Yllättäväkin tulos?

Juurikin noin yksikertaista. Myös kaupunkilaiset lapset käy ahkerammin urheilemassa ja monipuolisesti.

Sinun aktiviteettisi on tällä palstalla viestitehtailijana?

😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋

🍒 ­­­N­­y­m­f­o­­m­­a­a­­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17674890i

🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

Kannattaako vetää kovin laajoja johtopäätöksiä tuollaisesta? Tuohan on kuin joku muuttaisi landelta Stadiin (kapi ei ole stadilainen, kun on junan tuoma eikä muutkaan junan tuomat)
ja kuolisi heti muutettuaan ja sinä vetäisit YLEISTÄVÄN johtopäätöksen, että näin käy, kun muuttaa landelta Stadiin.

Eihän tuo sitä tutkimustulosta muuksi muuta.
Laitatko kuitenkin linkin jttuun, jossa mainitsemastasi tapauksesta kerrotaan?

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaako vetää kovin laajoja johtopäätöksiä tuollaisesta? Tuohan on kuin joku muuttaisi landelta Stadiin (kapi ei ole stadilainen, kun on junan tuoma eikä muutkaan junan tuomat)
ja kuolisi heti muutettuaan ja sinä vetäisit YLEISTÄVÄN johtopäätöksen, että näin käy, kun muuttaa landelta Stadiin.

Lue lisää

Ylevä aivopieru sinulta, ylevä aivopieru. Mutta kyllä se kersojen kehojumpan alueellinen eroavaisuus on ihan tutkittua tietoa.

Aragoni kirjoitti:

Ylevä aivopieru sinulta, ylevä aivopieru. Mutta kyllä se kersojen kehojumpan alueellinen eroavaisuus on ihan tutkittua tietoa.

Järkeähän tuossa oli. Oli oli, vaikka itse sanonkin. Kummastelenpa, jos olet eri mieltä, vaikka olethan toki perin ailahtelevaiseksi osoittautunut mielipiteissäsi, joskus jopa tietämättömyytesi on päässyt häässyt hämmästyttämään, puhumattakaan palstakäytöksestäsi, joka etenkin Seppo Hietasen esiintymisen aikana pääsi kaikkeen kunniattomuuteensa. Tulipa pitkä lause.

Anonyymi kirjoitti:

Järkeähän tuossa oli. Oli oli, vaikka itse sanonkin. Kummastelenpa, jos olet eri mieltä, vaikka olethan toki perin ailahtelevaiseksi osoittautunut mielipiteissäsi, joskus jopa tietämättömyytesi on päässyt häässyt hämmästyttämään, puhumattakaan palstakäytöksestäsi, joka etenkin Seppo Hietasen esiintymisen aikana pääsi kaikkeen kunniattomuuteensa. Tulipa pitkä lause.

Lue lisää

Päässyt häässyt, höh nyt taas. Mitä kirjoittelin? Taisi kuitenkin Martti vastata väärään viestiin, tai sitten ei, mistäpä Marttia ja Martin aivoituksia koskaan tietää?

Anonyymi kirjoitti:

Järkeähän tuossa oli. Oli oli, vaikka itse sanonkin. Kummastelenpa, jos olet eri mieltä, vaikka olethan toki perin ailahtelevaiseksi osoittautunut mielipiteissäsi, joskus jopa tietämättömyytesi on päässyt häässyt hämmästyttämään, puhumattakaan palstakäytöksestäsi, joka etenkin Seppo Hietasen esiintymisen aikana pääsi kaikkeen kunniattomuuteensa. Tulipa pitkä lause.

Lue lisää

Pitkän ja komian lauseen suolsit. Piste siitä sinulle. Mitä Seppoon tuli, hyvin pelasi shakkia, olin useamman kerran heillä kylässä.

Anonyymi kirjoitti:

Päässyt häässyt, höh nyt taas. Mitä kirjoittelin? Taisi kuitenkin Martti vastata väärään viestiin, tai sitten ei, mistäpä Marttia ja Martin aivoituksia koskaan tietää?

Juu ei ota Martin aivohöhhön tuotoksista selvää, ei. Pösilö koko mies. Ai mutta sehän olenkin minä ite...

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tuo sitä tutkimustulosta muuksi muuta.
Laitatko kuitenkin linkin jttuun, jossa mainitsemastasi tapauksesta kerrotaan?

Ei ole linkkiä tullut?

Kirkkonummi mikään kaupunki ole.

Anonyymi kirjoitti:

Järkeähän tuossa oli. Oli oli, vaikka itse sanonkin. Kummastelenpa, jos olet eri mieltä, vaikka olethan toki perin ailahtelevaiseksi osoittautunut mielipiteissäsi, joskus jopa tietämättömyytesi on päässyt häässyt hämmästyttämään, puhumattakaan palstakäytöksestäsi, joka etenkin Seppo Hietasen esiintymisen aikana pääsi kaikkeen kunniattomuuteensa. Tulipa pitkä lause.

Lue lisää

Järkeä siinä oli. Voi olla, että Aragoni ymmärsi kirjoituksesi jotenkin päälaelleen. Tuskin on siis eri mieltä. En tiedä mutta niin luulen. Ei Keristä kannata tähän enää sotkea. Rauha hänenkin sielulleen.

mielipidepankki kirjoitti:

Järkeä siinä oli. Voi olla, että Aragoni ymmärsi kirjoituksesi jotenkin päälaelleen. Tuskin on siis eri mieltä. En tiedä mutta niin luulen. Ei Keristä kannata tähän enää sotkea. Rauha hänenkin sielulleen.

Lue lisää

Ei ihmisellä sellaista sielua ole, joka kuoleman jälkeen menisi johonkin. Ihmisille tulisi antaa rauha heidän eläessään, kuoltuaan he eivät piittaa siitä, mitä heistä puhutaan eivätkä mistään muustakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ihmisellä sellaista sielua ole, joka kuoleman jälkeen menisi johonkin. Ihmisille tulisi antaa rauha heidän eläessään, kuoltuaan he eivät piittaa siitä, mitä heistä puhutaan eivätkä mistään muustakaan.

Lue lisää

Terve sielu terveessä ruumissa.
Outo sanonta muuten tuollainen. Mutta sellainen on olemassa, nimittäin sanonta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ihmisellä sellaista sielua ole, joka kuoleman jälkeen menisi johonkin. Ihmisille tulisi antaa rauha heidän eläessään, kuoltuaan he eivät piittaa siitä, mitä heistä puhutaan eivätkä mistään muustakaan.

Lue lisää

No, en väitä tuohon vastaan, kun itse ole uskovainen, joka uskoisi mihinkään sielunvaellukseen. Toki se olisi minusta mukava ja lohdullinen ajatus, jos tietäisi, ettei olemassaolo tyystin loppuisi, kun henki lähtee. Siis olemassaolo muussa muodossa kuin pelkkänä kasvualustana kasveille ja matojen ruokana, minkä sen voi välttää polttohautauksessa.

mielipidepankki kirjoitti:

No, en väitä tuohon vastaan, kun itse ole uskovainen, joka uskoisi mihinkään sielunvaellukseen. Toki se olisi minusta mukava ja lohdullinen ajatus, jos tietäisi, ettei olemassaolo tyystin loppuisi, kun henki lähtee. Siis olemassaolo muussa muodossa kuin pelkkänä kasvualustana kasveille ja matojen ruokana, minkä sen voi välttää polttohautauksessa.

Lue lisää

Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kirkkonummi mikään kaupunki ole.

Como esta koko Kirkkonummi.

Aragoni kirjoitti:

Pitkän ja komian lauseen suolsit. Piste siitä sinulle. Mitä Seppoon tuli, hyvin pelasi shakkia, olin useamman kerran heillä kylässä.

Mikä oli SH:n suosikkiavaus valkoisilla?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä oli SH:n suosikkiavaus valkoisilla?

Perinteisiä avauksia suosi hän, useimmiten aloitti kuningatargambiitilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaako vetää kovin laajoja johtopäätöksiä tuollaisesta? Tuohan on kuin joku muuttaisi landelta Stadiin (kapi ei ole stadilainen, kun on junan tuoma eikä muutkaan junan tuomat)
ja kuolisi heti muutettuaan ja sinä vetäisit YLEISTÄVÄN johtopäätöksen, että näin käy, kun muuttaa landelta Stadiin.

Lue lisää

Tolliskomaasta, entinen Etelä-Pohjanmaa, ja sen pääkaupungista, Seinähullujenjoesta, on tullit Suomen huumepääkaupunki.

Osmium76 kirjoitti:

Tolliskomaasta, entinen Etelä-Pohjanmaa, ja sen pääkaupungista, Seinähullujenjoesta, on tullit Suomen huumepääkaupunki.

Joko Osmium76 on ratkaissut, kumpi on painavampi, kilo karvoja vai kilo rautaa.
Ainakin aikaa ollut piirrellä kaavoja ja niistä tulos.

Huumeet on suhteellisesti ottaen pahin ongelma maaseudulla, ei kaupungeissa,

Aragoni kirjoitti:

Perinteisiä avauksia suosi hän, useimmiten aloitti kuningatargambiitilla.

Ottiko Gambiinaa?

Ettei olisi olleet häkään kuolleet ja oliko ne niin nuoriakaan? Ainakin täysikäisiä kaikki. Ja eihän Kirkkonummi kaupunki ole.

Aragoni kirjoitti:

Perinteisiä avauksia suosi hän, useimmiten aloitti kuningatargambiitilla.

Kepulaiseksi tehovoimavaraksi itsensä asemoinut ( 229 SH:n numero kuntavaaleissa) SH oli myös innokas natoilija. Sinähän olit jyrkästi vastaan, ilmoitit jopa muuttavasi Suomesta pois, jos Suomi liittyy Natoon. Toistaiseksi Suomi ei ole Naton jäsen, mutta sinä muutit täysin natokantasi.
No, mielipiteitään saa muuttaa, mutta kysyn yhden kysymyksen.
Hävettääkö sinua koskaan ne kirjoituksesi, jotka SH:n tukena teit?
Lopultahan päädyit SH:nkin suhteen kirjoittamaan esim. niin, että hän onkin saitin pahin paskalinko..jne
(muistinvaraisesti noin, hakukoneella varmaan löytyy täsmällisempääkin tekstiä).

SH muuten kirjoitti kerrattain, että jos hän kepustaan luopuu, hänestä tulee persu, muistankohan oikein?

Anonyymi kirjoitti:

Kepulaiseksi tehovoimavaraksi itsensä asemoinut ( 229 SH:n numero kuntavaaleissa) SH oli myös innokas natoilija. Sinähän olit jyrkästi vastaan, ilmoitit jopa muuttavasi Suomesta pois, jos Suomi liittyy Natoon. Toistaiseksi Suomi ei ole Naton jäsen, mutta sinä muutit täysin natokantasi.
No, mielipiteitään saa muuttaa, mutta kysyn yhden kysymyksen.
Hävettääkö sinua koskaan ne kirjoituksesi, jotka SH:n tukena teit?
Lopultahan päädyit SH:nkin suhteen kirjoittamaan esim. niin, että hän onkin saitin pahin paskalinko..jne
(muistinvaraisesti noin, hakukoneella varmaan löytyy täsmällisempääkin tekstiä).

SH muuten kirjoitti kerrattain, että jos hän kepustaan luopuu, hänestä tulee persu, muistankohan oikein?

Lue lisää

Tarkemmin kun muistelen, SH ilmoitti alkavansa kokoomuslaiseksi, jos kepustaan luopuu, mutta persuuteen hän sitten kallistui, kun kepuuns pettyi.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/seppohietanen1/

Ikityötön sosiaaliturvan varassa eläväksi ilmoittautunut porvari "Loimaan voima" puolestaan oli persujen ehdokas vaaleissa, ei tullut valituksi. Myöhemmin hän oli kokoomuksen ehdokas vaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Tunnuslauseensa hänellä oli, "Valtaa ja voimaa, kotipaikka Loimaa". Sellainen slogan.
Kyseinen sosiaaliturvan varassa elelevä henkilö kertoi porvariutensa olevan hänen korviensa välissä, tulkitkoon tuon itsekukin miten haluaa.

Paitovei. Mitäs mieltä olet, kun Suomi alkaa taas viedä Turkkiin aseita?

Armeijassa sen huomaa kenellä oli kuntoa ja kenellä ei. Ennen oli maaseudun pojat ne jotka jaksoivat ja kaupunkilaiset joita piti auttaa.

Nyt tilanne on varmasti muuttunut. Keskimäärin varmaan kaupunkilaiset ovat paremmassa kunnossa, koska harrastukset keskittyvät kaupunkeihin. Maaseudulla tietokonepelit ovat korvanneet pallopelit, ihan jo siitäkin syystä, että esim. pallopeliin tarvitaan joukkue, eikä ihmisiä löydy koko joukkueen vertaa. Toisaalta kaupungeissa on sitten myös niitä heikkokuntoisimpia.

Anonyymi kirjoitti:

Armeijassa sen huomaa kenellä oli kuntoa ja kenellä ei. Ennen oli maaseudun pojat ne jotka jaksoivat ja kaupunkilaiset joita piti auttaa.

Nyt tilanne on varmasti muuttunut. Keskimäärin varmaan kaupunkilaiset ovat paremmassa kunnossa, koska harrastukset keskittyvät kaupunkeihin. Maaseudulla tietokonepelit ovat korvanneet pallopelit, ihan jo siitäkin syystä, että esim. pallopeliin tarvitaan joukkue, eikä ihmisiä löydy koko joukkueen vertaa. Toisaalta kaupungeissa on sitten myös niitä heikkokuntoisimpia.

Lue lisää

Tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan ja se on kalliiksi käyvä ongelma. Armeijaikäiset on rapakuntoisia ja niidenkin osalta, jotka ylipäätään armeijaan kelpuutetaan, kuntovaatimuksia on kevennetty, kun ei fyysinen kunto riitä edellisten sukupolvien tavoin, ehkä henkinenkin kestävyys on heikompi kuin vanhemmilla sukupolvilla?
Luontainen liikkuminen on jäänyt pois, toisaalta lienee hyväkin, että sellainen rehkiminen, johon vähiin käyneet veteraanit olivat siviilissä jo tottuneet, onkin mennyttä aikaa, mutta silloiset sotaan joutuneet olivat jo tuon pakon saneleman ja uuvuttavan rehkimisen takia tottuneet pakkasiin ja raskaaseen fyysiseen raatamiseen. Sota toi raskaaseen elämään lisää ainoastaan alituisen hengenvaaran.

Anonyymi kirjoitti:

Tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan ja se on kalliiksi käyvä ongelma. Armeijaikäiset on rapakuntoisia ja niidenkin osalta, jotka ylipäätään armeijaan kelpuutetaan, kuntovaatimuksia on kevennetty, kun ei fyysinen kunto riitä edellisten sukupolvien tavoin, ehkä henkinenkin kestävyys on heikompi kuin vanhemmilla sukupolvilla?
Luontainen liikkuminen on jäänyt pois, toisaalta lienee hyväkin, että sellainen rehkiminen, johon vähiin käyneet veteraanit olivat siviilissä jo tottuneet, onkin mennyttä aikaa, mutta silloiset sotaan joutuneet olivat jo tuon pakon saneleman ja uuvuttavan rehkimisen takia tottuneet pakkasiin ja raskaaseen fyysiseen raatamiseen. Sota toi raskaaseen elämään lisää ainoastaan alituisen hengenvaaran.

Lue lisää

Mitä väliiä onhan meillä kohta natojäsenyys. Vai onko? Ja olisiko siitä lopulta mitään muuta kuin rahan menoa, näyttää jo eräskin edestakaisin seilaaja ko. asiassa hieman epäilevän?

Turun saaristossa asuneilla kalastajillakaan ei entisaikaan ollut aina uimataitoa. Sitä ei koettu tarpeelliseksi, koska kaikilla oli vene. Uimataitoa ryhdyttiin yleisesti opettelemaan virkistyksen ja huvin vuoksi, aluksi kaupungeissa. Uimahallien rakentaminen viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen lähti sekin alulle kaupungeista samasta virkistyssyystä, joten ei ihme, että kaupunkilaisten uimataito on ollut parempi.

Pallopelejä maaseudulla on kyllä harrastettu laajasti. Kaupunkijoukkueiden parempi kilpailullinen pärjääminen perustuu laajempaan pelaajamateriaaliin, sillä parhaat yksilöthän joukkueisiin poimitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä väliiä onhan meillä kohta natojäsenyys. Vai onko? Ja olisiko siitä lopulta mitään muuta kuin rahan menoa, näyttää jo eräskin edestakaisin seilaaja ko. asiassa hieman epäilevän?

Lue lisää

Erittäin suuri osa kansalaisista ei enää eikä tulevaisuudessa sen vertaa suoriudu elinkustannuksistaan, mutta Natoon täytyy päästä nettomaksajaksi sen pienen vähemmistön määräämänä, jolla on varallisuutta yllin kyllin, mutta ei ymmärrystä kansan enemmistön arjesta.

Anonyymi kirjoitti:

Paitovei. Mitäs mieltä olet, kun Suomi alkaa taas viedä Turkkiin aseita?

Tarvitseehan se sotaa käyvä maa aseita, pitää auttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarvitseehan se sotaa käyvä maa aseita, pitää auttaa.

Korkea aika on nyt viimeistää myös palauttaa terroristitkin Turkkiin takaisin eikä sitä kurdeilta pidä kysellä, kun ovat niitä terroristeja uusimpien tulkintojen mukaan.
Ei kahta puhetta ole siitä nyt.
Vaikka Ruotsissa hovioikeus onkin asettunut poikkiteloin jonkun toimittajan palauttamisen suhteen, sekin päätös tullaan varmasti oikaisemaan ja paha saa palkkansa ja Ruotsikin natojäsenyytensä.

Se lienee täysin selvää, että asevelvollisuusiän saavuttaneet alkavat tällä menolla olla kutakuinkin pystyyn kuolleita ainakin fyysisen kuntonsa osalta jo tuossa elämänsä vaiheessa.
Mikäpä suuntausta ainakaan paremmaksi muuttaisi?

Nykynuorten kunto on varmaan heikompi kuin entisten nuorten aikana. Itse olin Helsingissä asunut nuori 1950- ja 60-luvuilla. Silloin vapaa-ajanvietto painottui vahvasti ulkotiloihin vuoden ajasta riippumatta. Pojilla liikuntaharrastukset olivat yleisiä. Itselläni futis ja lätkä pääharrastukset ja koris sekä uinti sivuharrasteina. Näitä harrastettiin melkein päivittäin. Pyörällä ja kävelle liikuttiin paljon. Ratikkamaksutkin säästettiin muuhun, jos ei pummilla onnistunut ajamaan eli silloin käveltiin. Koulussa liikuntatunteja oli melko paljon ja harrastemuotoisesti muutakin liikuntaa. Itsekin oli oppikoulun eri lajien joukkueissa ja kerran jopa koulun edustajana pikaluistelukilpailuissa. En osaa oikein sanoa tyttöjen sen ajan liikunnasta. Talvella luistelu ja kesällä uinti ehkä tärkeimmät, mutta ei oikein joukkuepelejä siihen aikaan. Tytöt olivat yksilöurheilijoita, pojat enemmän joukkuelajien harrastajia. Kaikenlainen hengailu kuului asiaan ja ulkonahan sitä hengailtiin ja siinä ohessa myös liikuttiin paikasta toiseen.

Sisäharrastuksia ei oikein ollut. Uinti jossain määrin ja pallopelit koulujen liikuntasaleissa. Tietysti oli muitakin harrastuksia kuten musiikkiharrastukset ja erilaiset pelit ym. Itse olin kova lukemaan sarjakuvista Sinuhe egyptiläinen tapaisiin jättiromaaneihin ja kaikkea siltä väliltä. Lukemisharrastuksesta en onneksi ole päässyt vieläkään irti. Mutta nettejä ja tietokonepelejä ei ollut. Manuaalinen jääkiekkopeli oli mutta hiki tuli välillä sitäkin pelatessa.

Elämäntapamuutokset tässä ovat siis taustalla.

mielipidepankki kirjoitti:

Nykynuorten kunto on varmaan heikompi kuin entisten nuorten aikana. Itse olin Helsingissä asunut nuori 1950- ja 60-luvuilla. Silloin vapaa-ajanvietto painottui vahvasti ulkotiloihin vuoden ajasta riippumatta. Pojilla liikuntaharrastukset olivat yleisiä. Itselläni futis ja lätkä pääharrastukset ja koris sekä uinti sivuharrasteina. Näitä harrastettiin melkein päivittäin. Pyörällä ja kävelle liikuttiin paljon. Ratikkamaksutkin säästettiin muuhun, jos ei pummilla onnistunut ajamaan eli silloin käveltiin. Koulussa liikuntatunteja oli melko paljon ja harrastemuotoisesti muutakin liikuntaa. Itsekin oli oppikoulun eri lajien joukkueissa ja kerran jopa koulun edustajana pikaluistelukilpailuissa. En osaa oikein sanoa tyttöjen sen ajan liikunnasta. Talvella luistelu ja kesällä uinti ehkä tärkeimmät, mutta ei oikein joukkuepelejä siihen aikaan. Tytöt olivat yksilöurheilijoita, pojat enemmän joukkuelajien harrastajia. Kaikenlainen hengailu kuului asiaan ja ulkonahan sitä hengailtiin ja siinä ohessa myös liikuttiin paikasta toiseen.

Sisäharrastuksia ei oikein ollut. Uinti jossain määrin ja pallopelit koulujen liikuntasaleissa. Tietysti oli muitakin harrastuksia kuten musiikkiharrastukset ja erilaiset pelit ym. Itse olin kova lukemaan sarjakuvista Sinuhe egyptiläinen tapaisiin jättiromaaneihin ja kaikkea siltä väliltä. Lukemisharrastuksesta en onneksi ole päässyt vieläkään irti. Mutta nettejä ja tietokonepelejä ei ollut. Manuaalinen jääkiekkopeli oli mutta hiki tuli välillä sitäkin pelatessa.

Elämäntapamuutokset tässä ovat siis taustalla.

Lue lisää

Mikä oli cooperin tuloksesi armeijassa?

Itsellä 3350 m.

Edelleenkin hiihdän usein jopa yli 30 km päivämatkoja vaikka ikää alkaa olla, tuosta mainitusta cooperin testistäkin joo 50 vuotta. Maastopyöräily tullut uutena, tosin sähköllä avustettuna. Siinäkin saa kunnon hien kunhan ei sitä avustinta koville tehoille ruuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä oli cooperin tuloksesi armeijassa?

Itsellä 3350 m.

Edelleenkin hiihdän usein jopa yli 30 km päivämatkoja vaikka ikää alkaa olla, tuosta mainitusta cooperin testistäkin joo 50 vuotta. Maastopyöräily tullut uutena, tosin sähköllä avustettuna. Siinäkin saa kunnon hien kunhan ei sitä avustinta koville tehoille ruuvaa.

Lue lisää

Sillä lailla. Minun Cooperin testin tulos oli 12 minuuttia eikä kukaan muu sitä tulosta ylittänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä oli cooperin tuloksesi armeijassa?

Itsellä 3350 m.

Edelleenkin hiihdän usein jopa yli 30 km päivämatkoja vaikka ikää alkaa olla, tuosta mainitusta cooperin testistäkin joo 50 vuotta. Maastopyöräily tullut uutena, tosin sähköllä avustettuna. Siinäkin saa kunnon hien kunhan ei sitä avustinta koville tehoille ruuvaa.

Lue lisää

Taittuuko maratoonit?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä oli cooperin tuloksesi armeijassa?

Itsellä 3350 m.

Edelleenkin hiihdän usein jopa yli 30 km päivämatkoja vaikka ikää alkaa olla, tuosta mainitusta cooperin testistäkin joo 50 vuotta. Maastopyöräily tullut uutena, tosin sähköllä avustettuna. Siinäkin saa kunnon hien kunhan ei sitä avustinta koville tehoille ruuvaa.

Lue lisää

En ole varma, mutta taisi olla jossain 2700 - 2800 m vaiheilla. Ehkä allekin, sillä en ollut tuolloin ihan parhaassa kunnossa ja painoakin oli liikaa, mutta aiemman urheilutaustan takia edes tuon verran. Intin jälkeen aloitin useamman vuoden pituisen ja jokapäiväisen hölkkäkuurin (3-10 km päivittäin) ja sitten alkoivatkin Cooper-tulokset parantua, Eli alkoivat mennä yli 3000 metrin. Tyhmyyden vuoksi annoin kuntoni sitten vanhemmalla iällä rapautua, mutta eläkkeellä olen löytänyt vaelluksen ja hiihtämisen sekä kaikenlaisen arkiliikunnan. Mutta parempaan olisi pitänyt pystyä keski-iässä. Silloin työ vei niin paljon ajasta, että sitä voi kai jossain määrin syyttää. Onneksi olen pysynyt ihan perusterveenä ja aika hyvävoimaisena, vaikka yhden tapaturman vuoksi on liikkumisessa pieniä rajoituksia.

Suuria urheilusaavutuksia minulla ei ole, mutta yksi kuitenkin, mistä voi olla ylpeä. Se on jalkapallon nuorten sarjoissa osunut Suomen mestaruus ja mitali on edelleen tallessa. Futiksessa olinkin usean vuoden ajan joukkueen kapteenina junnusarjoissa. Olin teknisesti ja taktisesti taitava omasta mielestäni, mutta auttamattoman hidas ja kömpelökin, minkä vuoksi ura ei pitemmälle edennyt. Sellainen diesel-tyyppinen.

"1970-80 lukujen taitteessa varusmiesaines tuli vielä pääosin maaseudulta, cooperintestin keskiarvo oli 2760 m. "

Keskiarvoista en tiedä, mutta omana varusmiesaikanani oli kaksi Cooperin testiä.
Silloin oli minimäärä 2600 metriä ensimmäisessä testissä, ettei joutunut erityiseen kuntovalmennukseen, joten juoksin sen metrimäärän, en enempää, ettei ainakaan raukkiin alettaisi tyrkyttää.
Myöhemmässä vaiheessa armeijan toisessa Cooperin testissä mittasin sitten omaksikin ilokseni kuntoani ja juoksin yli 3000 metriä. Monet juoksivat pidemmästikin, minä päädyin lukemiin 3150 metriä.

Anonyymi kirjoitti:

"1970-80 lukujen taitteessa varusmiesaines tuli vielä pääosin maaseudulta, cooperintestin keskiarvo oli 2760 m. "

Keskiarvoista en tiedä, mutta omana varusmiesaikanani oli kaksi Cooperin testiä.
Silloin oli minimäärä 2600 metriä ensimmäisessä testissä, ettei joutunut erityiseen kuntovalmennukseen, joten juoksin sen metrimäärän, en enempää, ettei ainakaan raukkiin alettaisi tyrkyttää.
Myöhemmässä vaiheessa armeijan toisessa Cooperin testissä mittasin sitten omaksikin ilokseni kuntoani ja juoksin yli 3000 metriä. Monet juoksivat pidemmästikin, minä päädyin lukemiin 3150 metriä.

Lue lisää

Juostuihin tuloksiin vaikutti motivaation ohella vuodenaika ja sää. Jalkineinahan oli ainakin suurimmalla osalla valtion puolesta saadut kusiluistimet eli ohutpohjaiset ja liukkaat tennarit.

Anonyymi kirjoitti:

Juostuihin tuloksiin vaikutti motivaation ohella vuodenaika ja sää. Jalkineinahan oli ainakin suurimmalla osalla valtion puolesta saadut kusiluistimet eli ohutpohjaiset ja liukkaat tennarit.

Lue lisää

Villinä huhuna kerrotaan erään kapin juosseen avojaloin tammikuussa seitsemän kilometriä 12 minuutissa. Ja ylämäkeen. Oli priimus.

Anonyymi kirjoitti:

Villinä huhuna kerrotaan erään kapin juosseen avojaloin tammikuussa seitsemän kilometriä 12 minuutissa. Ja ylämäkeen. Oli priimus.

Melkoinen priimus ollut. Varmaan hyvä RUK:n todistus. Onkohan kenelläkään näyttää parempaa.

Johtopäätöksesi on todennäköisesti väärä. Väittämääsi vastaan sotii jo se tuore tieto, että kaupunkilaisten kunto on nyt parempi kuin maalaisten. Eli maalaisten kunnon romahtaminen voi enemmän selittää sitä, että tulos on kokonaisuudessaan heikentynyt. Ikään kuin puhe pankkopojista ei olisikaan tuulesta temmattu.

Eikä taida olla niin, että varusmiesten pääaineis tuli maalta enää 70- ja 80-lukujen taitteessa. Suuria ikäluokkia syntyi paljon kaupunkeihin ja muuttoaalto kaupunkeihin alkoi toden teolla 1960-luvulla, mutta jo ennen sitä. En nyt ihan omien kokemusteni perusteella uskaltaisi väittää, että kaupunkilaisten kunto olisi paljoakaan poikennut maalaispoikien kunnosta 1960-luvulla.

En siis usko, että tässä näkyisi kaupungistumisvaikutus. Enemmän tässä näkyy työelämän rakennemuutos, mikä heijastuu myös nuoriin. Toinen tekijä on elämäntapamuutokset. Sapuskaa enemmän ja liikuntaa vähemmän, tietokonepelejä enemmän ja liikuntapelejä vähemmän. Tietysti kaupungistuminen näkyy tässä välillisesti. Maaseudulla nuoriso on ollut heikosti koulutettua ja siirtynyt nopeasti maaseutuammatteihin, jotka ovat tyypillisesti fyysisiä. Kaupungistuminen näkyy siis kuten todettu työelämän muutoksena kohden vähemmän fyysisiä ponnisteluja vaativiin töihin.

mielipidepankki kirjoitti:

Johtopäätöksesi on todennäköisesti väärä. Väittämääsi vastaan sotii jo se tuore tieto, että kaupunkilaisten kunto on nyt parempi kuin maalaisten. Eli maalaisten kunnon romahtaminen voi enemmän selittää sitä, että tulos on kokonaisuudessaan heikentynyt. Ikään kuin puhe pankkopojista ei olisikaan tuulesta temmattu.

Eikä taida olla niin, että varusmiesten pääaineis tuli maalta enää 70- ja 80-lukujen taitteessa. Suuria ikäluokkia syntyi paljon kaupunkeihin ja muuttoaalto kaupunkeihin alkoi toden teolla 1960-luvulla, mutta jo ennen sitä. En nyt ihan omien kokemusteni perusteella uskaltaisi väittää, että kaupunkilaisten kunto olisi paljoakaan poikennut maalaispoikien kunnosta 1960-luvulla.

En siis usko, että tässä näkyisi kaupungistumisvaikutus. Enemmän tässä näkyy työelämän rakennemuutos, mikä heijastuu myös nuoriin. Toinen tekijä on elämäntapamuutokset. Sapuskaa enemmän ja liikuntaa vähemmän, tietokonepelejä enemmän ja liikuntapelejä vähemmän. Tietysti kaupungistuminen näkyy tässä välillisesti. Maaseudulla nuoriso on ollut heikosti koulutettua ja siirtynyt nopeasti maaseutuammatteihin, jotka ovat tyypillisesti fyysisiä. Kaupungistuminen näkyy siis kuten todettu työelämän muutoksena kohden vähemmän fyysisiä ponnisteluja vaativiin töihin.

Lue lisää

Koulumatkat maalla kulkee mukavasti autokyydillä.

mielipidepankki kirjoitti:

Johtopäätöksesi on todennäköisesti väärä. Väittämääsi vastaan sotii jo se tuore tieto, että kaupunkilaisten kunto on nyt parempi kuin maalaisten. Eli maalaisten kunnon romahtaminen voi enemmän selittää sitä, että tulos on kokonaisuudessaan heikentynyt. Ikään kuin puhe pankkopojista ei olisikaan tuulesta temmattu.

Eikä taida olla niin, että varusmiesten pääaineis tuli maalta enää 70- ja 80-lukujen taitteessa. Suuria ikäluokkia syntyi paljon kaupunkeihin ja muuttoaalto kaupunkeihin alkoi toden teolla 1960-luvulla, mutta jo ennen sitä. En nyt ihan omien kokemusteni perusteella uskaltaisi väittää, että kaupunkilaisten kunto olisi paljoakaan poikennut maalaispoikien kunnosta 1960-luvulla.

En siis usko, että tässä näkyisi kaupungistumisvaikutus. Enemmän tässä näkyy työelämän rakennemuutos, mikä heijastuu myös nuoriin. Toinen tekijä on elämäntapamuutokset. Sapuskaa enemmän ja liikuntaa vähemmän, tietokonepelejä enemmän ja liikuntapelejä vähemmän. Tietysti kaupungistuminen näkyy tässä välillisesti. Maaseudulla nuoriso on ollut heikosti koulutettua ja siirtynyt nopeasti maaseutuammatteihin, jotka ovat tyypillisesti fyysisiä. Kaupungistuminen näkyy siis kuten todettu työelämän muutoksena kohden vähemmän fyysisiä ponnisteluja vaativiin töihin.

Lue lisää

Kyllähän maaseudun nuorisokin käy koulua suunnilleen 19 ikävuoteen asti, eikä pääse siirtymään kaupunkilaisnuoria aiemmin ammatteihinsa. Sen sijaan harvalla maaseutupaikkakunnalla on peruskoulun jälkeen muuta toisen asteen koulutusta kuin korkeintaan lukioita, joten koulumatkat tehdään useammin autolla kuin kaupungeissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän maaseudun nuorisokin käy koulua suunnilleen 19 ikävuoteen asti, eikä pääse siirtymään kaupunkilaisnuoria aiemmin ammatteihinsa. Sen sijaan harvalla maaseutupaikkakunnalla on peruskoulun jälkeen muuta toisen asteen koulutusta kuin korkeintaan lukioita, joten koulumatkat tehdään useammin autolla kuin kaupungeissa.

Lue lisää

Käy ehkä nykyisin, mutta kansakouluaikaan se taisi loppua usein 6-9 vuoden jälkeen, jos ura jäi kansakouluun ja mahdollisesti johonkin ammattikoulutukseen. Eli 15 vuotiaana pellolle ja metsätöihin.

mielipidepankki kirjoitti:

Käy ehkä nykyisin, mutta kansakouluaikaan se taisi loppua usein 6-9 vuoden jälkeen, jos ura jäi kansakouluun ja mahdollisesti johonkin ammattikoulutukseen. Eli 15 vuotiaana pellolle ja metsätöihin.

Lue lisää

Huomaa, että kansakoulu ja kansalaiskoulu tarkoittivat eri asioita. Kansakoulusta mentiin ns. jatkoille, eli kansalaiskouluun, jota kesti pari vuotta, ellei siten hakeuduttu oppikouluun (keskikoulu) neljänneltä luokalta kansakoulua. Oppikouluun oli pääsykokeet, mutta ei kai ne kovin kummoiset vaatimustasoltaan olleen, kun sinne tuntui pääsevän melko tollotkin, jos vanhemmilla vaan oli varaa kustantaa se koulu. Toisinpäin asia toimi sitten niin, että vaikka olisi ollut edellytyksiäkin oppikouluun, vanhempien varattomuus esti hakeutumisen, joskin oli kai mahdollista saada jonkinlaista avustusta?
1970-luvulla opetusta sitten tasavertaistettiin peruskoulu-uudistuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Huomaa, että kansakoulu ja kansalaiskoulu tarkoittivat eri asioita. Kansakoulusta mentiin ns. jatkoille, eli kansalaiskouluun, jota kesti pari vuotta, ellei siten hakeuduttu oppikouluun (keskikoulu) neljänneltä luokalta kansakoulua. Oppikouluun oli pääsykokeet, mutta ei kai ne kovin kummoiset vaatimustasoltaan olleen, kun sinne tuntui pääsevän melko tollotkin, jos vanhemmilla vaan oli varaa kustantaa se koulu. Toisinpäin asia toimi sitten niin, että vaikka olisi ollut edellytyksiäkin oppikouluun, vanhempien varattomuus esti hakeutumisen, joskin oli kai mahdollista saada jonkinlaista avustusta?
1970-luvulla opetusta sitten tasavertaistettiin peruskoulu-uudistuksella.

Lue lisää

Minkähänlaiset nuo keskikoulun pääsykokeet on aikoinaan olleet?

Anonyymi kirjoitti:

Minkähänlaiset nuo keskikoulun pääsykokeet on aikoinaan olleet?

Varakkaat vanhemmat ja jos jälkikasvu on osannut koulusta kotiin ja takaisin ja jopa toisinpäinkin saman reitin, eiköhän koululautakunta ole hyväksynyt tyhmemmänkin hiihtelijän opettelemaan kolmannen asteen yhtälöitä ja vastaavia mysteerijuttuja?

Anonyymi kirjoitti:

Minkähänlaiset nuo keskikoulun pääsykokeet on aikoinaan olleet?

Olivat kaksipäiväiset ja kokeet painottuivat laskentoon (matematiikkaan) ja äidinkieleen.

Matematiikasta oli suullisia päässälaskutehtäviä, normaaleja laskutehtäviä sekä sanallisessa muodossa esitettyjä tehtäviä, joissa vastaajan piti samassa kysymyksessä omin neuvoin osata tehdä sarja yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskujakin oikeassa järjestyksessä, jotta saadaan lopussa esitettyyn kysymykseen oikea vastaus.

Äidinkielestä muistan vain, että luettiin jokin kertomus, jonka jälkeen oli kysymyksiä tekstin sisällöstä - kaipa siinä testattiin muistin ohella myös abstraktisten käsitteiden ymmärtämistä. Lähes varmasti kirjoitettiin myös aine. Ehkä myös kielioppia testattiin omassa osiossaan.

En muista, oliko mukana tehtäviä myös biologiasta ja maantieteestä, mutta jos oli, niin niistä varmaankin hyvin yksinkertaisia kysymyksiä tyyliin "Mikä on Norjan pääkaupunki?"

Anonyymi kirjoitti:

Huomaa, että kansakoulu ja kansalaiskoulu tarkoittivat eri asioita. Kansakoulusta mentiin ns. jatkoille, eli kansalaiskouluun, jota kesti pari vuotta, ellei siten hakeuduttu oppikouluun (keskikoulu) neljänneltä luokalta kansakoulua. Oppikouluun oli pääsykokeet, mutta ei kai ne kovin kummoiset vaatimustasoltaan olleen, kun sinne tuntui pääsevän melko tollotkin, jos vanhemmilla vaan oli varaa kustantaa se koulu. Toisinpäin asia toimi sitten niin, että vaikka olisi ollut edellytyksiäkin oppikouluun, vanhempien varattomuus esti hakeutumisen, joskin oli kai mahdollista saada jonkinlaista avustusta?
1970-luvulla opetusta sitten tasavertaistettiin peruskoulu-uudistuksella.

Lue lisää

Ammattikouluja oli koko maassa 1960-luvulla ja viimeistään 1970-luvulla kaikki kansalaiskoulun käyneetkin jatkoivat sinne tai jos olivat maalaistaloista, menivät vaihtoehtoisesti maanmieskouluun tai emäntäkouluun. Kauppakoulu oli myös yleinen vaihtoehto. Siihen aikaan ammattipätevyyden saattoi saada sai jo vuodenkin koulutuksella.

Eivät maatilojen lapset ja vanhemmatkaan kuvitelleet, että isän ja äidin antama opastus tilanjatkajalle riittää. Sitä paitsi ammattikoulussa hankittu metalli- tai rakennusalan koulutus antoi tulevalle maanviljelijällekin mahdollisuuden tehdä sivutöitä ja säästää oman tilan hitsaus- ja rakennustöissä.

Oma lukunsa oli tietenkin sukupolvenvaihdoksen aikataulu. Sitä odotellessaan moni tuleva maalaispoika tai -tyttö teki 10-20 vuoden työuran muulla alalla.

Anonyymi kirjoitti:

Olivat kaksipäiväiset ja kokeet painottuivat laskentoon (matematiikkaan) ja äidinkieleen.

Matematiikasta oli suullisia päässälaskutehtäviä, normaaleja laskutehtäviä sekä sanallisessa muodossa esitettyjä tehtäviä, joissa vastaajan piti samassa kysymyksessä omin neuvoin osata tehdä sarja yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskujakin oikeassa järjestyksessä, jotta saadaan lopussa esitettyyn kysymykseen oikea vastaus.

Äidinkielestä muistan vain, että luettiin jokin kertomus, jonka jälkeen oli kysymyksiä tekstin sisällöstä - kaipa siinä testattiin muistin ohella myös abstraktisten käsitteiden ymmärtämistä. Lähes varmasti kirjoitettiin myös aine. Ehkä myös kielioppia testattiin omassa osiossaan.

En muista, oliko mukana tehtäviä myös biologiasta ja maantieteestä, mutta jos oli, niin niistä varmaankin hyvin yksinkertaisia kysymyksiä tyyliin "Mikä on Norjan pääkaupunki?"

Lue lisää

Se on tosiaan tärkeää osata tehdä ne eri laskutoimitukset oikeassa järjestyksessä, että päädytään oikeaan lopputulokseen. Väärä lopputuloshan ei ole hyvä juttu, jos johonkin halutaan päästä, esim. oppikouluun.
Mutta mainitset, että nuo kyseiset tehtävät esitettiin sanallisessa muodossa. Herää kysymys, oliko sanallisessa muodossa esitetyissä laskutehtävissä erotettu mahdollisesti normaalista poikkeavaa laskujärjestystapaa sulkumerkein, mainittiinko se?
Niitä sulkumerkkejä on erilaisia ja ne jokainen tarkoittaa eri asiaa, sulkumerkkien sisälläkin voi olla sulkumerkkejä, jotka muuttavat sulkumerkkien sisälläkin olevaa laskujärjestystä.
Vai oliko suulliset kysymykset tuossa asiassa sitä lajia, että osasi erotella plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskun oikean järjestyksen?

Anonyymi kirjoitti:

Olivat kaksipäiväiset ja kokeet painottuivat laskentoon (matematiikkaan) ja äidinkieleen.

Matematiikasta oli suullisia päässälaskutehtäviä, normaaleja laskutehtäviä sekä sanallisessa muodossa esitettyjä tehtäviä, joissa vastaajan piti samassa kysymyksessä omin neuvoin osata tehdä sarja yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskujakin oikeassa järjestyksessä, jotta saadaan lopussa esitettyyn kysymykseen oikea vastaus.

Äidinkielestä muistan vain, että luettiin jokin kertomus, jonka jälkeen oli kysymyksiä tekstin sisällöstä - kaipa siinä testattiin muistin ohella myös abstraktisten käsitteiden ymmärtämistä. Lähes varmasti kirjoitettiin myös aine. Ehkä myös kielioppia testattiin omassa osiossaan.

En muista, oliko mukana tehtäviä myös biologiasta ja maantieteestä, mutta jos oli, niin niistä varmaankin hyvin yksinkertaisia kysymyksiä tyyliin "Mikä on Norjan pääkaupunki?"

Lue lisää

Norjan pääkaupunki on Oslo. Aika helpoa. Oslon lähellä on spiraalitunneli, Drammenissa. Aika vaikeaa, jos ei tykkää sellaisista paikoista.

Anonyymi kirjoitti:

Ammattikouluja oli koko maassa 1960-luvulla ja viimeistään 1970-luvulla kaikki kansalaiskoulun käyneetkin jatkoivat sinne tai jos olivat maalaistaloista, menivät vaihtoehtoisesti maanmieskouluun tai emäntäkouluun. Kauppakoulu oli myös yleinen vaihtoehto. Siihen aikaan ammattipätevyyden saattoi saada sai jo vuodenkin koulutuksella.

Eivät maatilojen lapset ja vanhemmatkaan kuvitelleet, että isän ja äidin antama opastus tilanjatkajalle riittää. Sitä paitsi ammattikoulussa hankittu metalli- tai rakennusalan koulutus antoi tulevalle maanviljelijällekin mahdollisuuden tehdä sivutöitä ja säästää oman tilan hitsaus- ja rakennustöissä.

Oma lukunsa oli tietenkin sukupolvenvaihdoksen aikataulu. Sitä odotellessaan moni tuleva maalaispoika tai -tyttö teki 10-20 vuoden työuran muulla alalla.

Lue lisää

No, miten oma kouluttautumisesi eteni meni, MPP?

Anonyymi kirjoitti:

Se on tosiaan tärkeää osata tehdä ne eri laskutoimitukset oikeassa järjestyksessä, että päädytään oikeaan lopputulokseen. Väärä lopputuloshan ei ole hyvä juttu, jos johonkin halutaan päästä, esim. oppikouluun.
Mutta mainitset, että nuo kyseiset tehtävät esitettiin sanallisessa muodossa. Herää kysymys, oliko sanallisessa muodossa esitetyissä laskutehtävissä erotettu mahdollisesti normaalista poikkeavaa laskujärjestystapaa sulkumerkein, mainittiinko se?
Niitä sulkumerkkejä on erilaisia ja ne jokainen tarkoittaa eri asiaa, sulkumerkkien sisälläkin voi olla sulkumerkkejä, jotka muuttavat sulkumerkkien sisälläkin olevaa laskujärjestystä.
Vai oliko suulliset kysymykset tuossa asiassa sitä lajia, että osasi erotella plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskun oikean järjestyksen?

Lue lisää

Sanallisella tehtävällä tarkoitin, että on joku konkreettinen kertomus, jossa vaikkapa ostetaan jotain tuotetta useampia kappaleita tiettyyn kappalehintaan, mutta samalla myös myydään vaihtokaupalla sille toiselle osapuolelle jotain eli paljonko tuli voittoa tai tappiota. Voi olla myös alennuksia käytössä. "Matemaattinen kaava" pitää siis hahmottaa itse, eikä sitä anneta valmiina.

Voi olla, että sanallisia tehtäviä ei nykypäivänä juuri käytetä. En nyt vain keksi mitään järkevää esimerkkiä. "Majuri" on sellaisia tälle palstalle silloin tällöin jostain kopsannut, mutta en viitsi nyt itse ryhtyä "majuriksi".

Anonyymi kirjoitti:

Ammattikouluja oli koko maassa 1960-luvulla ja viimeistään 1970-luvulla kaikki kansalaiskoulun käyneetkin jatkoivat sinne tai jos olivat maalaistaloista, menivät vaihtoehtoisesti maanmieskouluun tai emäntäkouluun. Kauppakoulu oli myös yleinen vaihtoehto. Siihen aikaan ammattipätevyyden saattoi saada sai jo vuodenkin koulutuksella.

Eivät maatilojen lapset ja vanhemmatkaan kuvitelleet, että isän ja äidin antama opastus tilanjatkajalle riittää. Sitä paitsi ammattikoulussa hankittu metalli- tai rakennusalan koulutus antoi tulevalle maanviljelijällekin mahdollisuuden tehdä sivutöitä ja säästää oman tilan hitsaus- ja rakennustöissä.

Oma lukunsa oli tietenkin sukupolvenvaihdoksen aikataulu. Sitä odotellessaan moni tuleva maalaispoika tai -tyttö teki 10-20 vuoden työuran muulla alalla.

Lue lisää

Ei kai ne ihan kaikki pakollisen kansalaiskoulun käyneet jatkaneet ammattikouluun, emäntäkouluun eikä kauppakouluun, kun niistä meni merkittävä osa Ruotsiinkin 1960-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Sanallisella tehtävällä tarkoitin, että on joku konkreettinen kertomus, jossa vaikkapa ostetaan jotain tuotetta useampia kappaleita tiettyyn kappalehintaan, mutta samalla myös myydään vaihtokaupalla sille toiselle osapuolelle jotain eli paljonko tuli voittoa tai tappiota. Voi olla myös alennuksia käytössä. "Matemaattinen kaava" pitää siis hahmottaa itse, eikä sitä anneta valmiina.

Voi olla, että sanallisia tehtäviä ei nykypäivänä juuri käytetä. En nyt vain keksi mitään järkevää esimerkkiä. "Majuri" on sellaisia tälle palstalle silloin tällöin jostain kopsannut, mutta en viitsi nyt itse ryhtyä "majuriksi".

Lue lisää

Kuulostaa huisin vaikeelta, en varmaan olsi päässyt oppikouluun. Lakimiestä minusta ainakaan ei olisi tullut, jos siihenkin vaaditaan noin vaikeita hahmottelujuttuja, ellei peräti vaikeampia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai ne ihan kaikki pakollisen kansalaiskoulun käyneet jatkaneet ammattikouluun, emäntäkouluun eikä kauppakouluun, kun niistä meni merkittävä osa Ruotsiinkin 1960-luvulla.

Lue lisää

Ei Ruotsiin yleensä muutettu heti kansalaiskoulun jälkeen, vaan vasta, kun armeijakin oli käyty. Siinä välissä oli tärkeä rippikoulu. Suurin osa Ruotsiin muuttaneista oli täysi-ikäisiä jo perheellisiäkin ammattimiehiä ja -naisia.

Aika kauaksi muuten keskustelu meni puhuttaessa suomalaisen nykynuorison fyysisestä kunnosta. :D

Anonyymi kirjoitti:

Ei Ruotsiin yleensä muutettu heti kansalaiskoulun jälkeen, vaan vasta, kun armeijakin oli käyty. Siinä välissä oli tärkeä rippikoulu. Suurin osa Ruotsiin muuttaneista oli täysi-ikäisiä jo perheellisiäkin ammattimiehiä ja -naisia.

Aika kauaksi muuten keskustelu meni puhuttaessa suomalaisen nykynuorison fyysisestä kunnosta. :D

Lue lisää

Viedän asiaa vielä kauemmaksi.

"Keskusta on ensimmäistä kertaa alle kymmenen prosentin kannatuksessa Helsingin Sanomien puoluegallupissa. Puolueen kannatus väheni viime kuusta 0,2 prosenttiyksikköä ollen nyt 9,9 prosenttia.

Kantar Publicin tekemää kannatusmittausta on julkaistu vuodesta 1991.

Keskustan kannatus oli historiallisen alhainen myös Ylen joulukuun alkupuolella julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa."

On kai maalaispennuilla huono kunto, kun kouluun menoonkin tarvitaan yksi nelivetotraktori, maataloustukiaisilla hankittu tietenkin sekin. Joutaa seisomaan koulun pihalla koko koulupäivän, ellei välillä ajeta hupiajeluja. Tuossa taannoin oli sattunut paha kolarikin kun koulukas oli lähtenyt ajeluttamaan luokkakavereitaan traktorilla ja hytti täynnä koulukkaita, niin oli päässyt traktorin hallinta herpaantumaan ja meni koko nelivetohoito nurin ja sitä ennen jäi alle jalankulkija.

Anonyymi kirjoitti:

On kai maalaispennuilla huono kunto, kun kouluun menoonkin tarvitaan yksi nelivetotraktori, maataloustukiaisilla hankittu tietenkin sekin. Joutaa seisomaan koulun pihalla koko koulupäivän, ellei välillä ajeta hupiajeluja. Tuossa taannoin oli sattunut paha kolarikin kun koulukas oli lähtenyt ajeluttamaan luokkakavereitaan traktorilla ja hytti täynnä koulukkaita, niin oli päässyt traktorin hallinta herpaantumaan ja meni koko nelivetohoito nurin ja sitä ennen jäi alle jalankulkija.

Lue lisää

Lesta kepulaisten penikoita