mikä olisi paras tapa löytää seuraa,

Kiitos kurppaneuvostasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kurppaneuvostasi.

Haist kukkanen.. jonka lehmä söi.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kurppaneuvostasi.

Mikäs sinä luulet olevas, kun toista kurpittelet, mulkku?

G-LoveR kirjoitti:

Mikäs sinä luulet olevas, kun toista kurpittelet, mulkku?

Luulee olevansa maailman napa..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Luulee olevansa maailman napa..

Heh, vaik on vaan pieni persreikä. 😅

G-LoveR kirjoitti:

Heh, vaik on vaan pieni persreikä. 😅

Ja väljä sellainen, kun paskaa vuotaa..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Ja väljä sellainen, kun paskaa vuotaa..

😂🤣😆

Pikku-pirpana kirjoitti:

Ja väljä sellainen, kun paskaa vuotaa..

Tytöt tytöt - se on Joulu nyt

Anonyymi kirjoitti:

Tytöt tytöt - se on Joulu nyt

Jaa, se että kurpitellaan siis on ok .. mutta jos takaisin antaa, nii sit hyssytellään joulusta..

Piikkasen kaksinaismoralistista..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Jaa, se että kurpitellaan siis on ok .. mutta jos takaisin antaa, nii sit hyssytellään joulusta..

Piikkasen kaksinaismoralistista..

Kurppa kuuluu jouluun eli kalkkuna. Mutta tyttösten äksyilyt ei.

Anonyymi kirjoitti:

Kurppa kuuluu jouluun eli kalkkuna. Mutta tyttösten äksyilyt ei.

Höpö höpö.

Sinulla on selkeesti kuitenkin kipinää vielä mikä ruokkii halua löytää se joku, jahka nyt saat jalan kytkimeltä kaasulle. 😋

Itse täällä taustalla olen myhäillyt, että itse teidän sinkkujen housuissa, sinkkuna siis olisin paljon flegmaattisempi. Minulta on jotenkin hukkunut usko joko ihmisiin tai siihen, että tältä maapallolta voisi ikinä löytyä ketään edes, joka voisi minut hyväksyä kuten olen ja vieläpä ihan oikeasti rakastaakin itsenäni.

Ehkä minulta on hukkunut usko itseeni?

G-LoveR kirjoitti:

Sinulla on selkeesti kuitenkin kipinää vielä mikä ruokkii halua löytää se joku, jahka nyt saat jalan kytkimeltä kaasulle. 😋

Itse täällä taustalla olen myhäillyt, että itse teidän sinkkujen housuissa, sinkkuna siis olisin paljon flegmaattisempi. Minulta on jotenkin hukkunut usko joko ihmisiin tai siihen, että tältä maapallolta voisi ikinä löytyä ketään edes, joka voisi minut hyväksyä kuten olen ja vieläpä ihan oikeasti rakastaakin itsenäni.

Ehkä minulta on hukkunut usko itseeni?

Lue lisää

Mutta siis ihastelen sitä kipunointia minkä täältä taustalta havaitsen. ☺️✨

G-LoveR kirjoitti:

Mutta siis ihastelen sitä kipunointia minkä täältä taustalta havaitsen. ☺️✨

Se kipinöinti on osa persoonaani. Yleensä sen mitä valitsen tehdä hyvin, minulla on haave/tavoite taustalla ja intohimo tehdä (matka on tärkeämpi kuin itse lopputulos).

Yleensä se löytyykö ja kelpaako ei ole kiinni siitä onko jollain tavalla vajaa ja virheellinen. Jokainen meistä on omalla tavallaan! Kyse on siitä, että eri puutteet ja vajeet on eri ihmiselle esteitä ja toisille taas merkityksettömiä kaiken muun tärkeämmän rinnalla. Ja täysin virheetön ja täydellinen puoliso on luultavasti aika armoton itselle (harva saavuttaa täydellisyyttä muuten) ja lähipiirilleen, mikä on sekin puutteena hyvin suuri.

Luulen, myös että kyky rakastaa ja arvostaa itseään (puutteineen, mutta ilman että mollaa itseään puutteista) helpottaa parin löytämistä.

Citrinella kirjoitti:

Se kipinöinti on osa persoonaani. Yleensä sen mitä valitsen tehdä hyvin, minulla on haave/tavoite taustalla ja intohimo tehdä (matka on tärkeämpi kuin itse lopputulos).

Yleensä se löytyykö ja kelpaako ei ole kiinni siitä onko jollain tavalla vajaa ja virheellinen. Jokainen meistä on omalla tavallaan! Kyse on siitä, että eri puutteet ja vajeet on eri ihmiselle esteitä ja toisille taas merkityksettömiä kaiken muun tärkeämmän rinnalla. Ja täysin virheetön ja täydellinen puoliso on luultavasti aika armoton itselle (harva saavuttaa täydellisyyttä muuten) ja lähipiirilleen, mikä on sekin puutteena hyvin suuri.

Luulen, myös että kyky rakastaa ja arvostaa itseään (puutteineen, mutta ilman että mollaa itseään puutteista) helpottaa parin löytämistä.

Lue lisää

Se on varmasti osa sinua, uskon.

Niin kai. Toisaalta kun on tarpeeksi outo ja omituinen voi olla vaikeaa olla kellekkään erityinen. Pitäisi olla tavallisempi.

G-LoveR kirjoitti:

Se on varmasti osa sinua, uskon.

Niin kai. Toisaalta kun on tarpeeksi outo ja omituinen voi olla vaikeaa olla kellekkään erityinen. Pitäisi olla tavallisempi.

Joskus töissä juteltiin lounaalla, että moni oli koulussa kokenut olevansa outo ja erilainen, mutta opiskeluissa tai viimeistään töissä huomaa tuntevansa paljon yhteistä monen kanssa. Useampi sanoi, että täällä kokee kuuluvansa porukkaan.

Itse jo koin kouluaikana olevani tavallinen, vaikka olen useammassa asiassa normaali populaation outlier, koska luokallani suurin osa oli samanhenkisiä. Jossain toisessa paikassa samanhenkisiä ei kohdalle olisi osunut ja sen oman porukan löytäminen voi olla pitkäkin tie. Samoin yksi tuttu sanoi, että lapsella oli haasteita löytää samanhenkisiä kavereita ja kun hän pääsi valtsikkaan opiskelemaan, yht’äkkiä ympärillä on ihmisiä, jotka jaksaa puhua politiikkaa, aatteita ja historiaan merkitystä nykyisyyteen. Sekä ystävyydessä että parisuhteessa on oleellista löytää ihminen, jonka kanssa löytyy riittävästi samaa ja kuitenkin riittävästi erilaisuutta, jotta jännite säilyy.

Citrinella kirjoitti:

Joskus töissä juteltiin lounaalla, että moni oli koulussa kokenut olevansa outo ja erilainen, mutta opiskeluissa tai viimeistään töissä huomaa tuntevansa paljon yhteistä monen kanssa. Useampi sanoi, että täällä kokee kuuluvansa porukkaan.

Itse jo koin kouluaikana olevani tavallinen, vaikka olen useammassa asiassa normaali populaation outlier, koska luokallani suurin osa oli samanhenkisiä. Jossain toisessa paikassa samanhenkisiä ei kohdalle olisi osunut ja sen oman porukan löytäminen voi olla pitkäkin tie. Samoin yksi tuttu sanoi, että lapsella oli haasteita löytää samanhenkisiä kavereita ja kun hän pääsi valtsikkaan opiskelemaan, yht’äkkiä ympärillä on ihmisiä, jotka jaksaa puhua politiikkaa, aatteita ja historiaan merkitystä nykyisyyteen. Sekä ystävyydessä että parisuhteessa on oleellista löytää ihminen, jonka kanssa löytyy riittävästi samaa ja kuitenkin riittävästi erilaisuutta, jotta jännite säilyy.

Lue lisää

Mitäs kun vanhemmiten tuntee olevansa vielä enemmän erilainen, kun nuorena?

Hirmu vaikeaa löytää mitään paikkaa missä olisi kuin kotonaan. Eikä ihmisten asenteet ainakaan edesauta sitä kotiutumisen tunnetta.

G-LoveR kirjoitti:

Mitäs kun vanhemmiten tuntee olevansa vielä enemmän erilainen, kun nuorena?

Hirmu vaikeaa löytää mitään paikkaa missä olisi kuin kotonaan. Eikä ihmisten asenteet ainakaan edesauta sitä kotiutumisen tunnetta.

Lue lisää

Myönnän, että nuorena on helpompi löytää oma porukka kuin vanhempana sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Vanhempana se taitaa vaatia ennemmän miettimistä mikä on oma juttu ja myös ponnistelua, että pääsee sinne minne haluaa.

Yhden hyvän esimerkin miten se voi on onnistua olen nähnyt vierestä: ystäväni oli 20v päiväkodissa töissä ja opiskeli lopulta työn ohessa lisää. Opiskelu avasi ovia ja lopulta vaihtoi töihin kirjastoon, hän vierestä seuraten puhkesi kukkaan. Hän itse sanoitti, että on ihana kun työporukkassa saa työn ohessa puhua muutakin kuin lasten asioista, monilla on sivistystä ja kiinnostusta kulttuuriin. Uusissa tehtävissä saa käyttää luovuutta ja oppia uutta. Alanvaihto aikuisena vaatii uskallusta ja päättäväisyytttä, mutta kun ja jos se onnistuu, se voi olla vaivansa arvoinen hyppy.

Citrinella kirjoitti:

Myönnän, että nuorena on helpompi löytää oma porukka kuin vanhempana sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Vanhempana se taitaa vaatia ennemmän miettimistä mikä on oma juttu ja myös ponnistelua, että pääsee sinne minne haluaa.

Yhden hyvän esimerkin miten se voi on onnistua olen nähnyt vierestä: ystäväni oli 20v päiväkodissa töissä ja opiskeli lopulta työn ohessa lisää. Opiskelu avasi ovia ja lopulta vaihtoi töihin kirjastoon, hän vierestä seuraten puhkesi kukkaan. Hän itse sanoitti, että on ihana kun työporukkassa saa työn ohessa puhua muutakin kuin lasten asioista, monilla on sivistystä ja kiinnostusta kulttuuriin. Uusissa tehtävissä saa käyttää luovuutta ja oppia uutta. Alanvaihto aikuisena vaatii uskallusta ja päättäväisyytttä, mutta kun ja jos se onnistuu, se voi olla vaivansa arvoinen hyppy.

Lue lisää

Joo. Olen vaihtanut alaa jo kahdesti, kolmatta vailla. Itselleni lähinnä ongelmaa tuottaisi tuo mistä alunperin puhuttiin, pariutuminen.

Ennen niin helppo asia onkin yks kaks asia, joka tuntuu pelkkänä ajatuksena umpikujalta. 😅

Liekö johtuu etten ole itsekkään kuten silloin ennen.

G-LoveR kirjoitti:

Joo. Olen vaihtanut alaa jo kahdesti, kolmatta vailla. Itselleni lähinnä ongelmaa tuottaisi tuo mistä alunperin puhuttiin, pariutuminen.

Ennen niin helppo asia onkin yks kaks asia, joka tuntuu pelkkänä ajatuksena umpikujalta. 😅

Liekö johtuu etten ole itsekkään kuten silloin ennen.

Lue lisää

Siksi ihastuttaa, että jotkut ikäiseni ovat vielä sitä samaa nuoruuden intoa täynnä näissä pariutumiseen liittyvissä asioissa. Uskoa ja odotusta täynnä.

G-LoveR kirjoitti:

Joo. Olen vaihtanut alaa jo kahdesti, kolmatta vailla. Itselleni lähinnä ongelmaa tuottaisi tuo mistä alunperin puhuttiin, pariutuminen.

Ennen niin helppo asia onkin yks kaks asia, joka tuntuu pelkkänä ajatuksena umpikujalta. 😅

Liekö johtuu etten ole itsekkään kuten silloin ennen.

Lue lisää

Ehkä aikuisuus, keski-ikäisyys ja elämänkokemus saa tajuamaan ettei kuka vaan sovi pariksi?

Nuorena riitti, että on kivaa yhdessä. En ainakaan itse miettinyt paljonkaan arvoja tai sitä mitä nyt kutsun samaksi aaltopituudeksi ja sielun kumppanuudeksi. Nuorena myöskään ihmisten ongelmat ei ollut vielä isoja vaikka alkoholin käyttö pysyi aisoissa kun taas nyt osa vähään likaa nauttivista on jo alkoholisoituneita pultsareita. Sama pätee moneenkin muuhunkin elämän haasteeseen. Ihmiset on nuorena myös paremmin muovautuvia. Eri suuntaan kasvaneet ei enää sovi välttämättä yhteen, vaikka nuorena yhteiselämä olisi vielä onnistunut ja ihmiset olisi paremmin kasvaneet yhteen. Ikä siis tuo rajoitteita, mutta luultavasti myös viisautta valita paremmin.

Citrinella kirjoitti:

Ehkä aikuisuus, keski-ikäisyys ja elämänkokemus saa tajuamaan ettei kuka vaan sovi pariksi?

Nuorena riitti, että on kivaa yhdessä. En ainakaan itse miettinyt paljonkaan arvoja tai sitä mitä nyt kutsun samaksi aaltopituudeksi ja sielun kumppanuudeksi. Nuorena myöskään ihmisten ongelmat ei ollut vielä isoja vaikka alkoholin käyttö pysyi aisoissa kun taas nyt osa vähään likaa nauttivista on jo alkoholisoituneita pultsareita. Sama pätee moneenkin muuhunkin elämän haasteeseen. Ihmiset on nuorena myös paremmin muovautuvia. Eri suuntaan kasvaneet ei enää sovi välttämättä yhteen, vaikka nuorena yhteiselämä olisi vielä onnistunut ja ihmiset olisi paremmin kasvaneet yhteen. Ikä siis tuo rajoitteita, mutta luultavasti myös viisautta valita paremmin.

Lue lisää

Ikä voi tuottaa myös sen että katsoo oman elämänsä olevan niin hyvin tasapainossa ettei enää halua edes kokeilla olisiko se vielä enemmän toisen kanssa jakaen?
Parisuhteet ovat myös kuluttavia, se on ihan hirveetä kun tykkää toisesta:)

AV

G-LoveR kirjoitti:

Se on varmasti osa sinua, uskon.

Niin kai. Toisaalta kun on tarpeeksi outo ja omituinen voi olla vaikeaa olla kellekkään erityinen. Pitäisi olla tavallisempi.

Tuo itsensä mollaaminen sitä huumorin siivittämänä tulee tehtyä vaikka itseluottamua ok.Paha tapa muuten kun tottunut siihen.Tavallinen vaikea olla kun on se oma itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo itsensä mollaaminen sitä huumorin siivittämänä tulee tehtyä vaikka itseluottamua ok.Paha tapa muuten kun tottunut siihen.Tavallinen vaikea olla kun on se oma itsensä.

Lue lisää

No se on monilla sama vitsaus kyllä.

Citrinella kirjoitti:

Ehkä aikuisuus, keski-ikäisyys ja elämänkokemus saa tajuamaan ettei kuka vaan sovi pariksi?

Nuorena riitti, että on kivaa yhdessä. En ainakaan itse miettinyt paljonkaan arvoja tai sitä mitä nyt kutsun samaksi aaltopituudeksi ja sielun kumppanuudeksi. Nuorena myöskään ihmisten ongelmat ei ollut vielä isoja vaikka alkoholin käyttö pysyi aisoissa kun taas nyt osa vähään likaa nauttivista on jo alkoholisoituneita pultsareita. Sama pätee moneenkin muuhunkin elämän haasteeseen. Ihmiset on nuorena myös paremmin muovautuvia. Eri suuntaan kasvaneet ei enää sovi välttämättä yhteen, vaikka nuorena yhteiselämä olisi vielä onnistunut ja ihmiset olisi paremmin kasvaneet yhteen. Ikä siis tuo rajoitteita, mutta luultavasti myös viisautta valita paremmin.

Lue lisää

Ehkä se on sitä. Ja tajuaa ettei myöskään itse sovi kelle vaan pariksi. Edes vaikka se toinen niin luulisikin.

Ikä tekee eristäytyneemmäksikin helposti. Väärät asiat tuntuu niin vääriltä ettei niitä viitsi katsella, oikeat asiat niin tärkeiltä että pitää niistä kiinni yksinäisyydenkin uhalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ikä voi tuottaa myös sen että katsoo oman elämänsä olevan niin hyvin tasapainossa ettei enää halua edes kokeilla olisiko se vielä enemmän toisen kanssa jakaen?
Parisuhteet ovat myös kuluttavia, se on ihan hirveetä kun tykkää toisesta:)

AV

Lue lisää

Sitäkin ja itse ymmärsin ihastuessani naiseen, että siinä tunteessa tulee niin paljon mukana enemmän ihan uusia tunteita ja asioita, että pakahdun. En kykene hallitsemaan sitä pakettia ja itseäni.

Miehen kanssa suhteessa eläminen on jotenkin helpompaa, kun ei tule samoja tunnekuohuja mukaan mitä naista kohtaan. Vaan kaikki on hyvin tasaista, jopa tylsänkin tasaista, mutta tuttua.

G-LoveR kirjoitti:

Sitäkin ja itse ymmärsin ihastuessani naiseen, että siinä tunteessa tulee niin paljon mukana enemmän ihan uusia tunteita ja asioita, että pakahdun. En kykene hallitsemaan sitä pakettia ja itseäni.

Miehen kanssa suhteessa eläminen on jotenkin helpompaa, kun ei tule samoja tunnekuohuja mukaan mitä naista kohtaan. Vaan kaikki on hyvin tasaista, jopa tylsänkin tasaista, mutta tuttua.

Lue lisää

Out of control tunne on aika rasittavaa pitkään jatkuessaan.

G-LoveR kirjoitti:

Sitäkin ja itse ymmärsin ihastuessani naiseen, että siinä tunteessa tulee niin paljon mukana enemmän ihan uusia tunteita ja asioita, että pakahdun. En kykene hallitsemaan sitä pakettia ja itseäni.

Miehen kanssa suhteessa eläminen on jotenkin helpompaa, kun ei tule samoja tunnekuohuja mukaan mitä naista kohtaan. Vaan kaikki on hyvin tasaista, jopa tylsänkin tasaista, mutta tuttua.

Lue lisää

Tuollaisesta sisäisestä heräämisestä saa älyttömän energiapiikin.
Ihastuminen ja rakastuminen toiseen syvällisessä muodossa muuttaa ihmistä itseään, vaikkei sitä haluaisi.
Kannattaa siis olla varovainen mitä elämäänsä toivoo.
Onhan se älytöntä jos on tunne et voisi olla syömättä kolme päivää jos vain saisi nähdä rakastamaansa ihmistä. Tuo tunne kantaa aikansa, saa paljon hyvää aikaan mutta siinä on oma vaaransa koska on ihastunut mielikuviinsa toisesta ihmisestä, ei ehkä itse ihmiseen.
Onneksi arki tulee ja iskee päähän kuin nuija sanoen, herää tampio:)

AV

G-LoveR kirjoitti:

Sitäkin ja itse ymmärsin ihastuessani naiseen, että siinä tunteessa tulee niin paljon mukana enemmän ihan uusia tunteita ja asioita, että pakahdun. En kykene hallitsemaan sitä pakettia ja itseäni.

Miehen kanssa suhteessa eläminen on jotenkin helpompaa, kun ei tule samoja tunnekuohuja mukaan mitä naista kohtaan. Vaan kaikki on hyvin tasaista, jopa tylsänkin tasaista, mutta tuttua.

Lue lisää

Omien tunteidensa kanssa voi myös olla sinut ilman, että se heiluttaa laivaa pelottavasti. Tunteet voi olla suuria ja silti tasapaino muussa elämässä säilyy. Arvioisin itse, että kyse on miten kestää sujuvasti epävarmuuden ja mahdollisen torjutuksi ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Suhteen alku voi olla aikamoista astumista tuntemattoman pelkän intuition varassa. Ei ole mitään varmuutta miten tässä käy ja silti onnistuakseen on pakko luottaa toiseen ja antaa itsestään.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisesta sisäisestä heräämisestä saa älyttömän energiapiikin.
Ihastuminen ja rakastuminen toiseen syvällisessä muodossa muuttaa ihmistä itseään, vaikkei sitä haluaisi.
Kannattaa siis olla varovainen mitä elämäänsä toivoo.
Onhan se älytöntä jos on tunne et voisi olla syömättä kolme päivää jos vain saisi nähdä rakastamaansa ihmistä. Tuo tunne kantaa aikansa, saa paljon hyvää aikaan mutta siinä on oma vaaransa koska on ihastunut mielikuviinsa toisesta ihmisestä, ei ehkä itse ihmiseen.
Onneksi arki tulee ja iskee päähän kuin nuija sanoen, herää tampio:)

AV

Lue lisää

Juu. Sitten on vielä tosiaan ne ennen kokemattomat osa-alueet tunnepuolella mihin ei ole tottunut eikä oppinut. Jotain ihan uutta ja ihmeellistä itsellekin. Sellaisia mitä ei tiennyt olevankaan itsessään.

Ja jotenkin se luopumisen tuskakin on ihan omaa luokkaansa, ihan hirveää ja repivää. Siinä repii itsensä niin rikki ettei sanat riitä kertomaan. Siksi pelkään ajatustakin, että joskus olisin sinkku ja rakastuisin naiseen, sillä se voisi olla loppuni.

Jotain niin hirveää että pirstaloituisin jauhoksi. Joten ehkä on turvallisinta vaan olla aloillaan ja kyetä pitämään tunteensa kontrollissa. 🥴

G-LoveR kirjoitti:

Juu. Sitten on vielä tosiaan ne ennen kokemattomat osa-alueet tunnepuolella mihin ei ole tottunut eikä oppinut. Jotain ihan uutta ja ihmeellistä itsellekin. Sellaisia mitä ei tiennyt olevankaan itsessään.

Ja jotenkin se luopumisen tuskakin on ihan omaa luokkaansa, ihan hirveää ja repivää. Siinä repii itsensä niin rikki ettei sanat riitä kertomaan. Siksi pelkään ajatustakin, että joskus olisin sinkku ja rakastuisin naiseen, sillä se voisi olla loppuni.

Jotain niin hirveää että pirstaloituisin jauhoksi. Joten ehkä on turvallisinta vaan olla aloillaan ja kyetä pitämään tunteensa kontrollissa. 🥴

Lue lisää

Tajusin, että intohimo voi olla myös kuolemaksi. Ainakin se tekee rakkaudesta tuskallisempaa jos ja kun se satuttaa.

Citrinella kirjoitti:

Omien tunteidensa kanssa voi myös olla sinut ilman, että se heiluttaa laivaa pelottavasti. Tunteet voi olla suuria ja silti tasapaino muussa elämässä säilyy. Arvioisin itse, että kyse on miten kestää sujuvasti epävarmuuden ja mahdollisen torjutuksi ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Suhteen alku voi olla aikamoista astumista tuntemattoman pelkän intuition varassa. Ei ole mitään varmuutta miten tässä käy ja silti onnistuakseen on pakko luottaa toiseen ja antaa itsestään.

Lue lisää

Voi varmaan, mutta en ole ennen kokenut tunnetta etten pysty hallitsemaan sitä. Se vie minua enkä minä sitä, tunne siis.

Itse en ole mainituista käyttänyt kuin taksiappi Valopilkkua, joten ei ihme, että sinkkuus vallitsee 😄

Kinkukasta ja rauhallista joulun aikaa sinne jonnekin 🎄🐷

G-LoveR kirjoitti:

Voi varmaan, mutta en ole ennen kokenut tunnetta etten pysty hallitsemaan sitä. Se vie minua enkä minä sitä, tunne siis.

On kuutenkin helpompaa, kun osaa ennustaa omia tunteitaan koetun perusteella, kun että törmäät kokonaan ihan uusiin tunneskaaloihin.

G-LoveR kirjoitti:

Tajusin, että intohimo voi olla myös kuolemaksi. Ainakin se tekee rakkaudesta tuskallisempaa jos ja kun se satuttaa.

Onnittele itseäsi, olet rakkaudessa syvästi tunnetasolla elävä nainen, kaikki eivät ole tunteisiin edes kykeneviä.

AV

G-LoveR kirjoitti:

On kuutenkin helpompaa, kun osaa ennustaa omia tunteitaan koetun perusteella, kun että törmäät kokonaan ihan uusiin tunneskaaloihin.

Kun rakastut mieheen, osaat naisena jo maalata kuvia päässäsi miten asiat etenee. Ei ole mitään yllättävää vaan jo koettua. Vaikka uusi ihminen onkin aina uusi ja tilannekin.

Kun ihastut/rakastut naiseen kaikki on ihan toisenlaista.

Citrinella kirjoitti:

Omien tunteidensa kanssa voi myös olla sinut ilman, että se heiluttaa laivaa pelottavasti. Tunteet voi olla suuria ja silti tasapaino muussa elämässä säilyy. Arvioisin itse, että kyse on miten kestää sujuvasti epävarmuuden ja mahdollisen torjutuksi ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Suhteen alku voi olla aikamoista astumista tuntemattoman pelkän intuition varassa. Ei ole mitään varmuutta miten tässä käy ja silti onnistuakseen on pakko luottaa toiseen ja antaa itsestään.

Lue lisää

Entä se jos ei näe hetkeen muuta mahdollisuutta kuin sen ihmisen jota rakastaa?
Syvästi ihastunut tai rakastunut ihminen on tilassa jossa muulla elämällä ei enää ole niin paljon merkitystä, tuo on vaarallista.

AV

Anonyymi kirjoitti:

Onnittele itseäsi, olet rakkaudessa syvästi tunnetasolla elävä nainen, kaikki eivät ole tunteisiin edes kykeneviä.

AV

Heh, niin kai.

MaximiIIian kirjoitti:

Itse en ole mainituista käyttänyt kuin taksiappi Valopilkkua, joten ei ihme, että sinkkuus vallitsee 😄

Kinkukasta ja rauhallista joulun aikaa sinne jonnekin 🎄🐷

Lue lisää

Heh, mitäs jos Valopilkusta tulee vastaan elämäsi naistaksikuski, joka vielä tekee reteästi antaa puhelinnumeronsa aamuyön kuittiin? Tosin taidat olla sen verran älykkö, että ehkä keskimäärin elämäsi naiset ovat helposti ja pienellä vaivalla kouluttautuneet ainakin jonkin verran….

Ilman omaa aktiivisuutta on kohtuullisen vaikeaa keski-iässä enää pariutua kun luonnollisia pariutumistilanteita ei taida olla niin usein olla enää tarjolla. Kaveripiirin isot bileet on vaihtuneet parin ystävän/ystävä perheen tapaamisia ja baarissa juoksee lähinnä juopot. Työelämässä useimmat on aika varovaisia ja toimii vasta isommissa tunteissa. Jos yöelämässä käy muutamia kertoja vuodessa, pitää käydä jo hyvä tuuri, että silloin kohdalle osuu joku jne.

Hyviä joulun jatkoja sinnekin luultavasti jonnekin Tampereen lähistölle!

Anonyymi kirjoitti:

Entä se jos ei näe hetkeen muuta mahdollisuutta kuin sen ihmisen jota rakastaa?
Syvästi ihastunut tai rakastunut ihminen on tilassa jossa muulla elämällä ei enää ole niin paljon merkitystä, tuo on vaarallista.

AV

Lue lisää

Voin rakastua kovaa ja tunteella, silti en mene maaniseen tilaan ja menetä yleistä elämänhallintaa. Silti pidän huolta lapsista, maksan laskuni ja arki pyörii, Tunne voi olla toki rankka, koska suhteen alut on usein epävarmoja ja voi saa tunteet vuoristoradalle. Suuri tunne voi olla kuin ryöppyävät tsunami, mutta kun tunteen ottaa vastaan ja sen hyväksyy oppii aalloilla useimmiten surffaamaan.

En koe, että rakkaus syöksee elämän raiteiltaan ei edes silloin kuin kaikki ei pääty haaveiden mukaisesti. Hyväksyn isot tunteet ja niiden ryöpyttää osaksi normaalia elämää ja jos kohtaa ihmisen joka vaikuttaa niin isosti se etuoikeus ja rikkaus. Olen aina saanut olla turvallisesti kiintynyt ja se vaikuttaa miten asian koen. Rakkaus on yksi hyvä asia elämässä, joka tulee muun päälle ja muut asiat elämässä säilyvät tasapainottamassa kokonaisuutta. Jos rakkaus tuo elämään likaa haastetta ja pahaa oloa, uskon ettei kyseinen ihminen vain ole itseäni varten. Syvä aito rakkaus tuo elämään hyvää, mutta sitä ei ole tietysti ihan helppo löytää.

G-LoveR kirjoitti:

Heh, niin kai.

Jotenkin koen, ettei miehet pysty pyörittämään niin sormensa ympärille kuin naiset. Siinä on myös se sekksuaalisuus aspekti jota voi käyttää aseena. Kun taas miehillä se ei ainakaan itseeni toimi mitenkään aseena.

Riskit on ihan eri luokkaa, siinä määrin saatan ehkä ymmärtää teitä miehiä mikä pätsi on olla rakastunut naiseen ja himoita häntä ja saada näpeilleen...

G-LoveR kirjoitti:

Jotenkin koen, ettei miehet pysty pyörittämään niin sormensa ympärille kuin naiset. Siinä on myös se sekksuaalisuus aspekti jota voi käyttää aseena. Kun taas miehillä se ei ainakaan itseeni toimi mitenkään aseena.

Riskit on ihan eri luokkaa, siinä määrin saatan ehkä ymmärtää teitä miehiä mikä pätsi on olla rakastunut naiseen ja himoita häntä ja saada näpeilleen...

Lue lisää

No hyvä, ymmärrät sitten meitä miehiä jotka juoksevat heti kun nainen sormiaan napsauttaa:)

AV

G-LoveR kirjoitti:

Kun rakastut mieheen, osaat naisena jo maalata kuvia päässäsi miten asiat etenee. Ei ole mitään yllättävää vaan jo koettua. Vaikka uusi ihminen onkin aina uusi ja tilannekin.

Kun ihastut/rakastut naiseen kaikki on ihan toisenlaista.

Lue lisää

Luulenpa, että sinulla naiseen rakastuminen on/oli vähän sama kuin ensirakkauden ja myöhemmän pikku-ihastuksen ero meillä muilla. Ja onhan suuren rakkauden kohtaaminen aina hämmentävää, vaikka se tapahtuisi 45v.

Anonyymi kirjoitti:

No hyvä, ymmärrät sitten meitä miehiä jotka juoksevat heti kun nainen sormiaan napsauttaa:)

AV

Heh, saattaisin olla itse yhtä hoopo naiseen rakastuneena. Pahaa pelkään, että olisin ihan löperö lapatossu. Ja menisin liian helpolla lieruten. 😅

Citrinella kirjoitti:

Luulenpa, että sinulla naiseen rakastuminen on/oli vähän sama kuin ensirakkauden ja myöhemmän pikku-ihastuksen ero meillä muilla. Ja onhan suuren rakkauden kohtaaminen aina hämmentävää, vaikka se tapahtuisi 45v.

Lue lisää

Siinä on se ero, kun tulee seksuaalisuus mukaan, silloin on haavoittuvampi, mutta myös hullaantuneempi.

G-LoveR kirjoitti:

Siinä on se ero, kun tulee seksuaalisuus mukaan, silloin on haavoittuvampi, mutta myös hullaantuneempi.

Miehen kanssakin on ihan lääpällään, mutta ero on huima kuitenkin, jos himo puuttuu.

G-LoveR kirjoitti:

Miehen kanssakin on ihan lääpällään, mutta ero on huima kuitenkin, jos himo puuttuu.

Se on tuttua ja turvallista. Tasaista kyytiä. Naisen kanssa se on danger dangerous. Koskaan ei tiedä koska tulee piikki. Ja mopo alkaa nykimään. 🤣

Citrinella kirjoitti:

Voin rakastua kovaa ja tunteella, silti en mene maaniseen tilaan ja menetä yleistä elämänhallintaa. Silti pidän huolta lapsista, maksan laskuni ja arki pyörii, Tunne voi olla toki rankka, koska suhteen alut on usein epävarmoja ja voi saa tunteet vuoristoradalle. Suuri tunne voi olla kuin ryöppyävät tsunami, mutta kun tunteen ottaa vastaan ja sen hyväksyy oppii aalloilla useimmiten surffaamaan.

En koe, että rakkaus syöksee elämän raiteiltaan ei edes silloin kuin kaikki ei pääty haaveiden mukaisesti. Hyväksyn isot tunteet ja niiden ryöpyttää osaksi normaalia elämää ja jos kohtaa ihmisen joka vaikuttaa niin isosti se etuoikeus ja rikkaus. Olen aina saanut olla turvallisesti kiintynyt ja se vaikuttaa miten asian koen. Rakkaus on yksi hyvä asia elämässä, joka tulee muun päälle ja muut asiat elämässä säilyvät tasapainottamassa kokonaisuutta. Jos rakkaus tuo elämään likaa haastetta ja pahaa oloa, uskon ettei kyseinen ihminen vain ole itseäni varten. Syvä aito rakkaus tuo elämään hyvää, mutta sitä ei ole tietysti ihan helppo löytää.

Lue lisää

"Silti pidän huolta lapsista, maksan laskuni ja arki pyörii".
Toki noin, hyvä pitää asiat tärkeysjärjestyksessä.

Tuossa on vähän samaa mitä minun eilisessä päivässä. Heräsin aamustondikseen joka ei toennut puoleen tuntiin (tarvitsin vissiin jotain).
Pidetään huolta lapsesta (kyllä, se sujuu).
Saunassa alastoman naisen vieressä en tuntenut seksuaalista halukkuutta (olen ilmeisesti alentunut naisten tavoille toimia ja reagoida).

Hmm...jospa se että arki pyörii, maksan laskut (joskus jopa toisten) ja pidän huolta lapsista. Se on saanut yliotteen siitä mitä pääni sisällä tunnetasolla ajattelen?

Hankalia asioita, ja vika on aina ihmisessä joka sen kokee:)

Mutta, ei se elämä huonoa ole. On joskus jotain pään sisäisiä vaikeuksia sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Ja tuohan on vain sitä omaa päänsisäistä kyvyttömyyttä, ympäristö on aina ihana:)

Tärkeimmät asiat kunnossa (kuten sinullakin nyt on) joten en valita.

AV

G-LoveR kirjoitti:

Se on tuttua ja turvallista. Tasaista kyytiä. Naisen kanssa se on danger dangerous. Koskaan ei tiedä koska tulee piikki. Ja mopo alkaa nykimään. 🤣

Ensi rakkauteni loppui siihen kun vastapuoli tunsi liikaa ja pääsin liian lähelle, lähemmäksi kuin kukaan muu aiemmin ja se oli ollut hänelle pelottava kokemus. Olen aina ollut kiltti, suhteellisen helppo ja joustava puolisko ja myös rehellinen ja avoin siitä mitä tunnen ja miten toisen koen, joten ei ollut kyse mistään pelaamisesta tai piikkiin iskemisestä lihaan. Kyse oli nuoren miehen omista tunteista ja siitä, että hänen lapsuutensa ja nuoruutensa oli hyvin turvattomasti kiintynyttä. Pelko menettämisestä ja tunteen ailahtelemisesta oli todellinen, samaan aikaan kuin minä kuin koin saman tunteet pysyvänä ja turvallisena.

En tietenkään tiennyt mistä kiikastaa, mutta parin vuoden päässä samassa koulutuksen (hän kouluttaja, minä kouluttautumassa) yökerhosta hotelleille palatessa aamuyön tunneilla, hän itse avautui ja sanoitti mitä hänelle tilanteessa oli käynyt. Me ihmiset ollaan kummallisia otuksia!

Citrinella kirjoitti:

Ensi rakkauteni loppui siihen kun vastapuoli tunsi liikaa ja pääsin liian lähelle, lähemmäksi kuin kukaan muu aiemmin ja se oli ollut hänelle pelottava kokemus. Olen aina ollut kiltti, suhteellisen helppo ja joustava puolisko ja myös rehellinen ja avoin siitä mitä tunnen ja miten toisen koen, joten ei ollut kyse mistään pelaamisesta tai piikkiin iskemisestä lihaan. Kyse oli nuoren miehen omista tunteista ja siitä, että hänen lapsuutensa ja nuoruutensa oli hyvin turvattomasti kiintynyttä. Pelko menettämisestä ja tunteen ailahtelemisesta oli todellinen, samaan aikaan kuin minä kuin koin saman tunteet pysyvänä ja turvallisena.

En tietenkään tiennyt mistä kiikastaa, mutta parin vuoden päässä samassa koulutuksen (hän kouluttaja, minä kouluttautumassa) yökerhosta hotelleille palatessa aamuyön tunneilla, hän itse avautui ja sanoitti mitä hänelle tilanteessa oli käynyt. Me ihmiset ollaan kummallisia otuksia!

Lue lisää

Toiset pelkää suuria tunteita ja avoimuutta, sitä että joku pääsee lähelle ja sisimpään. Onhan siinä riskinsä.

hyvä kirjoutus,

Niinpä! Mulla on yksi. Että on sen ajan hyvä olla toisen kanssa, mikä kerralla ollaan yhdessä. Muuta ei tarvii.