On seniin haastavaa nyky-yhteiskunnassa.. isoisäni maataloustyöllä oli vielä merkitystä..
Oma olemiseni pelkistyy enää yhteiskunnan taloudellisen rasitteen, eli tuottamattoman elämäntapani ylläpitämiseen.
Sukutilamme ei kuulu, nykyisellään noin 10 000 tilaan, joiden tuotannolla kotimainen ruokahuolto sekä huoltovarmuus pidetään yllä.
Aika on ajanut ohi ja oman tilamme maataloustuotantomäärillä ei aidosti ole enää mitään merkitystä kenellekään muulle kuin itselleni!
Enää onkin vain taloudellinen tarve roikkua kiinni veronmaksajien kustantamissa tukimuodoissa, niin kauan kuin vain siihen kykenen.
Oma olemiseni pelkistyy enää yhteiskunnan taloudellisen rasitteen, eli tuottamattoman elämäntapani ylläpitämiseen.
Sukutilamme ei kuulu, nykyisellään noin 10 000 tilaan, joiden tuotannolla kotimainen ruokahuolto sekä huoltovarmuus pidetään yllä.
Aika on ajanut ohi ja oman tilamme maataloustuotantomäärillä ei aidosti ole enää mitään merkitystä kenellekään muulle kuin itselleni!
Enää onkin vain taloudellinen tarve roikkua kiinni veronmaksajien kustantamissa tukimuodoissa, niin kauan kuin vain siihen kykenen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Agrisosialistinen maalaisliitto on kuin Venäjä.. ei koskaan niin vahva tahi heikko kuin luulemme.
me tuuliviirit olemma ikuisia maalaisliittolaisia.. eikkä meitä mikkään poista
m. kärnä
Ryyppäsitte maatilan, täällä sitten valitat.
Maataloustyöllä sinänsä on edelleen merkitystä. Mutta avauksen tekijä on täysin oikeassa siinä, että koko ajan harvenevalla joukolla maatalousyrittäjiä on merkitystä. Se puolestaan johtuu ihmisen lähes rajattomattomalta tuntuvasta kekseliäisyydestä. Ihminen on vuosien mittaan keksinyt jos jonkinlaista vempainta ja apulannoitetta maajussin avuksi. Niin paljon, että tällainen automatisaatio on syrjäyttänyt ihmistyön. Suo, kuokka ja Jussi ajoista on kulunut jo sata vuotta. Ja paljon on sen jälkeen kehitystä tapahtunut. Nykyisin varmaan sata kertaa suurempi tuotanto saadaan aikaan sata kertaa pienemmällä ihmistyövoimalla kuin sata vuotta sitten.
Pitäisikin päästä eroon siitä tuottamattomasta osasta, jota jostain kumman syystä halutaan tukea verovaroin. Jos jotain haluttaisiin tukea, niin kai olisi silloin järkevää tukea kannattavinta maataloustuotantoa, Wahlroosia, Herliniä, Ingmania jne. Niiden maatilojen tukemiselle, joilla ei ole elintarvikehuollon osalta merkitystä, ei ole helposti löydettävissä perusteita. Maiseman hoito voisi olla sellainen, mutta silloin voisi olla järkevämpi maksaa siitä, että pellot pidetään esim. niittyinä, jotka voisivat ylläpitää elämän monimuotoisuutta.
Eli hyvä ja oivaltava avaus.
Ja tälläistä me etelän veronmaksajat ylläpidämme koska Kepu