja ruoanlaittoon. Riisuin kamppeet kuivamaan oven pieleen naulakkoon ja käänsin keskustelua Mikon tulevaan asepalvelukseen ja muuhun mukavaan. Siinä päivä kääntyi leppoisasti iltaan, ja rysän päältä kiinni jäämisen tunteenikin alkoi hälvetä.
Illalla muikkuverkkojen kokeminen tuli ajankohtaiseksi, ja päätimme lähteä toimeen. Mikko ei ollut ikinä ennen ollut edes soutuveneessä, joten tilanne jännitti häntä hieman. Kysäisin, että olihan hänellä matkassa ulkovaatetta, johon hän vastasi vaisun kieltävästi. Tyypilliset kaupunkilaiset, ajattelin mielessäni. Yhtäkkiä mieleeni tuli kiero ajatus. Poika kun oli rotevuudestaan huolimatta lyhyehkö, niin pitäisiköhän yrittää suostutella hänet lainaamaan Leenan sadekamppeita, nyt kun olin päässyt itse kampehommien makuun.
"Paljonkos sulla on pituutta ja minkä kokoinen jalka?" Kysäisin mikolta. Kun hän vastasi pituudekseen 170cm ja kengännumerokseen 39, ajattelin että bingo. Leenan kamppeethan mahtuisi sille täydellisesti. "No sittenhän voitkin lainata Leena-tätisi sadevaatteita ja kumppareita, se on aikalailla samaa kokoluokkaa sun kans" totesin Mikolle. Poikaa vähän hävetti ja yritti sopertaa pärjäävänsä kyllä ilmankin, mutta kehoitin katsomaan sateista keliä ja huomautin, että ei täälä kukaan ole näkemässä vaikka miehellä nyt vähän värikkäämpää vaatetta onkin päällä. Käskin suunnistaa saunamökille ja takkahuoneen vaatekaapille, sieltä ne löytyisivät.
Olin jo itse ehtinyt vetää turkoosit kurahousuni ja Leenan keltaiset kontiot jalkaani kun mikko tuli takaisin yhä omissa vaatteissaan. "Ootko ihan varma että ne mahtuu mulle?" Kysyi Mikko. "Juu juu, aivan varmasti kun ne Leenallekin mahtuu, riisu vain bokserisilles ennenkuin puet" vastasin. Mikko paineli takaisin, ja tunsin jo hieman painetta etumuksessa kun kuvittelin mielessäni hänen pukevan ylleen vaimoni punaisia kurahousuja ja haisaappaita sekä keltaista tretornin sadetakkia.
Olin jo rannassa laittelemassa venettä kun kuulin oven käyvän ja Mikon astelevan kohti. Käännyin katsomaan ja menin sanattomaksi. Nyt ymmärsin, miksi mikko epäili että mahtuvatko. Eihän leenan sadekamppeita ollutkaan siellä ollut, vaan kouluikäisen tyttäremme Vilman. Siinä Mikko seisoi edessäni, yllään pinkit reiman henkselikurikset ja punainen rukan sadetakki. Molemmat varmasti senttikokoa. Kaiken kukkuraksi jalassaan Vilman kumpparit, pinkit nokian viklat.- Anonyymi
"sori ku kesti" sanoi Mikko. "Nää housut ja saappaat oli sen verran tiukat ettei meinannu mennä millään jalkaan, just sain onneksi tungettua edes lahkeen saappaanvarren sisälle". En muuta saanut sanottua kuin että hyvä juttu, lähdetäänpäs vesille.
Verkkojen kokemisesta ei meinannut tulla mitään, kun tuijottelin vain Mikon varustusta. Pienet kurahousut olivat tiukasti pingoittuneena nuoren miehen lihaksikkaiden reisien ympärille ja viklojen piukan varren ja pohkeen väliin tuskin olisi saanut pikkusormea työnnettyä. Mulla seisoi, myönnän sen. Umpiheterolla ukkomiehellä.
Ulapalla Mikko alkoi valitella kusihätää. Ei keksitty siinä muuta mahdollisuutta, kuin että valuttaa housuun. Mikko oli hieman hämillään, mutta vakuuttelin olevani tosissani. Eihän siinä menisi kuin bokserit vaihtoon. Kurahousut on helppo huuhdella puhtaaksi, ja saunaanhan tästä oltaisiin suoraan menossa. En tiennyt, ottiko Mikko neuvosta vaaria, mutta itse tyhjensin rakkoni siltä istumalta. Tunsin kuinka lämmin kusi valui lahjetta myöten aina Leenan keltaiseen kontioon. Toivoin, että en ollut ainoa.
Saatiin verkot koettua ja muikut perattua, joten painuttiin saunan pukuhuoneen puolelle ja alettiin riisuuntua. Kun Mikko sai sadetakin yltään, mulla oli pidättelemistä ettei ala seisoa. Niin kiimaiselta näytti lihaksikas vartalo pinkeiden pinkkien henkselikurahousujen verhoamana. Olin ehkä niin hämmentynyt reaktiostani, että pidättely onnistui. Kävin kaatamassa kuset saappaasta ulkoportaille, kun Mikko huikkasi minut apuun kiskomaan toista saapasta pois jalastaan. "Nää on muutenki hiukka pienet nää kumpparit, niin eihän tää toinen irtoo enää märkänä millään". Mikko istui tukevasti penkillä kun otin tukevan otteen hänen jalassaan olevasta saappaasta ja kiskoin sen irti. Pyörittelin saapasta kädessäni ja tuijotin pohjan kokomerkintää, 35. "Onks Leenalla oikeasti noin pieni jalka" Mikko kysyi. "Kyllä nämä taitaa olla serkkulikkasi kumpparit" vastasin. Laskin saappaan maahan ja luikin vikkelästi saunan puolelle ennenkuin stondikseni taas heräisi.
Mikko tuli hieman perästä saunaan, ja olin huomaavinani vilaukselta, että hänelläkin olisi kalu hieman koholla. En ajatellut asiaa sen enempää, vaan aloin heitellä löylyä.
Saunan päälle istahdettiin terassille vilvoittelemaan. Ehdotin Mikolle, että jos tämä hakisi meille oluet mökiltä. "Voinko lainata sun kumppareita?" Kysyi mikko. "Ei kun pistä vaan nuo samat ku tullessa, mullakin pitää käydä kusella" vastasin. Mikko paineli ilkosillaan pukuhuoneen puolelle. Vilkaisin ikkunasta sisään seuratakseni touhua, kun Mikko istahti alas ja alkoi tunkea saappaita jalkaansa. Meni tovin aikaa ennenkuin hän sai ne jalkaansa, ja hämmästyksekseni hänellä nousi kalu täyteen seisokkiin. Huomattavan kookas heppi pystyssä hän lähti pinkomaan kohti päämökkiä. Itse jäin katselemaan näkyä runkkaillen keltaiset kontsut jalassani.
Takaisin tullessaan Mikko oli löytänyt pyyhkeen näkösuojaksi sojottavalle suorolleen ja istahti viereeni avaten oluttölkin. Hän ei ollut huomaavinaankaan seisokkiani, joten nostin kissan pöydälle. "Kuule Mikko, ota vain se pyyhe pois. Tällä mökillä on aivan normaalia jos naisten kumisaappaat aiheuttaa tollasia tiloja", totesin. Seuras hetken hiljaisuus ja Mikko paljasti kaamean kokoisen kovan patukkansa sanoen "kai se on pakko myöntää, mulla on hieman erikoinen seksuaalisuus, mutten oo vissiin ainoa". Vastasin vain että mitä täällä tapahtuu, jää meidän välille.
Yhdessä tuumin siirtyttiin valoisan pukuhuoneen puolelle. Mikko potki Vilman viklat jalastaan ja alkoi kiskoa jo hieman kuivahtaneita kurahousuja jalkaansa, kun kuulin hienoisen risahduksen. Tiukkojen pöksyjen haaroväliin oli revennyt pieni reikä. Mikko jatkoi kuitenkin pukemista, ja onnistui pujottelemaan puolijäykän kyrpänsä tuosta reiästä niin, että se jäi sojottamaan housujen ulkopuolelle. Samalla kun Mikko kiskoi jalkaansa toista pinkkiä kolmevitosta kumpparia, otin toisen ja haistelin sen sisäpuolta.
Sitten oli mun vuoro. Hain eteisen kaapista vaimoni vanhat rukan punaiset henkselikurikset ja aloin sovittaa niitä ylleni. Niihin oli jo valmiiksi tehty halkiot niin etu- kuin takapuolellekin. Samasta kaapista löysin Leenan siskon uudehkot punaiset kontiot ja väkivalloin sain survottua ne jalkaani. Käteeni vedin vielä pinkit kurarukkaset.
Mikko kävi makuulleen sohvalle ja aloin valuttaa hänen housuilleen ja saappailleen saippuaa. Levitin saippuan kauttaaltaan ja kävin vetelemään edestakaisin hänen melaansa. Siirryin jalkopäähän ja aloin hitaasti naida kyrpääni Mikon yhteenpuristettujen kumpparien varsien väliin. Varmaan viisi vetoa ja mällit oli pitkin saappaita ja kuriksia. Siirryin jälleen mikon ylle vieden ryppyreikäni hänen suurta kaluaan vasten. Aloin hitaan painautumisen ja tunsin vehkeen sisälläni. Kuinka hyvältä se saattoi heteromiehestä tuntuakkaan. En olisi varmasti saanut koko komeutta koskaan mahtumaan sisääni, mutta pari kyykkyä sai Mikon pumppaamaan suoleni täyteen spermaa.
- Anonyymi
EIKÄ KIINNOSTA, TÄÄ ON JONKUU PIKKUPOJAN KEKSIMÄ JUTTU. xD
Ketjusta on poistettu 74 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175740
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04631Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2262836- 452696
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452260Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332226Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731747Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme141618- 381470
- 1701344