Kuinka tehokkaasti ilma absorboi lämpöä? Siitähän täällä on väännetty.
Tein "tieteellisen kokeen"
, jossa emittoin pieneen tilaan sähkömagneettista säteilyä teholla 750 W. Tilan keskellä oli lasillinen vettä ja jatkoin tehon syöttämistä, kunnes vesi lähes kiehui.
Ilman lämpö kauempana vesilasista oli noussut vain vähän, vaikka veden lämpö oli varmasti 90 asteeseen. Lasin päällä ilma tuntui selvästi kuumemmalta kuin tilan reunoilla. Lämpöä johtui ilmaan kuumasta vedestä, mutta täydellä teholla lämmitetty onteloresonaattorin reunoilla oleva ilma ei ollut lämmennyt juuri lainkaan.
Tästä voimme vetää johtopäätöksen, että sähkömagneettinen säteily ei juurikaan absrboidu ilmaan, vaan lämpeneminen tapahtuu ainakin pääosin johtumalla. Kun vielä huomioi sen, että veden ominaislämpökapasiteetti on yli nelinkertainen ilmaan nähden ja resonaattorissa oleva veden massa oli moninkertainen ilman massaan nähden, niin voimme päätellä, ettei SM-säteily juurikaan absorboidu typpeen ja happeen.
MOD
TOD
Tein "tieteellisen kokeen"
, jossa emittoin pieneen tilaan sähkömagneettista säteilyä teholla 750 W. Tilan keskellä oli lasillinen vettä ja jatkoin tehon syöttämistä, kunnes vesi lähes kiehui.
Ilman lämpö kauempana vesilasista oli noussut vain vähän, vaikka veden lämpö oli varmasti 90 asteeseen. Lasin päällä ilma tuntui selvästi kuumemmalta kuin tilan reunoilla. Lämpöä johtui ilmaan kuumasta vedestä, mutta täydellä teholla lämmitetty onteloresonaattorin reunoilla oleva ilma ei ollut lämmennyt juuri lainkaan.
Tästä voimme vetää johtopäätöksen, että sähkömagneettinen säteily ei juurikaan absrboidu ilmaan, vaan lämpeneminen tapahtuu ainakin pääosin johtumalla. Kun vielä huomioi sen, että veden ominaislämpökapasiteetti on yli nelinkertainen ilmaan nähden ja resonaattorissa oleva veden massa oli moninkertainen ilman massaan nähden, niin voimme päätellä, ettei SM-säteily juurikaan absorboidu typpeen ja happeen.
MOD
TOD
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sähkömagneettisen steilyn absorboituminen ilmaan riippuu säteilyn taajuudesta (aallonpituudesta). Ei siis voi yleisyää 2.45GHz taajuudella tehdyn kokeen tuloksia suoraan infrapuna- ja näkyvän valon tapaukseen.
Typen ja hapen absorptiokyvyttömyyden näkyvälle valolle havaitsee silmällä: Ilma on läpinäkyvää. Muille aallonpituuksille sama asia on mittauksin todennettu.
APH:lle tämä asia on selitetty esimerkkeihin, teollisuudessa käytettyihin käsikirjoihin, yliopistotason oppikirjoihin ja tiedelehdissä julkaistuihin artikkeleihin viitaten
jo satoja kertoja vuodesta 2018 alkaen tuloksetta. Joten älä sinä tuhlaa tuohon omaa aikaasi vaan opi muiden tekemästä virheestä: Kuvittelivat että ylivertaisuusharhan voisi korjata vastailemalla harhasta kärsivälle mutta olivat siinä väärässä.
Kirjahyllystäni löytyy opus, jossa ilman absorbtiospektri vaikuttavine molekyyleineen näkyy taajuudelle 10^6 GHz, eli se sisältää RF-taajuuksista infrapuna-alueeseen. Kyllä sieltä O2 piikkejäkin löytyy 100 gigan hujakoilta.
Tuo "Tieteellinen koe" oli lähinnä piruileva vastaus APH:n styrox-laatikko kokeeseen, joka hänen mukaansa osoitti, että typpi ja happi absorboivat säteilyä. Lainausmerkit olivat löysään sanaan puuttujien varalta.
Piruileva ehkä, mutta olihan se aika havainnollinen sen suhteen, mikä ero on absorboitumisella ja johtumisella. Jos ilma olisi absorboinut mikroaaltoja, se olisi lämmennyt nopeasti vettä lämpimämmäksi.
Ja jos ilma absorboisi tehokkaasti näkyvää valoa, Maan pinnalla olisi ikuinen yö.
Eiköhän tuon tiedä APH:a lukuun ottamatta kaikki palstan lukijat. Ja APH ei sitä ymmärrä vaikka miten selittäisit.
Koe sinänsä oli havainnollinen kaikkine puutteineenkin.
Eli lämmitit kupin vettä mikrossa teetä varten.