Tuulivoima on kepun intohimo ja etenkin sen toteuttaminen mahdollisimman metsäpeitteisiin ja luontoarvoiltaan merkityksellisiin hiilinieluympäristöihin.
Räikeimpänä esimerkkinä Kainuu ja etenkin Puolanka.
Kepun ajamaa päätettyä maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa seuraava:
Suomen CAP-suunnitelma vuosille 2023-2027 toimitettiin Euroopan komission käsittelyyn joulukuussa 2021. Suunnitelmassa ehdollisuuden järjestelmään sisältyy vaatimus siitä, että vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muutoin otettu ala olisi oltava pysyvästi nurmella. Tarkoitus on, että tämä vaatimus koskisi myös aloja, jotka siirtyvät turvetuotannosta pelloksi.
Eli huoltovarmuutemme turvaaja siis maanviljelijä saa muokata metsää pelkästään jatkuvaksi nurmikoksi, ilman kyntämällä uudistamismahdollisuutta ja huoltovarmuutemme turvaamista.
Samanaikaisesti kepu ajaa intohimolla ja mahdollisimman paljon metsän muokkaamista murskealueeksi tuulivoimalle. Yksi tuulivoimala vaatii tieverkostoineen noin viiden hehtaarin murskealueen.
Kyntöpelto kasvaa vihreää seuraavana kesänä, mutta murskealue ei koskaan.
Nyt tuulivoima tuottaa vajaa 20 MWh/h. Tuulivoimaloita on tuotannossa yli tuhat.
Tähän verrattuna keskimääräisellä maatilan varavoimageneraattorilla voidaan tuottaa enempi, kuin kahdella tuulivoimalalla tällä hetkellä.
Nämä kaksi tuulivoimalaa on vaatinut kymmenen hehtaaria metsästä raivattua murskealuetta.
Monelle maatilalle olisi tärkeää saada sama kymmenen hehtaaria lisää normaalia kiertoviljelypeltoa metsästä raivattuna huoltovarmuutemme turvaamiseen, mutta kepu ei anna mahdollisuutta. Seuraava suoraa kepun säätämästä laista ja asetuksesta.
Pysyvän nurmivaatimuksen odotetaan vähentävän viljelijöiden kiinnostusta raivata tai muutoin ottaa käyttöön uutta maatalousmaata. Metsän raivaus pelloksi aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt, koska samalla menetetään alueen puuston hiilivarasto ja -nielu.
Tämä ihmetyttää suuresti, että metsän raivauksella pelloksi menetetään hiilivarasto ja -nielu ja se aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöt.
Kuka osaisi kertoa sen, miten metsän raivaus murskealueeksi ei aiheuta hiilivarasto ja -nielu menetyksiä, eikä aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.
Oma vastaukseni on kepun maanviljelijä ja huoltovarmuusvastaisuus.
Kepujen ollessa mukana tuulivoiman yritystoiminnassa, sillä ei voi olla negatiivisia vaikutuksia. Kepu toki unohti tuulivoimakiimassa maatalouden ja huoltovarmuuden merkityksen. Nämä näkyy toki nyt kannatusluvuissa.
Kommentoikaahan.
Räikeimpänä esimerkkinä Kainuu ja etenkin Puolanka.
Kepun ajamaa päätettyä maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa seuraava:
Suomen CAP-suunnitelma vuosille 2023-2027 toimitettiin Euroopan komission käsittelyyn joulukuussa 2021. Suunnitelmassa ehdollisuuden järjestelmään sisältyy vaatimus siitä, että vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muutoin otettu ala olisi oltava pysyvästi nurmella. Tarkoitus on, että tämä vaatimus koskisi myös aloja, jotka siirtyvät turvetuotannosta pelloksi.
Eli huoltovarmuutemme turvaaja siis maanviljelijä saa muokata metsää pelkästään jatkuvaksi nurmikoksi, ilman kyntämällä uudistamismahdollisuutta ja huoltovarmuutemme turvaamista.
Samanaikaisesti kepu ajaa intohimolla ja mahdollisimman paljon metsän muokkaamista murskealueeksi tuulivoimalle. Yksi tuulivoimala vaatii tieverkostoineen noin viiden hehtaarin murskealueen.
Kyntöpelto kasvaa vihreää seuraavana kesänä, mutta murskealue ei koskaan.
Nyt tuulivoima tuottaa vajaa 20 MWh/h. Tuulivoimaloita on tuotannossa yli tuhat.
Tähän verrattuna keskimääräisellä maatilan varavoimageneraattorilla voidaan tuottaa enempi, kuin kahdella tuulivoimalalla tällä hetkellä.
Nämä kaksi tuulivoimalaa on vaatinut kymmenen hehtaaria metsästä raivattua murskealuetta.
Monelle maatilalle olisi tärkeää saada sama kymmenen hehtaaria lisää normaalia kiertoviljelypeltoa metsästä raivattuna huoltovarmuutemme turvaamiseen, mutta kepu ei anna mahdollisuutta. Seuraava suoraa kepun säätämästä laista ja asetuksesta.
Pysyvän nurmivaatimuksen odotetaan vähentävän viljelijöiden kiinnostusta raivata tai muutoin ottaa käyttöön uutta maatalousmaata. Metsän raivaus pelloksi aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt, koska samalla menetetään alueen puuston hiilivarasto ja -nielu.
Tämä ihmetyttää suuresti, että metsän raivauksella pelloksi menetetään hiilivarasto ja -nielu ja se aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöt.
Kuka osaisi kertoa sen, miten metsän raivaus murskealueeksi ei aiheuta hiilivarasto ja -nielu menetyksiä, eikä aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.
Oma vastaukseni on kepun maanviljelijä ja huoltovarmuusvastaisuus.
Kepujen ollessa mukana tuulivoiman yritystoiminnassa, sillä ei voi olla negatiivisia vaikutuksia. Kepu toki unohti tuulivoimakiimassa maatalouden ja huoltovarmuuden merkityksen. Nämä näkyy toki nyt kannatusluvuissa.
Kommentoikaahan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.