Jos kone jättää välille

Joku tiiviste ja led lamppu patteri missä tuikku kynttilä laita sen piltti purkin sisään palamaan palaa 5-7 vrk tai kun sammutat sen.Pidät sen näkyvällä paikalla se tuikkii siinä hyvin vilkuttaa pimeällä ja laitat heijastin tarraa veneen osaan mikä ehkä näkyy kauemmas.Ehkä taskulamppu ja heijastin heilumassa niin valoihin osuessa tulet näkyville ja otat mukaan heijastin liivin sekä uikkarit ja kelluntalaudan jos pitää uida rantaan.Sup lauta on myös hyvä.Vesipulloja ja vettä hylkivä reppu.Ennenkuin hyppäät sup laudalle ja alat meloa riisutt kaiken painavan paitsi vesipullot kynttilä tuikku ja taskulamppu pidät sen heijastin liivin päällä.No jos vene ei kaadu niin odotat aamua ankkurissa.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Joku tiiviste ja led lamppu patteri missä tuikku kynttilä laita sen piltti purkin sisään palamaan palaa 5-7 vrk tai kun sammutat sen.Pidät sen näkyvällä paikalla se tuikkii siinä hyvin vilkuttaa pimeällä ja laitat heijastin tarraa veneen osaan mikä ehkä näkyy kauemmas.Ehkä taskulamppu ja heijastin heilumassa niin valoihin osuessa tulet näkyville ja otat mukaan heijastin liivin sekä uikkarit ja kelluntalaudan jos pitää uida rantaan.Sup lauta on myös hyvä.Vesipulloja ja vettä hylkivä reppu.Ennenkuin hyppäät sup laudalle ja alat meloa riisutt kaiken painavan paitsi vesipullot kynttilä tuikku ja taskulamppu pidät sen heijastin liivin päällä.No jos vene ei kaadu niin odotat aamua ankkurissa.

Tiiviste jakoavain sideharso rulla ja taskulamppu ledkynttilää. Mela ja sup lauta roksit ja vara ankkuri sekä heijastimia.

SUP lauta heijastin liivi ...

Unohdit sitrushedelmät. Voi toki korvata c-vitamiinipillereillä, se keripukki katsos.

Hehheh

Anonyymi00004 kirjoitti:

Unohdit sitrushedelmät. Voi toki korvata c-vitamiinipillereillä, se keripukki katsos.

Roksit parhaat rantakävelyyn vedessä hiekassa. Matalalla rannalla uimisesta. Ne myös kelluttaa.

Miten se sahti tehtiin sokeria hiivaa

Anonyymi00004 kirjoitti:

Unohdit sitrushedelmät. Voi toki korvata c-vitamiinipillereillä, se keripukki katsos.

Simaa

Katiska saat grillattavaa.

Kiitos! Tämmöistä etsinkin

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kiitos! Tämmöistä etsinkin

Kiitos. On aina mieltä lämmittävää, kun saa postiivista palautetta, usein tulee pelkkää vinoilua kun yrittää painottaa turvallisuusnäkökohtia veneilyssä, kuten tässäkin on mukana varusteina.

Listasta taisi puuttua yhtä sun toista, esimerkiksi varapotkuri tai varasokkia pienempien koneiden osalta, ja tietenkin voi tarvita lisää työkaluja potkurin tai sokan vaihtamiseen. Jotkut varusteet saattavat kaivata vähän lisäinformaatiota, vaikka harva viitsii lukea romaaneja täällä, eikä palstalle ihan pitkiä juttuja pysty kirjoittamaankaan.

Kaupallinen yhden käden kiristysside on aika arvokas, useita kymppejä, eikä harjoittelua niillä taideta suositella. Idea on, että se saadaan runsaasti vuotavan raajavamman tapauksessa kiristettyä sen verran tiukkaan siihen kohtaan jossa raaja alkaa, jotta vuoto lakkaa. Sitä voi käyttää yhdellä toimivalla kädellä, asetetaan kohdalleen tarrakiinnityksillä ja kiristetään sen sisäinen nauha kiinteällä kynän mittaisella kiristyskapulalla. Tämä on - tietenkin- kehitetty sotilaiden käyttöön, ja näkyy usein käytössä tai varusteina tämän päivän taisteluvideoissa. Väitetään, että halpisversioiden luotettavuus on epäilyttävä. Köydenpätkä kiristys-siteenä tuskin toimii, se pureutuu lihakudokseen eikä sulje virtausta kunnolla, levämpi remmi saattaa toimia

Massiiviseen verenvuotoon pitää reagoida nopeasti, olen kuullut nyrkkisäännön, että on 30s aikaa saada sellainen kuriin. Itse olen varustautunut pääosin omatekoisilla halpisversioilla, joille olen saanut sekä opastusta että harjoitellut ja harjoituttanut läheisiä ihmisiä. Polkupyörän sisärengas, noin 3 cm leveä ja 1,5 m pitkä, toimii hyvin , vaatteidenkin läpi, tarpeeksi tiukkaan kiristäen, ja pääty lopulta työnnettynä muutaman edellisen kerroksen alle. Tietenkin siinä on rajoituksia - kumi hapertuu ajan myötä, ja jos leikkaa huolimattomasti niin kestävyyskin kärsii.

Oma käsitys kiristyssiteen tarpeellisuudesta muiden ensiapuvälineiden joukossa perustuu joihinkin tahtumiin, joista olen viime vuosina lukenut. Yksi niistä oli kodissa tapahtunut onnettomuus, jossa henkilö kompastui kotona isoon keramiikaruukkuun, joka hajosi, ja lekkasi jalasta verisuonen auki. Ymmärsin että verenhukka vei tajun niin nopeasti ettei apua saatu ajoissa. Kotona on nyt kiristys-side palopeitteen luona. Veneilyssä avomurtuma voi olla seurauksena jos kaatuu kallioilla, joihin omat retket usein vievät. Myös potkurien aiheuttamat raajavammat veden varassa olevalle voivat olla tappavat, jollei apua saa riittävän nopeasti.

Lopuksi en malta olla huomauttamatta varautumisesta onnettomuuksiin myös autoilussa. Olen autoillessa nähnyt m.m. tilanteita, jossa edessä ajava auto on syttynyt palamaan, ja onnettomuus jossa paria kolarin uhria tiellä suojattiin sateelta sateenvarjoilla. Omat varusteet olivat puutteeliset avun antamisesksi, mikä jätti ikuisen muistikuvan ja tunteen avuttomuudesta. Nykyään pidän autossa hätätilanteita varten 2kg sammutinta, turva-vasaraa jossa turvavyön leikkaaja, pari avaruuslakanaa , ensiapuvälineitä ja pari huopaa. Vaikka itsestä ei olisi auttajaksi, niin välineitä voi jättää muille auttajille. Ja varmaankin jokainen tietää, ettei auton ikkunaa saa rikki edes vasaralla, vaan tarvitaan eimerkiksi turvavasara. Paha paikka, jos vaikka joku on jättänyt autoon lapsen, ja auto on syttynyt tuleen. Tälläisestä tilanteesta oli aikoinaan lehtijuttu, joka päätyi onnellisesti, sivullisten toimesta.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kiitos. On aina mieltä lämmittävää, kun saa postiivista palautetta, usein tulee pelkkää vinoilua kun yrittää painottaa turvallisuusnäkökohtia veneilyssä, kuten tässäkin on mukana varusteina.

Listasta taisi puuttua yhtä sun toista, esimerkiksi varapotkuri tai varasokkia pienempien koneiden osalta, ja tietenkin voi tarvita lisää työkaluja potkurin tai sokan vaihtamiseen. Jotkut varusteet saattavat kaivata vähän lisäinformaatiota, vaikka harva viitsii lukea romaaneja täällä, eikä palstalle ihan pitkiä juttuja pysty kirjoittamaankaan.

Kaupallinen yhden käden kiristysside on aika arvokas, useita kymppejä, eikä harjoittelua niillä taideta suositella. Idea on, että se saadaan runsaasti vuotavan raajavamman tapauksessa kiristettyä sen verran tiukkaan siihen kohtaan jossa raaja alkaa, jotta vuoto lakkaa. Sitä voi käyttää yhdellä toimivalla kädellä, asetetaan kohdalleen tarrakiinnityksillä ja kiristetään sen sisäinen nauha kiinteällä kynän mittaisella kiristyskapulalla. Tämä on - tietenkin- kehitetty sotilaiden käyttöön, ja näkyy usein käytössä tai varusteina tämän päivän taisteluvideoissa. Väitetään, että halpisversioiden luotettavuus on epäilyttävä. Köydenpätkä kiristys-siteenä tuskin toimii, se pureutuu lihakudokseen eikä sulje virtausta kunnolla, levämpi remmi saattaa toimia

Massiiviseen verenvuotoon pitää reagoida nopeasti, olen kuullut nyrkkisäännön, että on 30s aikaa saada sellainen kuriin. Itse olen varustautunut pääosin omatekoisilla halpisversioilla, joille olen saanut sekä opastusta että harjoitellut ja harjoituttanut läheisiä ihmisiä. Polkupyörän sisärengas, noin 3 cm leveä ja 1,5 m pitkä, toimii hyvin , vaatteidenkin läpi, tarpeeksi tiukkaan kiristäen, ja pääty lopulta työnnettynä muutaman edellisen kerroksen alle. Tietenkin siinä on rajoituksia - kumi hapertuu ajan myötä, ja jos leikkaa huolimattomasti niin kestävyyskin kärsii.

Oma käsitys kiristyssiteen tarpeellisuudesta muiden ensiapuvälineiden joukossa perustuu joihinkin tahtumiin, joista olen viime vuosina lukenut. Yksi niistä oli kodissa tapahtunut onnettomuus, jossa henkilö kompastui kotona isoon keramiikaruukkuun, joka hajosi, ja lekkasi jalasta verisuonen auki. Ymmärsin että verenhukka vei tajun niin nopeasti ettei apua saatu ajoissa. Kotona on nyt kiristys-side palopeitteen luona. Veneilyssä avomurtuma voi olla seurauksena jos kaatuu kallioilla, joihin omat retket usein vievät. Myös potkurien aiheuttamat raajavammat veden varassa olevalle voivat olla tappavat, jollei apua saa riittävän nopeasti.

Lopuksi en malta olla huomauttamatta varautumisesta onnettomuuksiin myös autoilussa. Olen autoillessa nähnyt m.m. tilanteita, jossa edessä ajava auto on syttynyt palamaan, ja onnettomuus jossa paria kolarin uhria tiellä suojattiin sateelta sateenvarjoilla. Omat varusteet olivat puutteeliset avun antamisesksi, mikä jätti ikuisen muistikuvan ja tunteen avuttomuudesta. Nykyään pidän autossa hätätilanteita varten 2kg sammutinta, turva-vasaraa jossa turvavyön leikkaaja, pari avaruuslakanaa , ensiapuvälineitä ja pari huopaa. Vaikka itsestä ei olisi auttajaksi, niin välineitä voi jättää muille auttajille. Ja varmaankin jokainen tietää, ettei auton ikkunaa saa rikki edes vasaralla, vaan tarvitaan eimerkiksi turvavasara. Paha paikka, jos vaikka joku on jättänyt autoon lapsen, ja auto on syttynyt tuleen. Tälläisestä tilanteesta oli aikoinaan lehtijuttu, joka päätyi onnellisesti, sivullisten toimesta.

Pari huoraa täytyy olla aina mukana.

Mitä ongelmatilannetta varten pitäisi olla " katsastustodistus " ? Kyseistä todistusta minulla ei ole koskaan ollut . Olen veneillyt yli 30 vuotta .

Anonyymi00015 kirjoitti:

Mitä ongelmatilannetta varten pitäisi olla " katsastustodistus " ? Kyseistä todistusta minulla ei ole koskaan ollut . Olen veneillyt yli 30 vuotta .

Muistaakseni venekerhon lipulla saa liputtaa vain katsastetussa venessä jonkun aiheeseen liittyvän asetuksen mukaan.

Katsastus osoitetaan tarvittessa katsastustodistuksella, jonka katsastaja päivittää aina katsastuksen yhteydessä. Enpä muista että venekerhossani kukaan koskaan olisi maininnut että mikään viranomainen olisi sitä halunnut katsoa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Pari huoraa täytyy olla aina mukana.

Hyh ei ne aina huoria ole jos vähän flirttailee.

Nykyään kaupoista kassoilla yleensä saa sellaisia ns.kaasusytyttymiä missä taivuteltava varsi käy hautausmailla paitsi siellä ledkynttilät no led palaa monta päivää lasipurkissa ettei tarvi raapia tikkuja.

No jos tosiaan käy uimassa pesee pyllyn siellä mutta myös voi nostaa pesuvatiin vettä tai kanisteriin kaataa päälleen. Ei aina toimi suihkut veneessä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kiitos. On aina mieltä lämmittävää, kun saa postiivista palautetta, usein tulee pelkkää vinoilua kun yrittää painottaa turvallisuusnäkökohtia veneilyssä, kuten tässäkin on mukana varusteina.

Listasta taisi puuttua yhtä sun toista, esimerkiksi varapotkuri tai varasokkia pienempien koneiden osalta, ja tietenkin voi tarvita lisää työkaluja potkurin tai sokan vaihtamiseen. Jotkut varusteet saattavat kaivata vähän lisäinformaatiota, vaikka harva viitsii lukea romaaneja täällä, eikä palstalle ihan pitkiä juttuja pysty kirjoittamaankaan.

Kaupallinen yhden käden kiristysside on aika arvokas, useita kymppejä, eikä harjoittelua niillä taideta suositella. Idea on, että se saadaan runsaasti vuotavan raajavamman tapauksessa kiristettyä sen verran tiukkaan siihen kohtaan jossa raaja alkaa, jotta vuoto lakkaa. Sitä voi käyttää yhdellä toimivalla kädellä, asetetaan kohdalleen tarrakiinnityksillä ja kiristetään sen sisäinen nauha kiinteällä kynän mittaisella kiristyskapulalla. Tämä on - tietenkin- kehitetty sotilaiden käyttöön, ja näkyy usein käytössä tai varusteina tämän päivän taisteluvideoissa. Väitetään, että halpisversioiden luotettavuus on epäilyttävä. Köydenpätkä kiristys-siteenä tuskin toimii, se pureutuu lihakudokseen eikä sulje virtausta kunnolla, levämpi remmi saattaa toimia

Massiiviseen verenvuotoon pitää reagoida nopeasti, olen kuullut nyrkkisäännön, että on 30s aikaa saada sellainen kuriin. Itse olen varustautunut pääosin omatekoisilla halpisversioilla, joille olen saanut sekä opastusta että harjoitellut ja harjoituttanut läheisiä ihmisiä. Polkupyörän sisärengas, noin 3 cm leveä ja 1,5 m pitkä, toimii hyvin , vaatteidenkin läpi, tarpeeksi tiukkaan kiristäen, ja pääty lopulta työnnettynä muutaman edellisen kerroksen alle. Tietenkin siinä on rajoituksia - kumi hapertuu ajan myötä, ja jos leikkaa huolimattomasti niin kestävyyskin kärsii.

Oma käsitys kiristyssiteen tarpeellisuudesta muiden ensiapuvälineiden joukossa perustuu joihinkin tahtumiin, joista olen viime vuosina lukenut. Yksi niistä oli kodissa tapahtunut onnettomuus, jossa henkilö kompastui kotona isoon keramiikaruukkuun, joka hajosi, ja lekkasi jalasta verisuonen auki. Ymmärsin että verenhukka vei tajun niin nopeasti ettei apua saatu ajoissa. Kotona on nyt kiristys-side palopeitteen luona. Veneilyssä avomurtuma voi olla seurauksena jos kaatuu kallioilla, joihin omat retket usein vievät. Myös potkurien aiheuttamat raajavammat veden varassa olevalle voivat olla tappavat, jollei apua saa riittävän nopeasti.

Lopuksi en malta olla huomauttamatta varautumisesta onnettomuuksiin myös autoilussa. Olen autoillessa nähnyt m.m. tilanteita, jossa edessä ajava auto on syttynyt palamaan, ja onnettomuus jossa paria kolarin uhria tiellä suojattiin sateelta sateenvarjoilla. Omat varusteet olivat puutteeliset avun antamisesksi, mikä jätti ikuisen muistikuvan ja tunteen avuttomuudesta. Nykyään pidän autossa hätätilanteita varten 2kg sammutinta, turva-vasaraa jossa turvavyön leikkaaja, pari avaruuslakanaa , ensiapuvälineitä ja pari huopaa. Vaikka itsestä ei olisi auttajaksi, niin välineitä voi jättää muille auttajille. Ja varmaankin jokainen tietää, ettei auton ikkunaa saa rikki edes vasaralla, vaan tarvitaan eimerkiksi turvavasara. Paha paikka, jos vaikka joku on jättänyt autoon lapsen, ja auto on syttynyt tuleen. Tälläisestä tilanteesta oli aikoinaan lehtijuttu, joka päätyi onnellisesti, sivullisten toimesta.

Ymmärrättekö että heijastin näkyy hyvin jos eksyy tai tarvii apua.

Siis tuo laahausankkuri keulasta kiinni ja veteen. Silleen pysyy keula tuuleen päin ja vene parhaiten pinnalla kovemmassa kelissä kone sammuneena.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Siis tuo laahausankkuri keulasta kiinni ja veteen. Silleen pysyy keula tuuleen päin ja vene parhaiten pinnalla kovemmassa kelissä kone sammuneena.

Kunnollinen laahusankkuri vie aika paljon tilaa veneessä.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Kunnollinen laahusankkuri vie aika paljon tilaa veneessä.

Veneen kokoon suhteutettuna se ei kuitenkaan vie kohtuuttomasti tilaa. Ei se ajelehtimista estä, mutta hyvä jo jos kääntää keulan tuuleen. Tavallinenkin ankkuri auttaa hieman vaikkei se yllä pohjaan.

Köyhän miehen äyskäri on tiivistemehu kanisterista leikattu tai kauha.Juomapullolla saa kosteutta pois. Ihan sama jos olet lähellä rantaa airolla ohjaat rantaan.

Muovivene ottaa tuulen helpommin kuin puuvene. Nokka kääntyy helposti. Voi laittaa sinne painoa ankkurin ja muuta jos tuntuu että nokka kääntyilee.

Ankkurilla voi myös vetää itsensä veneessä rantaan step by step.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Muovivene ottaa tuulen helpommin kuin puuvene. Nokka kääntyy helposti. Voi laittaa sinne painoa ankkurin ja muuta jos tuntuu että nokka kääntyilee.

Miksi muovivene kääntyisi tuuleen helpommin kuin puuvene. Eikö kaikki alukset käännä kyljen tuuleen, jos ovat tuuliajolla.

Nykyään täytettävä sup lauta ja mela.

Merellä periaatteessa ei voi eksyä muuten kuin saaresta mikä saari on mutta päivällä jos kadottaa reitin suunnan pitää miettiä missä päin tietyt tähdet on ja sen mukaan päättelee mihin suuntaan ponnistelee jos on epävarma mittareista tai ilmansuunnista. Pitkillä matkoilla pitää olla aina takana se edellinen merkki.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Nykyään täytettävä sup lauta ja mela.

Led kynttilät palaa monta päivää.

Lopeta veneily jos et yhdellä koneella uskalla ajella .

Olen veneillyt 30 vuotta yksimoottorisilla veneillä (50 -115 hv peräprutkut) ja kaksi kertaa on matka katkennut, hetkeksi:

Eka vene eka reissuja, polttoaineletku irtotankista oli puristunut tankin ja lokeron seinän väliin, siirsi hieman tankkia, taas kukkui.

Vähän myöhemmin unohtui ilmausruuvi tankista auki, veti tankin posket lommolle ja kone seis. Ilmaruuvi auki ja taas kukkui.

Yöllä vieraita hakiessa mantereelta pensa loppui kesken matkan. 5 litran varatankista lisää pensaa, ja taas kukkui että sai reissun heitettyä ja takaisin mökille kenisterin ääreen (6 hv kone).

Toisin sanoen nykyiset koneet ovat oikein pidettyinä ja huollettuina niin loutettavia, että tavallisesti se on käyttäjän moka eikä konevika joka matkan keskeyttää. On siis seilattu väli Vironlahti - Uusikaupunki ja käyty puolivälissä Suomenlahtea. Eikä veneitä voinut soutaa. Oli VHF sun muut varusteet tietysti.

Nykyään muuten monet valtamerijahdikin ovat yksimoottorisia (kuten sadat konttilaivatkin), koska se säästää hintaa, polttoainetta ja huoltokustannuksia. Ovan niin luotettavia hyvin pidettyinä (jopa 50000 tuntia ilman haalausta). Tavallisesti niissä on apukone taittuvalapaisella potkurilla, koneen päätehtävänä on pyörittää hydraulipumppua satamissa, ääri harvoin niillä ajetaan.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Olen veneillyt 30 vuotta yksimoottorisilla veneillä (50 -115 hv peräprutkut) ja kaksi kertaa on matka katkennut, hetkeksi:

Eka vene eka reissuja, polttoaineletku irtotankista oli puristunut tankin ja lokeron seinän väliin, siirsi hieman tankkia, taas kukkui.

Vähän myöhemmin unohtui ilmausruuvi tankista auki, veti tankin posket lommolle ja kone seis. Ilmaruuvi auki ja taas kukkui.

Yöllä vieraita hakiessa mantereelta pensa loppui kesken matkan. 5 litran varatankista lisää pensaa, ja taas kukkui että sai reissun heitettyä ja takaisin mökille kenisterin ääreen (6 hv kone).

Toisin sanoen nykyiset koneet ovat oikein pidettyinä ja huollettuina niin loutettavia, että tavallisesti se on käyttäjän moka eikä konevika joka matkan keskeyttää. On siis seilattu väli Vironlahti - Uusikaupunki ja käyty puolivälissä Suomenlahtea. Eikä veneitä voinut soutaa. Oli VHF sun muut varusteet tietysti.

Nykyään muuten monet valtamerijahdikin ovat yksimoottorisia (kuten sadat konttilaivatkin), koska se säästää hintaa, polttoainetta ja huoltokustannuksia. Ovan niin luotettavia hyvin pidettyinä (jopa 50000 tuntia ilman haalausta). Tavallisesti niissä on apukone taittuvalapaisella potkurilla, koneen päätehtävänä on pyörittää hydraulipumppua satamissa, ääri harvoin niillä ajetaan.

Jep. Minäkään en ole vielä kertaakaan tarvinnut autossa turvavyötä, mutta ei tulisi mieleenkään lähteä ajamaan ilman. Talokaan ei ole koskaan palanut, mutta aina vaan maksan vakuutusmaksuja.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Jep. Minäkään en ole vielä kertaakaan tarvinnut autossa turvavyötä, mutta ei tulisi mieleenkään lähteä ajamaan ilman. Talokaan ei ole koskaan palanut, mutta aina vaan maksan vakuutusmaksuja.

Uskallat kuitenkin kävelylle ilman jääkiekkoilijan suojavarusteita?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Lopeta veneily jos et yhdellä koneella uskalla ajella .

SUP LAUTA PELASTAA

Anonyymi00019 kirjoitti:

Jep. Minäkään en ole vielä kertaakaan tarvinnut autossa turvavyötä, mutta ei tulisi mieleenkään lähteä ajamaan ilman. Talokaan ei ole koskaan palanut, mutta aina vaan maksan vakuutusmaksuja.

Jonkun täytyy maksaa vakuutus yrittäjien palkat .

Anonyymi00018 kirjoitti:

Olen veneillyt 30 vuotta yksimoottorisilla veneillä (50 -115 hv peräprutkut) ja kaksi kertaa on matka katkennut, hetkeksi:

Eka vene eka reissuja, polttoaineletku irtotankista oli puristunut tankin ja lokeron seinän väliin, siirsi hieman tankkia, taas kukkui.

Vähän myöhemmin unohtui ilmausruuvi tankista auki, veti tankin posket lommolle ja kone seis. Ilmaruuvi auki ja taas kukkui.

Yöllä vieraita hakiessa mantereelta pensa loppui kesken matkan. 5 litran varatankista lisää pensaa, ja taas kukkui että sai reissun heitettyä ja takaisin mökille kenisterin ääreen (6 hv kone).

Toisin sanoen nykyiset koneet ovat oikein pidettyinä ja huollettuina niin loutettavia, että tavallisesti se on käyttäjän moka eikä konevika joka matkan keskeyttää. On siis seilattu väli Vironlahti - Uusikaupunki ja käyty puolivälissä Suomenlahtea. Eikä veneitä voinut soutaa. Oli VHF sun muut varusteet tietysti.

Nykyään muuten monet valtamerijahdikin ovat yksimoottorisia (kuten sadat konttilaivatkin), koska se säästää hintaa, polttoainetta ja huoltokustannuksia. Ovan niin luotettavia hyvin pidettyinä (jopa 50000 tuntia ilman haalausta). Tavallisesti niissä on apukone taittuvalapaisella potkurilla, koneen päätehtävänä on pyörittää hydraulipumppua satamissa, ääri harvoin niillä ajetaan.

Virolahti on Virossa turhaa tunkea Suomeen mitään muiden maiden nimiä niinku arabian ranta tai tyynimerenkatu. Suomessa oltava oma kulttuuri.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Jep. Minäkään en ole vielä kertaakaan tarvinnut autossa turvavyötä, mutta ei tulisi mieleenkään lähteä ajamaan ilman. Talokaan ei ole koskaan palanut, mutta aina vaan maksan vakuutusmaksuja.

Meidän nuoruudessa ei ollut mitään turvavöitä tehosteita kypäriä tai ei käytetty.