.
Kokoomuksen viime vuonna hyväksytyssä kunta-asiakirjassa
on osuvasti kuvattu kokoomuslaisen kunnan toimintaperiaatteet:
---
Kokoomuslainen kunta on vastuuntuntoinen. Se antaa jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden elää turvallista ja täysipainoista elämää elinkaaren eri vaiheissa.
Kokoomuslainen kunta on itsenäinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Se tarjoaa laadukkaita palveluja, riittävän sosiaaliturvaverkon sekä tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
Kunta on ihmisiä varten. Yksilöiden valinnanvapauden on vahvasti ohjattava kunnan toimintaa.
Korostamme ihmisten ehdoilla toimivaa ympäristöystävällistä yhteiskuntaa sekä tervettä, sosiaalisesti vastuuntuntoista ja oikeudenmukaista markkinataloutta.
Kunnan tehtävä on luoda sellaiset olosuhteet, että kaikkina aikoina ihmisillä olisi mahdollisimman hyvä olla. Kunta ei ole itseisarvo vaan palveluorganisaatio. Kunnan pitää myös muuttua ja kehittyä.
Kunnalla on monta roolia: se on peruspalvelujen järjestäjä, alueensa kehittäjä, asukkaidensa yhteisö ja myös viranomainen, joka huolehtii esimerkiksi ympäristön viihtyisyydestä. Kaikilla kunnilla on samat perustehtävät, mutta olosuhteet ovat erilaisia. Osa kunnista pystyy hoitamaan tehtävänsä yksin, mutta suurimman osan kunnista on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Kunnan on eri rooleissaan kyettävä toimimaan monin tavoin ja luovasti. Peruspalveluita on tuotettava joustavasti ja taloudellisesti.
Asuinympäristöä koskevat kysymykset, kuten esimerkiksi kaavoitus, vaativat vahvaa demokratiaa ja kuntalaisten kuuntelua. Päätökset on aina helpommin hyväksyttävissä, jos kuntalaiset itse osallistuvat päätöksentekoon ja jos heidän kanssaan tehdään yhteistyötä parhaiden vaihtoehtojen löytämiseksi.
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahva perusta on vapaaehtoinen yhteisöllisyys vastuu toisistamme ja itsestämme. Perhe on vastuussa jäsenistään. Perhettä taas tukevat kunnan peruspalvelut.
Rikollisuuden torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteiset turvallisuustalkoot. Koti, asuinympäristö ja koko kunta luovat perusturvallisuutta. Myös tästä syystä kunnan rooli on tärkeä.
Toimenpiteet rikollisuuden torjumiseksi ovat tarvittaessa järeitä. Kirkolla, elinkeinoelämällä, kansalaisjärjestöillä ja yksityisillä kansalaisilla on kasvavan rikollisuuden ja huumeongelman torjunnassa, valtion ja kuntien lisäksi, entistä tärkeämpi rooli. Yhteisvoimin takaamme, että ihmiset voivat elää ja liikkua ilman pelkoa.
Kokoomus haluaa turvata Suomessa alueellisesti tasapainoisen kehityksen sekä ihmisten perusturvallisuuden ja hyvinvoinnin asuinpaikasta riippumatta. Toimiva kuntarakenne sekä itsehallinnollisesti vahvat ja elinkelpoiset kunnat luovat perustan koko yhteiskunnan kehittymiselle
Kokoomuksen viime vuonna hyväksytyssä kunta-asiakirjassa
on osuvasti kuvattu kokoomuslaisen kunnan toimintaperiaatteet:
---
Kokoomuslainen kunta on vastuuntuntoinen. Se antaa jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden elää turvallista ja täysipainoista elämää elinkaaren eri vaiheissa.
Kokoomuslainen kunta on itsenäinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Se tarjoaa laadukkaita palveluja, riittävän sosiaaliturvaverkon sekä tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
Kunta on ihmisiä varten. Yksilöiden valinnanvapauden on vahvasti ohjattava kunnan toimintaa.
Korostamme ihmisten ehdoilla toimivaa ympäristöystävällistä yhteiskuntaa sekä tervettä, sosiaalisesti vastuuntuntoista ja oikeudenmukaista markkinataloutta.
Kunnan tehtävä on luoda sellaiset olosuhteet, että kaikkina aikoina ihmisillä olisi mahdollisimman hyvä olla. Kunta ei ole itseisarvo vaan palveluorganisaatio. Kunnan pitää myös muuttua ja kehittyä.
Kunnalla on monta roolia: se on peruspalvelujen järjestäjä, alueensa kehittäjä, asukkaidensa yhteisö ja myös viranomainen, joka huolehtii esimerkiksi ympäristön viihtyisyydestä. Kaikilla kunnilla on samat perustehtävät, mutta olosuhteet ovat erilaisia. Osa kunnista pystyy hoitamaan tehtävänsä yksin, mutta suurimman osan kunnista on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Kunnan on eri rooleissaan kyettävä toimimaan monin tavoin ja luovasti. Peruspalveluita on tuotettava joustavasti ja taloudellisesti.
Asuinympäristöä koskevat kysymykset, kuten esimerkiksi kaavoitus, vaativat vahvaa demokratiaa ja kuntalaisten kuuntelua. Päätökset on aina helpommin hyväksyttävissä, jos kuntalaiset itse osallistuvat päätöksentekoon ja jos heidän kanssaan tehdään yhteistyötä parhaiden vaihtoehtojen löytämiseksi.
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahva perusta on vapaaehtoinen yhteisöllisyys vastuu toisistamme ja itsestämme. Perhe on vastuussa jäsenistään. Perhettä taas tukevat kunnan peruspalvelut.
Rikollisuuden torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteiset turvallisuustalkoot. Koti, asuinympäristö ja koko kunta luovat perusturvallisuutta. Myös tästä syystä kunnan rooli on tärkeä.
Toimenpiteet rikollisuuden torjumiseksi ovat tarvittaessa järeitä. Kirkolla, elinkeinoelämällä, kansalaisjärjestöillä ja yksityisillä kansalaisilla on kasvavan rikollisuuden ja huumeongelman torjunnassa, valtion ja kuntien lisäksi, entistä tärkeämpi rooli. Yhteisvoimin takaamme, että ihmiset voivat elää ja liikkua ilman pelkoa.
Kokoomus haluaa turvata Suomessa alueellisesti tasapainoisen kehityksen sekä ihmisten perusturvallisuuden ja hyvinvoinnin asuinpaikasta riippumatta. Toimiva kuntarakenne sekä itsehallinnollisesti vahvat ja elinkelpoiset kunnat luovat perustan koko yhteiskunnan kehittymiselle
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kunta ei ole itseisarvo vaan palveluorganisaatio. Kunnan pitää myös muuttua ja kehittyä.
Tämä on koko ohjelman tärkein kohta. Siinä on sen ydinsanoma.
Noin otsikoi Helsingin Sanomat 11.5.2004
"Kuntaremontin" uusimmassa vaiheessa kiinitetään viisaasti huomiota juuri tuohon kokoomuksen kunta-asiakirjassa mainitun "palveluorganisaation" toimivuuteen.
Juuri tämän vuoksi on ryhdytty puhumaan palvelurakenneuudistuksesta joka lähtee kansalaisten tarpeista lähtevästä vapaaehtoisuudesta.
Tuolta pohjalta lähteviä kuntaliitoksia on vireillä parastaikaakin ja niitä tulee lisääkin.
Niitä tarvitaan varsinkin siellä maankäytön ja joukkoliikenteen järjestäminen on vaikeaa, sama koskee myös viimeisiä ns. "reikäleipäkuntia"
Paljon on puhuttu myös jostakin "Tanskan mallista, meidänkin mallinamme" ?
Suomen ja Tanskan asukasluku on lähelle sama.
Tanskan pinta-ala on kuitenkin vaajaat 13 prosenttia omastamme. Pari kolme Lapin läänin kuntaa menee pintaäalallaan yli Tanskan maa-alasta. Jo tämä kertoo kuinka mahdottomasta suunnitelmasta on kyse.
Vaikka kuntien lukumäärää leikattaisiin puoleen nykyisestä, säästö ei ratkaise kuntatalouden ongelmia. Hallitseva osuus kuntien menoista kun syntyy palvelutuotannossa , niitä on on mahdotonta koneellistaa, ne ovat kärsivällisten ja palveluhaluisten ihmisten tekemää kärsivällistä työtä.
Onnistumisen eväitä löytyy tuon palvelutuotannon läpivalaisemisesta, on tarkaan tutkittava onko kunnille lakisääteisesti sälytetty tehtäviä, jotka eivät ole välttämättömiä, tai jotka voitaisiin tuottaa muulla tavoin palvelevammin ja taloudellisemmin.
Onnistuminen palvelutuotannon järkeistämisessä niin suurten kuntien sisällä kuin pienten välisellä yhteistyöllä on avain kuntatalouden
ongelmiin.
ei ole esitetty yhteenliitetäväksi ja Suomen
pinta-alasta johtuvat tekijät otetaan huomioon.
Kerro jo vähitellen kaikille, mistä rahoitus.
Ei pelkkä palvelujen ostajaorganisaationa toimiva pikkukunta voi pitää talouttaan kunnossa, jos 2/3 väestöstä on työelämän ulkopuolella.
Mieti ensin, kirjoita sitten !
Kaikkia asioita pohditaan tässä työryhmässä, myös kuntien määrää palvelujen tuottamisen lisäksi.
-----------------------------------
.
Sisäasianministeriön tiedote 11.5.2005
Kunta- ja palvelurakenne -hanke vauhtiin
11.05.2005
Sisäasiainministeriö on tänään 11. toukokuuta 2005 asettanut kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen. Asia on ollut esillä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Hankkeen toimikausi on 11.5.2005-31.5.2006.
Hankkeella on selvä tavoite: nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Saman aikaisesti palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen otetaan huomioon.
Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen syyniin
Hankkeen tehtävänä on arvioida ja tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Ehdotuksessa tulee ottaa huomioon palveluiden sisältö ja ominaispiirteet, niiden saatavuus, laatu sekä kuntien kantokyky pitkällä aikajänteellä sekä alueelliset ja kielelliset erityispiirteet. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnantasolle saakka.
Tehtävänä on myös selvittää ja edistää palveluiden eri järjestämis- ja tuottamistapojen parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa. Selvityksessä tulee ottaa huomioon erityisesti palveluiden saatavuus, laatu, tehokas tuottamistapa, tuottavuuden parantaminen, tietotekniikan kehitys sekä vaikutus henkilöstöön.
Lisäksi hankkeen tehtävänä on arvioida palveluiden ohjaus- ja kehittämisjärjestelmiä sekä tutkimustoimintaa ja laatia niitä koskevat kehittämisehdotukset. Tehtävänä on myös arvioida valtion ja kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa sekä tehdä tarvittavat esitykset.
Hanke tukee ja kehittää käynnissä olevia sosiaali- ja terveysalan sekä opetus- ja kulttuurialan kehittämishankkeita. Työssä otetaan huomioon myös tuottavuushankkeen tulokset.
Lisäksi hankkeen tehtävänä on valmistella hankkeen toteutuksen kannalta keskeiset ja välttämättömät kuntien palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät normatiiviset ja lainsäädännölliset muutokset, jotka koskevat kuntien tehtäviä ja rahoitusta, kuntien palveluiden järjestämisen organisoimista, kuntien yhteistyötasoja ja yhteistyön toteuttamista sekä kuntajakoa ja kuntajaon muuttamista.
Hanketta valmistellaan laajapohjaisesti
Valtioneuvosto tasolla hanketta johtaa peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministerityöryhmä. Se käsittelee kunta- ja palvelurakenneryhmän valmistelemat linjaukset ja päätösehdotukset ennen niiden päättämistä valtioneuvostossa.
Hankkeen käytännön toteutusta valmistelee ja ohjaa kunta- ja palvelurakenneryhmä, jonka puheenjohtajana on alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Pertti Rauhio. Jäseninä ovat valtiosihteerit Leila Kostiainen, Antti Mykkänen, Terttu Savolainen ja Stefan Wallin sekä Suomen Kuntaliiton hallitusryhmiä edustavat kansanedustajat: kansanedustaja Eva Biaudet (RKP), kansanedustaja Rakel Hiltunen (SDP), kansanedustaja Anne Huotari (Vas.), kansanedustaja Pekka Nousiainen (Kesk.), kansanedustaja Maija Perho (Kok.) ja kansanedustaja Osmo Soininvaara (Vihr.). Ryhmään kuuluu lisäksi myöhemmin nimitettävä projektipäällikkö.
Ryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat: kansliapäälliköt Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä, Markku Linna opetusministeriöstä, Ritva Viljanen sisäasiainministeriöstä, valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä, valtiosihteeri Anssi Paasivirta kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä ja ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriöstä. Suomen Kuntaliitoa edustavat toimitusjohtaja Risto Parjanne, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma ja johtaja Leena Karessuo.
Ministeriöt jo työssä
Ministeriöissä valmistelutyötä on jo tehty. Jatkossa hanketta valmistellaan neljässä pysyvän asiantuntijan johtamassa työryhmässä, jossa ovat edustettuina ministeriöt, kunnat ja työmarkkinaosapuolet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajana on ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä. Teknisten ja muiden palveluiden valmisteluryhmän vetovastuu on Suomen Kuntaliitolla. Ryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Leena Karessuo Suomen Kuntaliitosta. Hankkeen alueellista toteutusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajana on ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriöstä.
Etenemisestä kaavaillaan ripeää - ehdotukset reilun vuoden kuluttua
Hankkeen ensi vaiheessa kunta- ja palvelurakenneryhmä arvioi palveluiden järjestämisvastuita vähintään vuoteen 2015 ulottuen saatavuuden ja laadun sekä tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Ryhmä laatii syksyllä 2005 valtioneuvostolle hankkeen keskeisistä alueilla toteutettavista linjauksista. Aluevaiheessa sijoitetaan linjausten mukaiset toimenpiteet alueille, sekä arvioidaan mahdollisten vaihtoehtojen toteutettavuutta alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Tämän vaiheen toteuttaa Suomen Kuntaliitto, joka organisoi sen yhdessä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa.
Kunta- ja palvelurakenneryhmä valmistelee ehdotuksen kunnilta valtiolle siirrettävistä tehtävistä ja siirron vaikutuksista kuntien ja valtion välisiin taloudellisiin suhteisiin 31.12.2005 mennessä. Lisäksi ryhmä kokoaa ja valmistelee palvelujen järjestämisvastuuseen ja tuottamistapaan liittyvät ehdotukset valtioneuvostolle toukokuuhun 2006 mennessä. Valtioneuvosto päättää touko-kesäkuussa 2006 palveluiden tulevista rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisrakenteista sekä linjaa kuntajakolain mahdolliset muutostarpeet.
Valtioneuvoston lainsäädännölliset linjaukset käsitellään eduskunnassa vuoden 2006 aikana ja niiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2007 alusta.
Kunta- ja palvelurakennehanketta on valmistellut valtiosihteerityöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut valtiosihteeri Antti Mykkänen sisäasiainministeriöstä ja jäseninä valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiosihteeri Pertti Rauhio valtiovarainministeriöstä, valtiosihteeri Terttu Savolainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja valtiosihteeri Stefan Wallin ympäristöministeriöstä sekä kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriöstä.
Kaikkia asioita pohditaan tässä työryhmässä, myös kuntien määrää palvelujen tuottamisen lisäksi.
-----------------------------------
.
Sisäasianministeriön tiedote 11.5.2005
Kunta- ja palvelurakenne -hanke vauhtiin
11.05.2005
Sisäasiainministeriö on tänään 11. toukokuuta 2005 asettanut kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen. Asia on ollut esillä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Hankkeen toimikausi on 11.5.2005-31.5.2006.
Hankkeella on selvä tavoite: nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Saman aikaisesti palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen otetaan huomioon.
Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen syyniin
Hankkeen tehtävänä on arvioida ja tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Ehdotuksessa tulee ottaa huomioon palveluiden sisältö ja ominaispiirteet, niiden saatavuus, laatu sekä kuntien kantokyky pitkällä aikajänteellä sekä alueelliset ja kielelliset erityispiirteet. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnantasolle saakka.
Tehtävänä on myös selvittää ja edistää palveluiden eri järjestämis- ja tuottamistapojen parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa. Selvityksessä tulee ottaa huomioon erityisesti palveluiden saatavuus, laatu, tehokas tuottamistapa, tuottavuuden parantaminen, tietotekniikan kehitys sekä vaikutus henkilöstöön.
Lisäksi hankkeen tehtävänä on arvioida palveluiden ohjaus- ja kehittämisjärjestelmiä sekä tutkimustoimintaa ja laatia niitä koskevat kehittämisehdotukset. Tehtävänä on myös arvioida valtion ja kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa sekä tehdä tarvittavat esitykset.
Hanke tukee ja kehittää käynnissä olevia sosiaali- ja terveysalan sekä opetus- ja kulttuurialan kehittämishankkeita. Työssä otetaan huomioon myös tuottavuushankkeen tulokset.
Lisäksi hankkeen tehtävänä on valmistella hankkeen toteutuksen kannalta keskeiset ja välttämättömät kuntien palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät normatiiviset ja lainsäädännölliset muutokset, jotka koskevat kuntien tehtäviä ja rahoitusta, kuntien palveluiden järjestämisen organisoimista, kuntien yhteistyötasoja ja yhteistyön toteuttamista sekä kuntajakoa ja kuntajaon muuttamista.
Hanketta valmistellaan laajapohjaisesti
Valtioneuvosto tasolla hanketta johtaa peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministerityöryhmä. Se käsittelee kunta- ja palvelurakenneryhmän valmistelemat linjaukset ja päätösehdotukset ennen niiden päättämistä valtioneuvostossa.
Hankkeen käytännön toteutusta valmistelee ja ohjaa kunta- ja palvelurakenneryhmä, jonka puheenjohtajana on alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Pertti Rauhio. Jäseninä ovat valtiosihteerit Leila Kostiainen, Antti Mykkänen, Terttu Savolainen ja Stefan Wallin sekä Suomen Kuntaliiton hallitusryhmiä edustavat kansanedustajat: kansanedustaja Eva Biaudet (RKP), kansanedustaja Rakel Hiltunen (SDP), kansanedustaja Anne Huotari (Vas.), kansanedustaja Pekka Nousiainen (Kesk.), kansanedustaja Maija Perho (Kok.) ja kansanedustaja Osmo Soininvaara (Vihr.). Ryhmään kuuluu lisäksi myöhemmin nimitettävä projektipäällikkö.
Ryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat: kansliapäälliköt Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä, Markku Linna opetusministeriöstä, Ritva Viljanen sisäasiainministeriöstä, valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä, valtiosihteeri Anssi Paasivirta kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä ja ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriöstä. Suomen Kuntaliitoa edustavat toimitusjohtaja Risto Parjanne, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma ja johtaja Leena Karessuo.
Ministeriöt jo työssä
Ministeriöissä valmistelutyötä on jo tehty. Jatkossa hanketta valmistellaan neljässä pysyvän asiantuntijan johtamassa työryhmässä, jossa ovat edustettuina ministeriöt, kunnat ja työmarkkinaosapuolet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajana on ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä. Teknisten ja muiden palveluiden valmisteluryhmän vetovastuu on Suomen Kuntaliitolla. Ryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Leena Karessuo Suomen Kuntaliitosta. Hankkeen alueellista toteutusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajana on ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriöstä.
Etenemisestä kaavaillaan ripeää - ehdotukset reilun vuoden kuluttua
Hankkeen ensi vaiheessa kunta- ja palvelurakenneryhmä arvioi palveluiden järjestämisvastuita vähintään vuoteen 2015 ulottuen saatavuuden ja laadun sekä tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Ryhmä laatii syksyllä 2005 valtioneuvostolle hankkeen keskeisistä alueilla toteutettavista linjauksista. Aluevaiheessa sijoitetaan linjausten mukaiset toimenpiteet alueille, sekä arvioidaan mahdollisten vaihtoehtojen toteutettavuutta alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Tämän vaiheen toteuttaa Suomen Kuntaliitto, joka organisoi sen yhdessä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa.
Kunta- ja palvelurakenneryhmä valmistelee ehdotuksen kunnilta valtiolle siirrettävistä tehtävistä ja siirron vaikutuksista kuntien ja valtion välisiin taloudellisiin suhteisiin 31.12.2005 mennessä. Lisäksi ryhmä kokoaa ja valmistelee palvelujen järjestämisvastuuseen ja tuottamistapaan liittyvät ehdotukset valtioneuvostolle toukokuuhun 2006 mennessä. Valtioneuvosto päättää touko-kesäkuussa 2006 palveluiden tulevista rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisrakenteista sekä linjaa kuntajakolain mahdolliset muutostarpeet.
Valtioneuvoston lainsäädännölliset linjaukset käsitellään eduskunnassa vuoden 2006 aikana ja niiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2007 alusta.
Kunta- ja palvelurakennehanketta on valmistellut valtiosihteerityöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut valtiosihteeri Antti Mykkänen sisäasiainministeriöstä ja jäseninä valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiosihteeri Pertti Rauhio valtiovarainministeriöstä, valtiosihteeri Terttu Savolainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja valtiosihteeri Stefan Wallin ympäristöministeriöstä sekä kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriöstä.
Mitä rahoitukseen tulee - tässä vähän tutkittua tietoa käytännön elämästä:
Tutki nyt rauhassa:
http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyhdistyminen
Lähden tästä ntr savusaunan lämmitykseen, kaverikseni tulee entinen kokoomuslainen ministeri, jolla on kokemusta lääniremontin "säästöistä"
.
mistä todella on kysymys kuntaremontissa ja, mitä
lähivuosina tapahtuu, jos ei tehdä mitään.
Puhumme tulevaisuudesta ja muuttuvista olosuhteista, emme menneisyydestä, miten asiat olivat ennen.
Lääninhallintouudistuksessa ei syntynyt säästöä, koska mitään rakenteita ei tosiasiassa muutettu. Kaikkiin entisiin vanhoihin lääinkaupunkeihin jäi
lääninhallituksen toimipiste.
.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=71870
- Kaikki vaihtoehdot kuntien toimintakyvyn parantamiseksi on käytävä läpi. Mitkään ideologiset raja-aidat eivät saa muodostua ylitsepääsemättömiksi esteiksi kuntien palveluedellytysten kestäväksi turvaamiseksi, Lapin Kokoomus toteaa.
Kirjoitit tuossa, "Lääninhallintouudistuksessa ei syntynyt säästöä, koska mitään rakenteita ei tosiasiassa muutettu. Kaikkiin entisiin vanhoihin lääninkaupunkeihin jäi lääninhallituksen toimipiste"
Esim. Länsi-Suomen lääninhallituksella on nyt Turun toimipaikan lisäksi Jyväskylän, Tampereen- ja Vaasan alueelliset palveluyksiköt.
Lisäksi on Porin toimisto.
Mitä näistä olisit valmis lopettamaan ?
.
TE-keskukset voi hoitaa hommat ?
Ja taas on kunta"pullo" karanut käsistä. Mutta
kuntauudistus taitaa alkaa, siitä huolimatta.
Onhan raskasta "tukieläteille", mutta taitaa
taloudelliset realiteetit pakottaa siihen.
Sampsa unohtaa, että kaikkien palkkoja ei
makseta verovaroista, maalaisille se on kieltämättä vaikeaa. Syöttekö muuten matikka
linejä?
"Ei pelkkä palvelujen ostajaorganisaationa toimiva pikkukunta voi pitää talouttaan kunnossa, jos 2/3 väestöstä on työelämän ulkopuolella."
------
Miten tuollaiset kunnat yhteen liittämällä saadaan suurempi osa väestöstä töihin?
Ihan hyvä neuvo itsellesikin tuo: "Mieti ensin, kirjoita sitten!"
.
Ihan hyvä neuvo itsellesikin tuo: "Mieti ensin, kirjoita sitten!"
-
Ei kai eläkeläiset ym. ole töihin menossa.
Olisi hyvä, jos nämä "vastarannan kiisket" esittäisivät konkreettisesti
a) mistä ihmiset 432 kuntaan tuottamaan näitä kaikkia tarvittavia palveluja, kun kuntien palkollisista eläköityy lähivuosina 35-45 %.
b) miten julkistalous (valtio ja kunnat) rahoitetaan jatkossa
c) miten kunnan talous hoidetaan, jos velkakanta kasvaa, eikä näköpiirissä ole kunnan talouden saamista tasapainoon
...ja seisoisit eilisten kirjoituksiesi takana ja vastaisit niihin liittyviin kysymyksiin.
Lupaan sen jälkeen vastata itsellesi.
Kirjoitit eilen: " Lääninhallintouudistuksessa ei syntynyt säästöä, koska mitään rakenteita ei tosiasiassa muutettu. Kaikkiin entisiin vanhoihin lääninkaupunkeihin jäi lääninhallituksen toimipiste"
Peräsin Sinulta tarkempia perusteluja: "Esim. Länsi-Suomen lääninhallituksella on nyt Turun toimipisteen lisäksi Jyväskylän, Tampereen- ja Vaasan alueelliset palveluyksiköt. Lisäksi on porin toimisto. Mitä näistä olisit valmis lopettamaan ?"
Koko keskustelu liikkuu oudoilla poluilla. Lääninhallinnon rooli on kyseenalainen. Tarvitaanko sitä lainkaan? Jos kuntauudistus saadaan tehtyä niin, että kuntien lukumäärä vähenee noin 120-150 kuntaan, voidaan lääninhallitukset lakkauttaa kokonaisuudessaan.
Minä olisin valmis jo nyt lopettamaan kaikki nuo mainitsemasi turhat yksiköt! Kerro minulle, mihin niitä tarvitaan?
>>>>>>>>>>
jne, jne, jne jäkäti, jäkäti>>>>>>>>
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tiedote/tied01/haotiedote1231.htm
Onhan Maijalla noitä näkemyksiä eri tilaisuuksien juhlapuheisiin. Ministeriö voisi yhtä hyvin itse valvoa asioita ilman turhaa väliporrasta.
.
lääninhallitusten lakkauttamista.
Miksi tunget keskusteluun toisen asian, etkä pysy aiheessa.
Lääninhallitus -uudistuksen arviointi on oma asiansa.
Kirjoitit eilen näin: "Lääninhallintouudistukseessa ei syntynyt säästöjä, koska mitään rakenteita ei tosiasiassa muutettu. Kaikkiin entisiin vanhoihin lääninkaupunkeihin jäi lääninhallituksen toimipiste."
Halusin vain näkemystäsi Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan palveluyksiköistä, koska ilmeisesti niitä tarkoitit ?
Sinä, veliseni, puhut "tunkemisesta" ja "lakkauttamisesta"
.
Joutessasi lukaise vaikka Matti Kankareen hyvä kirjoitus vuodelta 1997.
Kokoomus korostaa nytkin työllisyyttä, jolla julkisen puolen rahoitus turvattaisiin. Sinä kepun kanssa vaan menojen lisäämistä !
>http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/31.tammikuu/KUNTA2.HTM
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tiedote/tied01/haotiedote1231.htm
Kokoomus - edesvastuuttomuutta koko Suomessa!
että alun kolmatta vuotta jo vallassa ollut punamultahallitus ei ole saanut asioita paremmiksi, vaan huonommiksi.
Asun yhdessä kunnassa, opiskelen toisessa, käyn harjoittelussa kolmannessa ja jos kuntaliitos täällä toteutuisi kävisin saamassa ne vähät palvelut mitä tarviin siitä uudesta neljännestä joka ei olisi mikään noista edellämainituista..
Kuntaliitoksia heti ja dieselin hinta alas!!!
terv. persaukinen opiskelija (huom. ei yhteiskunnan tuella)