Joku rakastaisi ja hoitaisi juuri sinua, juuri sinun tietoisuutta. Vain te kaksi, ei muita, ei velvoitteita katsoa toteutuuko elämässä taas-arvo ihmisten välissä, ei mietintää jääkö kiinni jos vie sieltä sun täältä. Vaan usko näyttää oman sielunsa rikkinäisenäkin, antaa jonkun koskettaa syviä haavoja. Alkaa parantumaan niin että näyttää rumatkin haavat. Unohtaa hetkeksi muut ihmiset, miten ne pärjää, ansaitseeko kuka mitäkin, unohtaa muiden onnet. Keskittyä hetkeksi vain kahden omiin haavoihin. Yhdistää oma keho vain omalla tietoisuudella. Luottaa toiseen niin että vierestä voisi katsella ja kuunnella. Olisiko se hienoin tunne, jos joku sanoisi jotain hyvää?
Gallup, mietitkö ikinä olisiko hienoa että
Anonyymi-ap
2586
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Paljastaa ne pahimmatkin tuskat ja haavoista kumpuavat negatiivisuuden tunteet. Tuntea oma turvallinen tietoisuus, ja luottaa johonkin joka vain kuuntelisi. Ehkä silittäisi ja sanoisi, itke se pahaolo pois. Hoidetaan nyt sinua, sinun päätäsi ja sydäntäsi ja kehoasi. Kun pahimmat haavat ovat hoidossa, joku voi sanoa kuinka kaunis sielu sieltä tuleekaan. Kaikki pakkomielteet, tuskan karjunnat ja raivo häviäisi. Ei tarvitse pärjätä yksin. Kukaan ei ole kaunis haavojen täyttämän, mutta haavat pitää hoitaa. Ja olisiko se itselle paras lahja tehdä se turvallisessa ympäristössä, tärkeän ihmisen kanssa.
Ei tarvitsisi olla täällä kiusattavana ja tehdä vahinkoa hakemalla muilta sympatiaa. Olla kaikkien puheenaihe kun vähän kaikkiin vaikuttaa, ja ollaan vähän kovilla itsekin. Ottaisiko joku sinua kädestä kiinni ja sanoisi anna minun viedä sinut hoitoon. Olen tässä vierellä, puhu se tuska pois. Anna keholle ja mielelle lääkettä. Anna itsellesi lahja, päästä ihmiset lähelle ja ota tuki vastaan. Vahbimmatkin meistä murtuu. Sinussa on niin paljon vihaa, tuskaa ja haavoja. Itku tulee kun katsoo ja tuntee miten tuskaisia ihmiset on.
Olen joutunut pärjäämään itsekseni jo pitkään. Välillä turhauttaa moni asia rajusti. Olen oppinut tunnesäätelytaitoja, eli en pura huonovointisuuttani muihin ihmisiin. Tai yritän välttyä sellaiselta ettei niin kävisi ja koitan myös kommunikoida avoimesti ihmisten kanssa.
Kaiken tulen saamaan. Rakkaus pysyy samana. Kohde vaihtuu.
En mä ny mitään hoitajaa tarvitse. En ainakaan ihan vielä tässä iässä. Henkiset "vammani" hoidan mieluiten ihan itse. Ei niille kukaan muu mitään pysty tekemään.
Paras lahja itselle, muillekin, mutta itselle, suojaa minäsi, tee nämä purkaukset jossain suojassa muilta. Älä anna tämän kiusaajapalstan tehdä lisää kiusaa. Minäkin kohta saan keuhkosyövän ja päästä katkera verisuoni. Tiedän mitä se on kun on rikki, mutta sinä tarvitset hoitoa. Ensin lääkettä, terapiaa ja paljon läheisyyttä. Hoivaa ja sympatiaa, sitä täällä ei ole. Pikku hiljaa olo paranee, ja vahvistuu. Joskus minäkin paranin, ja pelkään että menen itse taas pohjalle. Mutta en voi sinua pulaan jättää.
Lapsi syntyessään tarvitsee kaiken suojauksen ja hoivaamisen, jota vanhemmat pystyvät antamaan. Lapsen haavoittuvuus vaille lämmintä syliä on elinehto tullakseen kelvolliseksi ja saadakseen elämän eväät selviytyäkseen mitä tuleman pitää.
Miksi pitäisi lempata ihmiset ympäriltään itsensä vuoksi, jos ei koe tarvetta tuntea ahdistusta tai muutakaan negaa. Elämä koostuu kokemuksista. Me tarvitsemme toisia ihmisiä. Toisten onni ja selviämiset ovat myös tärkeitä.
Muut ihmiset "käsittää" oman tiedonkulun, kuinka toimia ja käsitellä luottamuksella yhtä lailla kaikkien haavoja. Luottamukseen on helpohko päätyä, yhtä lailla
Tunteiden oikeanlainen säätely toimii peilauksena toisesta, itsestä toiseen, jolloin selviää kipukohtien tarpeellisuus.
Luomuruokinta tulee käydä läpi itsensä kanssa, jos se on kuinka mahdollista. Ja onhan se tiedostaessa mahdollista.
Jokainen ansaitsee hyvää sanottavaa ilman pohtimistakin ja luottaako toiseen vai ei.
Toivottavasti tuollainen ihminen joskus löytyy.
Ihana aloitus. Näin ainakin omasta mielestäni pitäisi kohtaamisen tapahtua. Kuuntelemalla ja tukamalla toista, puolin ja toisin.
Olishan se hienoa mutta ei näin rumaa ihmistä kukaan voi rakastaa...
Miksei jos sopiva sellaiseen löytyisi.
Olisi upeaa. Minua kuitenkin aina vain satutettu ja mitätöity. Aina kun alan vähä päästä kuorestani vedetään minut sinne takaisin. Jollain tavalla tiedän etten koskaan tule tuntemaan sitä että olisin oikeasti rakastettu ja turvassa.
Sinulla ollut huonoja kokemuksia paljon ja onko sinun siksi vaikeaa luottaa ihmisiin.
Musta tuntuu että oon vaan vitun tyhmä ja ääliö, sinisilmäinen. Haluan sokeasti uskoa ihmisten hyvyyteen. Vaikka kerta toisensa jälkeen. Kaikki vaan oikeasti haluaa mulle pahaa ja satuttaa.
Voisi olla tuollakin tavalla jos ajattelisi vain itseään ja häntä. En usko tuohon. Se kuulostaa itsekkäältä. Elämässä on aina velvoitteita toisia läheisiä kohtaan.
Mitä on kiinni jääminen, viekö sieltä sun täältä:onko varastamista? Onko oman sielun haavojen näyttäminen kiinni toisista tai siitä että välittää muistakin kuin siitä joka on haavoittunut lähellä?
Toki parisuhteessa rakastaa ja voi rakastaa niitä toisen haavoja ehyemmäksi, mutta suurimman työn tekee ihminen itse. Ei se toinen. Hän saattaa luoda väylää toipumiseen.
Ja hyvän sanominen toiselle ei ole koskaan vain parisuhteeseen sidottu asia vaan ylipäätänsä vuorovaikutukseen liittyvä tärkeä juttu; ihan kaikissa ihmissuhteissa.
☆
Olisi hienoa jakaa kyllä niitä hyviäkin ja huippukokemuksia jonkun kanssa.
Lisäksi on mahtavaa toinen saada kokemaan kaikenlaista!
Valitettavasti olen yrittänyt viihdyttää ja kiihdyttää naisia sekä antaa tukea, mutta toiseen suuntaan sitä ei ole kyllä erityisesti herunut.
Toki joskus, mutta ei sillä tavoin että siitä voisi pitää aitona välittämisenä.
Kai olen vain mies jota ei vain voi rakastaa. Voin elää asian kanssa kyllä. Siihenkin tottuu, tietoisuuteni on ihan ok näinkin.
Muistakaa:
Jos olet YKSIN, elä ja ajattele silti KAHDEN edestä.
Tietysti on hyvä jakaa myös hyviä kokemuksia.
No mä luovuin noista ajatuksista jo aikaa sitten kun hommet tyrehtyivät.
Lisäksi esimerkiksi naiset eivät välittämättä kysele mitään takaisin tai ole aidosti kiinnostuneita. Höpöttävät vain omista asioistaan tai ovat tuppisuita.
Ei siinä mitään tietoisuuksia silloin jaeta.
Naiset ajattelevat pimpsallaan jota kutsuvat sydämeksi, älä sotke tietoisuutta siihen.
Ei pidä paikkaansa kaikkien naisten kohdalla. Ei minunkaan.
Kyllä siinä vaiheessa kun miestä valitaan niin ei sitä tietoisesti valita, pimpsa päättää.
Eipä taas yleistetä, koska on naisia joita seksi ei kiinnosta.
Olisi se, muttei ylimitoitettuja. Ei tuntuisi hyvältä olla kenenkään rasitteena. Ja miten mitään uutta löytää itsestään, jos toinen aina myötäilee?
..Tai jos se valikoi sanojaan, niin etten hermostu.
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
😋 Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://www.ero4.fun/girl4love
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞