Materialistinen dialektiikka

Materian olemassaolo on kaiken olevaisen peruskäsite. Materian alituinen liikkeessä oleminen on tosiasia. Liike synnyttää ilmiöitä. Materia ja sen alituinen liiketila ovat olemisen perusta.
Kerro mielipiteesi siitä millainen ympärillämme oleva todellisuus on. Henkien tahdosta riippuvainen vai materiasta ja sen liikunnasta käsitettävissä.

Materialistista filosofiaa on sanottu tieteen filosofiaksi. Tiede tutkii materian yksityiskohtia niin pitkälle kuin suinkin. Materialismin filosofia etsii yleisiä lainalaisuuksia.
Kummatkaan alueet eivät ole kaikkitietäviä. Mitätön ihmiskunta avaruuden kaikkeudessa ei voi millään saavuttaa kaikkea tietoa. Todellista on vain materian olemassaolo. Ellei materiaa olisi, myös materian tutkijoita ei olisi.
Ellet usko materian olemassaoloon, nipistä itseäsi tai töki neulalla jalkaan ja totuus on siinä.

Miten on, mistä materia sai alkunsa?

- "Itse asiassa materialismin on ajateltava, että tietoisuus on syntynyt, emergoitunut maailmaan ei-tietoisesta materiasta jossain evoluution vaiheessa. Tämä on vahva emergenssin muoto, jota voidaan kutsua ontologiseksi emergenssiksi: maailmaan ilmaantuu uusi ontologinen ominaisuus. Materialisti voi toki kieltää, että kyseessä on uusi ominaisuus suhteessa materiaan. Mutta jos hän kiistää tietoisuuden reaalisen vaikuttavuuden maailmassa, hän päätyy eliminativismiin, joka on epäuskottava kanta."

https://www.areiopagi.fi/2014/08/panpsykismi-ja-tietoisuuden-ongelma/

"Materialistille koko maailma koostuu lopulta materiaalisista olioista; idealistille kaikki objektit ovat tietoisuuden ilmentymiä. "
https://www.areiopagi.fi/2014/08/panpsykismi-ja-tietoisuuden-ongelma/

Siteeraus on puhdasta materialismia. Tekijä analysoi oikein mutta siirsi materialismista osan olemattomuuden tasolle (objektit ovat tietoisuuden ilmentymiä.)
Olevainen koostuu materiaalisista olioista. Siteerauksen jälkiosa on vanhan idealismin sellaisesta ajattelusta, jossa tajunta luo objektit. Se olisi olemassa, joka havaitaan. Kun objekti poistuu näköpiiristä sitä ei enää olisi.
Materialismi: Materia luo tajuntaa. Ilman materiaa ei ole tajuntaa. Tajuntaa erityisenä oliona ei ole olemassa. Tietoisuus ja tajuaminen eivät ole materiaa. Ne ovat materian ominaisuuksia. Tajunta ei luo materiaa. Tajuntaa ei ole ilman materiaa.
Tajunta ollakseen olion tietty ominaisuus tarvitsee materiaalisen kaavun.


Miten on, mistä materia sai alkunsa?
Materia on jatkuvassa liiketilassa. Kuka sen synnytti. Milloin se alkoi ja kuinka suuri materia on.
Luoja sen loi, eihän ainakaan ihminen kykene luomaan tyhjästä mitään! Mistä sitten?Ei mistään. Kuka loi luojan ja joka olisi luonut materian luojan jne. Luojaa saisi hokea loputtomasti toisen edelle.
Koska luojaa ei löydy niin materiakaan ei ole luotu. Se on ikuisesti ollut ja tulee olemaan. Samoin avaruuden rajoista. Avaruus on rajaton ja ajaton ja ikuisessa muutostilassa. Fysiikka: Materiaa, energiaa ei voi luoda eikä hävittää.
Kaikella elollisella on jonkinlainen tajunta, kosketus ympäristöön, sopeutuminen vallitseviin olotiloihin, olion vuorovaikutus itsensä ja ympäristön kanssa. Ajattelu, tiedostaminen on materian ominaisuus mutta ei ole materiaa. Ihmisen tajunta maapallolla on eliökunnan korkeimmalla tasolla.

Alkuperäinen materialismi, kehitysvaiheessa ollut, tutki vain materian liikemuotoja mutta ei ymmärtänyt materian ja tajunnan ykseyttä ja sitä, että tajuntaa ei voi olla ilman materiaa. Se ongelma ratkesi aivan vasta 1800 luvun puolivälin paikkeilla idealistisen filosofin Friedrich Hegelin toimesta. Marx ja Engels paikkailivat Hegelin kuoppia ja materialismi tuli ymmärrettäväksi ilman henkiä tai muitakaan poppaskonsteja.
Tässä ovat todellisuuden tiedostuksen perusseikat ja josta on hyvä jatkaa eteenpäin.

Anonyymi
14.12.2022 20:03
Anonyymin takana on Partacus
t. Partacus

" Mutta jos hän kiistää tietoisuuden reaalisen vaikuttavuuden maailmassa, hän päätyy eliminativismiin, joka on epäuskottava kanta."
Käsitin lauseen niin; jos ihminen kieltää tajunnan ja sen merkityksen tiedostamisprosessissa, hän ei ole oppinut mitään. Olen täysin samaa mieltä.

Materialismi ja idealismi kehittyivät rinta rinnan yli kahden vuosituhannen aikana. Alkuaskelet syntyivät tarpeesta saada tietää mitä olemme, mitä eloton maailma on, miten avaruus toimii jne..
Materialismi eteni pitkän aikaa tajuamatta tajunnan ja materian suhdetta, ykseyttä ja eroavuutta. Nyt se on pulkassa. Ihmisen henkiset ominaisuudet ovat välttämättömiä kyetäkseen analysoimaan olevaisen olemusta.

Oikeastaan jokainen ihminen ymmärtää materialismin olemuksen. Lapsi syntyy ja hänelle kehittyy tajunta. Kun ihminen kuolee tajunta on lakannut mutta materiasta ei katoa hituistakaan.

Kiinnostuinkin heti Näreahosta. Lukaisen ehdottomasti artikkelin vielä tarkemmin.
Näytti siltä, että hän esitteli materialismista poikkeavia näkemyksiä mutta ei varsinaisesti esitellyt miten materialismi käsittää asiat.
Minulle ja tieteelle on selviö "rajaton ja ajaton olevainen ja sen olemassaolo alituisessa liiketilassa".

Olemme päässeet materian yleiseen olemuksen sisälle. Siinä tuskin on yhtään mystistä.
Materian olemassaolo on kiistaton ja se synnyttää erilaisia olioita, olivatpa kiinteitä, nestemäisiä, kaasumaisia. Jos jotain on havaittu se on materiaa ja/tai materian tuottama ilmiö.
Materiaolio ihminen naputtelee tietokonetta ja lähettää viestejä tai etsii tietoa. Ihminen maapallolla on on erikoinen olio. Toista samanlaista lajia saa etsiä sitä löytämättä. Ihminen on korkeimmalle kehittynyt materiaolio. Ihmislajilla on ainutlaatuinen ominaisuus tajunta. Tajunta tuottaa mielteitä, mielikuvia, laskee numeroita, tutkii avaruutta, laatii piirustukset atomivoimalaitokselle, kehittää teorian aineettomista jumalolennoista jne.
Ihmisen aivot ja hermorakenne on miljoonien vuosien kehityksen tulos.
Materia on jatkuvassa liiketilassa ja olio syntyy, kehittyy ja hajoaa muun materian joukkoon uusien olioiden ainesosiksi.
Avaruus, materiaoliot, niiden alituinen liiketila (muutos), elollisessa missä se on mahdollista syntyy kasvi- ja eläinlajeja ja nekin ovat liike/muutostilassa kaiken aikaa.
Materia on ikuisesti olemassa, materiaolioita syntyy ja hajoaa, siinä liiketilan merkitys.

Materialistinen maailmankäsitys auttaa hahmottamaan missä olemme, minne mennään ja millä lailla. Sen tulisi olla jokaisen oppilaitoksen opetusohjelmissa sitä väärentämättä. Avaruus, kivi, sade, tulivuoret, elollinen, ovat todellisesti olemassa ja niitä voidaan yksityiskohtaisesti tutkia.
Ihmislajin kehitystrendi on ihmeellinen mutta täysin yleisellä tasolla tiedostettavissa.

Koska materiaa ei voi luoda eikä hävittää silloin ei tarvita luojia tai hyviä ja pahoja henkiä. Pois sulkeutuu myös näkemykset paratiisista alkukotina tai helvetit ja niiden piinat kuolleille. Oliot syntyvät ja kuoleutuvat lakkaamatta. Liike on ikuinen, olioiden olemassaolo rajallinen ajassa. Voimme tutkia vilpittömästi kuinka aika-avaruus toimii, olioiden keskinäisiä vuorovaikutuksia yms..
Mikä on siis totuus, jos mikään materiaosa ei pysy paikallaan. Kuinka se voidaan tunnistaa kun yksittäiset oliot huristelevat sinne ja tänne!
Materialistisessa dialektiikassa totuus käsitetään objektiiviseksi totuudeksi. Aurinkokunta tai eloton tai elollinen olio on objektiiviesti olemassa. Viimeistä tietoa on mahdoton saada. Jokin ilmiö tai olio otetaan tutkimuskohteeksi. Aurinkokunnassa planeetat ovat ja niiden liikeradat toimivat aikansa ja kulkevat kohti auringon siirtymistä novaksi tai ihminen syntyy, varttuu, tekee työtä, vanhenee ja kuolee lopulta.
Jokainen olio on erityinen, kahta identtistä ei voi olla. Minkään olion ainesosat eivät voi olla kahdessa oliossa yhtä aikaa. Lajiominaisuudet heijastavat piirteitä, joiden vuoksi ne voidaan erottaa toisistaan.
Objektiivinen totuus kertoo olennaisen. Se sisältää myös absoluuttisen totuuden. Jos ryhmässä on 8 oliota niin se on tosi. Lukumäärä ei ei ole materiaa mutta 8 oliota ovat mitä ovat mutta kuitenkin materiaa. Seuraavaksi tutkitaan lähemmin 8 olion joukkoa, siirrytään yhä syvempään tietoon olion eri ominaisuuksista tutkitaan eroavuutta ja yhtäläisyyksiä.
Objektiivinen todellisuus on olemassa ihmisen vaillinaisesta tajunnasta riippumatta.

Dialektiikka tieteellisenä tiedostuksen menetelmänä on käsitys olevaisen yleisestä yhteydestä ja kehityksestä. Dialektiikan lait ja kategoriat (käsitteet) pätevät edelleen eivätkä ole kumottavissa. Syysuhde, ilmiöiden vastakohtaisuudet, välttämättömyys ym. ovat yleisiä lainalaisuuksia.
Tiedostusprosessi kulkee yleisestä yksityiseen. Kun joku uusi olio havaitaan, siitä nähdään päällimmäinen, muoto, haju yms.. Seuraavaksi pureudutaan yhä enemmän sen sisäisiin ominaisuuksiin.
Aurinkokunnan tarina. Ensin havaittiin tosiasioina maapläntti eliöstöineen ja vuodenaikoineen ja sellaisena mistä ravintoa sai pysyäkseen hengissä. Seuraavaksi yritettiin ratkaista maan muoto ja miten se on syntynyt. Syntyi näkemys maailman ulkopuolisesta luojasta ja maapallokeskeisestä avaruudesta. Varsinkin kristinusko pakotti maakeskeisyyteen. Epäilijät joutuivat roviolle kunnes totuus löytyi. Aurinkokeskeinen planeettajärjestelmä löydettiin. Maa todettiin palloa lähenteleväksi muodoksi. Näin monituhatvuotinen ihmiskunnan tiedostusprosessi löysi lopulta todellisen tiedon.
Seuraavaksi löydettiin linnunradan galaksi ja sittemmin universum. Jää vain arvattavaksi voiko tiede kehittää keinot millä löydetään tapahtumat ennen universumin syntymistä ja mitä universumin ulkopuolella on.

Kun uusi olio tai oliojärjestelmä tai ilmiö havaitaan niin yleensä tiedostusprosessi kulkee yleisestä yksityiseen.
Uskonnollisille selityksille voimme antaa anteeksi. Sikäläisten ihmisten tiedonhalu oli sama kuin nykyihmisten mutta suoraan ei voitu hypätä todellisen tiedon hallintaan vaan asetettiin "minusta tuntuu" jumalolennot syiksi ja seurauksiksi.
Jumaluskovia ei tarvitse parjata. He ovat samanlaisia todellisuudessa eläviä kuin ateistitkin. Valtaosa uskovista tunnustaa nykytieteen saavutukset eivätkä pyri kumoamaan totuutta. He ottavat vain apuriksi tottumuksen voimalla vanhentuneita teorian osia. Tiede kulkee omia teitään, hyvässä tai pahassa mutta vaatii moninkertaista toteen näyttämistä. Miksi pahasta? Siksi että tiede on kehittänyt jo sellaisia vempeleitä, jotka voivat tuhota elämän maan päältä.

Tiedostusprosessi ei tarvitse aivojen ulkopuolisia olioita mm. henkiolentoja.
Tiedostusprosessi kulkee yleensä tyvestä latvaan, yleisestä yksityiseen.
Se toimi jo ennen Homo Sapiens lajia.
Ihmiskunta kehittyi hitaasti ja vaivalloisesti ympäristöä havainnoimalla. Nuoli lentää jousen avulla pidemmälle kuin keihäs, Kiveä on tehokkaampi vihaista oliota vastaan kuin heinä. Yksi keksintö johti toiseen ja samalla tiedon määrä lisääntyi. Myöhemmin ei enää pärjätty ilman tiedon taltioimista ja kirjoitus- luku- ja laskutaito keksittiin.
Välttämättömyys saneli elinehdot. Nälkä pakotti ruoan etsimiseen ja sittemmin viljelyyn ja kalastukseen yms.. Yleisestä huomattiin yhä enemmän yksityiskohtia.
Sattumanvaraisia muunnoksia tehtiin oikein tai väärin mutta kokemus opetti.
Vanha tasa-arvoinen yhteisö hajosi lisätuotteen syntymisen jälkeen. Se voitiin anastaa ja voitetut alistaa. Alkoi sotien aikakausi, josta kohta päästään eroon.

Kun ymmärtää materian olemassaolon ja sen ilmiöitä, ei tarvitse piehtaroida synnintuskissa, pääseekö kuoltuaan paratiisin vai maan alle.
Se mikä todennetaan on totta. Se mitä todennetun ulkopuolella on ei tarvitse uskomuksia vaan tutkimusta. Ellei näin olisi tehty, maailmankuvan olisi sama kuin 100 000 vuoden takaisella ihmisellä.
Todellisuudelle vaarallinen kehityskulku on menossa. Ihminen voi itse tuhota maapallon elinkelvottomaksi mutta ei hätiä mitä. Toimenpiteisiin luonnonsuojelun suhteen on ryhdytty. Kilpajuoksu luonnon puhtaana säilymisen puolesta tulee saattaa voittoon.
Opiskele materialismin yleisten yhteyksien sisältöä niin maailmankaikkeus avautuu kaikessa loistossaan eteesi.

Materialismin etu on pitää jalat maan pinnalla eikä keksiä mitä sattuu.
Materia on ainetta eri muodoissaan. Henkisyys on yhtä kuin tiedostusprosessi. Jotkut materialismin filosofit esittävät: Ihmisessä, ihmisen tajunnassa materia tutkii itseään. Sekasotkuiselta näyttävä maailmankaikkeus toteuttaa kenenkään käskemättä tiettyjä lainalaisuuksia. Niitä tutkimalla voidaan kehittää aineellista tuotantoa sivistyksen lisääntymisen ohella.

Luonnontieteet toimivat dialektisen metodin mukaisesti. Tiettyä löytöä ei noin vain hyväksytä todeksi. Täytyy olla muitakin tutkijoita samaa mieltä ja osoittaa se kokeellisesti.
Ei riitä lausunto Kalevalasta, että seppä Ilmarinen noustuaan kuusen latvaan olisi lentänyt omalla kropallaan Pohjolaan kosioretkelle. Kalevalan tämäkin tarina on hupaisa tarina. Sen mukana voi kyllä nauttia sen aikaisten vienalaisten runoilijoiden mielikuvitusta ihmisten suhteissa luontoon kun todellista tietoa ei ollut.
Kalevala on mainio runokirja jumalineenkin ja ihmetekoineen paitsi viimeinen luku. Se on kirjattu Laatokan Karjalassa kristinuskon vaikutuksen alla jeesusteluksi.

Materialistinen maailmankäsitys on vailla vertaa. Materiaalinen ja henkinen ovat sopusuhtainen kokonaisuus. Ajatteleva olio lepää materiaalisessa kuosissa. Jos ihmiskunta tuhoutuu niin tuottaako tai ehtiikö luonto toista kertaa synnyttää tajunnan omaavan lajin uudelleen. Siinäpä ongelma.
Voiko muualla avaruudessa olla ajattelevaa materiaa. Seikka on pohdittu puoleen ja toiseen. Universumissa on miljardeja galakseja ja niissä puolestaan miljardeja aurinkokuntia ja planeettoja tuhottomasti. Toistaiseksi mitään ei ole havaittu. Avaruustiede on nuori, alle 100 vuotta. Avaruuden tutkimus etenee vauhdilla. Avaruuden "valloitus" edellyttäisi valoa nopeampaa liikkumista. Tieteisutopiassa se on keksitty mutta todellisuudessa sitä ei edes vielä tutkita.

Materialistinen dialektiikka eli oppi yleisistä yhteyksistä kertoo yleisimmät olemisen perustat. Syysuhde, välttämättömyys, vastakohtaisuus, ristiriidat. määrän muuttuminen laaduksi yms. ovat materian ominaisuuksia.
Vasemmistolaisen työväenliikkeen henkilöiden tulisi tutustua materialismiin ehdottomasti eikä se ole kielletty muiltakaan.

Kun aurinko purkanut energiansa se lysähtää kasaan ja sitten purkaa sisuksensa ulos.
Mitä sitten?

Mutta jos hän (materialisti) kiistää tietoisuuden reaalisen vaikuttavuuden maailmassa, hän päätyy eliminativismiin, joka on epäuskottava kanta."

Ei kiistä. Tietoisuus eli tajunta on materian ominaisuus.
Maapallolla oli aikakausi, jolloin täällä ei ollut mitään elollista. Noin neljä miljardia vuotta sitten on arvioitu elollisen palikoita alkaneen esiintyä. Kuuma maapallo oli viilentynyt sen verran että "puuropadassa" mahdollistui erilaisten atomien yhdistyminen ja joka lopulta johti ajattelevan eläinlajin, ihmisten syntymiseen.