Kävin tuossa viikonloppuna tuolla Porvoon maalaiskunnassa yhden pienen pirtin vintillä ja löysin sieltä vanhoja Helsingin sanomia. Oli hauska lukea historiaa ja löysin yhden legendaarisen työpaikkailmoituksen. Oli pakko ottaa siitä valokuva ja laittaa nettiin :) (Samassa lehdessä oli muuten myös artikkeli teollisuus- ja kehitysmaiden liitoutumista ja miten se on johtanut usein pettymykseen kehitysmaissa koska se on vain vahvistanut kehitysmaita halvan työvoiman ja raaka-aineen tuottajina)
http://www.hoppania.net/tmp/tyopaikka.jpg
Tuo linkin osoittama tehtävä oli siis Helsingin sanomista joka oli vuodelta 1972. Olisi hauska tietää mitä kaikkea reikäkorttilävistäjän työpäivään kuuluu ja minkälaista työtä se on ollut.
Vielä parempaa olisi jos se henkilö joka joskus sitten tuon paikan on saanut löytyisi tältä foorumilta ja kertoisi enemmän tämän työpaikan historiasta jne, kuuntelisin todella suurella mielenkiinnolla.
Reikäkorttilävistäjä v1972
24
4474
Vastaukset
- hoppa__
Laitoin tämän tänne foorumille että olisi vähän vaihtelua tälle varmaan 10000 viestiä pitkälle kiukuttelulle IT-alasta, ehkä tämä voisi piristää edes hetkeksi.
:) - VTM
Samaa sarjaa ovat 10-15 vuoden takaiset hardware -mainokset tyyliin:
"Tehokäyttäjän järeä työasema vaativalle ammattilaiselle: Intelin uuteen 386 teknologiaan perustuva huippunopea prosessori ja 20 megatavun kiintolevy".
Ja hintahan oli tietysti tähtitieteellinen....- hoppa__
Joskus kauan kauan sitten olin kaverini kanssa haukilahden rannassa kun tämän isä kurvasi siihen parkkipaikalle ja tarkoituksena oli lähteä purjehtimaan. Minun piti saada lupa äidiltä lähteä mukaan mutta ongelma oli että äiti ei ollut siellä rannalla vaan kotona.
No tämä kaverin isä sitten sanoi että "nou hätä, soitetaan äidillesi" ja hän kavoi autosta semmoisen mustan vanhan-ajan puhelinluurin joka oli kiinteästi asennettu autoon. Jotain VHF kanavia käytti tämä puhelin, ja sitten soitettiin jonkun keskuksen kautta äidilleni ja sain luvan lähteä purjehtimaan.
Onhan tuo tekniikka vähän edistynyt noilta ajoilta, tuo hassu juttu tässä koko tapauksessa on se että muistan tarkkaan missä kohtaa parkkipaikkaa oltiin, minkä värinen (tummansininen saab) auto oli, pystyn muistamaan tarkan muodon sille luurille ja telineelle tms. mutta en muista sitä itse purjehdusreissua ollenkaan, vain tuon hienon laitteen millä pystyi soittamaan mobiilisti ja langattomasti! Hehehe..
- Reikäkortin läpi
Reikäkorttilävistäjä osasi kymmensormijärjestelmän eikä oikeastaan muuta.
Kooderikaan ei välttämättä koodannut suoraan reikäkorteille, vaan lyijykynällä ruutupaperille, ohjelmoijan laatiman vuokaavion mukaisesti.
Reikäkortit olivat aika kalliita, paksua tarkkusleikattua pahvia ja lävistyskone oli myös kallis ja terät kuluivat nopeasti. Siksi tarvittiin lävistäjä, joka käytti konetta maksimivauhdilla.
Ainiin eihän tamrossa mitään tietokonetta ollut. Datat ja ohjelmat koodattiin reikäkorteille ja lähetettiin tietokonekeskukseen.- hoppa__
Onko mitään tietoa voiko tähän vanhaan järjestelmään jossain tutustua vielä? Joku tietotekniikan museo tms? Pakkohan tuommoinen järjestelmä on livenä nähdä!
- sattunut
hoppa__ kirjoitti:
Onko mitään tietoa voiko tähän vanhaan järjestelmään jossain tutustua vielä? Joku tietotekniikan museo tms? Pakkohan tuommoinen järjestelmä on livenä nähdä!
näkemään tuolta ajalta olevia tietokoneita joihin ohjelmat syötettin (ajettiin)reikäkorteilta kun ne oli ensin käännetty "objectpakoiksi" konekieliseen muotoon joka siis oli myös reikäkorteilla.
Vanhoja koneita ovat esim. IBM 1401, IBM 1440 ja IBM 360 , on niitä paljon muitakin mutta nuo tunnen itse. - hoppa__
sattunut kirjoitti:
näkemään tuolta ajalta olevia tietokoneita joihin ohjelmat syötettin (ajettiin)reikäkorteilta kun ne oli ensin käännetty "objectpakoiksi" konekieliseen muotoon joka siis oli myös reikäkorteilla.
Vanhoja koneita ovat esim. IBM 1401, IBM 1440 ja IBM 360 , on niitä paljon muitakin mutta nuo tunnen itse.En muista nähneeni tuommoista, ja olen aika varma että muistaisin jos olisin nähnyt. Jos tuommoisia on jossain näytillä vielä niin pakko päästä katsomaan jonnekkin. Pitää heti googlata joku tekniikanmuseo tms. jos vaikka löytyis.
- hoppa__
sattunut kirjoitti:
näkemään tuolta ajalta olevia tietokoneita joihin ohjelmat syötettin (ajettiin)reikäkorteilta kun ne oli ensin käännetty "objectpakoiksi" konekieliseen muotoon joka siis oli myös reikäkorteilla.
Vanhoja koneita ovat esim. IBM 1401, IBM 1440 ja IBM 360 , on niitä paljon muitakin mutta nuo tunnen itse.http://www.tekniikanmuseo.fi/pages/oikala3c.html
Voitte arvata mistä minut löytää lähipäivinä :) - hoppa__
sattunut kirjoitti:
näkemään tuolta ajalta olevia tietokoneita joihin ohjelmat syötettin (ajettiin)reikäkorteilta kun ne oli ensin käännetty "objectpakoiksi" konekieliseen muotoon joka siis oli myös reikäkorteilla.
Vanhoja koneita ovat esim. IBM 1401, IBM 1440 ja IBM 360 , on niitä paljon muitakin mutta nuo tunnen itse.Avoinna ke-su, keskiviikkona oon innopolissa, torstaina keskisuomessa joten perjantaille menee. Pitää ottaa paljon valokuvia ja tehdä kunnon kuva-albumi tekniikan museosta :) Lupaan laittaa tähän threadiin sitten linkin kuvaan reikäkoneesta.
- Olli
hoppa__ kirjoitti:
Onko mitään tietoa voiko tähän vanhaan järjestelmään jossain tutustua vielä? Joku tietotekniikan museo tms? Pakkohan tuommoinen järjestelmä on livenä nähdä!
Kun käyt Lontoossa seuraavan kerran, pistäydypä museossa jonka nimi on jotakin Museum of Science and Technology tms. Se on Kensingtonissa, melkein luonnonhistoriallisen museon vieressä, pari sataa metriä siitä pohjoiseen. Hauskin näkemäni esine siellä on 1960-luvun lopulta. Se on sen ajan supertietokoneen muistilevy. Halkaisija varmaan toista metriä ja painoa kai 100 kiloa. Head chrashit näkyvät niinkuin puukolla olisi vedetty. Niin, ja tallennuskapasiteetti taisi olla peräti 8 megaa.
- Reikäkorttikoneiden huoltomies
Silloin, 1972 oli isoilla firmoilla ja reikäkorttitallennustoimistoilla reikäkorttilävistysosastoja täynnä nättejä nuoria tyttöjä - reikäkortinlävistäjiä. Mikäs siellä oli nuoren huoltomiehen olla. Ei ole enää yhtä hauskoja IT hommia.
- IT Seniori
Olen ollut atk töissä vuodesta 1966 lähtien. Itse en reikäkortteja ole lävistänyt, mutta osastollamme oli kymmenkunta nuorta naista, jotka niitä lävistivät. Työ vastasi konekirjoittajan työtä mutta lomakkeiden sijasta syntyi reikakortteja. Olin siihen aikaan operaattorina ja osasin korttien rei'istä lukea mitä niihin oli kirjoitettu. Kortteja sitten lajiteltiin ja laitettiin tietokoneen syötäväksi ja niin palkat laskettiin, varastokirjanpitoa pidetiin yms...
Terveisin
IT Seniori- hoppa__
hoppa kiittää ja kumartaa tiedoista
Aitoa matrixiä! Pakko heittää tähän vielä että osaisitko vielä lukea niitä kortteja? En tiedä miltä nämä näytti tms. mutta jos teitä olisi kaksi ihmistä jotka osaa lukea niitä kortteja niin kykenisittekö viestittelemään keskenänne jotain pistämällä reikiä paperiin ja lähettämällä toisillenne, heh.
Tuohan olisi aika "hc", lähettää PGP key ja kryptattua dataa reikäkorttina toiselle nörtille joka sitten purkaisi tämän, heh.
Minkälaisia protokollia oli käytössä reikien tekemisessä? Oliko olemassa vain yksi joku standardi miten niitä reikiä piti laittaa vai oliko se vähän niinkuin viittomakieli että jokaisella maalla on omat tapansa? Onko tietoa minkä nimisiä nämä protokollat oli? Löytyykö niistä mitään tietoa netistä?
Tämä voi kuulostaa todella hullulta mutta mua kiinnostaisi oppia joku yleisin reikäkortti-protokolla :) - hoppa__
hoppa__ kirjoitti:
hoppa kiittää ja kumartaa tiedoista
Aitoa matrixiä! Pakko heittää tähän vielä että osaisitko vielä lukea niitä kortteja? En tiedä miltä nämä näytti tms. mutta jos teitä olisi kaksi ihmistä jotka osaa lukea niitä kortteja niin kykenisittekö viestittelemään keskenänne jotain pistämällä reikiä paperiin ja lähettämällä toisillenne, heh.
Tuohan olisi aika "hc", lähettää PGP key ja kryptattua dataa reikäkorttina toiselle nörtille joka sitten purkaisi tämän, heh.
Minkälaisia protokollia oli käytössä reikien tekemisessä? Oliko olemassa vain yksi joku standardi miten niitä reikiä piti laittaa vai oliko se vähän niinkuin viittomakieli että jokaisella maalla on omat tapansa? Onko tietoa minkä nimisiä nämä protokollat oli? Löytyykö niistä mitään tietoa netistä?
Tämä voi kuulostaa todella hullulta mutta mua kiinnostaisi oppia joku yleisin reikäkortti-protokolla :)http://www.tietokonemuseo.saunalahti.fi/fin/laite_fin.htm
Tosta alkaa mun reikäkorttiteknologiaan tutustuminen :) - hoppa__
Näköjään protokolla oli sama kuin käytettävä korttimalli ja erilaisilla kytkennöillä muutettiin sitten tarpeen mukaan? Olenko ymmärtänyt oikein?
Eli protokolla-standardi on korttipohjat ja että ei voi kaksi "kytkentävirtuoosia" keskustella reikäkorttien välityksellä ellei ole ole korttiin merkitty mitä jokainen sarake edustaa tai että etukäteen on sovittu sarakkeiden merkitykset?
Olenko oikeassa? - Juuso
Eikös se ollu niin, että fortranohjelmassa ei ensimmäisessä kolumnissa saanut olla kuin osoite. Näin kallistamalla nippua sivuttain kaikki ohjelmassa käytetyt osoitteet tuli kerralla näkyviin ja oli helppoa etsiä oikea rivi ohjelmassa. Editointi tapahtui tietysti tekemällä uusi kortti. Siinä mielessä kätevämpää kuin reikänauha, jossa korjaus piti liimata paikoilleen.
- Elorg Data
hoppa__ kirjoitti:
http://www.tietokonemuseo.saunalahti.fi/fin/laite_fin.htm
Tosta alkaa mun reikäkorttiteknologiaan tutustuminen :)"Reikäkorttioperaattorit olivat aikoinaan erikoisosaamisensa takia hyvin korkealle arvostettuja henkilöitä työyhteisöissä. Operaattorit olivat yleensä miehiä."
Ajat muuttuvat, ja arvostuksen kohteet vaihtuvat koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Kyllä IT-ala on tylyä hommaa mihin tahansa verrattuna... - IT Seniori
hoppa__ kirjoitti:
hoppa kiittää ja kumartaa tiedoista
Aitoa matrixiä! Pakko heittää tähän vielä että osaisitko vielä lukea niitä kortteja? En tiedä miltä nämä näytti tms. mutta jos teitä olisi kaksi ihmistä jotka osaa lukea niitä kortteja niin kykenisittekö viestittelemään keskenänne jotain pistämällä reikiä paperiin ja lähettämällä toisillenne, heh.
Tuohan olisi aika "hc", lähettää PGP key ja kryptattua dataa reikäkorttina toiselle nörtille joka sitten purkaisi tämän, heh.
Minkälaisia protokollia oli käytössä reikien tekemisessä? Oliko olemassa vain yksi joku standardi miten niitä reikiä piti laittaa vai oliko se vähän niinkuin viittomakieli että jokaisella maalla on omat tapansa? Onko tietoa minkä nimisiä nämä protokollat oli? Löytyykö niistä mitään tietoa netistä?
Tämä voi kuulostaa todella hullulta mutta mua kiinnostaisi oppia joku yleisin reikäkortti-protokolla :)Reikäkortia voidaan kuvitella taulukoksi, jossa on 80 saraketta, jokaisessa sarakkeessa on allekain joko kaksi reikää tai yksi reikä. Numerot ilmaistiin yhdellä rei'ällä ylimpänä oli nolla alimpana yhdeksän. Kirjaimia varten tarvittiin kaksi reikää. Nollan yläpuolella voi olla kaksi reikää ylimpänä 12-reikä sen alapuolella 11-reikä.
Kirjaimet olivat
A = 12 reikä 1
B = 12 reikä 2
C = 12 reikä 3
näin mentiin akkosissa
I = 12 reikä 9
J = 11 reikä 1
kun 11 reikä oli lopussa jatkettiin
0 1 joka oli kirjain S
erikoismerkkejä varten tarvittiin kolme lävistystä.
On minulla muuta reikäkortti kotona joita iltaisin lueskelen.
IT Seniori - vähän sitä ja tätä..
Elorg Data kirjoitti:
"Reikäkorttioperaattorit olivat aikoinaan erikoisosaamisensa takia hyvin korkealle arvostettuja henkilöitä työyhteisöissä. Operaattorit olivat yleensä miehiä."
Ajat muuttuvat, ja arvostuksen kohteet vaihtuvat koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Kyllä IT-ala on tylyä hommaa mihin tahansa verrattuna...Reikäkorttilävistäjät olivat useimmiten naisia ja palkka oli melkein sama kuin konekirjoittajilla.
Miehiä oli enimmäkseen tietokonekeskuksissa, missä ajot suoritettiin. Se oli arvostettua ja hyvinpalkattua työtä. Kolutukseksi riitti kauppakoulussa käyty atk-kurssi. Ei taitaisi nykypäivänä merkantin papereilla it-alan hommiin päästä. =) - faktatoikein1
olin rk-lävistäjä alkaen 1972 ja palkkani oli 20% parempi kuin konttoristilla kun osasin käyttää
koneita , eli 1974 jo 1500mk kuussa , konekirjoittajan palkka oli tuolloin 1000mk - weeeeee
faktatoikein1 kirjoitti:
olin rk-lävistäjä alkaen 1972 ja palkkani oli 20% parempi kuin konttoristilla kun osasin käyttää
koneita , eli 1974 jo 1500mk kuussa , konekirjoittajan palkka oli tuolloin 1000mkVuonna 1972 palkkaa sai eintarvikejalostamossa 4 - 5 mk tunnilta. Se oli minun ensimmäinen kesätyöpaikkani. Tuosta voi laskea kk-palkaksi vajaa 700 mk - 850 mk.
- kdkekdkekekzkrk
vähän sitä ja tätä.. kirjoitti:
Reikäkorttilävistäjät olivat useimmiten naisia ja palkka oli melkein sama kuin konekirjoittajilla.
Miehiä oli enimmäkseen tietokonekeskuksissa, missä ajot suoritettiin. Se oli arvostettua ja hyvinpalkattua työtä. Kolutukseksi riitti kauppakoulussa käyty atk-kurssi. Ei taitaisi nykypäivänä merkantin papereilla it-alan hommiin päästä. =)Ei sitä nykyäänkään tartte. Osaaminen ratkaisee, ei koulutus.
- Mimmi
Lävistäjän työ oli vähän samaa kuin konekirjoittajankin. Honeywelliin laitettiin pinkka kortteja ja sitten vaan kirjoitettiin. Valmiit pakattiin ja lähetettiin "ajoon" tietokonekeskukseen.
Näitä reikäkortteja hyödynnettiin aika paljon. Itse tein tuurauksia eräässä tukkuliikkessä puhelinmyynnissä. Soittelin kauppoihin ajopiirien mukaan - asiakkaista oli tehty kortit, joista näkyi myös puhelinnumero. Kortit oli lajiteltu kahteen eri laatikkoon, toisessa laatikossa oli myyntiartikkelit ja toisessa kappalemäärät. Jos jokin kappalemäärää ilmaissut kortti loppui, niin sitten voi laittaa vaikkapa kaksi tai kolmekin pienempää korttia ja tietsikkakeskuksen kone osasi laskea ne yhteen! Päällimmäisenä pinkassa oli siis aina asiakaskortti, sitten tuote ja sen alla määrä kortit. Kortit palautuivat aina ajon jälkeen lajiteltuina konttorille ja ne laitetiin iltapäivällä valmiiksi laatikoihin odottamaan seuraavan päivän soittokierrosta. Ne eivät siis olleet kertakäyttökamaa.
Tästä on aikaa parikymmentä vuotta ja sitä pidettiin silloin aivan käänteentekevänä muutoksena ja helpotuksena - ensimmäisiä versioita paperittomasta konttorista.
Muutamien vuosien jälkeen siirrytiin näppäilemään tilaukset disketille eli lerpulle. - Anonyymi
Harmittaako kun et pääse enää pelaamaan vanhojen koneiden kanssa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102620- 891966
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391501- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67923
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47881Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 55854
- 44765