Iltalehti yrittää nostattaa seuraavaa kohuaan Sanna Marinin vastauksesta SAK:n tentissä esitettyyn kysymykseen siitä, mikä oli reilu kk-palkka täysipäiväisestä työstä. Marin vastasi saman 3000 euroa, jonka Halla-aho joku aika sitten totesi olevan sopiva alaraja työn takia maahanmuuttavan palkalle.
Iltalehti on otsikoinut juttuaan näin: "Reilu ei ole realistista".
Niinhän ei Marinkaan väittänyt ja totesi sen vielä erikseen. Juttu on kuitenkin muotoiltu muotoon, kuin Marin olisi luvannut tuollaiset palkat kaikille.
Katsotaanpa sitten niitä vastaväitteitä, joita Iltalehti esittelee.
"Kuitenkin se, että palkat lähtevät nousuun, johtaa julkisen sektorin kustannusten nousuun. Tämä johtuu siitä, että yksityisen sektorin palkkojen noustessa myös niiden myymät palvelut, joita julkinen sektori ostaa, kallistuvat."
Verot nousevat progression takia enemmän. Eli julkisen sektorin alijäämä pienenisi. Eli tuo ei kelpaa syyksi olla korottamatta palkkoja.
"Tämän lisäksi työttömyyden lisääntyessä tukien saajat lisääntyisivät"
Miksi työttömyys lisääntyisi? Palkkojen noustessa ostovoima kasvaa, joka lisää kysyntää, joka taas normaalissa taloudessa lisää tarjontaa ja parantaa työllisyyttä. Tietenkin se, että olemme niin vahvasti (huonolaatuisen) halpatuonnin varassa joillakin sektoreilla, niin että kotimaisia tuotantolaitoksia ei ole juuri lainkaan ja aiemmin maailmanhuippua ollut osaaminen on kadonnut kokonaan, voi kyllä johtaa siihen, että palkankorotukset valuvat Kiinaan ja Intiaan, kuten ne yleensäkin Suomessa ja suuressa osassa euromaita valuvat varsinkin ylemmissä tuloluokissa. Se syy on täysin itseaiheutettu ja itseään tyhmempien "asiantuntikoiden" aikaansaama.
"Palkkojen nopea nousu tuottavuuden hidastuessa heikentäisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla"
Ainoastaan aloilla, joilla kilpailemme muiden kanssa. Vientisektorilla ja myöskåän kotimarkkinoilla kilpailevassa tuotannossa palkat eivät yleensä edes ole alle 3000 euroa. Siten alempien palkkojen nostaminen ei vaikuttaisi suoraan kilpailukykyymme juuri lainkaan, kuin ehkä aloilla, joissa tullimuuri ei tarpeeksi suojaa Intiasta tai Kiinasta tulevalta kilpailulta. Niitä aloja ei paljon ole, sillä tuotanto on niiltä kadonnut jo aiemmin ja juuri siksi meillä on korkea työttömyys.
"Finanssikriisin jälkeen vuosina 2008–2015 Suomi menetti kilpailukykyä euromaihin verrattuna. Silloin palkat nousivat tasaisesti, mutta tuottavuus kehittyi huonosti."
Koska Espanja, Italia ja Kreikka pystyivät halpuuttamaan työtä halvalla siirtotyövoimalla EU:n kustantaessa sen lystin tukemalla niiden talouksia mittavasti. Suomi kuului maksajiin.
Lisäksi metsäteollisuus oli murroksessa. Alkupuoli 2000 lukua oli kovaa nousua ja investoinnella ei ollut kiirettä, kun rahaa tulvi ovista ja ikkunoista muutenkin. Finanssikriisissä tuotot laskivat ja lähes kaikki metsäfirmat laittoivat strategiansa uusiksi. Ennen kuin investoinnit käynnistyivät, jouduttiin vanhoja yksiköitä sulkemaan. Nyt uudet yksiköt alkavat olla käynnissä, Kaipola oli viimeisiä vanhalla teknologialla pyöriviä, pieniä ja tehottomia tehtaita. Tuottavuus on siis noussut, mutta sillä ei ole mitään tekemistä palkkojen eikä Sipilän kikyjen kanssa. Ainoa, mikä koskaan nostaa tuottavuutta yhtään mitenkään, ovat tekniset investonnit tehokkaampaan teknologiaan.
"Totta kai tässä kaikessa tärkeänä jatkokysymyksenä on se, miten tämä toteutettaisiin toimivasti."
Toteuttamista ei ole suunnitellut mitenkään kukaan. Marin vain totesi, mikä on tällä hetkellä oikeudenmukaiseksi mielletty palkkataso kokopäivätyöstä ja on siinä samaa mieltä suomalaisten suuren enemmistön ja mm Halla-ahon kanssa.
Iltalehti on otsikoinut juttuaan näin: "Reilu ei ole realistista".
Niinhän ei Marinkaan väittänyt ja totesi sen vielä erikseen. Juttu on kuitenkin muotoiltu muotoon, kuin Marin olisi luvannut tuollaiset palkat kaikille.
Katsotaanpa sitten niitä vastaväitteitä, joita Iltalehti esittelee.
"Kuitenkin se, että palkat lähtevät nousuun, johtaa julkisen sektorin kustannusten nousuun. Tämä johtuu siitä, että yksityisen sektorin palkkojen noustessa myös niiden myymät palvelut, joita julkinen sektori ostaa, kallistuvat."
Verot nousevat progression takia enemmän. Eli julkisen sektorin alijäämä pienenisi. Eli tuo ei kelpaa syyksi olla korottamatta palkkoja.
"Tämän lisäksi työttömyyden lisääntyessä tukien saajat lisääntyisivät"
Miksi työttömyys lisääntyisi? Palkkojen noustessa ostovoima kasvaa, joka lisää kysyntää, joka taas normaalissa taloudessa lisää tarjontaa ja parantaa työllisyyttä. Tietenkin se, että olemme niin vahvasti (huonolaatuisen) halpatuonnin varassa joillakin sektoreilla, niin että kotimaisia tuotantolaitoksia ei ole juuri lainkaan ja aiemmin maailmanhuippua ollut osaaminen on kadonnut kokonaan, voi kyllä johtaa siihen, että palkankorotukset valuvat Kiinaan ja Intiaan, kuten ne yleensäkin Suomessa ja suuressa osassa euromaita valuvat varsinkin ylemmissä tuloluokissa. Se syy on täysin itseaiheutettu ja itseään tyhmempien "asiantuntikoiden" aikaansaama.
"Palkkojen nopea nousu tuottavuuden hidastuessa heikentäisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla"
Ainoastaan aloilla, joilla kilpailemme muiden kanssa. Vientisektorilla ja myöskåän kotimarkkinoilla kilpailevassa tuotannossa palkat eivät yleensä edes ole alle 3000 euroa. Siten alempien palkkojen nostaminen ei vaikuttaisi suoraan kilpailukykyymme juuri lainkaan, kuin ehkä aloilla, joissa tullimuuri ei tarpeeksi suojaa Intiasta tai Kiinasta tulevalta kilpailulta. Niitä aloja ei paljon ole, sillä tuotanto on niiltä kadonnut jo aiemmin ja juuri siksi meillä on korkea työttömyys.
"Finanssikriisin jälkeen vuosina 2008–2015 Suomi menetti kilpailukykyä euromaihin verrattuna. Silloin palkat nousivat tasaisesti, mutta tuottavuus kehittyi huonosti."
Koska Espanja, Italia ja Kreikka pystyivät halpuuttamaan työtä halvalla siirtotyövoimalla EU:n kustantaessa sen lystin tukemalla niiden talouksia mittavasti. Suomi kuului maksajiin.
Lisäksi metsäteollisuus oli murroksessa. Alkupuoli 2000 lukua oli kovaa nousua ja investoinnella ei ollut kiirettä, kun rahaa tulvi ovista ja ikkunoista muutenkin. Finanssikriisissä tuotot laskivat ja lähes kaikki metsäfirmat laittoivat strategiansa uusiksi. Ennen kuin investoinnit käynnistyivät, jouduttiin vanhoja yksiköitä sulkemaan. Nyt uudet yksiköt alkavat olla käynnissä, Kaipola oli viimeisiä vanhalla teknologialla pyöriviä, pieniä ja tehottomia tehtaita. Tuottavuus on siis noussut, mutta sillä ei ole mitään tekemistä palkkojen eikä Sipilän kikyjen kanssa. Ainoa, mikä koskaan nostaa tuottavuutta yhtään mitenkään, ovat tekniset investonnit tehokkaampaan teknologiaan.
"Totta kai tässä kaikessa tärkeänä jatkokysymyksenä on se, miten tämä toteutettaisiin toimivasti."
Toteuttamista ei ole suunnitellut mitenkään kukaan. Marin vain totesi, mikä on tällä hetkellä oikeudenmukaiseksi mielletty palkkataso kokopäivätyöstä ja on siinä samaa mieltä suomalaisten suuren enemmistön ja mm Halla-ahon kanssa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Totta kai tavoitteena tulee olla pyrkiä palkkoihin, joilla ihmiset tulevat toimeen ilman sosiaaliturvaa. Se voi olla enemmän tai vähemmän kuin 3000 e/kk riippuen tilanteessa täällä ja muualla. Marin totesi, että nykyisillä hinnoilla se 3000 on sekin ihan nippa nappa.
Tosiasia tietenkin on, että jos halutaan hyvää työllisyyttä ja sitä, että osallistumisaste nousee ja sosiaaliturvan tarve vähenee, on palattava kohti solidaarista palkkapolitiikkaa. Kokoomuspomon poika Martti Hetemäki istui pitkään Valtiovarainministeriön virkamiehenä ja oli yksi niistä, jotka hokivat, että tuloerojen kasvattaminen vähentää työttömyyttä.
Vielä se ei ole vähentänyt. Koko sen ajan kun tuloeroja pyrittiin kaventamaan solidaarisella palkkapolitiikalla, vallitsi maassa lähes koko ajan täystyöllisyys. Vain energiakriisi teki siihen poikkeuksen, lyhyen aikaa, eikä sekään saanut aikaan työttömyyslukemia, joista tuli 1990-luvulla Hetemäen hengenheimolaisten päästessä vaikuttamaan arkipäiväisiä.
Kokoomuslainen ja oikeistolainen "talousrealismi" tai "talousosaaminen" ovat pääosin silkkaa ideologista huuhaata. Aivan yhtä huuhaata kuin kommunistien utopiat olivat. Kun kylmä sota päättyi, aika laajasti sitä tulkittiin, että läntinen, aika propagandistinen, ääriajattelukin oli oikeassa, kuten kerran äärivasemmisto oli väärässä. Vaikka todellisuudessa sen kilvan voittivat nimenmaan maltilliset vasemmistolaiset yhdessä keskiryhmien kanssa.
Reagan ja Thatcher eivät luoneet 1980-luvun kasvua konservatiivisella talouspolitiikallaan, eikä Reagan vähentänyt sillä edes velkaantumista. He loivat sen sotilasbudjeteilla, jotka olivat valtava julkinen investointi. Kylmän sodan he voittivat paitsi haastamalla Neuvostoliitto sotilaallisesti, myös pommittamalla Libyaa (nimellsiesti kostona Lockerbyn lentoturmast, joka aiheutui terroristien pommista), jolloin Libya osoitti anovansa armoa murtamalla Opecin ja laskemalla öljyn hintaa, jonka seurauksena Neuvostoliitto menetti paljon öljytuloja.
Media ei juuri avaa tapahtumia ihmisille eivätkä sitä tee myöskään "asiantuntijat", jotka hädin tuskin tajuavat, mitä ympärillään tapahtuu toistellessaan oppikirjoista ulkoa oppimiaan fraaseja.
Ihmisiä, jotka ovat liian tyhmiä ymmärtämään asioita, ei pitäisi kouluttaa asiantuntijoiksi, vaikka se mahdollista onkin. Asiantuntijuuskin vaatii luovaa ajattelua, ei sitä dogmaatikko opi.
Kyllä vaan on niin että pieni palkka pitää työssä kiinni ja eikä tule rokuleita kun nöyrästi yrittää hoitaa lainat ja velvoitteet ja on lojaali työnantajalle niin se vaan on!
Aiotko kieltäytyä palkankorotuksista?
Eikö kaikkien yli 3000 euroa ansaitsevien tulisi laskea palkkojaan osoittaakseen olevansa oikeistolaisia?
Lisää halpatyövoimaa tarvitaan tänne.
Vaalikarjalle kuten aloituksen tekijä Sanna on jutustelun tarkoittanut .
Niin, vaalikarjalleen kokoomus myy utopiaansa, jossa velat maksetaan veroja laskemalla ja leikataan sosiaaliturvaa, josta maksetaan pienipalkkaisten toimeentulo sitä mukaa kun heitä kuulema työllistyy lisää sosiaaliturvaa leikattaessa.
Kokoomuksen jorinoissa on niin paljon ristiriitoja ja silkkaa huuhaata, että millainen ihminen niihin oikein uskoo ja aikoo niiden perusteella kokoomusta äänestää?
Kokoomuksessa on siivottu julkisivua sen verran, että Orpo. Häkkänen, Heinonen ja Valtonen on siirretty syrjään julkisuudesta. Ovat olleetkin kiitettävästi hiljaa eduskunnassa.