Vai onko keksitty jokin uusi metodi, jolla useita kieliä voi opiskella samalla tunnilla?
Ruotsin kieleen käytetty tunti on tunti pois jostain muusta kielestä.
Anonyymi-ap
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Poishan se on hyödyllisen oppimisesta , siksipä se onkin suomalaisille haitallinen tuo pakkoruotsi .
Just noin.
Onhan se niinkin, että matematiikan opiskelu vie yhden tunnin äidinkielen opiskelusta.
Tämä kyseinen tunti lisättäisiin opetukseen, vaikka kyse olisi jotakin muusta b1-kielestä. Katsotaan, että b1-kielen tuntimäärä ei ole riittävä.
Miksi yhden tunnin lisääminen voi olla jollekin niin ylivoimaisen hankala asia, kun tämä sama henkilö kuitenkin jatkuvasti valittaa, että "kukaan ei osaa ruotsia".
Loogisuus on kateissa tämän henkilön jutuissa täysin. Ja tarkoitushakuisuus näkyy - vain ruotsi on ongelma. Entäpä kun tämä tuntimäärä lisätään ranskaan tai venäjään, jos niitä tulee pakollisia b1-kieliä ruotsin tilalle? Onko sekin mahdoton yhtälö?
Pakkoruotsia on lisätty ja varhaistettu lastemme tappioksi.
Miten voi olla, ettei teille kelpaa se, että halukkaat saisivat valita ruotsia vaikka kuinka - mutta olisi myös vapaus valita muuta ruotsin sijaan?
Miten lapsesi voi selvitä muista kielistä, kun ruotsikin on hänelle ylivoimainen ja eikä hän opi sitä juuri lainkaan, vaikka lukee koulussa 7 vuotta? Miten lapsesi selviää jatkossa b1-kielestä, jos se sattuu olemaan vaikka ranska, saksa tai venäjä? Miten selität lapsellesi, että näitäkään kieliä ei voi oppia?
Pakkoruotsista päästävä eroon!
Tämäkin maisteri olisi halunnut opiskella 11 kieltä mutta joutui tyytmään vain 10 kun oli tuo ns pakkoruotsi, joka esti kaiken opiskelun, maisterin tutkintokin olisi sujunut alle vuodessa mutta siihen kului vähän yli vuosi. On se kauhea kiviriippa tuo pakkoruotsi!!
Vuodessa maisteriksi lukenut osaa nyt kymmentä kieltä ja sanoo, ettei häntä edes vielä uuvuta Järjetön suoritus Helsingin yliopistossa: Suomen parhaasta ylioppilaasta tuli vain yhdessä vuodessa oikeustieteen maisteri. Tuolloin 21-vuotias Lotta Yli-Hukkala-Siira kertoi artikkelissa suorittaneensa 583 opintopistettä kandeineen ja graduineen runsaan vuoden aikana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Normaalisti maisteriopintoihin kuuluu 300 opintopistettä. Opintojen arvosanojen keskiarvo oli yli neljän, kun paras mahdollinen on viisi.
Idiootti sehän on ihan selvää opisle mitä vaan on se pois jostain
Pois jonkin oikean oppimisesta .
Pakkoruotsi yök, oksennusta.
Tappiota