Ja joka päivä sisin kaipaa sinua. Ei se lopu, unohtaminen ei onnistu. En ymmärrä mistä tässä on kyse, kun kuitenkin tiedän... Mikä tarkoitus, sitä mietin, mitä tästä tulee.
Joka yö sydän itkee
Anonyymi-ap
1102559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 110
Vanhimmat
Soita sille hyvä ihminen! Joulukin tulossa kohta nyt kyllä jo piristyt :)
Joulukin vielä ilman häntä. Olisin taivaassa, jos sen saisin jakaa Hänen kanssaan 🎄💫
Ymmärrätkö ollenkaan mitä se vaatii?? Miksi annat toisen terveyden ja ajan mennä?
Miten voisin sitten juoda kaljaa ja pelata koko jouluyön vaikka gta:ta???
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17644503U
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Itken ja itken ja itken. Tämä ei lopu koskaan.
Jos se on kerta niin tärkeä niin kannattasko tehä jotain???
Jos vielä tilaisuus tulee ja jos on sittenkin tarkoitettu meidät molemmat toisillemme tärkeiksi.
Eikö nyt voi vaan ottaa yhteyttä toiseen?
Ääh, tätä sarkasmia, jos sitäkään
Kyllä tuo neuvo on
Tiedän täsmälleen, mitä haluan.
https://uus.luolasto.org/m/38960/
Älä huoli. Kohtaat vielä jonkun vieläkin paremman.
Ei häntä parempaa ole, koska hänessä on kaikki, mistä olen unelmoinut 😪
Soita minulle tai kirjoita mieluummin kirje.
Itsellä on se hyvä puoli, että vaihtelee päivien mukaan. Joskus kaipaan, joskus en. Maailmani ei häneen nojaa . Kukaan mies ei ansaitse itkuasi, muista se!
Miten se voi olla hyvä, että ei tiedä mitä haluaa? Ihminenhän on silloin täynn ristiriitaa mikä repii sinne tänne.
Ei ole siitä kyse. Tiedän täsmälleen, mitä haluan. Tunteet vain tulee ja menee. Joskus ne tulee syvinä, joskus ne eivät määritä olotilaa. Hallitsen niitä, enkä siksi koe kaipausta joka päiväisenä itkuna tai ahdistavana todellisuutena.
❤..
Mieheltä naiselle on viesti.
Samoin tunnen minä, kuin sinä mies.
Saammeko koakaan olla yhdessä?
K-nainen
Huomenta. Mites nuin varhain jo hereillä
Kaunis K-nainen aina lämpimänä tunteena rinnassa. Toivon että näin käy.
Luulin joulua lahjaksi elämältä aikanaan itsekin.
Mä herään välillä öisin ja itken.
Nää yölliset surukohtaukset on niin tuttuja.
Kuuluu kai asiaan sitten.
Eihän niiden pitäisi kuulua, mutta mitä muutakaan voi.
mika sinua raukkaa nyt itkettää
Herää yöllä ja mielessä on heti yksi karu hetki. Ja tuntuu ihan samalta kun silloin. Surua riittää mä suren sen pois.
Olitteko yhdessä vai kaipaatko sitä mitä olisi voinnut olla?
Sitä toteutumatonta. Mitä se olisi voinut kaikessa kauneudessaan olla.
Eikö tuo nyt ole aika turhaa?
Sano se sydämelleni.
Kaipailet ja haikelet haavekuvan perään. Toimiiko se todellisuudessa ei tiedä kuin kokeilemalla turha ennen sitä murehtia.
Se vähäinen, mitä olen hänen seurastaan saanut nauttia ovat tuoneet iloa ja antaneet elämääni valoa. Siitä olen ymmärtänyt jotain.
Milloin olet viimeksi ollut tekemisissä, millaisesta naisesta/miehestä kyse
Voin sanoa samaa. n>m
Kuulostat mieheltä, jota kaipaan ja rakastan. Ajattelen samoin.
Hän on herkkä, romantikko mies, Tiedän, että en koskaan kohtaa hänen laistaan.
Et ole kokenut tosi rakkautta, kun sanot noin.
Vai että herkkä ja romanttinen olet, se riippuu tulkintakulmasta
Kärsin kroonisesta univajeesta, koska ikävä valvottaa joka yö. En voi käsittää...
Sama juttu. Kummasti tähänkin tottuu mutta alkaa näkyä päällepäin ja nuppi jumittaa liian usein.
Mitäs spesiaalia hänessä sitten on jos eivät muut kelpaa
Lähes kaikki on sellaista, mitä ennen en ole nähnyt tai kokenut. Janoan päästä hänen seuraansa.
Miksi et sitten mene?
Mitä tiedät?
Ymmärrät sitten myöhemmin toivottavasti
Minun sydän itki kun olen käyttänyt sitä tänne. Onneksi sain sen parannettua. Tervesiä beach matkailu ja kuljetus
Mikä teitä pitää erillään, etkö saa vastakaikua?
Luulin ettet halua yhtään mitään tai mieti. Näin luin rivien välistä, en halunnut häiriöksi olla.
Vaikutaa siltä ettei tässä ikävöidä ihmistä jonka kanssa ollaan oltu edes aidosti tekemissä vaan haavekuvaa ostakin henkilöstä luodun ihannekuvan kanssa yhdessä josta ei koskaan tullutkaan mitään...
On toki voitu tavata jossakin joitain kertoja jopa mutta....
Ei mitään oikeaa menetystä vaan sitä et prk taas jäi ilman sitä mitä odotti ja haaveili..
Joo kyllä se sattuu ku herää todelisuutern ettei elämä mee niiku toivoi....
Kun ihmiset opetaan odotamaan sitä et asiat menee aina kivasti...
Ihmisiä ei opeteta siihen et nii mitä se aito elämä pettymyksinern onkaan....
Ihmiset joutuu kukin opettelemaan luopumisen ja pettymisen kestämisen nii että jokainen löytää tiensä selviytyä ja kulkea eteenpäin...
On kyllä uskomatonta miten vähän niitä b tai vara suunitelmia luodaan kun eletään vaan yks haave mielessä...
Tuijotetaan yksityiskohtia eikä tajuta et elmäs on tarkoitus katsoa kokonaisuuttaki...
Siinä opetetaan samalla pieni yksityiskohta ja osaalue eli tunteet viemään meitä....
Kannattaisi pysähtyä pohtimaan asiaa muustakin suunasta.... Toisesta kuvakulmasta... Laajemin...
Uudella tavalla. Tylsän käytännölisesti...
Luovasti..... Vaihtoehtooja on
kunhan ei palvo aaretta klonkun tavoin
Eika anna tunteen viedä...
Tosin onhan se kiva runkuttaa siinä emotianaalisessa aivokemia myrkyssä suru puserossa..
Haavemaailmassa....
Kyllä silläkin voi nauttia.... Paljonki jos muuta ei oo ollu....
On jotain tunnetta...
Surukin muuttaa aivokemiaa...
Kaikkeen mistä nauttii, voi jäädä jumii ja tulla riipuvaiseksi..
Ja sitte ku ei meekkään nii kun halutaa.. ollaan ihan hukassa.
Pulassa ja joskus kovissa ongelmissa kun se riipuvuus vie...
Sitte taas oikea ja aito on ikävä jossa on nähty ja eletty exien huonotkin puolet ihmisenä yhdessä ....
Johon kuuluu senkin tarkastelu et niin mitäs ei sopivaa ja ei kivaa hänessä olikaan...
Sen muistelu...
Eitei kaikki olutkaan niin ihanaa ja täydelistä 24/7.
se aito ihminen eikä vain omia kuvitelmia....
Se ikävä ei kestä vuosi ja kk tolkullta ellei sit kuolema käynyt yllättäen viemässä täydelstä pois...
Sit tilanne on ihan eri.
Mut muuten nyt ei mee nämä palsta ulinat läpi.
Nyt ne tunteet seis ja ikävän monipuolisempaa tarkastelua...
Terveisin kivisydän.
Tässä on paljon perää ja totta varmaan hyvin monen kohdalla. Sanoisin kuitenkin, että todellisuus voi olla vielä paljon monimutkaisempi ja uskomattomampi.
Yleistykset eivät aina toimi.
Toivottavasti et pääse kenenkään elämään. Sen verta sairaasta ihmisestä on kyse. Tekstisi on sairaita.
No et sinäkään terveeltä vaikuta tekstisi perusteella
Olen harvoja tervejärkisiä ja yleensäkin järjellä varustettuja täällä.
Diagnosoit täysin tuntemattomia ihmisiä ja epäilen vahvasti että projisoit omia piirteitäsi toisiin.
Heh, moraalittomia näköjään piisaa
Narsistin houreita.
Niinhän ne sairaat usein luulevat. Terveet eivät ole ihan varmoja.
Olen todelinen kivisydän niin pahoin voin
Ja netisdäkin minut ylernsä joko ymmärtäön väärin tai tuomitaan kun että kohtasin niitä jotka näkevät asiat riitävän monipuolisesti... Ja ajttelevat toisin....
Niin rikki kaikki täällö ovat...
❤️Kivisydän.
Ei todellakaan ole kaikki kunnossa hänellä, projisoi omia issueita ihmisiin joilla ei ole aloitusten suhteen mitään tekemistä
Yöllä itkiessä voit joutessasi kuunnella naapureiden himokasta sek siä.
Jostain syystä vaikutat ihan kertomuksen Romeolta 😘
Oikea elämä ei ole satua. Pelottavaa meininkiä
Okei…
Silti sinä elät sitä joka päivä trollauksissa roikkuen. Mutta onneksi sinulla on se ihana kaiken käytöksesi siunaava ja jatkuvasti kehuva- suorastaan jumaloiva kumppani siellä jumalan armosta mihin keskittyä, vaikka epäilen tätä tarinaa ajankäytöstä ja patologisesta vihasta johtuen.
Tiedät mitä? Tiedätkö mitä, jos olisit hän mies, olen kaivannut häntä näkemättä yhdeksän vuotta. Siinä on pitkä aika ajatella toista.
En oo alottaja mut itekin kaivannu yhtä naista saman verran mut tiiän et hän ei mua kaipais kun ei enää ees tunneta toisiamme ja kasvettiin erilleen... toivottavasti oppisin vaikka ees unohtamaan
Kasvoitte erillenne, koska päähäsi / päästäsi tuli ainakin kaksihaarainen. Vrt. hiustenlatvat.
Sinulle tuli, pulpahti ilmi, monta minää, minuutta, persoonaa.
Se on sitä.
Korjaa asia ennalleen.
Olipa taas sairaalloisen pakkomielteistä diagnosointia täysin tuntemattomasta ihmisestä
9 vuotta? Heidi?
Eipä ollut- vaan kirjoittaja taisi viitata kyseisen miehen pakkomielteiseen esiintyä useana henkilönä. Näin minä sen ymmärsin, mutta mitä taas tulee näiden naispuolisten feikkipersoonien patologiseen tulkitsemiseen, niin huh miten sairaalloisuus voi tarttua.
Jäin minäkin kaipaamaan sinua mies. Itkin eilen kaipauksesta.
Etkö saa rakkautta mistään? Rakkaita ihmisiä ympärillä, ehkä kuitenkin se kaikkein rakkain on jossain muualla. Toivon, että löydät sen oikean.
Saan rakkautta jostain. Kaipaan miestä silti. Hän on minulle se rakkain. Itken ja tunnen paljon kun ajattelen häntä vaikka aikaa on kulunut.
Saatko siitä vallantunnetta että performoit naisia itkupilleiksi ja itkeekö he sinun perään näissä esityksissäsi? Vai ylipäätäänkö kaiken perään elämän miesten menneiden ym tursastelee yötä päivää välillä kylkeä kääntäen?
Eihän tuolle pöllölle ja sen fantasioihin uponneille voi ku nauraa heh heh heh
Lopeta nyyhkiminen. Elämä on.
Mehän asumme yhdessä. Nukumme vierekkäin.. harvoin päällekkäin.
Puhu.
Tuntemattomien mollaaminen on hyvin yleistä ja kaupungilla hiljaista.
Eli ennallaan kaikki siellä? Elämä nollissa ja jutut mollissa ym esimerkiksi rieväkylässä ja sen välittömässä läheisyydessä
Kuinka kauan olet yrittänyt unohtaa?
Taistelu on jatkunut ja jatkunut. Välillä haluaa pois kaipuun tunteesta, välillä ei. Surettaa kun tietää, ettei tämä kehity eikä taida johtaa mihinkään.
Tätä se on ollut useita vuosia, unohtui mainita.
Jos taistelet vaan omia tunteita vastaan? Et anna itsesi tuntea. Sivusta
Totta kai taistelen, niinhän jo kirjoitin. Ilman muuta. Ei se silti ole helppoa ja onnistu aina.
Entä jos annat itsellesi luvan tuntea niin?
Siitä ei tule mitään jos et pysty avautumaan rehellisesti hänelle asiasta.
Tiedän. En tahdo järkyttää häntä.
Stabiili ihminen ei järkyt, pitääkö häntä epävakaana ja henkisesti epäkypsänä?
Ei taida enää olla edes kiinnostunut tietämään juttusi ytimestä, syistä.
Iha sama.
Aikasa kutaki.
Täällä sivulla ei ehkä ole sinulle parhaimpia terapeutteja. Jos olet tätä mieltä asioissasi, niin mene ihan oikealle terapeutille. Täältä saat näiltä eri ”terapeuteilta” ehkä ei niin auttavia ja osaavia ohjeita ja neuvoja.
Minkälainen ihminen tulee neuvomaan ja pätemään provoihin itseriittoisella tai varsinkaan fakskin tuttavallisella tavalla? Ei ainakaan sydämellinen ja lämmin ihminen, vaan jotain ihan muuta. Koskiko tämä myös sinua? Päättele se itse.
Voi Romeo/Julia, joskus elämä kolhaisee kaikkia, mutta sitä kutsutaan elämäksi. Et ole todellakaan ainoa, vaan paljon muitakin, vaikka eivät siitä juuri kovaa ääntä pidäkään, joten hankkiudu eroon uhrin mentaliteetistasi.
Hankkiudu sinä eroon kus*päisyydestäsi.
Ei se ole kovan äänen pitämistä jos kertoo anaalipalstalle jotain
Sinä olet ärsyttävä sössöttäjä. Tunnistan jo sinut monissa kommenteissa palstalla. Kuvittelet olevasi joku viisas rakkauden asiantuntija. Mee vttuun täältä esittämästä fiksua. sivusta
Kaikesta pääsee yli vähitellen ja kaikkeen myös tottuu vähitellen, vaikka saisit unelmien kumppanisikin, niin siihenkin tottuisit vähitellen ja siitä voisi hyvinkin tulla harmaata arkea.
Suosittelen ettei pyri kiintymään/olemaan riippuvainen mistäkään, koska elämää on paljon niiden nyt korvaamattomina pitämiesi asioiden ulkopuolellakin.
Pian olet vapaa.
Uutta putkeen,niin vanhat haihtuu..
Eespäin!
Ja ikää on/oli: 7, 17, 27, 37, 47, 57 vai enemmän.
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Älä ole vakava.
Olet kaipauksessasi itsekäs. Se ei ole rakkautta. Jos rakastat päästä irti.
Heräsin merkilliseen lämmön tunteeseen. Mietin, mahtaako hän ajatella minua. En tiedä. Mukava tunne.
Ajattelen häntä joka päivä. Aaltomainen lämmöntunne on merkki siitä💋
Minä ainakin ajattelen erästä naista jatkuvasti ja mietin että mitähän hänelle "oikeasti" kuuluu.
Se selviää kysymällä, odotan viestiäsi.
Onko tämä sinulta varatulta, jolla on stressiä toisessa viestiketjussa koulussa? Taitaa olla kun yhtä aikaa laitoit.
Mehän asumme yhdessä.