Kuulin väitteen että tykistö oli Napoleonin aikana taistelukentän tärkein aselaji. Onko tällä väitteellä mitään pohjaa todellisuudessa?
Napoleonin sodista
Anonyymi-ap
22308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
On.
Kuulat ja kartessiammukset tekivät kammottavaa jälkeä tiheässä muodostelmassa kävelevään jalkaväkeen.
Muutamassa minuutissa kokonainen komppania oli riepoteltu toimintakyvyttömäksi.
Sen jälkeen, kun englantilaiset keksivät räjähtävän kranaatin, tuli jauhelihaa kokonaisista armeijoista hetkessä.
Ei ole englantilaisten keksintö, niitä oli jo 1300 - luvulla Kiinassa
Roskaa, OIKEAN keksi 1842: Henry Shrapnel.
Ei keksinyt, korkeintaan paranteli ikivanhaa keksintöä, eli kehitti sirpaleammuksen, mutta ei keksinyt räjähtävää kranaattia, mistä tässä oli puhe:
" englantilaiset keksivät räjähtävän kranaatin"
Niin, Shrapnel paranteli sitä niin, että siitä tuli 10 kertaa tehokkaampi ammus kuin ennen jalkaväkeä vastaan. Sirpalevaikutus on tuhoisa, ei niinkään räjähdys.
Napoleon oli alkuaan tykistöupseeri,joten oman aselajin ymmärrys ja käytön osaaminen oli hyvällä tasolla.
Kun menestystä tuli,muut ottivat mallia.
Napoleon ajeli mopollansa aukkoja katsellen.
Luulisi että jalkaväki toi enemmän tulivoimaa, mutta tykistö pystyi keskittämään tulensa pidemmän kantaman ansiosta.
On varmasti sotilailla ollut haastavaa 1800-luvun tykistöllä iskeä kohteisiin koska kun ei ollut 2020-luvun tekniikkaa käytössä.
Nykyään ohjuksilla ja droneilla,sateliiteilla sotia soditaan käytännössä joten ei voi tämän päivän sodan-käyntiä voi verrata 1800-lukujen sotiin.
1800-luvun suustaladattavilla tykeillä ei ammuttu lainkaan epäsuoraa tulta,vaan vaikutus perustui ns.maannuoliaisina ammuttuihin kuuliin.
Kuula toisinsanoen osui lentoratansa loppupuolella maahan ja kimpoili satoja metrejä eteenpäin niittäen kaikki kohdalle sattuvat rekryytit.Jos osuma ei suoraan tappanut,niin sitten meni kättäjalkaa...
Samaan aikaan tykkimiehistö survoi tulenväkenä uutta latausta ja kuulaa putkeen ja noin minuutin kuluttua jysähti taas!
Juuri näin tykistöä käytettiin 1800-luvulla. Tykistö pyrittiin sijoittamaan tämän vuoksi kukkuloille ja yleensäkin muuta rintamaa ylemmälle tasolle. Sieltä tykistön vaikutus olisi optimaalisin. Erilaiset kukkulat muodotuivat strategisesti tärkeiksi paikoiksi sodassa. Sen vuoksi verissä päin yhden kukkulan valtaaminen oli tärkeää molemmille sodan osapuolille.
Kukkulalla olevaa tykistö oli myös vaikeampi tulittaa vihollisen tykistöllä, jollei sekin ollut kukkulalla.
Katsantokannasta riippuen jokainen aselaji on tavallaan tärkein.
Napoleonin aikoihin1700- ja1800-lukujen vaihteessa jalka- ja ratsuväellä sekä tykistöllä oli jo vakiintuneet pääaselajien roolinsa.
Pioneeritoiminta oli kehittynyt linnoitustoiminnan kautta aina tärkeämmäksi.Myös tiestön suorituskyky oli tärkeä tekijä armeijojen kasvaessa.
Huollon merkitys kasvoi. Ryöstelyn tilalle kehitettiin makasiinijärjestelmä ja majoitusmestareista tuli komentajien tärkeitä operatiivisia apulaisia.
Viestitoimintakin kehittyi,käytettiin kirjekyyhkyjä ja heliografi-ketjuja perinteisten lähettien lisäksi.
10.000 jalkaväkeä / 10.000 tykistöä
olet tuolla kentällä kiväärisi kanssa punainen takki päällä ja minä täältä kaukaa tykillä sinua sihtailen 🤣
Tykki on aika paljon kalliimpi kuin kivääri.
Tyhmiä ne oli kun tykkejä valoivat!
10.000:ta kommentoinut on asian ytimessä. Siksi kehitettiinkin panssarivaunut. Niissäkin on usein tykki.
Napoleonin armeija olikin käsistään taitava.
Tykistö ei ollut kovin tehokasta ratsuväkeä vastaan, paitsi ehkä silloin kun taistelukentän maantiede (esim. kukkula) suosi tykistöä.
Tolstoin Sodassa ja rauhassa yksikkö seisoo muodossa ja tykinkuulat lanaavat väkeä aika ajoin.
Sitä tekivät kaikki armeijat tuohon aikaan.
Milloinkohan tykistö oli vahvimmillaan?