Hiilinielujen romahduksen syy selvisi

Jotakin muuta pitää kehittää tilalle.

Betoniviidakkoja on rakennettu luonnon tilalle. Mahtaako olla osasyy asiaan?

Täytyy kyllä todeta on mielikuvitus lähtenyt laukalle näitä nimiä keksittäessä, hiilinielu, hiilijalanjälki ja mitä muita kaikkia niitä onkaan ja sitten tämä päästöoikeus haiskahtaa niin rahastukselta niin rahastukselta että....... miettikääpä vähän mihin kaikkeen uskotte.

Ei ole tuotu näinä aikoina puuta Venäjältä.
Mepit pitäkööt suot tapetilla. Nythän turveyrittäjille kaadetaan tukea. Mielestäni saivat jo.
Beng

Vihreät ajaa alas Suomen metsäteollisuuden. Metsäteollisuuden ei kannata hakea mitään kompromisseja. Metsäteollisuus lähtekää vittuun Suomesta. Suomi rakentaa Ohisalon ja Mikkosen sekä rämeairon avulla Suomeen vihreän teollisuuden, joka tuottaa pohjoismaista hyvinvointia hiilineutraalissa Suomessa.

Myös kaikki raskas terästeollisuus ja kaivostoiminta on lopetettava heti. Ohisalo, Mikkonen ja rämeairo rakentavat kymmenen kertas tuottavampaa marjankeruuta ja luontopatikointi yritystoimintaa koko Suomen alueelle.

Anonyymi kirjoitti:

Vihreät ajaa alas Suomen metsäteollisuuden. Metsäteollisuuden ei kannata hakea mitään kompromisseja. Metsäteollisuus lähtekää vittuun Suomesta. Suomi rakentaa Ohisalon ja Mikkosen sekä rämeairon avulla Suomeen vihreän teollisuuden, joka tuottaa pohjoismaista hyvinvointia hiilineutraalissa Suomessa.

Myös kaikki raskas terästeollisuus ja kaivostoiminta on lopetettava heti. Ohisalo, Mikkonen ja rämeairo rakentavat kymmenen kertas tuottavampaa marjankeruuta ja luontopatikointi yritystoimintaa koko Suomen alueelle.

Lue lisää

Luontopatikointi onkin kovin tuottavaa yritystoimintaa!
Aikoinaan meidänkin mökin ohi tehtiin EU rahoituksella luontopolku patikoijille,
raivattiin uria metsiin ja laitettiin opasteita.
Nyt ovat urat kasvaneet umpeen, pusikoituneet
ja opasteet ovat lahonneet.. että se siitä luontopatikointiyritelmästä.
Sekin kaikki puuhastelu tehtiin niille suurille Keski-Euroopasta pyrähtäville luontopatikoijille,
joita ei lopulta näkynyt ristinsieluakaan...

Anonyymi kirjoitti:

Vihreät ajaa alas Suomen metsäteollisuuden. Metsäteollisuuden ei kannata hakea mitään kompromisseja. Metsäteollisuus lähtekää vittuun Suomesta. Suomi rakentaa Ohisalon ja Mikkosen sekä rämeairon avulla Suomeen vihreän teollisuuden, joka tuottaa pohjoismaista hyvinvointia hiilineutraalissa Suomessa.

Myös kaikki raskas terästeollisuus ja kaivostoiminta on lopetettava heti. Ohisalo, Mikkonen ja rämeairo rakentavat kymmenen kertas tuottavampaa marjankeruuta ja luontopatikointi yritystoimintaa koko Suomen alueelle.

Lue lisää

Tuulivoimastako apuja sähkön hinnoitteluun 🌬️ 🧐

02-01-2023
EUR/MWh
Min
44,16
Max
174,74

Tuolta lisää sähkön hinnoista ⚡⚡💡💡⚡🏭⚛️

https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Pitäisi vihreiden polkea generaattori kuntopyörää, että sähkön hintaa saisivat alennettua 🚲🏞️ 🏕️

Saksassa sekä Ranskassa on (kuutiona mitattuna) enemmän puuta kuin Suomessa.

"Sit pätkästiin Suhteet Venäjään!"

Näin on!
YLE ei ole uutisoinut sanallakaan montako paperi-tehdasta jäi tuon takia Venäjälle .

Tosi outoa?!

Eliaana, kirjoitat "tarvitaan kasvavaa puuta", miten sitten selität tämän linkissä
olevan tiedon:

"KUVASSA näkyy 1990-luvulla alkanut kehitys, jossa hakkuut ovat koko ajan kiihtyneet, mutta niin on kiihtynyt metsän kasvukin. Koska kasvu on ollut hakkuita nopeampaa, metsiin on kertynyt koko ajan hiiltä, sillä puut osaavat sitoa ilmakehän hiiltä omaan kasvuunsa."

Puut kasvavat suhisten. Onko meidän metsissä siis liian vähän kasvavaa puuta,
vaikka sitä on e n i t e n koko EU-alueella ja Suomen päästötilanne on
pahimmasta päästä ?

Ei tunne rajoja.

Maapallo yks, aikas suljettu systeemi. Tässä suomen tapauksessa asia tulee oikeestaan hyvin esiin. Suomi kova tekemään puupisnestä ja ollaan oltu laskennallisesti hiilinielu. Pari pikku muutosta ja ollaan iso ongelma. Kasvu hidastuu ja hakkuut lisääntyy. Kasvun hidastumisen syyt globaaleja, ilmastonmuutoksesta johtuvia. Hakkuitten lisääntyminen sen sijaan paikallinen ongelma.

Meillä on sitten liikaa puunjalostusta ja sellaista, verrattuna puun kasvamiseen. Aiemmin tietyllä tavalla huijattiin tilastoja puun tuonnilla. Sitä en osaa arvioida, miten puukauppa on vaikuttanut venäjään huulinielujen osalta, periaatteessa niillä tilanne parantunut, kun eivät myy tänne. Siis en tiedä, rupesko net myymään puuta jonnekin muualle, vaiko hakkkuut vähentyneet. Mutta periaatteessa tässä sotahommelissa kävi hiilinielujen kannalta niin, venäjä hyötyi ja suomi sai hopeaa taas kerran.

Tuskin metsäteollisuutta aletaan alasajamaan suomessa ilmastosyistä. Pitää ajatella bruttokansantuontia ja pohjoismainsta hyvinvointi yhteiskuntaa. Koitetaan pärjätä matematiikalla. Ostetaan päästöoikeuksia, makswllaan sakkoja tai jotain. Mutta se varmaa, rahaa tulee kulumaan. Se sitten eri asia, onko rahalla mitään merkitystä sitten varsinaiseen ilmastonmuutokseen, en usko.

Tätä ilmastoasiaa pitäis ajatella ihan muuten kuin rahana, mutta raha ratkaisee.



Meni niin tai näin, artisti maksaa.

=DW=

Anonyymi kirjoitti:

Eliaana, kirjoitat "tarvitaan kasvavaa puuta", miten sitten selität tämän linkissä
olevan tiedon:

"KUVASSA näkyy 1990-luvulla alkanut kehitys, jossa hakkuut ovat koko ajan kiihtyneet, mutta niin on kiihtynyt metsän kasvukin. Koska kasvu on ollut hakkuita nopeampaa, metsiin on kertynyt koko ajan hiiltä, sillä puut osaavat sitoa ilmakehän hiiltä omaan kasvuunsa."

Puut kasvavat suhisten. Onko meidän metsissä siis liian vähän kasvavaa puuta,
vaikka sitä on e n i t e n koko EU-alueella ja Suomen päästötilanne on
pahimmasta päästä ?

Lue lisää

Varsinkin mäntymetsät ovat vanhentuneet, että kasvu on hidastunut ja hidastuu.
Tarkoitin sitä, että, kun noin 25 vuotiaana puu hiilensidonta on parhaimmillaan ja jos metsää ei uudisteta, niin mistä tulee silloin hiiltä sitomaan puuta metsiimme.
Jos vaan kaikki museoidaan, niinkuin eräät tahot haluavat tehdä, kohta on ryteikköstö kuusimetsää jäljellä.
Esim, koivu ja mänty ovat valopuita, tarvitsevat siis valoa enemmän.
Suurinpiirtein (tarkkoja lukuja en nyt muista) puolessa vuosisadassa on metsän kasvu tuplaantunut. Josta voidaan kiittää metsänhoitoamme.
Kaikenkaikkiaan metsät ovat edelleen nettonieluja.
Tähän nyt kuuluu maankäyttö kokonaisuutena, ei ainoastaan metsä.

Eikö istuttaja saa taimet ilmaiseksi?
Pitäisikö olla sanktiouhka, jos joku ei istuta ja aiheuttaa valtiolle lisälaskua? Uhkasakko.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Eikö istuttaja saa taimet ilmaiseksi?
Pitäisikö olla sanktiouhka, jos joku ei istuta ja aiheuttaa valtiolle lisälaskua? Uhkasakko.
Beng

Aika hassun ajatuksen kanssa olet sanktiouhkinesi lja lisälaskuinesi iikkeellä.
Metsänomistaja jos haluaa aikaistaa metsän kasvua, istuttaa taimet
ja joka taimesta saa maksaa.
Mutta voihan hakkuuaukkoon kylvää siemeniä,
sekö olisi mielestäsi sitten sanktioitavaa.
Jotkut jopa antavat metsän kasvaa itsestään ilman toimenpiteitä.
Kyllä sinne metsä aina kasvaa,
mutta vaatii vain vähän pitempään
ja on enemmän raivattavaa jne.

maissiii kirjoitti:

Aika hassun ajatuksen kanssa olet sanktiouhkinesi lja lisälaskuinesi iikkeellä.
Metsänomistaja jos haluaa aikaistaa metsän kasvua, istuttaa taimet
ja joka taimesta saa maksaa.
Mutta voihan hakkuuaukkoon kylvää siemeniä,
sekö olisi mielestäsi sitten sanktioitavaa.
Jotkut jopa antavat metsän kasvaa itsestään ilman toimenpiteitä.
Kyllä sinne metsä aina kasvaa,
mutta vaatii vain vähän pitempään
ja on enemmän raivattavaa jne.

Lue lisää

Jotkut ovat aina käsi ojossa odottamassa rahaa.
Mutta, jospa valtio edellyttää jotain, jos riittämätön puusto aiheuttaa valtiolle kirvausvaateen EU:n taholta.
Esitykseni on ihan looginen.
Taimi n. > 0,20 €/kpl ja menee 1500 - 2000 kpl/ha. 10 ha n. > 4000 €.
Eikös kulut saa verovähennyksiin.
Miten metsänhoitoyhdistykset ja Metsäliitto auttavat, jos on jäsen.
Pidetäänhän niitä istutustalkoita suvun kesken....
Beng

21.12.klo 16.56 on hyvä ja seikkaperäinen kirjoitus aiheesta.
Lisäisin siihen vielä pari asiaa.
Kyseisen tutkimuksen lopuksi todetaan että " Tämä tutkimus on tehty eri lähtökohdista eikä se ole vertailukelpoinen edellisen vuoden tuloksiin"
Kuitenkin Ohisalo ja YLE revittelevät siitä suuria romahduksia.
Tähän tutkimukseen on mm. otettu uutena turvemetsien sammalen ja kaikkien metsien karikkeen ja metsiin jäävän lahopuun aiheuttama hiilen lisäys.
Miksei sen sammaleen kasvua ei ole otettu hiilensidontaa lisäävänä tekijänä.
Jos hiilensidontavertailu olisi tehty vuosien 2018 ja 2020 välillä niin silloin sidonta kasvoi n. 8 miljoonasta tonnista n. 20 miljoonaan tonniin eli n. 150 %.
Miksei silloin Ohisalo ja YLE riemastunut että nyt ovat hiilinielut räjähdysmäisesti kasvaneet.
Ei siis yhden vuoden tulosten perusteella suuria johtopäätöksiä vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla ja silloinkin samoilla tutkintatavoilla.

Niin, kysehän on hiilidioksiidin määrästä.
Kun se nousee ylenmäärin liikaa, käy kuin Venukselle on käynyt, että yli 400 astetta on lämmintä.
Jos taas ei ole yhtään hiilidioksiidia, ei ole elämääkään.
Joten ei se itsessään suinkaan mikään mörkö ole. (hiilidioksiidi)

Ei se hakkuu mitään puustoa vähennä!
Metsää kaadetaan 5 päivänä viikossa ja se kasvaa 7 päivää.
Siinä on 2 päivää kasvuvaraa eli melkein puolet.

Maahanmuutto ei korvaa tehtyä vahinkoa, tässä menty liiaksi metsäyhtiöiden ehdoilla.
Mitään ei ole vielä menetetty.

Tuo on suoraa pyrkimystä EU taholta lisätä valta jäsenmaitaan ja nuo miljardi pakotteet ovat siihen keino. Näille nuorille uppoaa kaikki verhotut hankkeet. Suomella ei ole velvoitetta tyolalisiin maksuihin. Kasvuun voidaan pyrkiä vaikuttamaan mutta sanktioiden maksaminen metsien kasvusta joita suuri osa ei ole edes valtiollisessa hallussa on naurettava ajatuksenakin., Nämä painavat hätä nappulaa kun joku esittää asiaa valossa " kauheaa." Tässä tapauksessa on syytä todeta että asiaan paneudutaan Suomessa ja korvauksiin suhtautua keskisormea näyttäen. Vaatimukset ovat selkeä vastine metsien hoitoon ja siihen miten Suomessa suhtauduttiin Eu:n pyrkimysiin niiden hallitsemiseksi.

Vuodesta 1970 alkaen on joka vuosi Suomen metsien kasvu ylittänyt kokonaispoistuman.
Mitä jos se jatkuu edelleenkin ?
Eikö silloin sen ikärakenne vähitellen muutu vanhemmaksi ja silloinhan sen hiilensidonta vähenee. Tätä ikärakenteen vanhenemista nyt uudessa tutkimuksessakin todetaan yhdeksi syyksi hiilensidonnan vähenemiseen.
Mikä sitten olisi ratkaisu ?
Jos hakkuut ja kokonaispoistuma olisivat samansuuruiset ei metsien ikääntymistä tapahtuisi.

Se on hiilivarasto. Esim. rakennuspuut.

Jokaisen kaadetun puun hinnasta menee 29% valtion kassaan.

Eliaana kirjoitti:

Jokaisen kaadetun puun hinnasta menee 29% valtion kassaan.

Niinpä. Monen asian muutokset kaatuvat tuohon; mitä valtio nyt menettää.
Hassuaon se, että asutpa melkein missä vaan, niin aina on ns. lähimetsää paitsi Länsi-Suomessa tai Pohjanmaalla, missä on peltoeekkereitä viljelyyn.
Beng

Sakot tulee maksamaan kansa.

Anonyymi kirjoitti:

Sakot tulee maksamaan kansa.

Joo. Ja huippukoomista on se, jos metsäyrittäjälle, joka 'antaa metsän kasvaa' maksetaan yhteisestä kukkarosta eli valtio maksaa korvausta. Voi zaattana.
Sittenkös niitä pankopoikia- ja tyttöjä on Suomi väärällään.
Tårtta på tårtta. Puista rahat sitten aikanaan.
Beng
Tämä maa alkaa näyttää sellaiselta, että kaikki haluavat rahastaa.
Aika paljon saa sähköä kuluttaa, jos 700 €/kk. Minulla kuluu kymmenes tuosta.
Arvatkaa saanko tukea?
No en saa! En koskaan! Koska en 'ylielä mitenkään'. Kas kun ei rikesakoteta.

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Ja huippukoomista on se, jos metsäyrittäjälle, joka 'antaa metsän kasvaa' maksetaan yhteisestä kukkarosta eli valtio maksaa korvausta. Voi zaattana.
Sittenkös niitä pankopoikia- ja tyttöjä on Suomi väärällään.
Tårtta på tårtta. Puista rahat sitten aikanaan.
Beng
Tämä maa alkaa näyttää sellaiselta, että kaikki haluavat rahastaa.
Aika paljon saa sähköä kuluttaa, jos 700 €/kk. Minulla kuluu kymmenes tuosta.
Arvatkaa saanko tukea?
No en saa! En koskaan! Koska en 'ylielä mitenkään'. Kas kun ei rikesakoteta.

Lue lisää

''Arvatkaa saanko tukea?''

Arvaan että saat:)

''Hallituksen esityksen mukaan tukea maksetaan sähkölaskuista neljältä kuukaudelta ja laskentaperusteena käytetään marras-joulukuun toteutunutta kulutusta. Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuussa. Tuki maksetaan könttäsummana.''

Anonyymi kirjoitti:

''Arvatkaa saanko tukea?''

Arvaan että saat:)

''Hallituksen esityksen mukaan tukea maksetaan sähkölaskuista neljältä kuukaudelta ja laskentaperusteena käytetään marras-joulukuun toteutunutta kulutusta. Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuussa. Tuki maksetaan könttäsummana.''

Lue lisää

ei voisi vähemmän kiinnostaa
en kuunnellut covid-juttujakaan amatöörihalliuksen höpöistä vaan otin rahat sijoituksilla kotiin

HALLITUKSEN NUOLESKELU TUKIRAHOILLA äänestäjille nosaa inflaaatiota tai pitää sitä kauemmin yllä
mitä siis pitää tehdä
mitä ei pidä ei pidä ostaa obligaatioita ei sekarahastoja vaikka sanottaisiin että ne ovat turvallisia yms

mitä siis pitää tehdä

Anonyymi kirjoitti:

''Arvatkaa saanko tukea?''

Arvaan että saat:)

''Hallituksen esityksen mukaan tukea maksetaan sähkölaskuista neljältä kuukaudelta ja laskentaperusteena käytetään marras-joulukuun toteutunutta kulutusta. Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuussa. Tuki maksetaan könttäsummana.''

Lue lisää

No. En saa. Ei asunnossa kuluteta niin paljon.
En tule näkemään mitään kenttiä.
Kyllä suomalaiset pikkuvarakkaat ovat köyhiä, kun ihan tukea pitää.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Ja huippukoomista on se, jos metsäyrittäjälle, joka 'antaa metsän kasvaa' maksetaan yhteisestä kukkarosta eli valtio maksaa korvausta. Voi zaattana.
Sittenkös niitä pankopoikia- ja tyttöjä on Suomi väärällään.
Tårtta på tårtta. Puista rahat sitten aikanaan.
Beng
Tämä maa alkaa näyttää sellaiselta, että kaikki haluavat rahastaa.
Aika paljon saa sähköä kuluttaa, jos 700 €/kk. Minulla kuluu kymmenes tuosta.
Arvatkaa saanko tukea?
No en saa! En koskaan! Koska en 'ylielä mitenkään'. Kas kun ei rikesakoteta.

Lue lisää

700 €/kk = 1900kWh Viime vuoden tammikuuhun tuo sähkö ei olisi riittänyt.

Kun meni 2260,27kWh/2022-tammikuussa
2021-joulukuussa / 2977,64kWh

Joten ei tuolla 700 euroa/kk paljoa saa lämpöä mökkiin :(

Anonyymi kirjoitti:

''Arvatkaa saanko tukea?''

Arvaan että saat:)

''Hallituksen esityksen mukaan tukea maksetaan sähkölaskuista neljältä kuukaudelta ja laskentaperusteena käytetään marras-joulukuun toteutunutta kulutusta. Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuussa. Tuki maksetaan könttäsummana.''

Lue lisää

"Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuussa."

Mistä muka tuollaista tukea saa ?

Anonyymi kirjoitti:

"Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuussa."

Mistä muka tuollaista tukea saa ?

Sentin senttiäkään tuota tukea ei ole vielä näkynyt, missähään tuo luukku on❓ missä sitä saa ❓❗️
Ai, toi arvon-lisävero (alv) on tosin pudotettu nyt 10%:n, mut sähkössäkin näyttää olevan useampia veroja kuten tuo arvon-lisävero (alv ) ja Energiavero elikkä "kilowattivero" siis maksat joka ikisestä myös energiaveroa alvin lisäksi.

Tuota energiaveroa ei ole laskettu, joten hyvin menee valtion päättäjillä ja aamusämpylätkään ei varmasti lopu kesken ❗️

Painovirhepaholainen iski näköjään tuohon: ´´Vuonna 2021 metsän kasvu, pitäisi olla metsän hakkuu.

Tuokin pitää paikkansa.
Esim. kun Tampereella on tämä ratikkavillitys, niin puuta kaatuu ja maata mullataan surutta.
Uusia busseja oli niilläkin rahoilla saaneet monta ja tiet ovat valmiina.
Lisää vaan asukkaita haalitaan ja sillä vielä ylpeillään, vaikka entisiltäkin palvelut reuna-alueilta karkaa keskemmälle.
Siellä noita mainitsemiasi betoniviidakkoja rakennetaan.

Kannatan !!!

21.12.klo 22,01 oli edellä mielenkiintoinen pohdinta eli mikä olisi hiilensidonnan kannalta paras metsien kokonaiskasvun ja kokonaispoistuman välinen suhde pidemmällä aikavälillä.?
Todettiin että jos kokonaiskasvu ja kokonaispoistuma olisi pidemmällä aikavälillä samansuuruiset säilyisi metsien ikärakenne hiiltä hyvin sitovana.
Pitääköhän se paikkansa ?
Jos poistuma olisi suurempi kuin kokonaiskasvu niin silloin hiilensidontakyky vähenisi. Jos taas kasvu olisi pitkään suurempi kuin kokonaispoistuma niin metsien ikärakenne vanhenisi ja hiilensidonta vähenisi.
Tämähän on jo LUKE:kin todennut tapahtuneen varsinkin Lapin metsien osalta johon syy on siellä olevat suuret luonnonsuojelualueet joissa ei hakkuita tapahdu.
Eli aika järkeenkäypä päätelmä että paras hiilensidonnan kannalta olisi että pidemmällä aikavälillä kasvu ja poistuma olisivat yhtä suuria.

Marin ??? Höhhhöh. OHISALO on se, joka haluaa Suomesta kansallispuiston.

Höpöväite.
Metsänomistajilla on ihan omat puoltajansa kuten eri ammatinaloilla.
Metsäliiton verkosto, piirit ja konttorit ja metsänhoitajat.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Marin ??? Höhhhöh. OHISALO on se, joka haluaa Suomesta kansallispuiston.

marinin prese on johtava poliittinen elin ei halitus

Anonyymi kirjoitti:

21.12.klo 22,01 oli edellä mielenkiintoinen pohdinta eli mikä olisi hiilensidonnan kannalta paras metsien kokonaiskasvun ja kokonaispoistuman välinen suhde pidemmällä aikavälillä.?
Todettiin että jos kokonaiskasvu ja kokonaispoistuma olisi pidemmällä aikavälillä samansuuruiset säilyisi metsien ikärakenne hiiltä hyvin sitovana.
Pitääköhän se paikkansa ?
Jos poistuma olisi suurempi kuin kokonaiskasvu niin silloin hiilensidontakyky vähenisi. Jos taas kasvu olisi pitkään suurempi kuin kokonaispoistuma niin metsien ikärakenne vanhenisi ja hiilensidonta vähenisi.
Tämähän on jo LUKE:kin todennut tapahtuneen varsinkin Lapin metsien osalta johon syy on siellä olevat suuret luonnonsuojelualueet joissa ei hakkuita tapahdu.
Eli aika järkeenkäypä päätelmä että paras hiilensidonnan kannalta olisi että pidemmällä aikavälillä kasvu ja poistuma olisivat yhtä suuria.

Lue lisää

Metsän vuosikasvu on noin 103 milj. Viime vuonna poistuma 91milj.
Vuosikymmeniä metsämme ovat kasvaneet enemmän, kun on käytetty.
Eikä sekään näytä riittävän.
Kun muun maankäytön päästöt on sälytetty ´´metsien kontolle.
Tuntuu kuin jotkut tahot eivät ollenkaan osaisi ajatella, että puullakin on elinkaari.
Aika milloin se varastoi hiiltä parhaimmillaan, joka vanhetessa vähenee, kunnes puu kuolee ja muuttuu päästölähteeksi.
Suomalaista metsän hoitoa, vuosikymmenien työtä saamme kiittää, että meillä niitä hiilinieluja ja -varastoja yleensä on.
Saksassa hehtaarikaupalla kirjanpainajat tuhosivat metsää, ei ole, kuin kara karan vieressä.

EI HERRAN HUMALA taas tätä
kirjailjat näyttelijt ohisalot antavaat lausuntoja

biogeeninen hiilidioksidi SELLUKATTILASSA kuuluu hiilen biomassapohjaiseen kiertokulkuun ELI ON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSILTAAN NEUTRAALI

en kestä enää
tulen ohisaloksi
minut saaviedä hotoon

Ja miksi rakennetaan koko ajan uutta ja uutta? Ymmärrän jos vanhaa korjataan tai puretan vanha ja rakennetaan uusi tilalle, mutta koko ajan rakennetaan ihan uutta ja aivan uutta ja täysin uutta...

Anonyymi kirjoitti:

Ja miksi rakennetaan koko ajan uutta ja uutta? Ymmärrän jos vanhaa korjataan tai puretan vanha ja rakennetaan uusi tilalle, mutta koko ajan rakennetaan ihan uutta ja aivan uutta ja täysin uutta...

Lue lisää

Tässä olet napakymppi

Tässä hyväksyn kestävän kehityksen ja säilyttävän korjauksen opin

Enkä vain hyväksy vaan toiminkin

Minut saatiin sotkeutumaan projektiin jossa karkoitamme ah netta ylikorjaajaa ja suunnittelemme säästävää rakennetta lisää eli tehdään mutta jo nyt KOLMANNES on saatu repimisestä pois ja hinnoista

Olen saanut joulutähtiä ja suklaarasioita talon asukkailta muuta palkkaa en ota vastaan

Ilmastohysteria saa riittää ! Ei ole varaa olla eliittipuolueen huuhaajuttujen maksaja.

Vihreät tai metsäteollisuus ei voi määrätä miten nopeasti puu kasvaa, voiko metsäteollisuus kaataa puustoa yli kasvu rajan, viime vuosina on tehty harvennushakkuita kymmeniä prosentteja yli kasvurajan mitä siitä seuraa, sen tajuaa tyhmäkin.

Kyllä suomi elää puun avulla jatkossakin, eeuusta tulee ohjeet järkevälle metsien käsittelylle.
Viikolla oli uutinen suomi saa 475 miljoonaa turpeen käytön lopettamisesta astettain, kyllä meitä valvotaan.

Päästötavoitteet on hyväksyttävä jos aiomme olla eeuussa ja kyllä olemme vaikka persut haluaa suomen eroon siitä, näin Halla-aho ja kumppanit.

pe

Anonyymi kirjoitti:

Vihreät tai metsäteollisuus ei voi määrätä miten nopeasti puu kasvaa, voiko metsäteollisuus kaataa puustoa yli kasvu rajan, viime vuosina on tehty harvennushakkuita kymmeniä prosentteja yli kasvurajan mitä siitä seuraa, sen tajuaa tyhmäkin.

Kyllä suomi elää puun avulla jatkossakin, eeuusta tulee ohjeet järkevälle metsien käsittelylle.
Viikolla oli uutinen suomi saa 475 miljoonaa turpeen käytön lopettamisesta astettain, kyllä meitä valvotaan.

Päästötavoitteet on hyväksyttävä jos aiomme olla eeuussa ja kyllä olemme vaikka persut haluaa suomen eroon siitä, näin Halla-aho ja kumppanit.

pe

Lue lisää

"jos aiomme olla eeuussa"

me olemme osa EU:ta, mutta EU:n ilmastohysteerikot tekevät liian kunnianhimoisia
päätöksiä ja tavoitteita.

Pamahtaisiko maapallo ensi vuonna, jos Vihreät lopettaisi hullun lailla kiihkoilemisen
ja alkaisivat laskeskella kustannuksiakin ?

Kiinassa ilmeisesti kuolee ihan piakkoin 1,4 miljardia ihmistä, koska Kiina ei ole
tehnyt vielä juuri mitään vaan rakentaa täyttää hökää lisää hiilivoimaloita.

Kansa on maksaja, tajuavatko varakkaat elitistiset vihreät siitä mitään ?

Anonyymi kirjoitti:

Vihreät tai metsäteollisuus ei voi määrätä miten nopeasti puu kasvaa, voiko metsäteollisuus kaataa puustoa yli kasvu rajan, viime vuosina on tehty harvennushakkuita kymmeniä prosentteja yli kasvurajan mitä siitä seuraa, sen tajuaa tyhmäkin.

Kyllä suomi elää puun avulla jatkossakin, eeuusta tulee ohjeet järkevälle metsien käsittelylle.
Viikolla oli uutinen suomi saa 475 miljoonaa turpeen käytön lopettamisesta astettain, kyllä meitä valvotaan.

Päästötavoitteet on hyväksyttävä jos aiomme olla eeuussa ja kyllä olemme vaikka persut haluaa suomen eroon siitä, näin Halla-aho ja kumppanit.

pe

Lue lisää

Täysin käsittämätöntä on tämän hetken hysteria ja Ollikaisen vetämä metsän kasvun loppuminen ja hiilinielujen romahdus:
Sillä:
Suomen metsät kasvoivat viime vuonna 104 miljoonaa kuutiota ja kokonaispoistuma oli 91 miljoonaa eli puusto lisääntyi 13 miljoonaa m3 . Lisäys oli vajaa 4 % pienempi kuin edellisvuotena ja siitä tämä hirveä "romahtaminen" ja miljardikorvauksilla pelotteleminen.
Jos olisi verrattu vuosien 2028 ja 2020 lukuja niin silloin metsien kasvu ja hiilensidonta oli 150 % suurempi eli silloin olisi pitänyt Ollikaisen ym, sanoa että kasvu ja hiilensidonta on räjähdysmäisesti kasvanut mutta eipä silloin kuulunut mitään ja nyt sitten vajaan 4 % lasku on isompi uutinen.
Ei siis yhden eikä kahdenkaan vuoden lukujen perusteella saa tehdä tuollaisia johtopäätöksiä vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla.
Ja jos näin tehdään niin vuodesta 1950 on Suomen metsien puusto kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä 2505 miljoonaan m3:iin eli 1005 miljoonaa motti ja samassa suhteessa sen hiilensidontakyky on kasvanut.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin käsittämätöntä on tämän hetken hysteria ja Ollikaisen vetämä metsän kasvun loppuminen ja hiilinielujen romahdus:
Sillä:
Suomen metsät kasvoivat viime vuonna 104 miljoonaa kuutiota ja kokonaispoistuma oli 91 miljoonaa eli puusto lisääntyi 13 miljoonaa m3 . Lisäys oli vajaa 4 % pienempi kuin edellisvuotena ja siitä tämä hirveä "romahtaminen" ja miljardikorvauksilla pelotteleminen.
Jos olisi verrattu vuosien 2028 ja 2020 lukuja niin silloin metsien kasvu ja hiilensidonta oli 150 % suurempi eli silloin olisi pitänyt Ollikaisen ym, sanoa että kasvu ja hiilensidonta on räjähdysmäisesti kasvanut mutta eipä silloin kuulunut mitään ja nyt sitten vajaan 4 % lasku on isompi uutinen.
Ei siis yhden eikä kahdenkaan vuoden lukujen perusteella saa tehdä tuollaisia johtopäätöksiä vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla.
Ja jos näin tehdään niin vuodesta 1950 on Suomen metsien puusto kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä 2505 miljoonaan m3:iin eli 1005 miljoonaa motti ja samassa suhteessa sen hiilensidontakyky on kasvanut.

Lue lisää

Kiitos kommentistasi 00064 ! Juuri tällaista tietoa kaipaa ilmastoihmisten
epäloogisten juttujen ja ylilyöntien sijaan.

Anonyymi kirjoitti:

"jos aiomme olla eeuussa"

me olemme osa EU:ta, mutta EU:n ilmastohysteerikot tekevät liian kunnianhimoisia
päätöksiä ja tavoitteita.

Pamahtaisiko maapallo ensi vuonna, jos Vihreät lopettaisi hullun lailla kiihkoilemisen
ja alkaisivat laskeskella kustannuksiakin ?

Kiinassa ilmeisesti kuolee ihan piakkoin 1,4 miljardia ihmistä, koska Kiina ei ole
tehnyt vielä juuri mitään vaan rakentaa täyttää hökää lisää hiilivoimaloita.

Kansa on maksaja, tajuavatko varakkaat elitistiset vihreät siitä mitään ?

Lue lisää

Sinä tässä kiihkoilet, et hyväksy vihreitä kun olet persu.

Meillä on hyvä puolueita jotka puolustavat monia asioita, vasemmisto köyhän asiaa, luonnon puolia pitävä vihreät. oikeisto puolustaa rikkaita, persut vihaa maahanmuuttoa vaikka eivät saa sillä saralla muuta kuin rasismia aikaan.

Nyt saatu koko maapalloa koskeva päätös pelastaa ympäristö/ilmasto.
Lisäksi EUn vastaava tavoite vihreät vain ohjeistaa tehtyjä päätöksiä.

Persuille yksi sama missä kunnossa luonto/ympäristö/ilmaso on, en ole vihreä änestäjä mutta iloinen kun he ovat aktiivisia tässä-
Luonto on parasta mitä meillä on ja sitä on vaalittava.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009284657.html

Pertikki

Anonyymi kirjoitti:

Täysin käsittämätöntä on tämän hetken hysteria ja Ollikaisen vetämä metsän kasvun loppuminen ja hiilinielujen romahdus:
Sillä:
Suomen metsät kasvoivat viime vuonna 104 miljoonaa kuutiota ja kokonaispoistuma oli 91 miljoonaa eli puusto lisääntyi 13 miljoonaa m3 . Lisäys oli vajaa 4 % pienempi kuin edellisvuotena ja siitä tämä hirveä "romahtaminen" ja miljardikorvauksilla pelotteleminen.
Jos olisi verrattu vuosien 2028 ja 2020 lukuja niin silloin metsien kasvu ja hiilensidonta oli 150 % suurempi eli silloin olisi pitänyt Ollikaisen ym, sanoa että kasvu ja hiilensidonta on räjähdysmäisesti kasvanut mutta eipä silloin kuulunut mitään ja nyt sitten vajaan 4 % lasku on isompi uutinen.
Ei siis yhden eikä kahdenkaan vuoden lukujen perusteella saa tehdä tuollaisia johtopäätöksiä vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla.
Ja jos näin tehdään niin vuodesta 1950 on Suomen metsien puusto kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä 2505 miljoonaan m3:iin eli 1005 miljoonaa motti ja samassa suhteessa sen hiilensidontakyky on kasvanut.

Lue lisää

🌲Vuosista 2018 ja 2020 kun hiilensidonta oli 150 % suurempi kuuluisi saada hyvitystä
tai jonkinlaista tasoistusta huonommille vuosille, että joku järjellisyys olisi 🌲
Ei voi vain rangaista, pitäisi myös palkita.

Anonyymi kirjoitti:

🌲Vuosista 2018 ja 2020 kun hiilensidonta oli 150 % suurempi kuuluisi saada hyvitystä
tai jonkinlaista tasoistusta huonommille vuosille, että joku järjellisyys olisi 🌲
Ei voi vain rangaista, pitäisi myös palkita.

Lue lisää

7:48
Hyvä pointti. Johdonmukainen. Muutoin vaikuttaa pelkästään rahankerjuulta ja uhkailulta.

Ennen suvakki sanoi raamatussa luki
Ja psalmista kirjoittaa ...

Tänään hesarissa luki ja toimittaja kirjoittaa ...

Hyvä näin. En ole tilaaja en saa taivaspaikkaa

Suosittelen ettet puhu passiivissa

Pskasskki EU- myötälijöitä suominöyriä ei osaa toimia kuin Ranska jne jotain Juntta Rupilaisia käy EUssa,tree naamassa nauru ranskaa ja kokee elämänsä rikkaaksi

Sille ei voi mitään ennen kuin kansa oppii pskanpuhujat mikkoala ylätalot altaeet honka ohisa lot ulostamaan päättävistä

Sitä odotellessa AINOA mahdollisuus mielenrauhan hoitamiseksi on miettiä miten saa omansa poia

Tässä hiilinieluasiassa yritän UPM - korttia

Suot toimivat hiilinieluina niin kauan kuin toimivat, nykytutkijat sanovat myös että jossain vaiheessa ne lakavat muuttua tilaan jossa ne alkavat luovuttaa hiiltä ilmakehään, siis tilanne menee täysin päinvastaiseksi. Erityisen paljon tätä tapahtuu pohjoisemmilla suoalueilla ilman keskimääräisen lämpötilan nousun sulattaessa ikiroutaa.
Eikä eikään voi sitoa yhtään mitään määräänsä enempää, ei alkoholistikaan kykene juomaan viinaa määräänsä enempää.

Anonyymi kirjoitti:

Suosittelen ettet puhu passiivissa

Pskasskki EU- myötälijöitä suominöyriä ei osaa toimia kuin Ranska jne jotain Juntta Rupilaisia käy EUssa,tree naamassa nauru ranskaa ja kokee elämänsä rikkaaksi

Sille ei voi mitään ennen kuin kansa oppii pskanpuhujat mikkoala ylätalot altaeet honka ohisa lot ulostamaan päättävistä

Sitä odotellessa AINOA mahdollisuus mielenrauhan hoitamiseksi on miettiä miten saa omansa poia

Tässä hiilinieluasiassa yritän UPM - korttia

Lue lisää

...tree naamassa nauru ranskaa...?

Anonyymi kirjoitti:

Suot toimivat hiilinieluina niin kauan kuin toimivat, nykytutkijat sanovat myös että jossain vaiheessa ne lakavat muuttua tilaan jossa ne alkavat luovuttaa hiiltä ilmakehään, siis tilanne menee täysin päinvastaiseksi. Erityisen paljon tätä tapahtuu pohjoisemmilla suoalueilla ilman keskimääräisen lämpötilan nousun sulattaessa ikiroutaa.
Eikä eikään voi sitoa yhtään mitään määräänsä enempää, ei alkoholistikaan kykene juomaan viinaa määräänsä enempää.

Lue lisää

Eikö metaania irtoa soilta?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö metaania irtoa soilta?

EI

SOITA ON OLLUT AINA IHMISTÄ EI
SUO SIELLÄ EI TUHOA MITÄÄN EI OLE KOSKAAN TUHONNUT

tutkimuksia. Aikaa meni viisi sekuntia, on ollut aina ei lisää mitään mitä ei tarvita ei ole koskaan lisännyt


No sitten METAANIPÄÄSTÖT LÄMMITTÄVÄT DIOKSIDINIELUT KYLMENTÄVÄT suo on säätölaite jota insinööri käsittelee kuin sottaja viulua

Anonyymi kirjoitti:

EI

SOITA ON OLLUT AINA IHMISTÄ EI
SUO SIELLÄ EI TUHOA MITÄÄN EI OLE KOSKAAN TUHONNUT

tutkimuksia. Aikaa meni viisi sekuntia, on ollut aina ei lisää mitään mitä ei tarvita ei ole koskaan lisännyt


No sitten METAANIPÄÄSTÖT LÄMMITTÄVÄT DIOKSIDINIELUT KYLMENTÄVÄT suo on säätölaite jota insinööri käsittelee kuin sottaja viulua

Lue lisää

soittaja viulua

soittaja = tekijä joka tekee soita

Alussa Eu valehteli että metsäteollisuus ja ruotsinlaivat jäävät Suomeen mutta Nokia siirretään pois

Nyt Nokia on ulkomsalaisten ruotdinlaivat virolaisten ja metsäteollisuus Uruguayssa

UPM rakennutti maailmankaikkeuden ensimmäisen uruguaylaisen syväsatamsn Montevideoon

Anonyymi kirjoitti:

Alussa Eu valehteli että metsäteollisuus ja ruotsinlaivat jäävät Suomeen mutta Nokia siirretään pois

Nyt Nokia on ulkomsalaisten ruotdinlaivat virolaisten ja metsäteollisuus Uruguayssa

UPM rakennutti maailmankaikkeuden ensimmäisen uruguaylaisen syväsatamsn Montevideoon

Lue lisää

EU ei ole koskaan sanonut mitään tuollaista.
EU ei määräile missä maissa yritykset saavat toimia, missä pysyä ja mistä poistua.
Montevideossa on ollut isot satamat iät ajat, oli ainakin jo silloin kun itse laivapalvelussa ollessani siellä poikkesin, kohta 40 vuotta sitten...

Anonyymi kirjoitti:

EU ei ole koskaan sanonut mitään tuollaista.
EU ei määräile missä maissa yritykset saavat toimia, missä pysyä ja mistä poistua.
Montevideossa on ollut isot satamat iät ajat, oli ainakin jo silloin kun itse laivapalvelussa ollessani siellä poikkesin, kohta 40 vuotta sitten...

Lue lisää

Joo mutta olit ottanut niin paljon pina coladaa
että et huomannut ettei satamaan johtanut rautatietä

ja nyt siellä on UPM-rautatie Montevideossa
https://www.upmpulp.com/articles/pulp/22/the-golden-combination/

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta olit ottanut niin paljon pina coladaa
että et huomannut ettei satamaan johtanut rautatietä

ja nyt siellä on UPM-rautatie Montevideossa
https://www.upmpulp.com/articles/pulp/22/the-golden-combination/

Lue lisää

On ollut rautatie iänkaiken....

''UPM rakentaa Montevideon satamaan uuden selluterminaalin varmistaakseen sellunkuljetusten tehokkuuden, nopeuden ja turvallisuuden Uruguaysta globaaleille markkinoille. Parannettu ja osittain uusittu rautatie ....''

Anonyymi kirjoitti:

Alussa Eu valehteli että metsäteollisuus ja ruotsinlaivat jäävät Suomeen mutta Nokia siirretään pois

Nyt Nokia on ulkomsalaisten ruotdinlaivat virolaisten ja metsäteollisuus Uruguayssa

UPM rakennutti maailmankaikkeuden ensimmäisen uruguaylaisen syväsatamsn Montevideoon

Lue lisää

No, oli siellä pari satamaa aikaisemminkin...

https://www.marineinsight.com/know-more/ports-of-uruguay/

Anonyymi kirjoitti:

On ollut rautatie iänkaiken....

''UPM rakentaa Montevideon satamaan uuden selluterminaalin varmistaakseen sellunkuljetusten tehokkuuden, nopeuden ja turvallisuuden Uruguaysta globaaleille markkinoille. Parannettu ja osittain uusittu rautatie ....''

Lue lisää

EI OLE kehhitysmaajuttuja jotain pätkää ollut ja kuollutta puuhaa

latinoissa on karmeat rautatiet

kiva jankuttaa
https://www.upmpulp.com/articles/pulp/21/montevideo-port/
Once the project is completed in 2022, the Port of Montevideo will be once again reconnected to the railway,

Anonyymi kirjoitti:

No, oli siellä pari satamaa aikaisemminkin...

https://www.marineinsight.com/know-more/ports-of-uruguay/

Lue lisää

ei se ymmärtyt vitsiä

että siis

kun ruotsi on maa niin ruotsinlaivaat eivät häviä
ja kun
puut on maassa kiinni niin
metsäteolisuus ei häviä

ja molemmat hävisivät Suomesta


mutta nämä on totisia tovereita eikä halua ymmärtää

Aivan, vihreät tuskin erottava mäntyä kuusesta !

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, vihreät tuskin erottava mäntyä kuusesta !

Nykyvihreät ovatkin sellaisia ettieivät ole edes metsässä käyneet.
Mutta maailma pelastuu istumalla keskellä katua ja heittelemällä museoissa taideteoksiin paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, vihreät tuskin erottava mäntyä kuusesta !

Miten ne sitten eroavat toisistaan?

Haavisto toi niin pajon terroristia maahan ettei Turkki katso SITÄ HYVÄLLÄ

HAAVISTON AIKANA EI SUOMI TULE PÄÄSEMÄÄN NATOON
SITÄ TÄSSÄ ODOTETAAN

ja etukäteen tiedetään ETTÄ VIHREÄT EIVÄT VOI OLLA 2023 JÄLKEISESSÄ
HALLITUKSESSA
koska Natoon on päästävä (ei sielä VOI OLLA MYÖSKÄÄ VASLIITTO SAMASTA SYYSTÄ)

suomen huijarit vauhdissa,

Kun ilmastolla ei ole rajoja niin paljonko Suomessa tehtyihin mittauksiin vaikuttaa
esim. Venäjän "ilmasto" ?

Anonyymi kirjoitti:

Kun ilmastolla ei ole rajoja niin paljonko Suomessa tehtyihin mittauksiin vaikuttaa
esim. Venäjän "ilmasto" ?

Edellä 21.12. on hyvä kirjoitus siitä miksi metsien kasvun ja hiilensidonnan "hirveä romahdus" on täyttä puppua ja asioiden vääristelyä.
Lisäisin siihen vielä että kun väitetään että hiilensidonta on vuosien 2020 ja 2021 välillä
"romahtanut" 20 miljoonasta tonnista 8 miljoonaan tonniin niin saman tilaston mukaan on Suomen metsien hiilensidonta vuosien 2018 ja 2020 välillä "räjähtänyt" 150 %:n kasvuun eli n. 8 miljoonasta tonnista 20 miljoonaan tonniin.
Ei siis yhden eikä kahdenkaan vuoden tulosten perusteella saisi tehdä "hirveitä" johtopäätöksiä vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla.
Suomen metsien puuston tilavuus on kasvanut vuodesta 1950 n. 66 % eli 1500 miljoonasta kuutiometristä 2505 miljoonaan kuutiometriin ja samalla sen hiilensidonta on kasvanut vastaavasti.
Eli siinä on todellista tietoa Suomen metsien tilasta joiden tilavauus on suurin kuin koskaan ja ne kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä 21.12. on hyvä kirjoitus siitä miksi metsien kasvun ja hiilensidonnan "hirveä romahdus" on täyttä puppua ja asioiden vääristelyä.
Lisäisin siihen vielä että kun väitetään että hiilensidonta on vuosien 2020 ja 2021 välillä
"romahtanut" 20 miljoonasta tonnista 8 miljoonaan tonniin niin saman tilaston mukaan on Suomen metsien hiilensidonta vuosien 2018 ja 2020 välillä "räjähtänyt" 150 %:n kasvuun eli n. 8 miljoonasta tonnista 20 miljoonaan tonniin.
Ei siis yhden eikä kahdenkaan vuoden tulosten perusteella saisi tehdä "hirveitä" johtopäätöksiä vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla.
Suomen metsien puuston tilavuus on kasvanut vuodesta 1950 n. 66 % eli 1500 miljoonasta kuutiometristä 2505 miljoonaan kuutiometriin ja samalla sen hiilensidonta on kasvanut vastaavasti.
Eli siinä on todellista tietoa Suomen metsien tilasta joiden tilavauus on suurin kuin koskaan ja ne kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.

Lue lisää

Juurikin näin.
Keskusteluista näkee, että aina ei eroteta mitä tarkoittaa hiilinielu ja mitä taas hiilivarasto.
Metsät ja maankäyttö on sekoitettu.
Kun maankäytön vuoksi päästöt nousivat, alkoi kamala vouhotus, kuinka metsät nyt on tuhon partaalla.
Meppiemme toimintaa EU:ssa ei myöskään voi sanoa onnistuneeksi, tämän asian suhteen.
Hienoa, että otit esiin noita lukuja.

Eliaana kirjoitti:

Juurikin näin.
Keskusteluista näkee, että aina ei eroteta mitä tarkoittaa hiilinielu ja mitä taas hiilivarasto.
Metsät ja maankäyttö on sekoitettu.
Kun maankäytön vuoksi päästöt nousivat, alkoi kamala vouhotus, kuinka metsät nyt on tuhon partaalla.
Meppiemme toimintaa EU:ssa ei myöskään voi sanoa onnistuneeksi, tämän asian suhteen.
Hienoa, että otit esiin noita lukuja.

Lue lisää

Entä miten se noin ihan teknisesti sitoutuu se hiili, mitä se sidonta tarkoittaa?
Meppiemme toiminnasta saati vaikutuksesta EU:ssa on turha sanoa yhtään mitään: Meppejä on yli 700 ja Suomella heitä on kai noi max 20 kpl, heidän vaikutusmahdollisuutensa voi tuosta jokainen ynnäillä, se on aika tasan pyöreä nolla.
Siis yks ja hailee ehtiikö Teukkakaan ihan joka istunnossa olla läsnä....

Anonyymi kirjoitti:

Entä miten se noin ihan teknisesti sitoutuu se hiili, mitä se sidonta tarkoittaa?
Meppiemme toiminnasta saati vaikutuksesta EU:ssa on turha sanoa yhtään mitään: Meppejä on yli 700 ja Suomella heitä on kai noi max 20 kpl, heidän vaikutusmahdollisuutensa voi tuosta jokainen ynnäillä, se on aika tasan pyöreä nolla.
Siis yks ja hailee ehtiikö Teukkakaan ihan joka istunnossa olla läsnä....

Lue lisää

Hiiltä sitoutuu ilmakehästä kasveihin fotosynteesissä eli yhteyttämisessä.
Merissä sitä on sitoutuneena noin50 kertaa enemmän, kuin ilmassa. Sinne se liekenee pikkuhiljaa.
Tonni hiilidioksiidia kuluu puukuutiometrin kasvamiseen.
Päästöistä puolet sitoutuu valtameriin (niistähän sitä melua pitäisi kanssa pitää), neljännes puustoon ja loput lämmittelee ilmastoamme .
Metsääkin mailmalla palaa miljoonahehtaarikaupalla, on kauhia määrä mikä hiiltä vapautuu ilmakehään, kyllä siinä mummujen ja vaarien lauantaisaunat toiseksi jää.

Eliaana kirjoitti:

Hiiltä sitoutuu ilmakehästä kasveihin fotosynteesissä eli yhteyttämisessä.
Merissä sitä on sitoutuneena noin50 kertaa enemmän, kuin ilmassa. Sinne se liekenee pikkuhiljaa.
Tonni hiilidioksiidia kuluu puukuutiometrin kasvamiseen.
Päästöistä puolet sitoutuu valtameriin (niistähän sitä melua pitäisi kanssa pitää), neljännes puustoon ja loput lämmittelee ilmastoamme .
Metsääkin mailmalla palaa miljoonahehtaarikaupalla, on kauhia määrä mikä hiiltä vapautuu ilmakehään, kyllä siinä mummujen ja vaarien lauantaisaunat toiseksi jää.

Lue lisää

Paljonko tilavuudeltaan on tonni hiilidioksiidia?

Anonyymi kirjoitti:

Paljonko tilavuudeltaan on tonni hiilidioksiidia?

Kait se on kaasun tilavuus, en semmottia muista. Mä meen nyt saunaan.
Kerro jos tiedät tai katso jostain.

Eliaana kirjoitti:

Kait se on kaasun tilavuus, en semmottia muista. Mä meen nyt saunaan.
Kerro jos tiedät tai katso jostain.

Ai sama kuin esim. maakaasulla: Tonni nestemäistä maakaasua sisältää noin 600 kuutiometriä kaasumaisessa olomuodossa olevaa kaasua.
Kohtuullisen järeä tukkipuu on iältään 50-70- vuotias ja kokonaistilavuudeltaan siinä 0,35- 0,45 kuutiometriä eli se olisi sitonut hiilidioksidia suunnilleen saman verran tonneissa ja kuutiometreissä se tekee siis noin 250- 280 kuutiometriä. Kun tuo määrä jaetaan vielä puun kasvuun kuluneella ajalla, saadaan että vuotta kohti hiilidioksidia on puuhun sitoutunut karkeasti jotain 5- 7 kuutiometriä eli vähän päälle 8 kg.
Mutta sitten kysymys: Voiko pienestä taimesta kasvun alkuun lähtevä puu sitoa noin vauhdikkaasti hiiltä, ei tietenkään voi eli kertyvän hiilen määrä on suhteessa puun ikään/kokoon ja siitä voidaan päätellä että nuoret metsät sitovat suhteellisen vähän hiiltä. Kun tiedetään miten metsiä nykyisin hakataan pikavoittojen toivossa, ne eivät keskimäärin saa vanheta juuri koskaan eli eivät voi sitoa hiiltä niin tehokkaasti kuin voisivat jos elää saisivat...

Talousmetsä vaatii avohakkuita, sekametsä on myös talousmetsää jossa voidaan hakata jatkuvasti.
Avohakkuseen istutettu metsä tuottaa hitaasti, luin jostain siinä kasvanut puu on 15 vuotiaana yhden euron arvoinen, jossain vaihessa avokkuun jälkeen siitä rykäistään tuotto jonka jälkeen alue laitetaan sileäksi ja kierto alkaa alusta pelkkää kuusta mäntyä, joskus koivua..
Maalaisisännät, mitä huomannu isännät harventaa omaa metsää sekametsästä kun kaupuki omistajat tekee pystykauppaa yhtiöitten kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Talousmetsä vaatii avohakkuita, sekametsä on myös talousmetsää jossa voidaan hakata jatkuvasti.
Avohakkuseen istutettu metsä tuottaa hitaasti, luin jostain siinä kasvanut puu on 15 vuotiaana yhden euron arvoinen, jossain vaihessa avokkuun jälkeen siitä rykäistään tuotto jonka jälkeen alue laitetaan sileäksi ja kierto alkaa alusta pelkkää kuusta mäntyä, joskus koivua..
Maalaisisännät, mitä huomannu isännät harventaa omaa metsää sekametsästä kun kaupuki omistajat tekee pystykauppaa yhtiöitten kanssa.

Lue lisää

Nythän kokeillaan sitä jatkuvan kasvatuksen systeemiä. Tuloksia näjdään vasta kymmenien vuosien päästä.
Luke on julkaissut kuntakohtaisen metsävarantotilaston.
Pälkäneellä on jykevimmät metsät.
Eniten metsäpinta-alaa on Ilomantsissa 94,1%.
Täytyy katsella, kunhan tässä viitsii perehtyä.

Anonyymi kirjoitti:

Talousmetsä vaatii avohakkuita, sekametsä on myös talousmetsää jossa voidaan hakata jatkuvasti.
Avohakkuseen istutettu metsä tuottaa hitaasti, luin jostain siinä kasvanut puu on 15 vuotiaana yhden euron arvoinen, jossain vaihessa avokkuun jälkeen siitä rykäistään tuotto jonka jälkeen alue laitetaan sileäksi ja kierto alkaa alusta pelkkää kuusta mäntyä, joskus koivua..
Maalaisisännät, mitä huomannu isännät harventaa omaa metsää sekametsästä kun kaupuki omistajat tekee pystykauppaa yhtiöitten kanssa.

Lue lisää

Talousmetsä eikä mikäänkään metsä ei VAADI avohakkuita. Nykyisäntien isät ja varsinkin isoisät osasivat ottaa puuta metsästä maltillisesti, juurikin jatkuvan kasvun periaatetta noudattaen. He vain eivät tienneet miten moderneja olivat...
Jos joku avohakkuita vaatii, vaatijoita ovat ihan ensinnä isot yhtiöt tarvitessaan pikaisesti paljon raaka- ainetta, em. yhtiöitä myötäilevät "metsänhoitajat" jne, myyjiä aivopesevine mielipiteenmuokkauksineen, nykyisten metsänomistajien (usein kaupunkilaisia!) vain ja ainoastaan rahaa palvova ja hamuava ajatusmaailma ynnä myös isot kalliit koneet joita ei haluta liikutella jotain vaatimattomia harvennushakkuita varten minnekään.
Meillä on myös tehty käytännössä lähes mahdottomaksi se paljon aikaisemmin harjoitettu asia että metsänomistajat saivat vähän lisäansiotakin pienehköjen puumäärien kertamyynnistä muutaman vuoden välein tekemällä hakkuu- ja korjuutyöt talvipuhteina itse. Ne työt osuivat juuri sopivasti hankikelien aikaan jolloin maatiloilla viljely- ym. työt olivat tauolla, nyt metsänmyyjät suunnilleen pakotetaan eli vähintään painostetaan luopumaan tuosta oman työn osuudesta.
Nykyihmisten maailmasta hyvän kuvan antaa se, että nyt yht`äkkiä muka tuo jatkuvan kasvun periaate kuin keksittäisiin uutuutena vaikka juuri se on ollut metsiemme pääsääntöinen hyödyntämistapa iät ajat ennen tätä nykyajan tehometsätaloushulluutta.

Anonyymi kirjoitti:

Talousmetsä eikä mikäänkään metsä ei VAADI avohakkuita. Nykyisäntien isät ja varsinkin isoisät osasivat ottaa puuta metsästä maltillisesti, juurikin jatkuvan kasvun periaatetta noudattaen. He vain eivät tienneet miten moderneja olivat...
Jos joku avohakkuita vaatii, vaatijoita ovat ihan ensinnä isot yhtiöt tarvitessaan pikaisesti paljon raaka- ainetta, em. yhtiöitä myötäilevät "metsänhoitajat" jne, myyjiä aivopesevine mielipiteenmuokkauksineen, nykyisten metsänomistajien (usein kaupunkilaisia!) vain ja ainoastaan rahaa palvova ja hamuava ajatusmaailma ynnä myös isot kalliit koneet joita ei haluta liikutella jotain vaatimattomia harvennushakkuita varten minnekään.
Meillä on myös tehty käytännössä lähes mahdottomaksi se paljon aikaisemmin harjoitettu asia että metsänomistajat saivat vähän lisäansiotakin pienehköjen puumäärien kertamyynnistä muutaman vuoden välein tekemällä hakkuu- ja korjuutyöt talvipuhteina itse. Ne työt osuivat juuri sopivasti hankikelien aikaan jolloin maatiloilla viljely- ym. työt olivat tauolla, nyt metsänmyyjät suunnilleen pakotetaan eli vähintään painostetaan luopumaan tuosta oman työn osuudesta.
Nykyihmisten maailmasta hyvän kuvan antaa se, että nyt yht`äkkiä muka tuo jatkuvan kasvun periaate kuin keksittäisiin uutuutena vaikka juuri se on ollut metsiemme pääsääntöinen hyödyntämistapa iät ajat ennen tätä nykyajan tehometsätaloushulluutta.

Lue lisää

Edelliselle pitäisi löytää ne kolme tutkimusta jotka n. v. 1950 tehtiin Suomen metsistä ja silloin kaikissa niissä todettiin että ne olivat surkeassa kunnossa. Puuston määrä oli vain n. 1500 miljoonaa m3:ä . Siksi siihen asti käytössä ollut harsintahakkuu joka vastaa nykyistä jatkuvaa kasvatusta kiellettiin lailla .
Sen jälkeisen metsänhoitotavan avulla puuston määrä on kasvanut n. 66 % eli n. 2505 miljoonaan m3:iin ja sen järeys on myös lisääntynyt.
Keskimääräinen puuston lisäys on ollut n. 14 miljoonaa m3 vuodessa.
Vain joillekin turvemaille kasvatus on soveliasta . Mutta ei ne sieltäkään ihan puhdetöinä ole kannattavasti otettavissa ja epäilen löytyisikö siihen tekijöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Edelliselle pitäisi löytää ne kolme tutkimusta jotka n. v. 1950 tehtiin Suomen metsistä ja silloin kaikissa niissä todettiin että ne olivat surkeassa kunnossa. Puuston määrä oli vain n. 1500 miljoonaa m3:ä . Siksi siihen asti käytössä ollut harsintahakkuu joka vastaa nykyistä jatkuvaa kasvatusta kiellettiin lailla .
Sen jälkeisen metsänhoitotavan avulla puuston määrä on kasvanut n. 66 % eli n. 2505 miljoonaan m3:iin ja sen järeys on myös lisääntynyt.
Keskimääräinen puuston lisäys on ollut n. 14 miljoonaa m3 vuodessa.
Vain joillekin turvemaille kasvatus on soveliasta . Mutta ei ne sieltäkään ihan puhdetöinä ole kannattavasti otettavissa ja epäilen löytyisikö siihen tekijöitä.

Lue lisää

Edellä piti olla että " vain joillekin turvemaille jatkuva kasvatus on soveliasta."

Anonyymi kirjoitti:

Edelliselle pitäisi löytää ne kolme tutkimusta jotka n. v. 1950 tehtiin Suomen metsistä ja silloin kaikissa niissä todettiin että ne olivat surkeassa kunnossa. Puuston määrä oli vain n. 1500 miljoonaa m3:ä . Siksi siihen asti käytössä ollut harsintahakkuu joka vastaa nykyistä jatkuvaa kasvatusta kiellettiin lailla .
Sen jälkeisen metsänhoitotavan avulla puuston määrä on kasvanut n. 66 % eli n. 2505 miljoonaan m3:iin ja sen järeys on myös lisääntynyt.
Keskimääräinen puuston lisäys on ollut n. 14 miljoonaa m3 vuodessa.
Vain joillekin turvemaille kasvatus on soveliasta . Mutta ei ne sieltäkään ihan puhdetöinä ole kannattavasti otettavissa ja epäilen löytyisikö siihen tekijöitä.

Lue lisää

Siksihän niitä soita ojitettiin, kun kuviteltiin, että ne alkaisivat kasvaa puuta.
Niin ei käynyt.
Nykyään tiedetään, että myös puut tarvitsevat itselleen sopivan kasvualustan ja olosuhteet.

Eliaana kirjoitti:

Siksihän niitä soita ojitettiin, kun kuviteltiin, että ne alkaisivat kasvaa puuta.
Niin ei käynyt.
Nykyään tiedetään, että myös puut tarvitsevat itselleen sopivan kasvualustan ja olosuhteet.

Lue lisää

On aina tiedetty että myös puut tarvitsevat sopivan kasvualustan ja siinä sopivasti ravinteita jne. Kyllä ne puut sinne entiselle suollekin yleensä alkavat ilmestyä mutta se voi kestää vuosikymmeniä. Ensimmäinen edellytys tietysti on jo sekin että siinä lähituntumassa on riittävän vanhaa eli siementä levittävää puustoa olemassa, eihän ne puut tyhjästä nekään ala kasvaa eivätkä puiden siemenet keskimäärin kulkeudu kovinkan etäälle emopuusta. Kun se ojituksella kuivattu suopohja sitten kuivahtaa niin että siinä alkaa jotain kasvaa niin alkuun siihen hanakammin ilmestyy erilaista pitkää heinää tms. jonka seasta puolestaan puuntaimen on hankala selvitä kasvuun vaikka siellä itävä siemen olisikin.
Samahan paljolti pätee aukkohakkuualueilla, ensimmäisenä sieltä nousee pitkää ruohoa ja heinää, toiseksi lähes poikkeuksetta koivuntaimea jota suin surminkaan ei sinne kahden puulajin puupelloille haluta. Tuo on niin helposti omin silmin todettavissa kun tuolla kiertelee noitakin alueita.

Anonyymi kirjoitti:

Edelliselle pitäisi löytää ne kolme tutkimusta jotka n. v. 1950 tehtiin Suomen metsistä ja silloin kaikissa niissä todettiin että ne olivat surkeassa kunnossa. Puuston määrä oli vain n. 1500 miljoonaa m3:ä . Siksi siihen asti käytössä ollut harsintahakkuu joka vastaa nykyistä jatkuvaa kasvatusta kiellettiin lailla .
Sen jälkeisen metsänhoitotavan avulla puuston määrä on kasvanut n. 66 % eli n. 2505 miljoonaan m3:iin ja sen järeys on myös lisääntynyt.
Keskimääräinen puuston lisäys on ollut n. 14 miljoonaa m3 vuodessa.
Vain joillekin turvemaille kasvatus on soveliasta . Mutta ei ne sieltäkään ihan puhdetöinä ole kannattavasti otettavissa ja epäilen löytyisikö siihen tekijöitä.

Lue lisää

Siis mitä kielletttiin lailla?
Annatko ohjeet mistä voin lukea ko. lainkohdan?
Entä jos sellainen on lailla kielletty, miten mitään jatkuvan kasvun periaatetta ylipäätään voitaisiin nyt harjoittaa?
Käsite harsintahakkuu, enpä ole koskaan ennen kuullutkaan vaikka vähän metsää omistan ja pieniä hakkuitakin olen tehnyt silloin tällöin...

Aika sekopäinen kommentti tosiaan!

Persu tietotoimiston tieto.

Yleimaailmallinen kansainvälinen tutkimus jakaa tutkittua tietoa, Ohisalolla ei osaa eikä arpaa.
Ilmastomuutos on tosiasia ihmisen toimesta väittäkööt persu mitä tahansa, kyse miten pystymme hidastamaan sitä.

Eli mielipiteenmuokkaus on tehnyt tehtävänsä kohdallasi.
Puolueettomia arvioita ja laskelmia asiasta ei edes löydy, sen lauluja laulavat laskelmien tekijät keiden leipää syövät...

Lisään tähän.
https://yle.fi/a/74-20010560

Etelänapamantereen jäätiköt kasvavat kaiken aikaa, tilannetta kutsutaan Scottin paradoksiksi.
Käytännössä ilmaston lämpeneminen muualla aikaansaa sateiden lisääntymistä Etelänapamantereen alueella ja kun siellä sateet satavat lumena, lumi kassoittuessaan uuden ja taas uuden lumen painon alle tiivistyy tiivistymistään muuttuen lopulta jääksi.
Nuo jäätiköiden vahvistumiset on siellä todettu luotettavasti moderneimmilla mittausmenetelmillä ja - välineillä.
Meillä uutisoidaan herkästi jos etelänapamantereen jäästä on irronnut iso jäälautta tms. mutta ei hoksata että jään määrä alueella lisääntyy kaiken aikaa!

Anonyymi kirjoitti:

Etelänapamantereen jäätiköt kasvavat kaiken aikaa, tilannetta kutsutaan Scottin paradoksiksi.
Käytännössä ilmaston lämpeneminen muualla aikaansaa sateiden lisääntymistä Etelänapamantereen alueella ja kun siellä sateet satavat lumena, lumi kassoittuessaan uuden ja taas uuden lumen painon alle tiivistyy tiivistymistään muuttuen lopulta jääksi.
Nuo jäätiköiden vahvistumiset on siellä todettu luotettavasti moderneimmilla mittausmenetelmillä ja - välineillä.
Meillä uutisoidaan herkästi jos etelänapamantereen jäästä on irronnut iso jäälautta tms. mutta ei hoksata että jään määrä alueella lisääntyy kaiken aikaa!

Lue lisää

Höpö höpö:))

Kelpaako tieto ?

https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1904822116

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö:))

Kelpaako tieto ?

https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1904822116

Lue lisää

2.1. klo 8,26 joku kyseli mitä aikoinaan kiellettiin metsänhoidossa ja mitä on harsintahakkuu.
Kyselijä on ilmeisesti nuorehko henkilö jolle em. asiat eivät ole tulleet tutuiksi.
Harsintahakkuu on metsien hoitomenetelmä joka 1900 luvun alussa tuli saksalaisten ja ruotsalaisten toimesta Suomessa käyttöön kunnes se n. v 1950 metsälailla kiellettiin koska tutkimusten (komiteoiden) mukaan metsät oli surkeassa kunnossa.
Näitä tutkimuksia en ole löytänyt ja olisi hyvä että joku kaivaisi ne esiin ja julkaisisi. Harsintahakkuun päämuoto oli että metsästä otettiin päältä suurimmat puut ja toinen muoto oli määrämittahakkuu .
Tämä kielto kumottiin v. 1990 nimi taisi samalla muuttua jatkuvaksi kasvatukseksi.
Hakusanalla "harsintahakkuu" löytyy asiasta lisätietoa netistä.

Anonyymi kirjoitti:

2.1. klo 8,26 joku kyseli mitä aikoinaan kiellettiin metsänhoidossa ja mitä on harsintahakkuu.
Kyselijä on ilmeisesti nuorehko henkilö jolle em. asiat eivät ole tulleet tutuiksi.
Harsintahakkuu on metsien hoitomenetelmä joka 1900 luvun alussa tuli saksalaisten ja ruotsalaisten toimesta Suomessa käyttöön kunnes se n. v 1950 metsälailla kiellettiin koska tutkimusten (komiteoiden) mukaan metsät oli surkeassa kunnossa.
Näitä tutkimuksia en ole löytänyt ja olisi hyvä että joku kaivaisi ne esiin ja julkaisisi. Harsintahakkuun päämuoto oli että metsästä otettiin päältä suurimmat puut ja toinen muoto oli määrämittahakkuu .
Tämä kielto kumottiin v. 1990 nimi taisi samalla muuttua jatkuvaksi kasvatukseksi.
Hakusanalla "harsintahakkuu" löytyy asiasta lisätietoa netistä.

Lue lisää

Olen yli 70- vuoptiaana 70 täyttäneille tarkoitetulla sivustolla!
Se lakikohtakin kiinnostaisi nähdä mutta se taitaa jäädä löytymättä...
Ja miksi kielto kumottiin jos se kerran o0li niin aiheellinen?
Ja miksi ainakin kotitilallani ja ko. seudulla laajemminkin myös 1950-1990 välisenä aikana tehtiin paljon nimenomaan hakkuita jotka eivät olleet avohakkuita ja joissa ensisijaisesti poistettiin järeintä puustoa. Kylläkin poistettiin enin osa järeimmästä puustosta aina ehkä noin 12- 16 vuoden välein mutta nuorta juuri hyvään kasvuun päässyttä puustoa ei nykysellä tavalla raavittu pois. se sai jäädä kasvamaan ja ns. paperipuuta tehtiin pieniä määriä vain hyvin tiheään kasvaneissa nuorten puiden vyöhykkeissä, eli sitä pikkupuuta ei suuria kertynyt eikä siitä silloinkaan mitään hintaa saanut mutta kun talonpojat itse tekivät kaadot ja kuljetukset autoteiden varteen, heille jäi siitäkin sentään vähän
tervetullutta työpalkkaa. Muistelen että ainakin vielä silloin tuo oman metsän itse tehty hakkuupalkka oli jopa verotonta tuloa eli hyvä lisä sikälikin.
Ilmeisesti sekä meillä että koko pitäjässä, vieläpä seudun valtion metsissä, rikottiin ja laajasti rikottiinkin esittämääsi kieltolakia...

Pari pykälää ylempänä kyseltiin lakeja joilla aikanaan kiellettiin harsintahakkuut.
Kyseinen laki on yksityismetsälaki jolla nimellä se löytyy netistä ja sen 15.9.1967 annetussa laissa sen ensimmäisessä pykälässä on kyseinen kielto .
Valtion maat eivät kuulu sen piiriin.
Yksityismetsälakia on useasti uudistettu ja v. 1990 edellä oleva kieltopykälä muutettiin ja viimeinen lainmuutos taisi olla vuonna 2014..
Eli nyt voi metsänomistajat valita mitä hoitotapaa haluaa käyttää mutta ei niin että joku ulkopuolinen haluaa kieltää toisen hoitotavan kokonaan vaikka muu hoitotapa ei kyseiselle maatyypille sovi.
Eli metsänomistajalle jäisi valinnanvapaus kumpaa käyttää .
Metsälautakunnathan kyllä valvovat hakkuiden laillisuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Pari pykälää ylempänä kyseltiin lakeja joilla aikanaan kiellettiin harsintahakkuut.
Kyseinen laki on yksityismetsälaki jolla nimellä se löytyy netistä ja sen 15.9.1967 annetussa laissa sen ensimmäisessä pykälässä on kyseinen kielto .
Valtion maat eivät kuulu sen piiriin.
Yksityismetsälakia on useasti uudistettu ja v. 1990 edellä oleva kieltopykälä muutettiin ja viimeinen lainmuutos taisi olla vuonna 2014..
Eli nyt voi metsänomistajat valita mitä hoitotapaa haluaa käyttää mutta ei niin että joku ulkopuolinen haluaa kieltää toisen hoitotavan kokonaan vaikka muu hoitotapa ei kyseiselle maatyypille sovi.
Eli metsänomistajalle jäisi valinnanvapaus kumpaa käyttää .
Metsälautakunnathan kyllä valvovat hakkuiden laillisuuden.

Lue lisää

Ihmetyttää suuresti että Ollikainen tulkitessaan Luken tutkimusta kuin piru raamattua on saanut tiedotusvälineet ym. hirvittelemää metsien kasvun ja hiilensidonnan "hirveää romahdusta" vaikka todellisuudessa siihen ei ole mitään järkevää syytä.
Paras todiste siitä on kyseisen tutkimuksen liitteenä oleva taulukko hiilensidonnasta ja päästöistä vuosilta 1990 - 2020 , joka pitäisi julkaista kaikkien nähtäville.
Siitä selviää että metsien hiilensidonta on sinä aikana VUOSITTAIN vaihdellut n. 8 ja 32 miljoonan tonnin välillä.
Suurin yhden vuoden lisäys on tapahtunut vuoden 2008 ja 2009 välillä eli n. 15 miljoonasta tonnista n. 32 miljoonaan tonniin eli yhden vuoden aikana 17 miljoonaa tonnia lisää.
Nyt vuosien 2021 ja 2022 välinen "hirveä" lasku taisi lopuksi supistua 0,9 miljoonaan tonniin !!
Viimeksi vuodesta 2018 hiilensidonta lisääntyi vuoteen 2020 verrattuna 150 % !!
Kun nyt vuosien 2021 ja 2022 välillä saatiin eri lähtökohdista tehdyssä tutkimuksessa n. 4 %:n lasku niin se on nyt se HIRVEÄ ROMAHDUS ja pelotellaan 7 miljardin maksuilla EU:lle ???
Mitä olisi pitänyt sanoa vuosien 2008 ja 2009 välisestä 17 miljoonan tonnin lisäyksestä ja vuosien 2018 ja 2020 välisestä 150 %:n lisäyksestä ??
Tuo viimeinen 150 %:n lisäys taitaa olla 37,5 KERTAA SUUREMPI muutos kuin tuo 4 % mutta se ei näytä ketään kiinnostavan ei ainakaan Ollikaista ja tiedotusvälineitä.
Ei siis yhden eikä kahden vuoden tulosten perusteella saisi tehdä suuria johtopäätöksiä vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla johon em. taulukko antaa pohjaa siten että keskimääräinen vuosittainen metsien hiilensidonta on ollut viimeisten 30 vuoden aikana
n. 21 miljoonaa tonnia.

Anonyymi kirjoitti:

Pari pykälää ylempänä kyseltiin lakeja joilla aikanaan kiellettiin harsintahakkuut.
Kyseinen laki on yksityismetsälaki jolla nimellä se löytyy netistä ja sen 15.9.1967 annetussa laissa sen ensimmäisessä pykälässä on kyseinen kielto .
Valtion maat eivät kuulu sen piiriin.
Yksityismetsälakia on useasti uudistettu ja v. 1990 edellä oleva kieltopykälä muutettiin ja viimeinen lainmuutos taisi olla vuonna 2014..
Eli nyt voi metsänomistajat valita mitä hoitotapaa haluaa käyttää mutta ei niin että joku ulkopuolinen haluaa kieltää toisen hoitotavan kokonaan vaikka muu hoitotapa ei kyseiselle maatyypille sovi.
Eli metsänomistajalle jäisi valinnanvapaus kumpaa käyttää .
Metsälautakunnathan kyllä valvovat hakkuiden laillisuuden.

Lue lisää

Minun asuinpakkakunnallani harsintahakkuu tarkoitti jotain sellaista kuin puuston alempien oksien poistamista tms.
Hyvin tavanomaista oli sekin että harvennettiin metsistä ainoastaan osa pikkupuusta eli tehtiin sillä keinoin silloin ns. paperipuuta. Muistan jopa aikaa kun paperipuu vielä kuorittiin joko suoraan hakkuupaikoilla tai viimeistään keräilypisteissä teiden varsilla.
Muistan jopa metrisen paperipuun vaikka pianhan se sitten muuttuikin kaksimetriseksi.
Mitään kieltoja tukkipuuhakkuseenkaan ottamalla vain osa järeämmistä puista ei ollut, olen omin silmin nähnyt lukuisia hakkuita joissa noin toimittiin, mikä lie ollut ja mihin tarkoitettu tuo lakimääräys..?
Mitä ihmeen järkeä on muuten hakata pois metsästään siellä juuri vuosdien kisaamisen ja sinnittelyn jälkeen parhaaseen kasvun alkuun päässyt pieni tyviläpimitaltaan jotain 100-150- millinen puu ja käskyttää metsän kasvu valtavaan taantumaan, alkamaan taas ihan nollilta kuten ns. aukkohakkuussa tapahtuu. Mitään rahaahan myyjä ei näitä pikkupuita myymällä saa koska hinta per kuutio on alhainen ja kuutioita kerryttämään tarvitaan lukumääräisesti paljon, paljon runkoja...Kuka ja miksi vihata metsäänsä niin paljon että suostuu tähän tuhoamiseen?

Mutta jos avohakkuita ei ollenkaan tehtäisi, siellä olisi valmiina nuorta puustoa hiiltä sitomassa jo hakkuun ensimmäisistä päivistä alkaen!
Miksi metsiä istutetaan kun ne osaavat kasvaa ihan omia aikojaan...Miksi päädytään lainkaan sellaiseen tyilanteeseen että ihmisen on istutettava metsää, metsät ja puut ovat pärjänneet pitkän, pitkän aikaa ilman ihmisen istutuksia.
Useampia avohakkuualueita muuten ei edes istuteta, sinne jätetään silmänlumeeksi ja ensimmäsiten myskytuulin kaadettavaksi sinne tännwe muutama himan kookkaampi runko ikään kuin siemenpuuksi, silloin vältytään istuttamiselta. Näin on menetelty asuinpaikkakunnallani tietämissäni avohakkuukohteissa lähes poikkeuksetta. Vaikka ehkä ko. tapauksissa ei saisi ollenkaan käyttä sanaa avohakkuu, sitähän se kuitenkin on kun nuoretkin puut niitetään pois.
Em. tapauksissa sinne hakkuuaukeille nousee ensin heinää, vadelmapuskaa ja vastaavaa eivätkä sieltä vähän aikaan pääse esiin mitkään taimet. Voimakkaimpia ovat koivuntaimet jotka ensin alkavat maasta työntyä, vaikka alueella olisi ollut kuusi/mäntyvaltainen metsä, näissä olosuhteissa siellä sikiävät ensimmäisinä maassa uinuneet koivunsiemnet ja niistä taimet. Niiden annetaan kasvaa 3- 6 vuotta jonka jälkeen tulee setä raivaussahan kanssa ja pätkii kaikki tuhannet lupaavassa kasvun alussa olevat nuoret koivut kun eihän siinä puupellossa olla koivua kasvattamassa. Siitä eteenpäin toiset 3- 6 vuotta ja nähdään ensimmäisten kuusen- ja männyntaimien räpiköivän esiin...On tullut sellaiset 50 vuotta tuota seurattua, METSÄNHOITOA...

Kaikenlaista metsätietämystä näkyy edellä ja ei aina ihan asiallista.
Moititaan nykyistä metsänhoitotapaa josta kuitenkin todelliset luvut antaa toisen kuvan.
Vuonna 1950 kiellettiin harsintahakkuut lailla ja sen ensimmäisessä pykälässä "metsien hävittäminen" kiellettiin.
Metsien puustoa oli n. 1500 miljoonaa m3 kun niitä nyt on 2505 miljoonaa m3 eli n. 66 % enemmän.
Mesien vuosikasvu oli silloin n. 50 miljoonaa m3 kun jo vuonna 2010 kasvu ylitti 100 miljoonan rajan eli siis se oli kaksinkertainen. Eli Suomen metsät voivat erittäin hyvin ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
Eli aukkohakkuu soveltuu eräille metsätyypeille ja jatkuva kasvatus joillekin turvemaille.
Ja todella parhaat puolukkamaat löytyy muutama vuosi aukkohakkuun jälkeen kangasmailta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikenlaista metsätietämystä näkyy edellä ja ei aina ihan asiallista.
Moititaan nykyistä metsänhoitotapaa josta kuitenkin todelliset luvut antaa toisen kuvan.
Vuonna 1950 kiellettiin harsintahakkuut lailla ja sen ensimmäisessä pykälässä "metsien hävittäminen" kiellettiin.
Metsien puustoa oli n. 1500 miljoonaa m3 kun niitä nyt on 2505 miljoonaa m3 eli n. 66 % enemmän.
Mesien vuosikasvu oli silloin n. 50 miljoonaa m3 kun jo vuonna 2010 kasvu ylitti 100 miljoonan rajan eli siis se oli kaksinkertainen. Eli Suomen metsät voivat erittäin hyvin ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
Eli aukkohakkuu soveltuu eräille metsätyypeille ja jatkuva kasvatus joillekin turvemaille.
Ja todella parhaat puolukkamaat löytyy muutama vuosi aukkohakkuun jälkeen kangasmailta.

Lue lisää

MIksi toistat toistamasta päästyäsi tuota samaa jonninjoutavaa höpinääsi?
Miten puolukankasvu edistää metsänkasvua?
Eikö olisi metsän kannalta parempi jos siinä puolukkapaikalla kasvaisi hyvinvoivaa 15- 30- vuoden ikäistä metsää ja sen alla jo pieniä uusiakin taimitulokkaita..?

Tieteelliseen tutkimukseen, Ollikaisen esitys perustuu niihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteelliseen tutkimukseen, Ollikaisen esitys perustuu niihin.

Ei puolukankasvu edistä metsän kasvua mutta puolukka ei kysele myöskään kasvaako metsä vai ei vaan tykkää vaan kasvaa aukkohakatussa metsässä..

Anonyymi kirjoitti:

Ei puolukankasvu edistä metsän kasvua mutta puolukka ei kysele myöskään kasvaako metsä vai ei vaan tykkää vaan kasvaa aukkohakatussa metsässä..

Onko "tieteellistä tutkimusta" kun yhden vuoden tulosten perusteella tehdään päätelmiä "hirveästä romahduksesta" vaikka:
Tutkimus on vain yhdetä vuodelta.
Sen lopussa sanotaan että se on tehty eri lähtökohdista eikä sitä pitäisi verrata edellisen vuoden lukuihin . Samaa toteaa tutkimuksessa mukana ollut Kari Korhonenkin.
Tutkimuksessa saatiin aikaan n. 4 % kasvun hidastuminen.
Saman tutkimuksen kaaviokuvasta selviää että vuosien 2018 ja 2020 välillä kasvu ja hiilensidonta on lisääntynyt 150 % eli 37,5 kertaa suurempi muutos toisinpäin.
Voiko siis pitää tieteellisen tutkimuksen johtopäätöksenä että 4 %:n lasku olisi "hirveä romahdus".
Eli ei yhden vuoden tuloksen perusteella voi tehdä pätevää "tieteellistä tutkimusta" jonka perusteella sitten tehdään "hirveitä" päätelmiä. .
Tavoite on mitä ilmeisimmin "Ollikaisen porukalla" jokin muu kuin todelliseen totuuteen pääseminen ja siinä he kyllä ovat onnistuneet tiedostusvälineiden avulla.

Anonyymi kirjoitti:

Onko "tieteellistä tutkimusta" kun yhden vuoden tulosten perusteella tehdään päätelmiä "hirveästä romahduksesta" vaikka:
Tutkimus on vain yhdetä vuodelta.
Sen lopussa sanotaan että se on tehty eri lähtökohdista eikä sitä pitäisi verrata edellisen vuoden lukuihin . Samaa toteaa tutkimuksessa mukana ollut Kari Korhonenkin.
Tutkimuksessa saatiin aikaan n. 4 % kasvun hidastuminen.
Saman tutkimuksen kaaviokuvasta selviää että vuosien 2018 ja 2020 välillä kasvu ja hiilensidonta on lisääntynyt 150 % eli 37,5 kertaa suurempi muutos toisinpäin.
Voiko siis pitää tieteellisen tutkimuksen johtopäätöksenä että 4 %:n lasku olisi "hirveä romahdus".
Eli ei yhden vuoden tuloksen perusteella voi tehdä pätevää "tieteellistä tutkimusta" jonka perusteella sitten tehdään "hirveitä" päätelmiä. .
Tavoite on mitä ilmeisimmin "Ollikaisen porukalla" jokin muu kuin todelliseen totuuteen pääseminen ja siinä he kyllä ovat onnistuneet tiedostusvälineiden avulla.

Lue lisää

Kyse on näköjään erityisesti siitä mitä ja mihin haluat uskoa!
Kyseenalaistat nyt aika automaattisesti selvitykset joiden mukaan tilanne on huonompi kuin aiemmin on esitetty ja sinä haluat ehdotomasti uskoa niihin aiemmin tehtyihin selvityksiin...
Meillä on muuten sattumoisin juuri tänään ollut tiedotusvälineissä uutisia sellaisista uudenkarheista selvityksistä joiden mukaan metsiemme harvennyushakkuita on tehty lakia rikkovan voimallisella kädellä eli aivan liian paljon puustoa poistamalla.
Ei mikään erityinen ihme jos metsien kasvu noin menettelemällä putoaa varsin radikaalisti ja nopeastikin...

Anonyymi kirjoitti:

Ei puolukankasvu edistä metsän kasvua mutta puolukka ei kysele myöskään kasvaako metsä vai ei vaan tykkää vaan kasvaa aukkohakatussa metsässä..

Puolukkaa, mustikkaa ja sieniäkin poimittavaksi kasvaa ihan metsän puiden lomassa, ei niiden kasvua varten ole tarpeen metsiä matalaksi hakata.

Poimi sinä puolukat vaikka metsästä mutta parhaat puolukkapaikat löytäisit kangasmetsäien aukoista kun hakkuista on kulunut muutama vuosi.

Anonyymi kirjoitti:

Poimi sinä puolukat vaikka metsästä mutta parhaat puolukkapaikat löytäisit kangasmetsäien aukoista kun hakkuista on kulunut muutama vuosi.

Edellä meni nyt puolukan poiminnaksi tärkeä metsäasia.
Edellä on myös todettu metsäkeskuksen juttu Keski-Suomen harvennuksista jossa todetaan että niissä on metsä jätetty liian harvaksi ja että harvennukset on tehty liian aikaisin.
Erikoinen uutinen sillä tähän asti metsäkeskukset ovat moittineet sitä että kun metsänomistajat itse suorittavat taimikonhoidon tai ensiharvennuksen niin se on poikkeuksetta LIIAN TIHEÄÄ ja usein "kemera" tuki evätään sen vuoksi kuten minullekin on tapahtunut.
Lisäksi aikaisemmin on jatkuvasti tiedotettu että metsissä on VALTAVASTI harvennusrästejä eli olisi pitänyt pikaisesti harventaa koska latvustot supistuvat liian pieniksi ja kasvu ja hiilensidonta heikkenee. .
Nyt sitten sanotaan että on harvennettu liian aikaisin !!
Onko ohjeet tai henkilökunta muuttunut metsäkeskuksissa vain mikä on tämän täyskäännöksen saanut aikaan.??

Anonyymi kirjoitti:

Edellä meni nyt puolukan poiminnaksi tärkeä metsäasia.
Edellä on myös todettu metsäkeskuksen juttu Keski-Suomen harvennuksista jossa todetaan että niissä on metsä jätetty liian harvaksi ja että harvennukset on tehty liian aikaisin.
Erikoinen uutinen sillä tähän asti metsäkeskukset ovat moittineet sitä että kun metsänomistajat itse suorittavat taimikonhoidon tai ensiharvennuksen niin se on poikkeuksetta LIIAN TIHEÄÄ ja usein "kemera" tuki evätään sen vuoksi kuten minullekin on tapahtunut.
Lisäksi aikaisemmin on jatkuvasti tiedotettu että metsissä on VALTAVASTI harvennusrästejä eli olisi pitänyt pikaisesti harventaa koska latvustot supistuvat liian pieniksi ja kasvu ja hiilensidonta heikkenee. .
Nyt sitten sanotaan että on harvennettu liian aikaisin !!
Onko ohjeet tai henkilökunta muuttunut metsäkeskuksissa vain mikä on tämän täyskäännöksen saanut aikaan.??

Lue lisää

Luin äsken voimassaolevan metsänkäsittelyohjeen jossa todetaan että:
Puuston kehityksen kannalta on tärkeää että ensiharvennus tehdään ajoissa ettei latvustot supistu liian pieniksi.
Nyt sitten kuitenkin valitetaan että ne on tehty liian aikaisin ?
Myös se että metsänomistajien tekemiä harvennuksia on todella moitittu liian tiheiksi ja nyt
ne ovat sitten liian harvoja !
Ketähän tässä nyt pitäisi uskoa ?.

Anonyymi kirjoitti:

Poimi sinä puolukat vaikka metsästä mutta parhaat puolukkapaikat löytäisit kangasmetsäien aukoista kun hakkuista on kulunut muutama vuosi.

Niin poiminkin, hyvinä marjavuosina varsinkin mustikkaa saa ryhtyä poimimaan tuosta kun kymmenkunta metriä malttaa mennä ulko- ovelta metsän suuntaan. Puolukkaa tässä kasvaa huonommin eli pitää jaksaa tarpoa muuataman satakin metriä, mutta hakkuuaukkoihin ei tarvitse mennä.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä meni nyt puolukan poiminnaksi tärkeä metsäasia.
Edellä on myös todettu metsäkeskuksen juttu Keski-Suomen harvennuksista jossa todetaan että niissä on metsä jätetty liian harvaksi ja että harvennukset on tehty liian aikaisin.
Erikoinen uutinen sillä tähän asti metsäkeskukset ovat moittineet sitä että kun metsänomistajat itse suorittavat taimikonhoidon tai ensiharvennuksen niin se on poikkeuksetta LIIAN TIHEÄÄ ja usein "kemera" tuki evätään sen vuoksi kuten minullekin on tapahtunut.
Lisäksi aikaisemmin on jatkuvasti tiedotettu että metsissä on VALTAVASTI harvennusrästejä eli olisi pitänyt pikaisesti harventaa koska latvustot supistuvat liian pieniksi ja kasvu ja hiilensidonta heikkenee. .
Nyt sitten sanotaan että on harvennettu liian aikaisin !!
Onko ohjeet tai henkilökunta muuttunut metsäkeskuksissa vain mikä on tämän täyskäännöksen saanut aikaan.??

Lue lisää

Monta monituista vuottahan tuota laulua on laulettu, kuinka on harvennusrästejä.
Nyt onkin asia ykskas toisinpäin.
Ans katsoa mitä seuraavaksi tulee.

Eliaana kirjoitti:

Monta monituista vuottahan tuota laulua on laulettu, kuinka on harvennusrästejä.
Nyt onkin asia ykskas toisinpäin.
Ans katsoa mitä seuraavaksi tulee.

Mietipäs hetki miten tulkitset asioita? Nyt on siis todettu että harvennushaakkuualueilla joilla on tehty harvennushakkuita, on hakattu liian paljon puustoa. Eli ei ole ollenkaan tarkastelu tämän selvityksen yhteydessä sitä millaisessa kunnossa ovat alueet joilla ei harvennushakkuita ole mahdollisesti ensinkään tehty.
Tämän selvityksen yhteydessä ei kukaan esitä ja väitä etteikö olisi paljon myös harvennuksen tarpeessa olevia kohteita?
Löytäisin alle puoli tuntia asunnoltani käveltyäni useammasta suunnastakin metsää joka on käytännössä lähes ns. luonnontilassa, siellä olisi harvennettavaa yllin kyllin. Mutta tämä selvitys ei siis koskenut näitä alueita.

Anonyymi kirjoitti:

Mietipäs hetki miten tulkitset asioita? Nyt on siis todettu että harvennushaakkuualueilla joilla on tehty harvennushakkuita, on hakattu liian paljon puustoa. Eli ei ole ollenkaan tarkastelu tämän selvityksen yhteydessä sitä millaisessa kunnossa ovat alueet joilla ei harvennushakkuita ole mahdollisesti ensinkään tehty.
Tämän selvityksen yhteydessä ei kukaan esitä ja väitä etteikö olisi paljon myös harvennuksen tarpeessa olevia kohteita?
Löytäisin alle puoli tuntia asunnoltani käveltyäni useammasta suunnastakin metsää joka on käytännössä lähes ns. luonnontilassa, siellä olisi harvennettavaa yllin kyllin. Mutta tämä selvitys ei siis koskenut näitä alueita.

Lue lisää

Ymmärrän mitä tarkoitat. Ajattelit tuon tutkimuksen sisältöä sinänsä.
Itse ajattelen tuota ylenpalttista vouhotusta, mikä muokkaa mielipiteitä.
Ensin annetaan ymmärtää kuinka metsän nielut ovat nyt romahtaneet, ikäänkuin hiilensidontaa ei olisi nimeksikään.
Sitten vouhkataan kuinka väärin on harvennettu kaikki. (Vaikka sitä harvetamatonta on runsaasti).
Rästejä on useampi 100 000 ha.
Toiset laulaa, kuinka ei saisi puun puuta ottaa. Kaikki vaan museoiksi.
Kun asioista ei kerrota, kun vaan yksi puoli ja loput annetaan ymmärtää. (väärin)
Niin, että mitähän seuraavaksi.

Eliaana kirjoitti:

Ymmärrän mitä tarkoitat. Ajattelit tuon tutkimuksen sisältöä sinänsä.
Itse ajattelen tuota ylenpalttista vouhotusta, mikä muokkaa mielipiteitä.
Ensin annetaan ymmärtää kuinka metsän nielut ovat nyt romahtaneet, ikäänkuin hiilensidontaa ei olisi nimeksikään.
Sitten vouhkataan kuinka väärin on harvennettu kaikki. (Vaikka sitä harvetamatonta on runsaasti).
Rästejä on useampi 100 000 ha.
Toiset laulaa, kuinka ei saisi puun puuta ottaa. Kaikki vaan museoiksi.
Kun asioista ei kerrota, kun vaan yksi puoli ja loput annetaan ymmärtää. (väärin)
Niin, että mitähän seuraavaksi.

Lue lisää

Juuri noin!
Kun asioista on viisikinkymmentä vuotta kerrottu vain se yksi puoli niin tässä sitä ollaan.
Kun tutkimustulokset ovat olleet sellaisia mitä niistä tulee kun sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Olisiko se laulattaja ollut maamme puuta käyttävä teollisuus itseään palvelevine metsänhoitajineen jne?
Nyt kun EU (jota en erityisesti ihaile) pakottaa uudenlaiseen puolueettomuuteen jopa metsien tilaa selvitettäessä, nyt ollaankin ihmeissään...
Mitään ylenpalttista vouhotusta en näe asiassa harjoitettavan, kysymys on enemmän esillä aikansa ja sitten tulevat uudet kysymykset ja vievät huomion. metsien niin kuin koko luonnonkin jonkinasteinen säilyttäminen on minusta niin iso ja arvokas asie että se anasaitseekin vähän jopa vouhotusta.
Käytän sanaa jonkinasteinen koska olen realisti enkä usko että luonnossa on kovin paljoa enää sellaista mikä olisi vielä pelastettavissa...

Anonyymi kirjoitti:

Juuri noin!
Kun asioista on viisikinkymmentä vuotta kerrottu vain se yksi puoli niin tässä sitä ollaan.
Kun tutkimustulokset ovat olleet sellaisia mitä niistä tulee kun sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Olisiko se laulattaja ollut maamme puuta käyttävä teollisuus itseään palvelevine metsänhoitajineen jne?
Nyt kun EU (jota en erityisesti ihaile) pakottaa uudenlaiseen puolueettomuuteen jopa metsien tilaa selvitettäessä, nyt ollaankin ihmeissään...
Mitään ylenpalttista vouhotusta en näe asiassa harjoitettavan, kysymys on enemmän esillä aikansa ja sitten tulevat uudet kysymykset ja vievät huomion. metsien niin kuin koko luonnonkin jonkinasteinen säilyttäminen on minusta niin iso ja arvokas asie että se anasaitseekin vähän jopa vouhotusta.
Käytän sanaa jonkinasteinen koska olen realisti enkä usko että luonnossa on kovin paljoa enää sellaista mikä olisi vielä pelastettavissa...

Lue lisää

50 vuodessta on metsän kasvu tuplaantunut ja hiilinielut kasvaneet huimasti.
Ei ne sen aikaiset laulut siis ole kovin huonoja olleet.
Sitäpaitsi asioita pitäisi aina tarkastella ja arvioida ajan tiedon ja käsitysten mukaan.
Kun aletaan vouhottamaan kamalasti yhteen suuntaan, on vaarana, että mennään ojasta allikkoon.
Meillä on hieno luonto jonka eteen koko ajan tehdään työtä monella sektorilla ja Sinä sanot ettei siellä ole pelastettavaa. Ja vielä realisti!🌲🌻

Eliaana kirjoitti:

50 vuodessta on metsän kasvu tuplaantunut ja hiilinielut kasvaneet huimasti.
Ei ne sen aikaiset laulut siis ole kovin huonoja olleet.
Sitäpaitsi asioita pitäisi aina tarkastella ja arvioida ajan tiedon ja käsitysten mukaan.
Kun aletaan vouhottamaan kamalasti yhteen suuntaan, on vaarana, että mennään ojasta allikkoon.
Meillä on hieno luonto jonka eteen koko ajan tehdään työtä monella sektorilla ja Sinä sanot ettei siellä ole pelastettavaa. Ja vielä realisti!🌲🌻

Lue lisää

Et taaskaan lukenut sitä mitä kommentoit!
Kirjoitin ettei mielestäni luonnossa ei ole kovin paljon enää pelastettavaa...luonto kattaa maat ja meret, puut ja puuttomatkin alueet jne. Luonnolla tarkoitan myös koko tämän pallon luontoa, en vain pientä Suomea!
Milloin viimeksi ostit kaupasta Itämeressä vapaana kasvanutta merilohta? Miksi et osta sitä, johtuisiko se siitä että lohikannat ovat huvenneet pääosin ihmisen toiminnan seurauksena niin vähiin että niissä ei oikein ole enää pyydettävää...
Maailmalla on ollut melkoinen joukko esim. eläinlajeja jotka ovat ehtineet elää maisemissaan tuhansia ja taas tuhansia ja tyodennäköisesti kymmeniäkintuhansia vuosia mutta kun paikalle saapui laji nimeltä ihminen, eläimet kokivat sukupuuton merkillisesti juuri sen jälkeen mikä ihan muutamissa vuosikymmenissä ja muutkin 100- 200 vuodessa.
Jep, tiedän senkin että noin 100 vuotta sitten metsien tilaa pidettiin huonona, sekä meillä että esim. Ruotsissa jossa rautasulattojen tarvitseman hiilen valmistukseen käyettiin valtaivat määrät puuta.
Metsien tilaa voidaan tarkastella ahneen ihmisen rahaa kiiluvin silmin tai luonnon kannalta. Luonnollisesti omia aikojaan kasvaneissa metsissä saattakin olla puuta kuutiometreissä mitaten jopa vähemmän kuin kahden puulajin puupellossa hetki ennen hienoa päätehakkuuta mutta siellä on lajeja valtavan paljon enemmän kuin puupelloissa. Jotta luontoa voisi sanoa jotenkin hienoksi tms. sen tulisi edes olla lajikirjoltaan monipuolinen eikä kahdelle puulajille pyhitetty puupelto vailla kolopuitaan, vailla hitaasti lahoavia ja samalla sadoille tärkeille mikroskooppisen pienille eliöille elintilaa antavia elementtejään jne.
Koska viimeksi näit palokärjen? Naputteliko vanhaa puunrunkoa johon samalla syntyi koloaihio johon ehkä jo tulevana keväänä asettuu joku kolopesijä pesimään...

Anonyymi kirjoitti:

Et taaskaan lukenut sitä mitä kommentoit!
Kirjoitin ettei mielestäni luonnossa ei ole kovin paljon enää pelastettavaa...luonto kattaa maat ja meret, puut ja puuttomatkin alueet jne. Luonnolla tarkoitan myös koko tämän pallon luontoa, en vain pientä Suomea!
Milloin viimeksi ostit kaupasta Itämeressä vapaana kasvanutta merilohta? Miksi et osta sitä, johtuisiko se siitä että lohikannat ovat huvenneet pääosin ihmisen toiminnan seurauksena niin vähiin että niissä ei oikein ole enää pyydettävää...
Maailmalla on ollut melkoinen joukko esim. eläinlajeja jotka ovat ehtineet elää maisemissaan tuhansia ja taas tuhansia ja tyodennäköisesti kymmeniäkintuhansia vuosia mutta kun paikalle saapui laji nimeltä ihminen, eläimet kokivat sukupuuton merkillisesti juuri sen jälkeen mikä ihan muutamissa vuosikymmenissä ja muutkin 100- 200 vuodessa.
Jep, tiedän senkin että noin 100 vuotta sitten metsien tilaa pidettiin huonona, sekä meillä että esim. Ruotsissa jossa rautasulattojen tarvitseman hiilen valmistukseen käyettiin valtaivat määrät puuta.
Metsien tilaa voidaan tarkastella ahneen ihmisen rahaa kiiluvin silmin tai luonnon kannalta. Luonnollisesti omia aikojaan kasvaneissa metsissä saattakin olla puuta kuutiometreissä mitaten jopa vähemmän kuin kahden puulajin puupellossa hetki ennen hienoa päätehakkuuta mutta siellä on lajeja valtavan paljon enemmän kuin puupelloissa. Jotta luontoa voisi sanoa jotenkin hienoksi tms. sen tulisi edes olla lajikirjoltaan monipuolinen eikä kahdelle puulajille pyhitetty puupelto vailla kolopuitaan, vailla hitaasti lahoavia ja samalla sadoille tärkeille mikroskooppisen pienille eliöille elintilaa antavia elementtejään jne.
Koska viimeksi näit palokärjen? Naputteliko vanhaa puunrunkoa johon samalla syntyi koloaihio johon ehkä jo tulevana keväänä asettuu joku kolopesijä pesimään...

Lue lisää

Lohduton on asenteesi, jos koko pallolla ei Sinun mielestäsi ole paljon pelastettavissa.
Paljon on jo pelastettu ja kuten sanoin, paljon tehdään koko ajan eri sektoreilla.
Tunnen kyllä historiaa, myös nuo mainitsemasi asiat.
Ei ole tarkoitus tehdä luonnosta ´´puupeltoja´´ mutta myös talousmetsää tarvitaan.
Tuon 50 vuoden aikana myös talousmetsät ovat hiilinieluja tuottaneet.
Katsot asiaa vain yhdestä näkökulmasta.
Realisti mainitsit olevasi, anteeksi vain, mutta kommenttisi ovat enemmänkin pessimistisiä.
Vai onko tarkoituksesi vain lyödä lyttyyn toisenlainen näkökulma.

Eliaana kirjoitti:

Lohduton on asenteesi, jos koko pallolla ei Sinun mielestäsi ole paljon pelastettavissa.
Paljon on jo pelastettu ja kuten sanoin, paljon tehdään koko ajan eri sektoreilla.
Tunnen kyllä historiaa, myös nuo mainitsemasi asiat.
Ei ole tarkoitus tehdä luonnosta ´´puupeltoja´´ mutta myös talousmetsää tarvitaan.
Tuon 50 vuoden aikana myös talousmetsät ovat hiilinieluja tuottaneet.
Katsot asiaa vain yhdestä näkökulmasta.
Realisti mainitsit olevasi, anteeksi vain, mutta kommenttisi ovat enemmänkin pessimistisiä.
Vai onko tarkoituksesi vain lyödä lyttyyn toisenlainen näkökulma.

Lue lisää

Just joo, paljon Tehdään SEKTOREILLA!

Eliaana kirjoitti:

Lohduton on asenteesi, jos koko pallolla ei Sinun mielestäsi ole paljon pelastettavissa.
Paljon on jo pelastettu ja kuten sanoin, paljon tehdään koko ajan eri sektoreilla.
Tunnen kyllä historiaa, myös nuo mainitsemasi asiat.
Ei ole tarkoitus tehdä luonnosta ´´puupeltoja´´ mutta myös talousmetsää tarvitaan.
Tuon 50 vuoden aikana myös talousmetsät ovat hiilinieluja tuottaneet.
Katsot asiaa vain yhdestä näkökulmasta.
Realisti mainitsit olevasi, anteeksi vain, mutta kommenttisi ovat enemmänkin pessimistisiä.
Vai onko tarkoituksesi vain lyödä lyttyyn toisenlainen näkökulma.

Lue lisää

Kun esivanhempamme levittäytyivät itä- Afikasta maapallon jokseenkin kaikkiin kolkkiin, he muuttivat kaikkien asuttamiensa mantereiden ja saarten kasvi- ja eläinkuntaa. He ajoivat sukupuuttoon maailamn kaikki muut ihmislajit, 90 % Australian suurista eläimistä, 75 % Amerikan suurista nisäkkäistä ja noin 50 % kaikista planeetan suurista maanisäkkäistä ja kaiken tämän he tekivät jo ennen kuin kylvivät ensimmäisen vehnäpellon, muotoilivat ensimmäisen metallityökalun, kirjoittivat ensimmäisen tekstin tai löivät ensimmäisen rahan.
Eivät esivanhempamme kuitenkaan suunnitelleet esim. mammuttien hävittämistä, he vain eivät olleet tietoisia tekojensa seurauksista. He eivät ymmärtäneet miten hitaasti eläimet lisääntyivät, ne saivat vain yhden tai kaksi jälkeläistä kerrallaan useiden vuosienkin välein koska jo tiineysaika oli lähes vuosi ja niiden jälkeläiset kehittyivät hitaasti jne. eli pienikin liian suuri pyýnti riitti saattamaan lajin sukupuuttoon.
Meidän aikamme kunnostautuu yhä samaan malliin, olemme lähes saaneet jo sukupuuttoon esim. Itämeren luonnonvaraiset lohikannat, lintulajeista useat, mikroskooppisen pienistä mutta luonnon kiertokululle hyvin tärkeistä lahopuussa ja vanhojen puiden juuristoissa elävistä mikro- organismeista suurimman osan, kylväneet niin maaperäluonnon kuin meretkin täyteen muovi- ja muuta jätettä jne. jne. ja tämän kaiken MEIDÄN aikamme on tehnyt olemalla tietoisia aiheuttamastaan tuhosta, toisin kuin mammutinmetsäsätjät jotka todennäköisesti eivät ymmärtäneet täysin mitä tekivät.
Olen sivulla kertalleen kysynyt vastausta saamatta milloin näitte viimeksi luonnossa metson tai teeren. Entä milloin viimeksi paikkakuntanne kaupoissa oli myynnissä Itämeressä luontaisesti kasvanutta lohikalaa? Miksi sitä ei ollut, ei sitä ollut meidänkään kaupoissa ainakaan eilen mutta ehkä en osannut mennä oikealle sektorille kysymään?

Anonyymi kirjoitti:

Kun esivanhempamme levittäytyivät itä- Afikasta maapallon jokseenkin kaikkiin kolkkiin, he muuttivat kaikkien asuttamiensa mantereiden ja saarten kasvi- ja eläinkuntaa. He ajoivat sukupuuttoon maailamn kaikki muut ihmislajit, 90 % Australian suurista eläimistä, 75 % Amerikan suurista nisäkkäistä ja noin 50 % kaikista planeetan suurista maanisäkkäistä ja kaiken tämän he tekivät jo ennen kuin kylvivät ensimmäisen vehnäpellon, muotoilivat ensimmäisen metallityökalun, kirjoittivat ensimmäisen tekstin tai löivät ensimmäisen rahan.
Eivät esivanhempamme kuitenkaan suunnitelleet esim. mammuttien hävittämistä, he vain eivät olleet tietoisia tekojensa seurauksista. He eivät ymmärtäneet miten hitaasti eläimet lisääntyivät, ne saivat vain yhden tai kaksi jälkeläistä kerrallaan useiden vuosienkin välein koska jo tiineysaika oli lähes vuosi ja niiden jälkeläiset kehittyivät hitaasti jne. eli pienikin liian suuri pyýnti riitti saattamaan lajin sukupuuttoon.
Meidän aikamme kunnostautuu yhä samaan malliin, olemme lähes saaneet jo sukupuuttoon esim. Itämeren luonnonvaraiset lohikannat, lintulajeista useat, mikroskooppisen pienistä mutta luonnon kiertokululle hyvin tärkeistä lahopuussa ja vanhojen puiden juuristoissa elävistä mikro- organismeista suurimman osan, kylväneet niin maaperäluonnon kuin meretkin täyteen muovi- ja muuta jätettä jne. jne. ja tämän kaiken MEIDÄN aikamme on tehnyt olemalla tietoisia aiheuttamastaan tuhosta, toisin kuin mammutinmetsäsätjät jotka todennäköisesti eivät ymmärtäneet täysin mitä tekivät.
Olen sivulla kertalleen kysynyt vastausta saamatta milloin näitte viimeksi luonnossa metson tai teeren. Entä milloin viimeksi paikkakuntanne kaupoissa oli myynnissä Itämeressä luontaisesti kasvanutta lohikalaa? Miksi sitä ei ollut, ei sitä ollut meidänkään kaupoissa ainakaan eilen mutta ehkä en osannut mennä oikealle sektorille kysymään?

Lue lisää

Tuon kaiken kaikki ovat moneen kertaan nähneet näilläkin saiteilla ja tässä aloituksessa oli kysymys metsästä. No niitä sukupuuttojakin on ollut 5 tällä pallolla.
Puolet vuodesta asun maalla, joten teerikin tuli nähtyä.
Palokärjestä kyselit, molemmilla tiloilla näin palokärjen muutaman kerran ja kuulin sitäkin useammin.
En nyt viitsi samaa jauhaa, lue tuo anon 14,53 teksi, siinä asiaa.
Niin, samaa tähtipölyähän kaikki on, mitä on.

Eliaana kirjoitti:

Tuon kaiken kaikki ovat moneen kertaan nähneet näilläkin saiteilla ja tässä aloituksessa oli kysymys metsästä. No niitä sukupuuttojakin on ollut 5 tällä pallolla.
Puolet vuodesta asun maalla, joten teerikin tuli nähtyä.
Palokärjestä kyselit, molemmilla tiloilla näin palokärjen muutaman kerran ja kuulin sitäkin useammin.
En nyt viitsi samaa jauhaa, lue tuo anon 14,53 teksi, siinä asiaa.
Niin, samaa tähtipölyähän kaikki on, mitä on.

Lue lisää

Mutta kun senkin ovat kaikki moneen kertaan nähneet näilläkin saiteilla!

Edellä edelleen vedotaan luken tutkimukseen vuosien 2021-2922 välillä eikä uskota sitä että sen tutkimuksen lopussa todetaan että se on tehty eri lähtökohdista ja siten se EI OLE VERTAILUKELPOINEN edellisen vuoden tulokseen.
Lukekaa lisäksi tutkimuksessa mukana olleen Kari Korhosen mielipide asiasta eli " ei yhden vuoden tulosten perusteella pidä tehdä radikaaleja johtopäätöksiä varsinkin kun niille löytyi
luonnolliset selitykset "
Tutustukaa myös tutkimuksen liitteenä olevaan kaaviokuvaan "Suomen kasvihuonepäästöt JA poistumat " vuosilta 1990 - 2020.
Sen mukaan vuosittainen hiilensidonta on vaihdellut n. 8 ja 32 miljoonan tonnin välillä.
Lisäksi sen mukaan vuodesta 2018 vuoteen 2020 hiilensidonnan kasvu oli n. 8 miljoonasta tonnista 20 miljoonaan tonniin eli 12 miljoonaa tonnia lisää mikä tietää 150 %:n kasvua!!
Miksi siis 2021-2022 välinen 4 %:n hiilensidonnan lasku on "hirveä romahdus" varsinkin kun sille on luonnollinen selitys mutta vuosien 2018 -2020 tapahtunut 150 %:n kasvu ei tunnu olevan mitään vaikka se on 37,5 kertaa suurempi muutos ??
Eli ennen kuin alatte moittia minua siitä että "taas" selvitän tätä asiaa niin tutustukaa kyseiseen liitteeseen ja tehkää sitten omat johtopäätöksenne.
Itse olen Kari Korhosen kanssa samaa mieltä että ei yhden eikä kahdenkaan vuoden tulosten perusteella pidä tehdä radikaaleja johtopäätöksiä varsinkin kun ne on tehty " eri lähtökohdista" vaan pidemmän aikavälin tarkastelulla ja silloin samoista lähtökohdista..

Edellinen on aivan oikeassa mutta nyt vaan kaikki tiedotusvälineet ja Ohisalo uskovat sokeasti niihin ja julistavat "hirveää romahdusta" ja suuria kustannuksia Suomelle.
Miten nämä saataisiin uskomaan että kaikki on vain Luken tilastoharhaa jonka Luke kyllä itse ovat myöntäneet mutta sitä ei ole huomioitu missään .

Huomasitko muuten että luonnonvarakeskuksen nimi on luonnonvarakeskus eikä metsävarakeskus. Metsävarakeskuksena meillä ovat toimineet vuosikymmeniä metsäteollisuuden lobbarit metsän"hoito"järjestöineen, metsänhoitajineen jne. ja tilaajia miellyttäviä laskelmia aikaansaavat arvioitsijat ja laskijat.
Edustaisiko tämäkin sektori jotain poliittistakin suuntausta, olisivatko tehtailijat juoksupoikineen vähän kuin oikeistolaisia..?

Ei uskonto ole paikka.

Halava
salava
Jalava
Haapa
Pihlaja
Saarni
Vaahtera
Tammi
Lehmus
Leppä, useita alalajeja
Kun niin on tarkkaan luvut katsottu niin montako em. lajien puita on talousmetsissämme?
Entä niitä monille lajeille elintärkeitä kolo- ja lahopuita, montako niitä on?

Anonyymi kirjoitti:

Halava
salava
Jalava
Haapa
Pihlaja
Saarni
Vaahtera
Tammi
Lehmus
Leppä, useita alalajeja
Kun niin on tarkkaan luvut katsottu niin montako em. lajien puita on talousmetsissämme?
Entä niitä monille lajeille elintärkeitä kolo- ja lahopuita, montako niitä on?

Lue lisää

Vaikka olisi ei talousmetsä, eivät kaikki lajit menesty missä vaan.

Jos keskimäääräisen metsän puun tyviläpimitta on 150 mm ja pituus noin 13 metriä, sen tilavuus (ilman oksien huomioimista) on noin 0,03090 kuutiometriä ja silloin 70 miljardin puun yhteistilavuus on noin 2,164 miljoonaa kiintokuutiometriä.
Vaikka edellinen olisi hieman alakanttiinkin, voitaneen kysyä mistä kumpuavat sellaiset hokkuspokkuslaskelmat joiden mukaan Suomen metsien puutilavuus on 5- 10 miljoonaa kuutiometrä?

Anonyymi kirjoitti:

Jos keskimäääräisen metsän puun tyviläpimitta on 150 mm ja pituus noin 13 metriä, sen tilavuus (ilman oksien huomioimista) on noin 0,03090 kuutiometriä ja silloin 70 miljardin puun yhteistilavuus on noin 2,164 miljoonaa kiintokuutiometriä.
Vaikka edellinen olisi hieman alakanttiinkin, voitaneen kysyä mistä kumpuavat sellaiset hokkuspokkuslaskelmat joiden mukaan Suomen metsien puutilavuus on 5- 10 miljoonaa kuutiometrä?

Lue lisää

Laskuvirhe 3 dekadia

Anonyymi kirjoitti:

Laskuvirhe 3 dekadia

Kyllä sillä laskin että 2,164 miljardia kuutiometriä mutta kirjoitinpas vain miljoonista, olipahan töppäys..!
Tuosta on puolestaan aika helppo laskea edelleen esim. vuotuinen lisäkasvu yms.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sillä laskin että 2,164 miljardia kuutiometriä mutta kirjoitinpas vain miljoonista, olipahan töppäys..!
Tuosta on puolestaan aika helppo laskea edelleen esim. vuotuinen lisäkasvu yms.

Lue lisää

Ihmettelinkin vähän, siksi lähdin etsimään tuota lukua.
Kun löysin sen, oivalsin, että painovirhepaholainenhan se tekstiisi oli livahtanut.
Noita nyt sattuu itse kullekin välillä.

Edellä on tosi nero kun pystyy arvioimalla laskemaan Suomen metsien puuston kasvun arvioimalla yksittäisen puun mitat ja niiden lukumäärän ja saa 45 miljoonaa kuutiometriä pienemmän tuloksen kuin Luke ja Suomen metsien metsäinventaario ja pitää omaa arviota oikeampana ja saa näin haluamansa eli pienemmän kasvun kuin hakkuut .
Laskelmassa on peräti neljä arvioitua suuretta ja jokaisessa niissä voi olla suurikin virhe eli aika pieni on onnistumisprosentti..
Vertaa sitä vielä kokonaispoistumaan niin saat vielä hirveämmän romahduksen.
Uskon kuitenkin paremmin lukuihin jotka osoittavat v. 2020 108 miljoonan motin kasvua .
JK. Edellinen unohti että Suomen pääpuulajit ovat kuusi, mänty ja koivu .

Anonyymi kirjoitti:

Edellä on tosi nero kun pystyy arvioimalla laskemaan Suomen metsien puuston kasvun arvioimalla yksittäisen puun mitat ja niiden lukumäärän ja saa 45 miljoonaa kuutiometriä pienemmän tuloksen kuin Luke ja Suomen metsien metsäinventaario ja pitää omaa arviota oikeampana ja saa näin haluamansa eli pienemmän kasvun kuin hakkuut .
Laskelmassa on peräti neljä arvioitua suuretta ja jokaisessa niissä voi olla suurikin virhe eli aika pieni on onnistumisprosentti..
Vertaa sitä vielä kokonaispoistumaan niin saat vielä hirveämmän romahduksen.
Uskon kuitenkin paremmin lukuihin jotka osoittavat v. 2020 108 miljoonan motin kasvua .
JK. Edellinen unohti että Suomen pääpuulajit ovat kuusi, mänty ja koivu .

Lue lisää

Selvä, usko sinä sitten mitä uskot, usko sitä mitä haluat uskoa, ahlaua uskoa lukja jotka miellyttävät sinua syystä tai toisesta enemmän kuin toiset luvut.
Jos 70 miljardia puuta kasvaa vuodessa tilavuutta 45 plus 63 miljoonaa eli 108 miljoonaa kuutiometriä niin paljonko yhden puun on keskimäärin kasvettava? Vaikuttaako saaamasi vastaus uskottavalta?
Kolmen pisteen vihje helpottamaan tehtävää: Tämä ei ole arvioimista eikä arvaamista, tämä on yksinkertaistakin yksinkertaisempaa matematiikkaa.
Oletko milloinkaan mitannut puita metsässä tai mitannut kaatamiasi puita, mitannut niiden tilavuuksia ja jopa punninnut niitä jne?
Suomen puupeltojen puustosta 90 % muodostuu kuusesta ja männystä, koivukin on ihan sivuroolissa, juuri kukaan ei kasvata koivua. Miksi kasvattaisikaan kun siitä saatava raha on alle puolet kuusesta ja männystä saatavasta, hölmöhän niitä kolopuita kasvattaisi. vai kasvaako SINUN metsissäsi paljon koivua...

Anonyymi kirjoitti:

Selvä, usko sinä sitten mitä uskot, usko sitä mitä haluat uskoa, ahlaua uskoa lukja jotka miellyttävät sinua syystä tai toisesta enemmän kuin toiset luvut.
Jos 70 miljardia puuta kasvaa vuodessa tilavuutta 45 plus 63 miljoonaa eli 108 miljoonaa kuutiometriä niin paljonko yhden puun on keskimäärin kasvettava? Vaikuttaako saaamasi vastaus uskottavalta?
Kolmen pisteen vihje helpottamaan tehtävää: Tämä ei ole arvioimista eikä arvaamista, tämä on yksinkertaistakin yksinkertaisempaa matematiikkaa.
Oletko milloinkaan mitannut puita metsässä tai mitannut kaatamiasi puita, mitannut niiden tilavuuksia ja jopa punninnut niitä jne?
Suomen puupeltojen puustosta 90 % muodostuu kuusesta ja männystä, koivukin on ihan sivuroolissa, juuri kukaan ei kasvata koivua. Miksi kasvattaisikaan kun siitä saatava raha on alle puolet kuusesta ja männystä saatavasta, hölmöhän niitä kolopuita kasvattaisi. vai kasvaako SINUN metsissäsi paljon koivua...

Lue lisää

Edellä on edelleen tosi nero kun ARVIOI Suomen metsien keskimääräisen puun koon ja pituuden sekä lukumäärän että vuosikasvun ja niiden perusteella laskee tarkkaan vuotuisen kasvun ja väittää niitten perusteella että Suomen metsien vuotuiskasvu on varmasti juuri 63 miljoonaa mottia eikä metsäinventaariosta saatu 108 miljoonaa ja että vuosikasvu on aina ylittänyt hakkuiden määrän.
Luotan paremmin metsäinventaarin tulokseen mutta usko sinä ihan vapaasti mitä tahdot ja ole perin onnellinen.
Osaltani lopetan tämän hyödyttömän vuoropuhelun ja annan tilaa aloittajan aiheelle eli hiilinielujen romahduksen syyn selviämiseen. .