Suomeenn ei ole rakennettu uusia ydinreaktoreita 40 vuoteen, paitsi OKL3. Suomalaiset yritykset suhtautuvat myönteisesti hallituksen lupauksiin uudisrakentamisen helpottavista lainsäädännöllisistä tulevista muutoksista, joka mtullenee heti uuden hallituksen myötä, mutta haluavat yritysten itse päättävän, mitä kannattavaa rakentaa.
– Politiikan tehtävänä on poistaa esteitä ja luoda tasa-arvoiset olosuhteet. Mutta päätökset uudesta ydinvoimasta on tehtävä kaupallisin ehdoin, olivatpa kyseessä nykypäivän suuret voimayhtiöt tai muut, jotka haluavat investoida,
Suomessa on sähköntuotannossa neljä ydinvoimalaitosyksikköä. Kaksi niistä on Eurajoen Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Suomen viides ydinvoimalaitosyksikkö on Olkiluodossa, joka kipuilee aloituksen kanssa, jota jo hetken teki täydellä tehollakin 1600 MW. Ongelmia ilmeni koekäytössä, jotka vie luultavasti yli helmikuun lopun.
-Fortum Power and Heat Oy omistaa Loviisan Hästholmenissa sijaitsevat kaksi ydinvoimalaitosyksikköä. Loviisa 1 otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Molempien Loviikun san laitosyksiköiden nettosähköteho oli vuoden 2018 lopussa 507 MWe.
Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3
Teollisuuden Voima Oyj omistaa Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevat kolme laitosyksikköä. Olkiluoto 1 otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1979 ja Olkiluoto 2 vuonna 1982. Molempien Olkiluodon laitosyksiköiden nettosähköteho oli vuoden 2018 lopussa 890 MWe. Olkiluonto 3 kun aloittaa tuotannon oletettavasti helmikuun lopulla 2023, on 1600 MWe,
""Ydinvoimaloiden polttoainetaloudellisuus kehittyy koko ajan, mikä hidastaa uraanivarantojen kulumista. Toisaalta kierrättämällä ydinpolttoaine jälleenkäsittelyn kautta, yli 90 % polttoaineesta on mahdollista palauttaa ydinpolttoainekiertoon. Merkittävimmin polttoainevaroja kasvattaisi kuitenkin hyötyreaktorien laajempi käyttäminen, sillä ne kykenee fuusioenergiaa käydessään tuottamaan enemmän polttoainetta kuin kuluttavat. Toistaiseksi hyötöreaktoritekniikka on tuotantokäytössä kuitenkin vain Venäjällä, vaikka kokeita on tehty muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Japanissa ja Britanniassa. Toinen mahdollisuus liittyy fuusioenergiaan, joka hyödyntää polttoaineenaan deuteriumia. Deuteriumia on mahdollista erottaa vedestä, joten maailman meret tarjoaisivat fuusiovoimaloille miltei ehtymättömän polttoainevarannon. "" Myös vety olisi runsaana sähkön tuotanto aikana mahdollista ladata siihen , kun vety ei suoraan ole sähköä tuottavaa.
Että... kyllä tulevaisuuten energiaa on, tässä vain ydintekniikkaa, jolla on sitten omat haittavaikutuksensa, mutta kuten ilmenee suluissa, saadaan energiaa enemmän mitä tuotanto kuluttaa, kunhan opitaan paremmin fuusioenergia. Mutta tapoja on monia muitakin tulevaisuuteen, jos saadaan akkuja vielä kehitettyä, että hinnat laskee, esim tuollainen "kapssäkin kokoinen aknku riittäisi kotitalouteen kun kulutus n 100-150 kW kuukaudessa, niin kuukauden sillä pärjäisi noin karkeasti. Jo on täyssähköautoissa reilusti yli 100 kW akkuja olemassa, mutta kun niiden hinta
50 000 € ylöspäin, niin eivät ole hankintana kannattavia. 100-150 kW kuukaudessa
sähkön kulutus vastaa pienen asunnon kulutusta, -rivi -kerrostaloissa jossa lämmitys tulee muuta kautta, esim kaukolämpönä. Silloin ladataan kun sähköä tulee yli tarpeen muutoin. lähinnä lämpimämpänä vuodenaikana. tai kun kylmänäkautenakin tuulee rivakasti kun tuulivoima niin kasvanut, nyt jo yli 5000 MW ja v2025 tuplaten kun tuulee tosi rivakasti.
t: perehtynyt
– Politiikan tehtävänä on poistaa esteitä ja luoda tasa-arvoiset olosuhteet. Mutta päätökset uudesta ydinvoimasta on tehtävä kaupallisin ehdoin, olivatpa kyseessä nykypäivän suuret voimayhtiöt tai muut, jotka haluavat investoida,
Suomessa on sähköntuotannossa neljä ydinvoimalaitosyksikköä. Kaksi niistä on Eurajoen Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Suomen viides ydinvoimalaitosyksikkö on Olkiluodossa, joka kipuilee aloituksen kanssa, jota jo hetken teki täydellä tehollakin 1600 MW. Ongelmia ilmeni koekäytössä, jotka vie luultavasti yli helmikuun lopun.
-Fortum Power and Heat Oy omistaa Loviisan Hästholmenissa sijaitsevat kaksi ydinvoimalaitosyksikköä. Loviisa 1 otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Molempien Loviikun san laitosyksiköiden nettosähköteho oli vuoden 2018 lopussa 507 MWe.
Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3
Teollisuuden Voima Oyj omistaa Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevat kolme laitosyksikköä. Olkiluoto 1 otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1979 ja Olkiluoto 2 vuonna 1982. Molempien Olkiluodon laitosyksiköiden nettosähköteho oli vuoden 2018 lopussa 890 MWe. Olkiluonto 3 kun aloittaa tuotannon oletettavasti helmikuun lopulla 2023, on 1600 MWe,
""Ydinvoimaloiden polttoainetaloudellisuus kehittyy koko ajan, mikä hidastaa uraanivarantojen kulumista. Toisaalta kierrättämällä ydinpolttoaine jälleenkäsittelyn kautta, yli 90 % polttoaineesta on mahdollista palauttaa ydinpolttoainekiertoon. Merkittävimmin polttoainevaroja kasvattaisi kuitenkin hyötyreaktorien laajempi käyttäminen, sillä ne kykenee fuusioenergiaa käydessään tuottamaan enemmän polttoainetta kuin kuluttavat. Toistaiseksi hyötöreaktoritekniikka on tuotantokäytössä kuitenkin vain Venäjällä, vaikka kokeita on tehty muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Japanissa ja Britanniassa. Toinen mahdollisuus liittyy fuusioenergiaan, joka hyödyntää polttoaineenaan deuteriumia. Deuteriumia on mahdollista erottaa vedestä, joten maailman meret tarjoaisivat fuusiovoimaloille miltei ehtymättömän polttoainevarannon. "" Myös vety olisi runsaana sähkön tuotanto aikana mahdollista ladata siihen , kun vety ei suoraan ole sähköä tuottavaa.
Että... kyllä tulevaisuuten energiaa on, tässä vain ydintekniikkaa, jolla on sitten omat haittavaikutuksensa, mutta kuten ilmenee suluissa, saadaan energiaa enemmän mitä tuotanto kuluttaa, kunhan opitaan paremmin fuusioenergia. Mutta tapoja on monia muitakin tulevaisuuteen, jos saadaan akkuja vielä kehitettyä, että hinnat laskee, esim tuollainen "kapssäkin kokoinen aknku riittäisi kotitalouteen kun kulutus n 100-150 kW kuukaudessa, niin kuukauden sillä pärjäisi noin karkeasti. Jo on täyssähköautoissa reilusti yli 100 kW akkuja olemassa, mutta kun niiden hinta
50 000 € ylöspäin, niin eivät ole hankintana kannattavia. 100-150 kW kuukaudessa
sähkön kulutus vastaa pienen asunnon kulutusta, -rivi -kerrostaloissa jossa lämmitys tulee muuta kautta, esim kaukolämpönä. Silloin ladataan kun sähköä tulee yli tarpeen muutoin. lähinnä lämpimämpänä vuodenaikana. tai kun kylmänäkautenakin tuulee rivakasti kun tuulivoima niin kasvanut, nyt jo yli 5000 MW ja v2025 tuplaten kun tuulee tosi rivakasti.
t: perehtynyt
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaukolämmön tuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus oli 29,9 prosenttia ja uusiutuvalla energialla ja hukkalämmöllä tuotetun hiilidioksidineutraalin kaukolämmön osuus oli 49,4 prosenttia vuonna 2019. Turpeen osuus oli 15,1 prosenttia. Luokan muut (yhdyskuntien ja teollisuuden jätteen ei-bio-osuus, muovi- ja ongelmajätteet, sähkö, höyry, vety) osuus oli 5,6 prosenttia.
Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat siitä, millaisessa voimalaitoksessa sitä tuotetaan ja mitä polttoainetta voimalaitoksessa käytetään. Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä, toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella. Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti, biokaasu), ympäristövaikutukset vähenevät edelleen. (Lähde: Energiateollisuus ry)
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17675674S
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Päästösopimukset ohjaavat energiayhtiöiden toimintaa. Ei energiateollisuus lähde enää satsaamaan uusiin turvekattiloihin, koska se ei ole taloudellisesti niille järkevää. Uuden tuotantolaitoksen investoinnin kuolettaminen kestää niin kauan, että esim. uuden turvelaitoksen olisi pakko polttaa turvetta vuosikymmenet eteenpäin tai sitten satsata kattilaremonttiin puupohjaiseksi polttokattilaksi siinä vaiheessa, kun turpeenpoltto kielletään täysin. Tämä taas lisäisi laitoksen kustannuspuolta ja tekisi siitä yhä heikommin kannattavan uusien tuotantomuotojen rinnalla.
Tappiollista toimintaako niiden pitäisi sitten harrastaa vai pitäisikö näille turvekattiloille säätää oma "maataloustuki", jotta ne saataisiin vastoin markkinaehtoisuutta näyttämään kannattavilta vaihtoehdoilta? Kannattavuus kun ei ole mikään turvesuon reunassa syntyneestä ajatuksesta riippuvainen vaan riippumatta siitä, millä energiaa tuotetaan, sen elinkaaren aikainen kannattavuus ratkaisee taloudellisten syiden vuoksi. Jos joku energiayhtiö päättäisi juuri nyt rakentaa uuden turvekattilan, niin se olisi käytössä aikaisintaan noin parin vuoden kuluttua lupaprosessirulianssi mukaanlukien. Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 on kirjattu lakiin, joten laitoksen toiminnan mahdollisuus jäisi alle kymmeneen vuoteen ja olisi täten täysin kannattamaton investointi. Mistä sinä siis keksit, että turpeenpolttoa olisi mahdollista jatkaa 25 vuotta?
Vai eikö Fortumin Uniper-ostosta arvosteltu juurikin siksi, että yhtiö osti itselleen taantuvaa toimintaa? Miksi E-On sitten jakoi energiatoimintansa uusiutuviin suuntautuneeseen yhtiöön, jonka piti itsellään ja Uniperiin, johon se dumppasi kaiken vanhenevan toimintansa?