Bilteman hakkuri reguloitu 1000mA/12W tavallinen pistorasiaan kytkettävä verkkolaite.(eri jännitteitä valittavissa)
Kaksi 6w/12V lediä ( ebay, kiina ) ottaa yhteensä 123mA, ledeissä nuo watit varmaan ilmoitetaan jonkun muun kuin ottotehon mukaan.
Muuntajan 12w teho on sitten ilmeisesti resistiivistä.Ledeissä kuorma on varmaan lähempänä induktiivista.
Paljonkohan tuohon kärsii lisätä ledejä?
Onko jotain suhdelukua olemassa muuntajan resistiivisen ja induktiivisen kuorman suhteen?
Vai mennäänkö pelkästään amppeereiden mukaan jonkunlainen muistikuva on että näin ei tehdä.
Kaksi 6w/12V lediä ( ebay, kiina ) ottaa yhteensä 123mA, ledeissä nuo watit varmaan ilmoitetaan jonkun muun kuin ottotehon mukaan.
Muuntajan 12w teho on sitten ilmeisesti resistiivistä.Ledeissä kuorma on varmaan lähempänä induktiivista.
Paljonkohan tuohon kärsii lisätä ledejä?
Onko jotain suhdelukua olemassa muuntajan resistiivisen ja induktiivisen kuorman suhteen?
Vai mennäänkö pelkästään amppeereiden mukaan jonkunlainen muistikuva on että näin ei tehdä.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Muuntajilla pitäisi mennä näennäistehon mukaan jonka yksikkö on VA eli suoraan voltit kertaa ampeerit.
Monesti vaan ilmoitetaan tuollain watteina jolloin sen mukaan laskettua virtaa pidettävä maksimina, tuossahan oli virtakin ilmoitettu ja sen kestää oli sitten vaikka kokonaan loistehoa.
Jos siitä muuntajasta tulee ulos DC:tä, niin sittenhän siinä on sisäinen tasasuuntaus, ja mahdollinen regulointi (vai onko uudempaa hakkuriteknologiaa - riippunee siitä, ostatko NYT Biltemasta, vai oletko ostanut Biltemasta joskus vuosia sitten ?)
Mutta jos on vanhempi pelkkä muuntaja (siis AC -lähdöllä), niin tasasuuntaussilta ja suotokondensaattoriksi eletrolyyttikondensaattori perään - sen jälkeen virta on käytännössä DC:tä, vaikkei täydellisen puhdasta olekaan.
DC:llähän virta * jännite = teho, ei DC:llä ole vaihesiirtoa (kuten AC:lla voi olla).
Ledille jos on ilmoitettu 12V käyttöjännite, oman kokemukseni mukaan se on aika tarkka ja normaalitehon saa tuolla jännitteellä. Joskus mittailin, että jos jännite putoaa 11.8V:hen on jo merkittävä tehon alenema. Paljonko olet mitannut muuntajasi antavan jännitettä? Yleensä nuo ei kovin hyvin pidä tuota jännitettä koska kyseessä on huippujännite ja jännite notkahtaa melko pienestä.
Et kai yritä ajaa ledejäsi raakana ilman virranrajoitusta? Mikä niiden maksimivirta on.
ne on auton "peruutusvalot" ei niihin enää vastuksia lisäillä... käyttö on kulkuvaloina kello-ohjattuna.
Olet aika tollikka kun ledeistä vain puhuit, vaikka valmiit valaisimet olivat näpessä...🙄
ledi on ledi vaikka voissa paistaisi
Usein näkee puhuttavan "12V ledeistä", oikeasti ledien jännite on väristä riippuen 1,6 - 3,5 volttia. Ledi tarvitsee aina jonkun virranrajoittajan, muuten ledi ottaa jännitteensä ylittyessä, virtaa niin paljon kuin sitä on saatavilla.
Eli ledi kärähtää silloin. PerusJonnet eivät tätä käsitä.
Tuo on jonnen säveltämää huuhaata.
Minulla on taskulamppu jossa ei ole mitään virranrajoitusvastusta. Ledin oma sisäresistanssi riittää rajoittamaan virran.
Just näitä tarkoitin. kun ymmärrystä ei ole, niin sitä ei ole.
... ledin sisäresistanssi, ajattelist vähän... 😃😄😆
On se hyvä että jonnekin tajusi että ledi ei mitään virranrajoitusvastusta tarvitse jos patterijännite on ledille sopiva.
Ei tarvitse uudestaan ilmoittautua, sinut huomattiin jo.
On se hyvä että jonnekin jotain sentään huomaa.
Mitä sä sitten nyt olet muka huomannut?
Olen huomannut että jonne on huomannut.
Hyvät jatkot teille molemmille sitten vaan!
Hienoa, nyt voimme kertoa sinulle, että olet ymmärtämätön janipetteri, mutta siitä huolimatta äidin pikku mussukka ja kullannuppu. Saatuasi tämän tietoon onkin jo aika pyyhkiä pylly ja käydä tutimaan.
"Minulla on taskulamppu jossa ei ole mitään virranrajoitusvastusta."
Jos paristona on pieni ns. nappiparisto, niin virranrajoitusvastuksena toimii nappipariston sisäinen resistanssi.
Itse LEDin sisäinen resistanssi EI riitä rajoittamaan virtaa !
LED komponenttina tarvitsee jännitettä 1,6V (punainen) - n. 3,2 V (valkoinen) eli riippuu väristä.
Toki joku liike saattaa myydä LED -polttimoa, jossa on sisäänrakennettu virranrajoitus ja joka on mitoitettu tietylle jännitteelle tai jännitealueelle.
Huonojakin tuotteita on myyty: esim. 5V LED -valaisin USB -porttiin, jossa jaettu etuvastus useammalle LEDille - toimii hetken, mutta sitten 1 LED kärähtää ylivirrasta - ja sen jälkeen saman etuvastuksen takana olleet muutkin LEDit rikkoutuvat 1 toisensa jälkeen. Näin huonoja ei pitäisi olla myynnissä - mutta silti on. Kuluttajansuojalainsäädäntöä pitäisi tiukentaa ja ostajalle rahat takaisin, kun myydään 100% kelvotonta tavaraa, eli suunnitteluvirheen seurauksena jokainen myyty kappale rikkoutuu.
Sävellä lisää huuhaajuttuja niin sitten taas nauretaan.
Se täällä on että on niin monen tasoista kirjoittelijaa asialla, ja voiuskovaiset vielä päälle.
Halvat led taskulamput useimmite toteutettu 3xAAA paristoilla. Jännitettä periaatteessa 4,5 V, käytönnössä vähemmän. Syynä PARISTOJEN sisäinen vastus, joka taitaa tässä AAA-koossa olla varsin iso.
Ominaisuudet samat kuin hehkulamppumalleissa eli uusilla paristoilla "wau mikä valoteho", mutta se valoteho sitten hiipuu koko ajan eli on muutaman tunnin jälkeen mallia kiiltomato.
1 tai 2 kpl AA -paristoja /akkuja käyttävissä taskulampuissa pitää olla jokin vekotin jännitettä nostamassa. Näissä valoteho sitten säilyy vakiona... tai ei välttämättä säily, kun tulee edelleen rajat vastaan pariston/akun virranantokyvyssä! Ei tahdo akuistakaan saada revittyä yli 1000 mA virtaa ulos ts. tehoa max. 1 W/akku. Ei siis näillä eväin poltella 3 W lediä täydellä teholla kuin kinkkien mainoksissa.
12 V jännitteelle tehdyissä led lampuissa taitaa olla sekä tasasuuntaus (kun ei aina siitä napaisuudesta tiedä) että jokin virranrajoitus (yksinkertaisimmillaan vastus) + sen perässä sitten aina 3 lediä sarjaankytkettyinä. Ja näitä 3 ledin nippuja sitten monta rinnakkain. Ja kun joku juotos pettää, sippaa aina 3 lediä kerrallaan.... näin siis halpislampuista puhuttaessa. Valotehokuus kinkkien mukaan 700 lm/4 W, todellisuudessa 1/3 -osa luvatusta. Näissä hyötysuhde ei huima, kun menee voltteja siihen tasasuuntaajaan + virranrajoittimeen (vastus?).
Heip. Mulla on kokemusperäinen havainto LEDin polttamisesta ”liian suurella” jännitteellä:
Tarvitsin merkkivalon laitteeseen, joka on suoraan verkkojännitteessä kiinni. Valitsin 3:n mm. halkaisijalla olevan vihreän ledin, jonka valontuotto on hyvin pieni (en kirkasta halunnutkaan).
LED saa käyttövoimansa kokoaaltotasasuuntaimesta, mutta suodattamattomasta (siis ei verkkoelkoa) verkkojännitteestä, ja virtaa rajoittaa 330 kohmin vastus (3W, max 750V).
Vastaavissa käyttökohteissa olen käyttänyt muitakin vastusarvoja, ainakin 270 kohm, ehkä jopa 220 kohm, mutta LED ei välttämättä ole ollut aina juuri sama, mutta samankaltainen.
Kytkentä toimii hyvin ja ongelmitta. Tässä vain yksi käytännön kokemus aiheesta LED, käyttöjännite ja virranrajoitusvastus. :)
” Ei tahdo akuistakaan saada revittyä yli 1000 mA virtaa ulos ts. tehoa max. 1 W/akku.”
Laadukkaasta Ni-Mh -akusta saadaan kyllä virtaa hyvinkin paljon. Esim. Panasonic Eneloop-akku antaa virtaa testien perusteella ihan sujuvasti 10 Ampeeria ja enemmänkin. En ota kantaa muihin puheena oleviin asioihin.
No, vertailun vuoksi 1.25W valkoinen LED, ajetaan 350mA virralla jännitteen ollessa 3.3V. Eli tuon laskemalla P=UI, päästään 1,16W:n tehoon.
12V LED voi ajatella olevan 4 elementtiä sarjassa sarjavastus. Tällä Ledillä jännite olisi siis 3.3 * 4 = 13.2V, mikä on oikeastaan aika hyvä arvo auton laturin antaessa jotain 12..14.4V väliltä: Pieni etuvastus riittää ja luultavasti se on mitoitettu johonkin turvalliseen arvoon ettei virta pääse kasvamaan liikaa.
Tuo 123mA virta-arvo on oikeastaan aika hyvä arvio, jos tuollaista ledisarjaa ajettaisiin 12V jännitteellä. Jännitettä voi siis hieman nostaa ainakin 12V/6W = 200mA asti. Luultavasti noissa paketeissa on etuvastukset, mutta kannattaa ottaa varovasti ja testata molemmilla ledeillä erikseen, millä jännitteellä saavutetaan 200mA ja käyttää ko. jännitettä. Tällöin valotehon pitäisi maksimoitua ja virran olla jossain 400mA tai hiukan alle.
Valotehoa puolestaan mitataan noissa yleensä valovirtana(luminous flux) tai valotehona, joka tälle LED:lle oli 70lm/280mW (350mW syötetty teho).
Alitehosta ei ole muuta haittaa, kuin heikompi valokeila: Käyttöikä laitteella kuitenkin pitenee - jos sillä on merkitystä.. talvella tuppaa jäähdytys pelaamaan muutenkin.
Eli nyt kun syötät 12V vakiojännitettä LED:lle, etuvastus on oikeastaan melko turha johtuen siitä, että oikeasti pitäisi saada yli 13.2V, että LED palaisi täydellä teholla - riippuen etuvastuksen arvosta jännitettä voisi siis nostaa hieman jos sitä on mahdollista säätää ja tähdätä tuon virran säätämiseen kohdilleen.
No jäihän tuonne sittenkin virhe: p.o. 70lm/280mW (350mA syöttövirralla). Näin ollen n. 1.2W(=350mA*3.3V):n tehonkulutuksella saadaan valotehoa 280mW eli 23% energiasta muuttuu valoksi..
"ajetaan 350mA virralla"
Ajaminen on hieno sana . Ihan niinkuin painaisi naista takaapäin ja sitten sanoisi että näin me tehdään aina konttorillakin. Sitten yritetään pysyä mukana vauhdissa 8 sekuntia.
Kyllä ledeissä kuorma on täysin induktiivista tai sitten ehkä kapasiteettista tai fiktiivistä tai jotain siltä väliltä.
Lopputulemana että täysin resistiivinen.
Voihan se olla relatiivinenkin tai aggressiivinenkin.
Ainakin se on aggressiivisesti progressiivinen.
Aggressiivin päätteet ovat -tana, -kele, ja -ttu. Liittyvätkä nuo oikeasti ledien suhteellisuusrelatiivisiin ominaisuuksiin?
Unohdit sen jonnemaisimman vdu-nääs...
"Aggressiivin päätteet ovat -tana, -kele, ja -ttu."
Tulee mieleen korsoraattori.
Tuo lisäilee tekstiin (enemmän tai vähemmän) sattumanvaraisiin paikkoihin "v*ttu" ja "totanoin". Tosin alkuperäistä korsoraattoria ei taida enää toimivana mistään löytää.
Ehkä sopisi ohjelmointialan kursseilla harjoitustyöksi: tee uudelleen korsoraattori.
entistä surkeampi versio aiheesta täällä:
https://korsoraattori.evvk.com/
aloittajan kysymys oli epätarkka. Muuntajan lähtöjännite?
Ja miten on 6 W led ja 123 mA?
Kun ne on kiinalaisia "6W" ledejä niin ottovirta voi olla mitä tahansa.
Tuo lausahdus kertoo jo sen ettei tiedetä ledien virranotosta yhtään mitään. Ledeillä watit kertoo vain sen paljonko ledi pystyy lämpötehoa kestämään.
Jonnet ja amikset ovat ledeistä täysin kujalla!
Jostain China Export-ledeistä ei todellakaan tiedetä yhtään mitään ennenkuin niiden ominaisuudet on mitattu.
Jonnen on turha haaveillakaan mittaavansa ledejä.
Ei ledit mitään virtaa ota jos sitä ei niille anna.
Vain jonnetollikat puhuvat 12V ledeistä!
Tuli kokeiltua vanhan valokuitumodeemin 12V, 2 ampeerin virtalähteellä auton H4 ajovalopoltinta, ei jaksanut sytyttää sitä, edes lähivaloa, saati kaukovaloa, ilmeisesti ampeerit ei riitä. Virtalähteen valo sammui kun kokeilin sitä mutta palasi heti kun irrotin johdot polttimosta. Mietin nyt että tulikohan rasitettua virtalähdettä paljonkin moisella kokeella, jonkinlainen hetkellinen ylikuormitus varmaan, mutta mikä komponentti rasittui? Virtalähde kyllä toimii edelleen, ainakin viimeksi kokeiltaessa, mutta lyheniköhän jäljellä oleva elinikä moisesta kokeesta paljonkin?
Varmaan virtalähteen ylivirtasuojaus katkaisi virrat, koska polttimo ottaisi virtaa 4,6 A