Kuinka se näkyy Joensuussa? Onko kaupungissa ruotsia äidinkielenään puhuvia?
Ruotsalaisuuden päivä (06.11.) Joensuussa.
Anonyymi-ap
37973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Finns det någon som kan svara på?
Svenskatalande bättre folket
En ole kuullut kenenkään puhuvan Joensuussa ruotsia, vaikka mitä vinkuintiaa kyllä kuuluu. Tärkeää kuitenkin, että kakarat lukevat sitä koulussa. HEH,HEH!
Aikoinaan Joensuun Lyseossa Elli Kahila opetti ruotsia. Periaatteessa vastustimme ruotsalaisuutta. Se oli tietysti typerää, sillä eihän mikään kieli ole sinänsä paha asia Elli onnistui kuitenkin takomaan tyhmiin päihimne kahdeksassa vuodessa kielen.
Myöhemmin en työssä enkä vapaa-aikana ruotsia juurikaan tarvinnut. Mutta yllättäen olen viime aikoina joutunut sitä puhumaan. Espanjassa olen monta kertaa asunut hotellissa, jossa on ollut paljon skandinaaaveja He aloittavat keskustelun mongerruksella, jota kutsun liverpooliksi. Ennen sillä oli sattuva Afrikkaan viittaava nimi. Tällöin kysyn ruotsiksi,, miksi ouhuisimme liverpoolia, olemme Espanjassa. Puhe jatkuu sitten ruotsiksi tai jos toinen osapuoli on tanskalainen tai norjalainen, kieli on skandinaaviskaa.
Usein ajattelen kiitollisena Elli Kahilaa 👹
Elli oli Joensuun lyseon pätevin opettaja
Pätevä oli myös saksan opettaja Kaarina Perttula.
Helmi Kokki oli myös!
Helmi Kokilla on ollut merkittävin rooli rehtorina, kun Värtsilästä siirrettiin sodan jaloista koulu Joensuuhun. Ensin Tyttölyseon tiloihin ja sitten Niinivaaralle omaan rakennukseen. Helmin viimeisestä matkasta ja siunaustilaisuudesta tulee ensi vuoden tammikuun 31. päivä kuluneeksi 47vuotta. Olin yksi hänen oppilaistaan.
Ihan sama, vaikka vietettäisiin fiksujen päivää. Ei heitäkään Joensuussa näy.
Jag speak svenska very bra, and jag hope att we kan allways stanna two språkiga country.
Kaikesta päätellen olet ainakin kolmikielinen? Vasta vuonna 1968 opettajakokouksessa ehdotettiin, että ensimmäinen vieraskieli ( englanti tai saksa) aloitettaisiin jo ensimmäisellä luokalla ja ruotsi vasta toisella? Valtion kouluista Joensuun normaalilyseo oli Suomessa ensimmäisenä toteuttamassa tätä järjestelyä.
Kesälomalla Lyseosta ajelin moottoripyörälläni ympäri Eurooppaa. Pariisissa oli oppaanani saksanopettajani Kaarina Perttula. Minulla on hauska valokuva meistä pyöräni päällä.
Lyseossa oli kaikenlaisia opettajia Ranskaa opetti kultasepän vaimo, joka tuskin itsekään osasi sitä Venäjän opettaja oli haastemies, joka oli nuoruudessaan Kannaksella kuullut sitä pomiloitavan..Uskontoa opetti virkaheitto juoppo pappi. Matematiikkaa entinen upseeri, joka oli erotettu sotaväestä lyötyään sotaniestä. Hän oli kyllä pätevä ja oli jopa ollut sodan aikana ehdolla Mannerheim -ristin ritariksi
Olisi mukava lukea vanhojen oppilaiden muistoja Lyseosta, jos he jaksavat tänne kirjoittaa ,👹
Ruotsalaisuuden päivä on helmikuussa, 2.2 eli toinen toista.
Kyllä se kalentereissa on merkattu 6. päivä marraskuuta!
Jåå
Palaan aloittajan kysymykseen . En tunne ketään alkuperäistä joensuulaista, jonka äidinkieli on ruotsi. Saattaa niitä olla . Kuopiossa oli ennen ruotsinkielisiä ja Ylen ruotsinkieliset uutiset kertoivat säätiedot Kuopiosta. Vaan eivät kerro enää 👹
Olihan opettajia! Pätevistä oli puutetta .
Vielä pari muistoa Lyseosta. Piirustusta opetti Rauha Riippa . Hän tuli kouluun Linnunlahdelta puron yli jonkinlaista pitkospuusiltaa pitkin. Oppilaat sahasivat sillan lähes poikki ja Riippa putosi puroon. Rehtori halusi erottaa syylliset, mutta Riippa puolusti heitä, koska he pelaavat hänet hukkumasta puroon. He saivat karsseria ja käytöksen alennuksen.
Voimistelua opetti Santeri Hirvonen. Hän oli innokas raittiusmies ja toisteli lausetta: Raitis reipas elontie teidät varmaan onneen vie. Kirjoitimme lauseen pahville, alle Santtu ja ripustimme pahvin voimistelusalin seinälle. Karsseria tuli.👹
Riippa oli erikoinen tyyppi, mutta pidetty
Ennemmin saamen kieli kouluihin kuin joku kuppainen hurri möngerrys.
Niin, tai vaikka öllölä. Sehän on ainoa kieli jota osaat.
Näkyy se ruotsalaisuus ainakin tuolla liikenteessä, kun useimmat autoilijat hakeutuvat kauempaakin perään, mutta eivät halua ohi. Oma nopeuteni on kondiksessa, siihen on turha vedota.
Paremman perässä ovat.Sama havainto.
Aja stna, äläkä pyöri jaloissa!
Sinä voisit käyttää sitä omaa "jalkaasi" ja posotella ohi vaan. Suoraa riittää, mutta ahterissa vain nakotetaan. Vai onko pakokaasussa ja rapapilvessä parempi ajella?
Pakkohan se on perässä ajaa kun nyssytät keskiviivan vieressä ja vastaantulijoita on virtanaan mutkaisella tiellä. Jos et uskalla ajaa, niin vilkku oikealle ja linja-autopysäkille pois ihmisten jaloista, prkle!
Tarkennusta peräreiskalle: suoraa (lue: ei mutkatietä) riittää, eikä vastaantulijoita. Jalka suoraksi vaan ja seuraavaa rapapilveä imemään.
Lisäksi: mikä siinä nopeusrajoituksen pienenemisessä teidät niin yllättää? Hiljennän ajonopeuteni kaasua nostamalla nopeusrajoitusten mukaan ja lähes aina tilanne tulee yllätyksenä peräreiskalle. Välimätka pienenee olemattomiin ja seurauksena lähes paniikinomaisia ohjausliikkeitä siellä takana. Dementiako yllättää joka kerta vai ettekö osaa seurata liikennettä?
Jospa kaveri ajaakin rajoitusten mukaan?
Eli nönnöttää.
Tässä kai oli ajatus puhua ruotsin kielestä. Keskustelu kuitenkin kääntyi autolla ajamiseen. Tällä sivustolla taitaa olla melkoinen joukko porukkaa, joiden suurin saavutus elämässä on ajokortin ajaminen. Säälittävää.
Aikoinaan kerrottiin, että Joensuussa on raittiita vain kaupungintalon seinän kiviukot,Vapaudenpatsas ja Hirvosen Santtu. 👹
Metästeollisuuden omistajat olivat ruotsinkielisiä, Joensuussa ei niitä ollut.
Ei tarvitse joensuulaisen Ruotsissa tietää muuta kuin sanat ärtsoppa, systembolaget ja förskott.
https://www.youtube.com/watch?v=Q-XsPbr69o4
Minulla ei ole mitään ruotsia vastaan, mutta vastustan suomen mongertamista ruotsalaisittain. "Alkkohoolista" ei enää juurikaan puhuta, mutta ei ole montakaan vuotta siitä, kun eräs Ylen naiskuuluttaja puhui raadiosta. Ruotsinkielen kirjaimen lausuminen kahdennettuna on sääntönä mm. lääketieteessä: keliaakkia, diabeettes jne. Ehkäpä ruåtsalainen puhetapa on asianomaisista fiiniä.
Ylen toimittaja kertoi Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin nimen olevan Harkkova. Vuoden pohjanoteeraus lienee Ylen urheilutoimittajan väite, että olympialaiset pidettiin Peekkingissä.👹
kun piereskelette, niin ottakaa huomioon, että sieltä pers'reijästä voi tulla samalla kourallinen sontaa housuun.
Ruotsilaisuuden etäpesäkkeitä joka puolella.