Eri nimi vain, sama paska, eri paketissa vain.
Kun kirjoituksiaan katsoo niin asiat samoja mm miten keskustaa haukkuvat.
Kun kirjoituksiaan katsoo niin asiat samoja mm miten keskustaa haukkuvat.
Persut ja oikeistodemarit on samoja
Anonyymi-ap
14143
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sulla on ongelma. Iso ongelma. PerusSuomalaiset kun on vaan oma suomalaisten juttu. Ei kuulu sun luuloihisi.
kts kirjoituksia persuilla ja oikean laidan demareilta, ne täsmää. Väliin kuin 1:1.
Voin ottaa muutaman opin kappaleen heidän kirjoituksiaan, niin nähdään miten yhteneväisesti mm keskustaa haukkuvat. Oikeistodemarit on nyt heikoilla demari
Historiallisesti jotkut sosiaalidemokraatit ovat nähneet liikkeen lopullisena tavoitteena yhteiskunnan, jossa Marxin oppien mukaisesti tuotantovälineet olisivat yhteisesti omistettuja ennemmin kuin yksityisomaisuutta.
Sosiaalidemokratia on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa marxilaisten sosialistien joukossa. Sosiaalidemokratian mukaan siirtyminen sosialistiseen yhteiskuntaan on mahdollista parlamentaarisen kehityksen kautta vallankumouksen sijaan.
Maailmassa on kuitenkin sosiaalidemokraattisia ryhmiä, jotka kannattavat yhä suurten alojen tuotantovälineiden haltuunottoa. Käsitys vallitsi myös Suomen sosiaalidemokraattien keskuudessa 1970-luvulle saakka. Nykyisin suuri osa sosiaalidemokraatisista puolueista ei näe ristiriitaa kapitalistisen markkinatalouden ja sosiaalidemokraattisen yhteiskuntanäkemyksen välillä. Vielä vuonna 1975 SDP:n puoluekokouksen hyväksymässä ohjelmassa vaadittiin pankkien ja vakuutuslaitosten ottamista yhteiskunnan hallintaan - SDP:ssä elettiin radikaalin vasemmiston voiman aikaa. Sittemmin 80-luvun mittaan SDP otti huomattavasti maltillisemman linjan, ja vuonna 1987 puolue oli jo yhteisessä hallituksessa Kansallisen Kokoomuksen kanssa. Oikeistodemarien ideologia on usein lähellä sosiaaliliberalismia.
Sosiaalidemokratian keskustalaistuminen sai alkunsa saksalaisen sosialistin Eduard Bernsteinin revisionismiksi kutsutusta ajattelusta, jonka mukaan kapitalismista sosialismiin siirtymiseen ei tarvita vallankumousta ja yhteiskunnallinen uudistustyö voi muutenkin tapahtua täysin porvarillisen valtion laillisissa puitteissa. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue siirtyi keskustavasemmistoon vuoden 1918 sisällissodan jälkeen, kun puolueen vallankumousta kannattanut tai siihen mukaan lähtenyt johto vangittiin tai pakeni maasta. Varsinkin Väinö Tannerin rooli oli tässä prosessissa keskeinen. Sittemmin SDP:n enemmistö on ollut parlamentarismin kannalla ja väkivaltaista vallankumousta vastaan.
Kuitenkin vuonna 1944 perustettu Suomen Kansan Demokraattinen Liitto sai jäsenikseen lukuisia ”oikeistososiaalidemokratiaa” kavahtaneita sosiaalidemokraatteja. 1950-luvulla SDP:n suunnasta käyty kamppailu johti puolueen hajoamiseen kahtia, vasemmistolaisempaa politiikkaa kannattaneiden muodostaessa Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton. Vaikka TPSL:kään ei ollut suoranaisesti vallankumouksellinen järjestö, on viimeistään puoluehajaannuksen päätyttyä 1970-luvun alussa Suomen sosiaalidemokraattinen liike ollut lähes poikkeuksetta luettavissa keskustavasemmistolaiseksi.
Vaikka vasemmistopuolueiden paine yhteistyön lisäämiseksi on kasvanut, Sdp:n ja vasemmistoliiton yhdistyminen on epätodennäköistä. Näin arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo.
Yhdistymistä ehdotti pitkän linjan Sdp-poliitikko Erkki Tuomioja Lännen Median haastattelussa Ex-ulkoministeri, kansanedustaja Tuomioja totesi, että puolueiden yhdistymiselle ei enää olisi esteitä.
Kuinka alun pankkolängvits katoaa kuin pieru saharaan ensimmäisen kappaleen jälkeen? No siksi, että loput ovat taas kerran pankkiksen kopiokoneen tuottamaa.
SDP:n eduskuntaryhmässä ja osin jopa demareiden ministeriryhmässä voidaan henkilöt jakaa kolmeen ryhmään: Marinin luotetut, syrjäytetyt ja neutraalit tarkkailijat. Viimeksi mainittuihin tarkkailijoihin voidaan lukea muun muassa ministerit Timo Harakka ja Ville Skinnari. Tarkkailijat hoitavat hommansa, mutta eivät halua leimautua mihinkään leiriin. He katsovat miten asiat kehittyvät ja odottavat suurta tilaisuuttaan.
Marinin keskeinen tukija on myös hänen eräänlainen operatiivinen poliittinen oppi-isänsä Antti Rinne. Marinia ja Rinnettä yhdistää näkemys SDP:n vasemmistolaistamisesta ja operatiivisen politiikan suorasukaisuus. Esimerkkinä vaikkapa taannoinen operaatio, jossa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman yritettiin siirtää päivänpolitiikasta syrjään Rinteen paikalle eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi. Lindtman ei suostunut. Sannan suunnitelmissa oli Ilmarinsa saada tilalleen.
Sanna Marinin kilpi kestää niin kauan kuin SDP:n kannatusluvut pysyvät hyvinä. Jos suosion suunta kääntyy, voi pääministerille olla odotettavissa vaikeuksia myös omassa puolueessa. Marinin nousu politiikan huipulle on ollut nopea. Hän ei ole ehtinyt oppimaan vielä, kantapään kautta, kaikkia politiikan lainalaisuuksia. Esimerkiksi sitä, että pääministerin on hoidettava oma eduskuntaryhmänsä tuekseen. Ihmisten huomioiminen on tässä keskeinen keino.
SDP:n eri ryhmittymien kesken ei käydä taistelua vain henkilöiden ja eri valtaryhmien välillä. Kyse on myös poliittisesta linjasta. Sanna Marin on edustanut aiemmin demareissa varsin vasemmistolaista linjaa ja vasemmistosuuntaus näyttää nyt vakiinnuttaneen johtoasemansa puolueessa.
SDP:ssä pitkään vaikuttaneet "heinäluomalaiset" on Marinin-Rinteen kaudella sysätty surutta sivuun. Samoin kaikki oikeistodemareiksi epäillyt. Euroedustaja, ex-puheenjohtaja Eero Heinäluoman mukaan nimetty ryhmä edustaa perinteistä keskilinjan sosiaalidemokratiaa. Eero Heinäluoma äänestettiin europarlamenttiin ay-liikkeen tuella ja huikealla äänimäärällä (128 234 ääntä).
Eero Heinäluoman tytär kansanedustaja Eveliina Heinäluoma on muun muassa tehnyt avauksia sinipunayhteistyön suuntaan. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmania on pidetty heinäluomalaisten ykkösnimenä. Kansanedustaja Mika Kari on demareiden parissa julistettu oikeistodemariksi, ja hänen tehtävänsä näyttävät Marinin valtakaudella rajoittuvan usein puolustuspolitiikkaan.
Oikeistodemareilta otettu nyt valta pois feministien vallan aikana. Pitäisi olla menestyäkseen SDP:ssä olla homo.
Sateenkaarimajurin peppukipuilua kitinä demareista.
Myös kokoomus ja kristilliset haukkuvat demarein ja persujen tapaan keskustaa.
Noista neljästä puolueestahan se seuraava hallitus ruotsalaisilla täydennettynä muodostuukin.
Ei muodostu. Kritilliset ei ole sosialisteja. Kun sossuja olisi tulossakaan, jos olisi he vaatii vasureita mukaan vasenSDP. Kuten Rinteen Anttikin, oikein itki että vasurit mukaan, hän ei muuten ala.
Juuri tämä Antti>> https://www.google.com/search?channel=fs&client=ubuntu&q=antti rinne pride
Sinun pankkomajuri ennustelut puoluekannatuksista ja hallituspohjista ovat tunnetut ja keveiksi todetut.
Vuosi 2019 26 % -> 13,8 %.
Khihihiii.....
Ei vanhoja enää voi ennustaa. Uutta tulossa 20 %.
Khihihiii..Khihihiii..
Ennusteet ja vaali,ihan eri asioita.
Eikö kepu olekaan enää oikeistopuolue? Aloituksesta saa tämän kuvan että ei.
Kepu on aikoinaan ollut oikeistoon luettava puolue. Aloittaja todistaa sen minkä olen jo aikoja sitten havainnut.
Keskustaa pitääkin kaikkien haukkua kun katsoo kuinka taas kerran toimivat hallituksessa. Jatkuvasti lipeävät sovituista asioista ja yrittävät lypsää itselleen jotain, tämähän on kovin tuttua.
Älä kuitenkaan sotke Demareita Persujen apinalaumaan, tuohon alimpaan kastiin ja rikollisten pesään.