Perhelaitos huostaanoton korvaavana palveluna

2.14. Perhelaitos huostaanoton korvaavana palveluna

2.14.1. Esittely

Perhelaitoksessa annetaan erimuotoisia intensiiviterapioita. Ne on suunnattu todelliseen asiaan eikä sosiaalityöntekijän mielestä.

Se erottuu ongelmakeskeisestä raskaan lääkityksen, sääntöjen ja rangaistusten menetelmästä tukemalla terveellisten ja hyvään oloon pyrkivien elämäntapojen tekemisessä.

Virkamies saa viedä lapsen sinne mistä syystä hyvänsä ja vastentahtoisesti, mutta vanhemmilla on oikeus asua siellä. Hoidosta kieltäytyminen ei poista vanhemman oikeutta yhteisasumiseen lapsen kanssa.

Laitos ei ole suljettu vaan avoin siten, että lapsi ja vanhemmat ovat osallisia yhteiskunnan normaaleissa asioissa, mutta kaikki tapahtumat analysoidaan ja tuetaan. Analyysi tehdään keskustelussa vanhemman kanssa arjen osana.

Vähimmillään perhelaitos estää sosiaalityötä tekaisemasta huostaanoton syitä ja lapsen pahoinpitelyn todella sairaiden vanhempien toimesta. Virallisen valtion palvelun täytyy edustaa rationaalisuutta ja tasavertaisuutta, jossa mikään erityisintressi tai ryhmä ei ole sisä- ja ulkopuolinen.

Perhelaitoksen tavoite on 1. tyydyttää virkamiehen tarve ohjailla lapsen käytöstä 2. opettaa lapsi ja vanhemmat selviämään arjesta terveellisesti ja yhteiskuntaan sopivasti sekä 3. kieltää lasten ja vanhempien erottaminen.

Perhelaitos korvaa kaikki perhekodit sekä sijais- ja avohuollon palvelut.

Jos jokin sairaus on totta, siihen voidaan keksiä ratkaisu. Kun sosiaalityöntekijä haluaa vahingoittaa vanhempaa, hän väittää kielteisiä asioita, joita hän ei aio ratkaista. Lastensuojelu vain herjaa muita.

Joku kirjoitti: “Lastensuojelun kuuluisi toimia Statistina, ja ohjata ihmiset niihin palveluihin jotka ihmisille kuuluu”.

Vastine eli lastensuojelu rajoitetaan pelkästään päättämään se, että kuka lähetetään perhelaitokseen. Sen jälkeen heidän hoitoon lähettämisensä, diagnosointinsa ja arviointinsa loppuu.

Perhelaitoksen eettinen arvo on olennainen. Huostaanottoja ei saa jatkaa. Sen ei tarvitse olla realistinen vaan oikeamielinen.

Jos virkamies tahtoo, sen pitää asuttaa perheet jonnekin, eikä silloin voi kasvattaa asujien määrää valheiden nojalla rajatta ja valtion tuilla. Ne voisi laittaa nykyisiin perhekuntoutuspaikkoihin. Ne vain miehitetään ja kalustetaan lapsille ja perheillen sopiviksi. Kotona ei voi olla, koska lastensuojelu päättää niin. Sitä kehitetään paremmaksi.

Laitos on avoin. Lapsi käy normaalissa päiväkodissa ja koulussa. Vanhemmat töissä. Laitos simuloi ja tulee kotiasetelmaa.

Jos vanhemmat eivät halua lapsiaan, on kyse sijaisperheestä, niin kuin normaalisti. Se on kiistaton asia. Milloin näin muka käy? Silloin sosiaaliviranomaisen tavoite on vetää, rohkaista vanhemmat tai toinen takaisin lapsenkasvatukseen eikä päinvastoin.

Se laitos on yleinen termi, niin kuin kansaneläkelaitos. Avoin laitos, joka simuloi kotielämää. Ammattilaiset oikeaan ongelmaan, suora palaute, erimuotoisia terapioita. Hoidosta kieltäytyminen ei poista oikeutta yhteisasumiseen lapsen kanssa, mutta viranomaisella on oikeus pitää lapsi siellä, kunnes vanhempi pärjää lapsen kasvatuksessa ja arjessa. Kaikki normaalit avoimen yhteiskunnan palvelut ovat asukkailla, mutta kotiasuminen on laitoksessa. Kaikenlaiset arjessa selviämisen ongelmat ja psykologiset jutut selviäsivät intensiivihoidolla. Yleensä pahoista kuvioista pääseminen vaatii irtautumista arjesta ja tottumista uusiin. Lisäksi psykologista ohjausta. Nyt on vain niin, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät eivät osaa tätä ja pyrkivät vain syrjimään. He ovat surkein mahdollinen ratkaisu perheiden ongelmiin. Lisäksi olisi kiva saada terapia päin pläsiä asiasta. Sitä varten se simulointi on. "Lapsesi huusi sinulle, koska olit uppoutunut omaan esiintymiseesi" "Lapsesi on levoton, koska häntä kohdellaan alentuvasti". "Me kohtelemme sinua hyvin, jotta opit kohtelemaan lapsia hyvin" Ihminen on epäsosiaalinen, koska hän on syrjäytynyt. Sen vastakohta ei ole rangaistus ja syrjintä vaan integrointi. Terapia on yhteiskuntaan (ja psyykkistä) integrointia.

Jo se, että korvataan huostaanotto laitoksella, on rajoittava sääntö hoito-organisaation työntekijälle. Se tarkoittaa laajan merkityksen lisäksi erityisissä pikkutilanteissa sitä, että vanhempaa ei saa esim. estää olemasta lapsen seurassa ohjattuna rangaistuksena mistään. Päihteet on tietty ehdoton ei, mutta psyykkisessä tilassa ohjaaja voi edustaa lapselle turvaa ja ymmärrystä, selittää vanhemman olon ja käytöksen ja kohtelee lasta hyvin sekä rauhoittaa pahoinvoivaa vanhempaa. Lapsi ja vanhempi ovat koko ajan mukana hoidossa, samalla lailla kuin kotona. Läsnäoleva intensiiviterapia samalla poistaa koko lääkepakon, koska perinteinen psyykelääkitys on tarkoitettu turvaksi mielenterveyspotilaan yksin ollessaan. "Mites jos käydään rantsulla ja hieronnassa ja pelaamassa sählyä?"