Äidin karvat

Usein ajan äidiltä karvat pois. Lyhyet karvat pistelee ikävästi, niin ne joutuu ajamaan pois. Äiti on hieman pulska ja selkävaivainen niin ettei selkä taivu enää tarpeeksi eteenpäin että pääsisi kunnolla alempaakin ajamaan, joten saunan jälkeen mennään jälkilöylyihin. Hän istuu pillu pyyhekuivana ylälauteelle jalat levitettyinä ja keskilauteelle laitan vesisoikon ja ala penkki pois alta ja siitä sitten rauhallisesti käyn hänen pillunsa läpi ja sileää jälkeä tulee. Parikymmentä vuotta on ollut poslari. Itse tulee siinä samalla myös ajeltua omat karvat pois niin ei pistele.

Anonyymi kirjoitti:

Usein ajan äidiltä karvat pois. Lyhyet karvat pistelee ikävästi, niin ne joutuu ajamaan pois. Äiti on hieman pulska ja selkävaivainen niin ettei selkä taivu enää tarpeeksi eteenpäin että pääsisi kunnolla alempaakin ajamaan, joten saunan jälkeen mennään jälkilöylyihin. Hän istuu pillu pyyhekuivana ylälauteelle jalat levitettyinä ja keskilauteelle laitan vesisoikon ja ala penkki pois alta ja siitä sitten rauhallisesti käyn hänen pillunsa läpi ja sileää jälkeä tulee. Parikymmentä vuotta on ollut poslari. Itse tulee siinä samalla myös ajeltua omat karvat pois niin ei pistele.

Lue lisää

Onkos pelkkä parturointi vai saatko palkinnon?
Minä saan nuolla pillun ja sitten naida.Tuleekin parturoitua usein.

Anonyymi kirjoitti:

Onkos pelkkä parturointi vai saatko palkinnon?
Minä saan nuolla pillun ja sitten naida.Tuleekin parturoitua usein.

Kyllähän tuo aina palkitaan puolin ja toisin. Helposti siinä ensin ajellessa, tulee hierottua klitorista ja sitten kun puhdistaa paikat, niin huuhtelun jälkeen vielä maistaa kunnolla. Äiti ajelee minun häpykarvat ja ne on helpompi ajella kun on seisokki. Meilläkin ajellaan ennenkuin tulee paha siili, koska ne pistelee ikävästi kun on paikat kunnolla sisäkkäin. Ei se spermakaan kaikkea liukasta.

Mihin täältä lähtisi, äitin pillulta?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin täältä lähtisi, äitin pillulta?

😁😁👍

Anonyymi kirjoitti:

Mihin täältä lähtisi, äitin pillulta?

Aivan oikein! Ymmärrän jos puutteessa oleva haluaa häipyä peräkammaristaan, mutta vielä ei ole puutetta tarvinnut kärsiä äidin kanssa ja meillä on mitä tyytyväisintä elämää. Peräkammarinkin sijasta nukumme yhteisessä makuuhuoneessamme. Meillä on yhteiset harrastukset, yhteiset ystävät ja tutut, ja ilot ja surut ovat myös aika pitkälle yhteisiä, erityisesti ne ilot. Yhteisiä lapsia ei ole kun minua ei ole lapset kiinnostaneet mutta on kyllä kahdenkymmenen vuoden ajan pidetty sitä taitoa yllä ja kovasti ja sanonta iloinen leski on kyllä osoittautunut todeksi. Miksi täältä haluaisin lähteä pois kun täältä saan rakkautta, lämpöä ja iloa ja sen osoitukseksi ja vahvistukseksi annamme toisillemme nautintoa? Nuorena sain oman kokemuksen naisten nalkutuksesta, kitinästä ja pihtaamisesta, enkä sitä halunnut toista kertaa koittaa.

Kerro nyt hyvä ihminen se toinenkin juttusi. Minunkin äiti on tänä vuonna yhdet pikkujoulut viettänyt spermaisella pillulla ja varmaan on firmansa pikkujouluillan alkuntunteina hengityksessäkin tuoksahtanut minun sperma.

Tiedätkö että minun äiti kertoi että ennen meidän seksileikkejä hän oli kauan aikaa miettinyt että mitä sanoisi ja miten ehdottelisi että saisi tietää olisinko minä halukas hänen kanssaan. Hän sanoi tuon saman lauseen, että kyllä joku tyttö tuota mieluusti nuolisi. Onhan sitä nuollut parikin naista aikoinaan, mutta äiti on todella pitänyt sen imemisestä.

Tuota tilaa, naisilla, kutsutaan liimavituksi.

Jotkut minua viisaammat soveltavat geologit ja sosiaaliarkeologian tutkijat, ovat kertoneet että liimavittu johtuu evoluutiosta. Tai siis se on evolutiivinen jäänne. Nykyäänhän tuollaista ei enää tarvita kun ensin kesytimme hevoset, kamelit ja porot ja sitten kesytimme polttomoottorin. Väitän, ja olen varmasti oikeassakin, että sinun geeniperimäsi, eli sinun esi-isäsi ovat idän aroilta kotoisin, joko hieman etelämpää kaksikyttyräisten kamelien alueelta eli Mongoliasta, tai sitten pohjoisemmasta, eli porolaumojen alueilta. Sieltähän ovat myös hevoset levittäytyneet suorastaan joka maneesiin.

Nimittäin pohjoisessa ja erityisesti idän laajoilla aroilla, on vaeltajakansoilla ollut tapana se, että kun kädet ovat loppuneet, kun niitä ei ole ihmisellä kuin kaksi, ja kun perheillä on kuitenkin ollut enemmän lapsia kuin käsiä, niin jurttien kanssa matkatessa, kameli-, tai porolauman vaellellessa ruohokentiltä toiselle, ovat heimon äidit tuikanneet matkan ajaksi yhden lapsen päästänsä vittuunsa ja siinä lapsi on sitten roikkunut mukana ennenkuin heimo on taas löytänyt vaeltavan laumansa ja asettunut yöksi aloilleen.

Harjaantunut äitihän pystyy kantamaan yhtäaikaa viittä lasta. Kahta lasta käsissään, yhden selkärepussaan, yhden rinnoillaan ja jopa samaan aikaan imettäen rinnallaan olevaa, sekä yhtä liimavitustaan roikottaen. Sehän on mukava siinä lapsella olla, kun äiti ottaa kasvoista kiinni ja törkkää kakaran takaraivon tuheroon. Jotkut ovat väittäneet että äidit olisivat voineet kantaa kuutta lasta, mutta se on ehdottomasti mahdotonta ja epähygieenistäkin.

Tuollahan tavalla on myös lapsia koulutettu siellä päin juoksemaan. Ainakin tutkijat noin väittävät. Itse väittäisin että varsinaisen opetuksen sijaan kyse on ollut pikemminkin pakon sanelemasta toimesta. Kun kamelit, porot sekä myös hevoset, ovat suhteellisen hitaita eläimiä, verrattuna muihin saaliseläimiin, ja niiden hankkiminen on ollut vaikeaa, muinaiset metsästäjät ovat juokseet saaliin perässä pitkiä matkoja.

Ihmisellä on iso nenäontelo. Sen lisäksi juoksun aikana avoin suu ja nenäontelo sallii suuren määrän happea poltettavaksi. Eläimillä on kokoonsa nähden varsin pienet suut ja nenät ja niiden peruskäytöksenä onkin hypähtää karkuun kuin varsinaisesti vaeltaa karkuun. Esimerkiksi hevonen, joka on tyypillinen saaliseläin, juoksee säikähdyksen jälkeen noin 400 metriä, jonka jälkeen se pysähtyy. Saaliseläin ei säästele itseään, joten se käyttää aina kaiken voimansa tuohon pyrähdykseen.

Ihmisen ei tarvitse juosta täyttä vauhtia, vaan ainoastaan riittävän nopeasti mutta tasaisesti, jotta löytää läkähtyneen saaliseläimen. Saaliseläin voi pitkän matkan jälkeen olla jopa niin väsyksissä ettei enää edes karkaa ihmiseltä. Tuollainen metsästystaktiikka on ollut ihmisen käytössä ympäri maailman ja erityisesti aroilla jossa eläimet näkevät kauaksi. Voisin väittää, ja väitänkin, että sinä et ole ollut niitä hitaimpia oppilaita aikoinaan koulussasi?

Jos noin on, saat kiittää siitä esivanhempiasi, jotka ovat pitkien päivävaelluksiensa aikana tyrkänneet esi-isäsi takaraivostaan esiäitinsä emättimeen, ja esi-isäsi on siinä roikkuessaan, saanut hyvän matkaa ja aikaa opetella kävelemään ja juoksemaan.

Väitän myös että nuo naamakarvasi ennakoivat sitä että jossain vaiheessa sinulle tulee myös pälvikalju, eli ns. munkin hattu. Sekin on muinaisjäänne. Kun lapsi on ikääntynyt mammuttien aikaan tarpeeksi vanhaksi, evoluutio on kehittänyt mekanismin, jolla lapsi putoaa toisen lapsen tieltä, ihan kirjaimellisestikin, maailmaan. Kun maahan pudonnut lapsi on nähnyt että muut heimon jäsenet, äiti mukaanlukien, jatkaa kävelemistään ja lapsi siinä heinänkorsien keskellä polvillaan ihmettelee että mitä tapahtui, nyt niille harjautuneille jaloille tulee käyttöä. Lapsi alkaa kävelemään itse heimon jalanjälkiä ja huomaa että hänen täytyy juosta. Epäilemättä vasta tippunut lapsi vielä yrittää kurottaa ja juosta vaeltajien edelle, istahtaen aroheinikon keskelle ja odottellen innokkaana että milloin höyryävän kuuma pillu tömähtää päähän. Lopulta lapsi, tyrkäten päänsä ylös aroheinikosta, joutuukin pettymään alahuulten pelkästään lipaistessa märät jäljet päänahkaan.

Se on ensimmäinen pettymyksen kokemus lapselle, ja tärkeä sellainen. Lapsen täytyy oppia tuo pettymisen taito, ja erityisesti selviytymään ja yrittämään uudelleen, jotta myöhemminkin elämässään selviäisi. Se opettaa myös ymmärtämään sen että kaikkea, kovasta yrittämisestäkin huolimatta, ei voi saada.

Kun äidin liimavittu ei meinaa pysyä munkin hatussa kiinni, on äidille se ollut merkkinä siitä että uutta lasta voi taas turvallisesti alkaa pukkaamaan ulos ja lapselle se on ollut merkki siitä että hänen on aika opetella uusia taitoja. Tästä löytyy enemmänkin tietoa Historiaa Hevonvitusta sarjan toisesta osasta, Helsingin yliopiston arkeologian osaston taaimmaisen kaapin alahyllyltä.

Kyllä tuo vaikuttaa siltä että ihan selvään on posliini ollut tai edes ylipäätään on ajellut. Vastaus "en ainakaan muistaakseni" on sen verran ympäripyöreä. Jos ei olisi koskaan ollut, niin olisi varmasti vastannut vain lyhyesti että ei.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo vaikuttaa siltä että ihan selvään on posliini ollut tai edes ylipäätään on ajellut. Vastaus "en ainakaan muistaakseni" on sen verran ympäripyöreä. Jos ei olisi koskaan ollut, niin olisi varmasti vastannut vain lyhyesti että ei.

Lue lisää

Jep. Näin ajattelen itsekin 😂 jos ei olisi koskaan ajellut, niin olisi varmaan jyrkästi kiistänyt.

Tuollahan se alkaa, kun vähän tunnustelet ja ehdotat, niin etköhän saa kohta työntää siittimenkin sinne. Eikö tunnu mukavalta kun ne emättimen seinämät puristelee sormea tiukasti? Se oli ekalla kerralla erittäin kiihottavaa, kun oli puhtaat, mukavan liukkaat paikat, vähän vielä kosteusvoidetta rauhoittamaan ihoa, ja sitten tunnusteli sieltä häpyhuulien välistä että kyllä äidilläkin on siellä kolo, johon vaan tuntui uppoavan ja uppoavan kun varovasti työnsi. Toinen mistä olen pitänyt on heti ajelun jälkeen kun iho on mukavan liukas ja sileä varsinkin kun on hierottu kosteusvoidetta paikkoihin, mennä suihkun lattialle ja äiti tulee siihen siittimen päälle, mutta ei ota sisään vaan lipsutellaan yhdessä siinä paikkoja vastakkain. Sitten kun alkaa kiihottumaan liikaa, äiti vähän vaihtaa asentoa ja lipsauttaa minut sisälle ja kuiskii että anna tulla vaan.