siis noin neljänneksellä ikäluokasta on kohtuullinen matemaattisen osaamisen pohja. Onko se liikaa, "matikan ylivaltaa"?
Nyt puolet ikäluokasta menee lukioon ja heistä lähes puolet lukee pitkän matikan
Anonyymi-ap
1891
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei todellakaan.
Mistä tässä ylivaltapuheessa on kysymys?
Pohjimmiltaan pakkoruotsin pitkittämisestä.
Juuri pakkoruotsi syö muut kieliopinnot. Pakkoruotsin pitkittäjien leirissä on keksitty syyttää tästä matikkaa. Epäloogista ja vahingollista kuten pakkoruotsi muutenkin.
Ei ole meillä matikan ylivaltaa,
tarpeeton pakkoruotsin ylivalta on.
Matikan ylivalta liittyy todistusvalintoihin. Sellaisissa aineissa yliopistolla, jossa ei matikkaa tarvita kysytään nykyään myös matikan arvosanaa, mikä ei ole oikein. Tätä on krtitisoitu myös ammattipiireissä, ei pelkästään täällä. Kukaan ei ole kritisoinut tai huomauttanut siitä, että lukiossa joku tietty määrä oppilaita lukee matikkaa. Todistusvalinnat aiheuttavat nyt turhaa painetta niille, jotka voisivat satsata muuhunkin kuin matikkaan.
Ainoastaan ruotsinope tarvitsee ruotsia, mutta sitä vaaditaan kaikilta.
Kaikki tieteet taas perustuvat paitsi laadullisten myös tilastollisten menetelmien ymmärtämiseen, missä matikka on oleellista - ja molemmissa tärkeää matikan sisältämä looginen ajattelu.
Meillä on siis loogisen ajattelun ylivalta?
Jos on niin syystä.
Pakkoruotsin ylivallalle ei perusteita ole.
Kyllä suomenkielen sanaluokkien opettelu on turhamaisinta, mihin tarvitaan?
Ruotsissa ei tietenkään mihinkään.
Ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa pitäisi yleissivistävät aineet poistaa
Yleissivistäviä aineita tulisi opiskella jatkotoiveita ajatellen. Amk-polulle lähteville tärkeät, muille ei.
Ei ole matematiikan ylivaltaa, kirjoittajat vähentyneet. Moneen jatkokoulutukseen tarvitsee pitkän matematiikan. Tänään ymmärrämme, kuinka paljon tärkeämpää olisi esim. historia, kuin pakkoruotsi, vaikka lyhyt siivu onkin historiassamme. Ruotsin opiskelu vie turhaan aikaa, maamme kansainvälistyessä englannin opiskelu tärkein. ruotsin tai muun kielen valinta omavalintaiseksi.
Matematiikan osaamisen merkitys joka tieteenalalla valtava.
Näin on.
Esim. psykologian yliopisto-opintojen pääsykokeessa on tilastotieteen osio, josta ei selviä ilman pitkää matematiikkaa. Ja mihinkäs sitä sisään päästyään mukamas tarvitsee, jos ei jatka tutkijalinjalla...Kyllä se on aika kornia ajatella ja pelkistää ihmisten mielenliikkeiden ja toiminnan ennakointi vain joihin tilastollisiin todennäköisyyksiin. Ihmiset ovat yksilöitä yksilöllisine olosuhteineen. Ei niitä voi mihinkään tilastotaulukoiden todennäköisyyksiin sulloa. Kuinkahan moni hyvä tyyppi ei tuosta syystä ole päässyt psykologiaa opiskelemaan...
Hmm... Ihan heti ei tule mieleen mitään asiaa missä ei matematiikalla olisi jotain tekemistä - Joten matematiikkaa luetaan aivan liian vähän nykyään, taitaa jopa päästä ylioppilaaksi ilman että kirjoittaa matikan! USKOMATONTA!
Se riippuu.
Suuri osa korkeakoulutetuistakaan ei tarvitse kuin peruskoulutasoista matematiikkaa elämässään. Plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskut kyllä riittävät.
Peruskoulumatikalla ei pysty ymmärtämään tieteellistä tutkimusta - kuten iso osa maistereista ja jopa tohtoreista ei pystykään. Siitä akateemisuuden ja tieteen tason lasku.
Matikka ja enkku nuortemme etu,
pakkoruotsi riesa ja haitta.
Matikkaa saisi olla reilusti enemmän