Talous, hyvyys ja libertarismi
Libertaari ei kannata positiivisia oikeuksia. Ketään ei saa pakottaa auttamaan. Kaivoon pudonnutta ei ole pakko auttaa. Hänellä ei ole oikeutta tulla autetuksi. Hänellä on vain oikeus olla tulematta työnnetyksi kaivoon. Hyvä ajattelee, että olisi väärin olla auttamatta. Hän joutuu myös tekemään päätöksen auttaa mahdollisimman paljon.
Ottaako libertaari olemassaolon mieluummin henkilökohtaisena erämaaselviytymisenä kuin työnä muiden auttamiseksi? Olemassaolossa on varjopuolia tarpeeksi ilman, että joudut uhraamaan itsesi muiden auttamiseksi? Mahdollisimman monen auttaminen tekisi elämän mahdottomaksi? Edes onnekkaat eivät saisi nauttia olemassaolosta? Sitä ei olisi silloin kellään? Pitäisikö kaikkien koko ajan vai etsiä kärsiviä autettavaksi? Eihän mitään rajanvetoa auttamisen määrän suhteen voida tehdä? Onko sellainen kuitenkin jo tehty ja olisiko koko asia tutkimuskysymys? Voidaanko kärsimystä torjua verovaroilla ja työllä?
Miksei oikeisto vastusta tukia joutilaille, mutta kannata parasta mahdollista lastensuojelua ja varhaiskasvatusta maksoi se mitä maksoi?
Mitä mahdollisimman iso auttaminen tarkoittaisi? Auttamiskyky ei saisi heikentyä tai vaarantua. Eikä kaikista palkinnoista luopuminen ehkä olisi tarkoituksenmukaista. Palkitsemisen kulttuurilla on arvoa. Säilyisivätkö rikkaat rikkaina?
Tulonsiirrot eivät haihdu kokonaan inflaationa ilmaan. Haihtuisiko tyhjästä pankkitileille siirretty raha ainakaan, jos kysyntä laskisi toisaalla jonkin muun häirinnän kuin verotuksen kautta? Joissain tilanteissa tulonsiirto voi vähentää kärsimystä.
Paljonko mahdollisimman hyvä elämä kaikille ihmisille maksaisi? Missä määrin maailman voisi rakentaa valmiiksi?
Talous, hyvyys ja libertarismi II
Onko velka vain taloudellisen toiminnan parasta mahdollista järjestelyä ja reiluutta?
Entä lainan ja lahjan yhdistelmät? Tai lahjat jotka täytyy rakentaa itse?
(Kehitysmaat)
Talous, hyvyys ja libertarismi III
Valtio lisää rahojensa määrää järki ja reiluus mielessä ottamalla velkaa, kun verotulot eivät riitä? Valtionvelan toimivuus todistaa, että rahan määrää kansantaloudessa voitiin lisätä hyödyllisesti?
Ilman velanottoa tärkeää työtä olisi ehkä jäänyt tekemättä? Ja valuutta ei ole menettänyt arvoaan kokonaan?
Kun rahan määrää lisätään näin, joudutaan tulevaisuudessa luopumaan jonkin verran työn palkinnoista velan takaisinmaksamiseksi?
Rahan määrän lisääminen luomalla sitä ilman velkasuhdetta vaatisi keskussuunnittelua ja sitä ei voi olla, koska emme elä täyden yhteisymmärryksen tilassa?
(Millä hinnalla rahanlainaaja skipattaisiin?)
Talous, hyvyys ja libertarismi IV
Voivatko kaikki yritykset tehdä voittoa? Voivatko ne kaikki menettää kuluina kakkosen ja tienata tuottona kolmosen?
Rahallinen vaurastuminen on aina joko rahan virtaamista muista rahakasoista tai uuden rahan syntymistä? Millaisista rahanluontitilanteista vauraus on peräisin? Luonnonresurssien kuten viljelysmaan hallinta kääntyi kai rahakasoiksi. Taloudellisella toiminnalla maapallo on myllätty toisennäköiseksi, mikä voidaan määritellä vaurastumiseksi, ja sen lisäksi täällä on erikokoisia rahakasoja.
{Rahan välittämä ”tasavaihdanta” (kakkosen menettäminen ja kakkosen tienaaminen) elämän perusedellytysten järjestämisessä ja sen päälle voiton tavoittelu vapailla markkinoilla ”elintasopuolella” karkeassa ideaalimallissa? Ihmisiä menettämässä aikaa rahan lisäksi? Voitto vapailla markkinoilla on palkintojen oikeanlaista allokoitumista?}
{Miksi Neuvostoliittokin verotti ja otti velkaa? Liittyykö rahan luontiin ja kansainväliseen kauppaankin jotain piilossa tapahtuvaa?}
Blogini: otjkt.blogspot.com
Libertaari ei kannata positiivisia oikeuksia. Ketään ei saa pakottaa auttamaan. Kaivoon pudonnutta ei ole pakko auttaa. Hänellä ei ole oikeutta tulla autetuksi. Hänellä on vain oikeus olla tulematta työnnetyksi kaivoon. Hyvä ajattelee, että olisi väärin olla auttamatta. Hän joutuu myös tekemään päätöksen auttaa mahdollisimman paljon.
Ottaako libertaari olemassaolon mieluummin henkilökohtaisena erämaaselviytymisenä kuin työnä muiden auttamiseksi? Olemassaolossa on varjopuolia tarpeeksi ilman, että joudut uhraamaan itsesi muiden auttamiseksi? Mahdollisimman monen auttaminen tekisi elämän mahdottomaksi? Edes onnekkaat eivät saisi nauttia olemassaolosta? Sitä ei olisi silloin kellään? Pitäisikö kaikkien koko ajan vai etsiä kärsiviä autettavaksi? Eihän mitään rajanvetoa auttamisen määrän suhteen voida tehdä? Onko sellainen kuitenkin jo tehty ja olisiko koko asia tutkimuskysymys? Voidaanko kärsimystä torjua verovaroilla ja työllä?
Miksei oikeisto vastusta tukia joutilaille, mutta kannata parasta mahdollista lastensuojelua ja varhaiskasvatusta maksoi se mitä maksoi?
Mitä mahdollisimman iso auttaminen tarkoittaisi? Auttamiskyky ei saisi heikentyä tai vaarantua. Eikä kaikista palkinnoista luopuminen ehkä olisi tarkoituksenmukaista. Palkitsemisen kulttuurilla on arvoa. Säilyisivätkö rikkaat rikkaina?
Tulonsiirrot eivät haihdu kokonaan inflaationa ilmaan. Haihtuisiko tyhjästä pankkitileille siirretty raha ainakaan, jos kysyntä laskisi toisaalla jonkin muun häirinnän kuin verotuksen kautta? Joissain tilanteissa tulonsiirto voi vähentää kärsimystä.
Paljonko mahdollisimman hyvä elämä kaikille ihmisille maksaisi? Missä määrin maailman voisi rakentaa valmiiksi?
Talous, hyvyys ja libertarismi II
Onko velka vain taloudellisen toiminnan parasta mahdollista järjestelyä ja reiluutta?
Entä lainan ja lahjan yhdistelmät? Tai lahjat jotka täytyy rakentaa itse?
(Kehitysmaat)
Talous, hyvyys ja libertarismi III
Valtio lisää rahojensa määrää järki ja reiluus mielessä ottamalla velkaa, kun verotulot eivät riitä? Valtionvelan toimivuus todistaa, että rahan määrää kansantaloudessa voitiin lisätä hyödyllisesti?
Ilman velanottoa tärkeää työtä olisi ehkä jäänyt tekemättä? Ja valuutta ei ole menettänyt arvoaan kokonaan?
Kun rahan määrää lisätään näin, joudutaan tulevaisuudessa luopumaan jonkin verran työn palkinnoista velan takaisinmaksamiseksi?
Rahan määrän lisääminen luomalla sitä ilman velkasuhdetta vaatisi keskussuunnittelua ja sitä ei voi olla, koska emme elä täyden yhteisymmärryksen tilassa?
(Millä hinnalla rahanlainaaja skipattaisiin?)
Talous, hyvyys ja libertarismi IV
Voivatko kaikki yritykset tehdä voittoa? Voivatko ne kaikki menettää kuluina kakkosen ja tienata tuottona kolmosen?
Rahallinen vaurastuminen on aina joko rahan virtaamista muista rahakasoista tai uuden rahan syntymistä? Millaisista rahanluontitilanteista vauraus on peräisin? Luonnonresurssien kuten viljelysmaan hallinta kääntyi kai rahakasoiksi. Taloudellisella toiminnalla maapallo on myllätty toisennäköiseksi, mikä voidaan määritellä vaurastumiseksi, ja sen lisäksi täällä on erikokoisia rahakasoja.
{Rahan välittämä ”tasavaihdanta” (kakkosen menettäminen ja kakkosen tienaaminen) elämän perusedellytysten järjestämisessä ja sen päälle voiton tavoittelu vapailla markkinoilla ”elintasopuolella” karkeassa ideaalimallissa? Ihmisiä menettämässä aikaa rahan lisäksi? Voitto vapailla markkinoilla on palkintojen oikeanlaista allokoitumista?}
{Miksi Neuvostoliittokin verotti ja otti velkaa? Liittyykö rahan luontiin ja kansainväliseen kauppaankin jotain piilossa tapahtuvaa?}
Blogini: otjkt.blogspot.com
Vastaukset 1
Vanhimmat
Auttaminen on ok. Ongelmia seuraa jos se on automaatttista ja liian korkeatasoista, syntyy epäterveitä insentiivejä.